perjantai 11. maaliskuuta 2016

Maailman suurin risteilyalus lähti ensimmäiselle koematkalleen...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Harmony of the Seas on bruttovetoisuudella laskettuna maailman suurin risteilyalus. 120 000 tonnia painavan aluksen korkeus on 70 metriä. Sen pituus on 362 metriä.

Edellä mainitut korkeus- ja pituusluvut ovat aikamoiset. Yritän hahmottaa lukuja tänne Perämeren pohjukkaan tuntemiini asioihin: Korkeus mm. noin 20 metriä korkeampi kuin Kemin kaupungintalo ja pituus lähes yhtä pitkä kuin kotitalomme ohi kulkeva Kainuunkatu... 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Hinta miljardi euroa: Maailman suurin risteilyalus lähti ensimmäiselle koematkalleen

Harmony of the Seas on bruttovetoisuudella laskettuna maailman suurin risteilyalus. Toukokuussa se siirtyy yhdysvaltalaiselle Royal Caribbean -varustamolle.

ULKOMAAT 
STEPHANE MAHE / REUTERS
Ranskassa rakennettu Harmony of the Seas -risteilyalus lähti torstaina koematkalle.
Ranskassa rakennettu Harmony of the Seas -risteilyalus lähti torstaina koematkalle.

Maailman suurin risteilyalus Harmony of the Seas lähti torstaina ensimmäiselle koematkalleen Saint-Nazairesta Ranskasta, kertoo uutistoimisto AFP. Alus on määrä toimittaa yhdysvaltalaiselle Royal Caribbean -varustamolle noin kahden kuukauden päästä.
AFP:n mukaan tuhannet ihmiset kerääntyivät katsomaan, kun hinaajat auttoivat miljardin euron risteilyaluksen pois satama-alueelta.
Harmony of the Seas on bruttovetoisuudella laskettuna maailman suurin risteilyalus. 120 000 tonnia painavan aluksen korkeus on 70 metriä. Sen pituus on 362 metriä.
Varustamo tilasi aluksen STX:n Ranskan-telakalta vuonna 2012. Aluksi laivaa suunniteltiin rakennettavaksi STX:n Turun-telakalla.
AFP:n mukaan aluksen koematka kestää sunnuntaihin saakka. Aluksen toista koematkaa on suunniteltu huhtikuulle.

Suomen malli etenee - hyvä niin...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Pääministeri: Työmarkkinoiden vastaus riittää hallitukselle

Työmarkkinajärjestöjen päivällä sorvaama Suomen malli kelpaa hallitukselle. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoo, että ratkaisu houkuttelee myös Palvelualojen ammattiliiton sopimukseen mukaan.

Juha Sipilä
Juha Sipilä Kuva: Jarno Kuusinen / AOP
Työmarkkinajärjestöjen vastaus Suomen mallista riittää hallitukselle, twiittasi pääministeri Juha Sipilä tuoreeltaan. Sipilän mukaan malliin siirtyminen on toteutuesssaan iso rakenteellinen muutos ja tärkeä askel.
Sipilä täsmentää kantaansa Yle uutisten haastattelussa.
– Saimme mallin juuri ja käsittelimme sen nopeasti ja tämä riittää hallitukselle. Juuri tämän kaltaista linjausta haimme tuossa aiemmassa hallituksen vastauksessa, Sipilä kertoo.
Suomen mallin on aiemmin kerrottu tarkoittavan sitä, että jatkossa vientiliitot määrittäisivät palkankorotusten ylätason. Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät kuitenkaan halunneet vielä alkuillasta kertoa, mitä nyt ehdotettu vastaus piti sisällään.
Kovin tarkasti ei pääministerikään mallin sisältöä avaa. Hän myöntää, että aiemmin kerrottu Suomen mallin tarkoitus on edelleen suuntaa antava.
– Tämä on se suunta, mihin tämä malli vie. Toivon nyt, että tämä sopu johtaa siihen, että epäröivät lähtevät mukaan ja päästään nopeasti työehtosopimuskierroksille ja saadaan ne aikanaan valmiiksi.
Sipilä toivoo, että Palvelualojen ammattiliitto lähtee sopimukseen mukaan. Varsinaisia veronkevennyksiä hän ei vieläkään lupaa.
– Nämä taloudelliset vaikutukset pitää käydä vielä tarkasti läpi. Uskon, että tämä ratkaisu tyydyttää kaikkia ja myöskin PAM:in vaatimuksia, Sipilä arvioi.
SAK:n hallitus käsittelee saavutettua sopua ja työmarkkinatilannetta perjantaina aamulla. Kilpailukykysopimuksen jo hylännyt Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus kokoontuu seuraavan kerran ensi viikon torstaina. PAMin päätöstä pidetään ratkaisevana sovun kannalta.

torstai 10. maaliskuuta 2016

Olen Windows 10 - kiusattu...

Olen ostanut aikanaan - muutama vuosi sitten - Windows 7 kovalla rahalla päätietokoneeseeni. Se on mielestäni toiminut ihan hyvin.

Olen joutunut viime päivinä aktiivisen Windows 10 - hyökkäyksen kohteeksi, suorastaan kiusatuksi. Se vaanii minua - niin kuin varmaan tuhansia/kymmeniätuhansia muitakin suomalaisia herkeämättä. Se odottaa, että herpaantuisin ja klikkaisin väärää täplää.

Ilmainenhan se muka on mutta siihen en usko. Kohta sen päivitykselle ainakin löytyy hintalappu, joten se siitä "ilmaisesta tuotteesta"...

Olen ottanut alustavasti tietotekniikka-asiantuntijaani yhteyttä ja pyytänyt hantä käväisemään luonani hiukan konsultoimassa. Mielenkiintoista löytääkö hän keinon estää em. tyyppinen häiriköinti...

Jatkoa edelliseen:

Hän tuli paikalle ja yritti kahtakin reittiä poistaa Windows 10-häirikön ja/tai sen vaikutukset.

Valitettavasti turhaan...

Totesin hänelle, että taistelen Windows 10-ylivaltaa vastaan niin kauan kuin jaksan, katsotaan jatkossa miten käy.

Mielellään otan lukijoiltani vastaan vinkin, jolla Windows-pommi/miina voidaan tehdä vaarattomaksi...

Vielä himpun verran jatkoa edelliseen:

Onkohan nettirähinälläni bittitaivaaseen ollut kuitenkin jotain vaikutusta, sillä tänään ei Windows 10 ole tehnyt yhtään hyökkäystä.

Nyt koputan varmuuden vuoksi maalaamatonta puuta...

Nyt eletään jo sunnnuntai-iltaa eli 13.03.2016 ja ihme ja kumma Windows 10 on ollut aivan hiljaa. Saapa nähdä selvisinkö eroon sen hyökkäyksiltä - oletan, että se kohta iskee. Sen infosymboli on tuossa näytön oikeassa alareunassa. En ainakaan koske siihen, en edes hipaisen hiiren nuolella ...

Niinpä...

Olen edellä olevasta saanut hiukan palautetta suusanallisesti tyyliin: Oma moka, olet painanut epähuomiossa jotakin täppää.
Niin siinä on varmaan käynytkin. Joka tapauksessa nyt olen ollut puolitoista viikkoa tyytyväinen, sillä Windows 10 ei ole "karsinut kimppuuni" - hyvä niin...





Ulkoministeri Soini kommentoi Venäjän sotilaallista voimaa Foreign Policy - julkaisulle...

Sekä Soini että Niinistö antavat mielestäni erittäin asiallista infoa meidän Venäjä-suhteestamme alla olevassa artikkelissa. 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkoministeri Soini kommentoi Venäjän sotilaallista voimaa lehdelle: ”Jos se päättää jotain tehdä, näin myös tapahtuu”

Arvostettu Foreign Policy -lehti haastatteli johtavia poliitikkoja selvittääkseen Suomen suhdetta Venäjään.

ULKOMAAT 
VILLE HONKONEN
Ulkoministeri Timo Soini (oik.) tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin (kesk.) Oulussa viime lokakuussa.
Ulkoministeri Timo Soini (oik.) tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin (kesk.) Oulussa viime lokakuussa.

Ulkopolitiikkaan keskittyvä arvostettu amerikkalainen Foreign Policy -julkaisu käy uudessa numerossaan läpi Suomen erityissuhdetta Venäjään.
Lehden toimittaja Reid Standish yritti päättäjiä haastattelemalla selvittää, miten Suomi on onnistunut ”pitämään Venäjän karhun niin kesynä”.
”Helsinki on keksinyt tavan uhmata Venäjää herättämättä Vladimir Putinin vihaa”, Standish kirjoittaa.
Johtavien suomalaisten poliitikkojen mukaan tärkeintä on pysyä lujana Venäjän provosoinnin edessä, kuitenkin tavalla, joka ei lietso itänaapuria uusiin toimiin.
Ulkoministeri Timo Soini (ps) korostaa, että Suomen on tiedettävä paikkansa.
”Pienenä valtiona tiedämme, että kun isot maat tappelevat, on parempi olla yleisössä kuin kehässä”, Soini sanoo Foreign Policylle.
”Voit olla mitä mieltä vain Venäjästä – ja me olemme – mutta on erittäin tärkeää ylläpitää siihen hyvät suhteet. Se on vain hyvää ulkopolitiikkaa.”
Soinin mukaan hän ei voi ulkoministerinä koskaan aliarvioida Venäjän sotilaallista voimaa ja päätöksentekokykyä.
”Venäjän talous on surkeassa kunnossa, öljyn hinta on hyvin alhaalla ja maan sotilaallinen toimintakyky on osin rajallinen”, ulkoministeri luettelee.
”Mutta jos se päättää jotain tehdä, näin myös tapahtuu. Yksikään länsimaa ei voi kilpailla tällaisen määrätietoisuuden rinnalla, ja se täytyy aina pitää mielessä.”
Soini kutsuu Foreign Policyn haastattelussa Venäjää ”maaksi, joka on täynnä šakinpelaajia”.
”Pidimme siitä tai emme, he tulevat tekemään omalta kannaltaan parhaita siirtoja.”
Foreign Policyn artikkelissa haastatellaan myös muun muassa Soinin puoluetoveria, puolustusministeri Jussi Niinistöä.
Niinistö kertoo, että Suomi ei ollut täysin yllättynyt Venäjän toimista Ukrainassa. Hän korostaa Suomen tavoitetta omata niin vahva puolustuskyky, ”ettei yksikään vihollinen halua hyökätä kimppuumme”.
”Suomi ei koe Venäjän suunnalta uhkaa”, Niinistö kertoo.
”Mutta olemme totta kai huolestuneita viimeaikaisista tapahtumista ja parannamme valmiuttamme.”

Turkki tekee tilin lännen ahdingosta...




Turkki tekee tilin lännen ahdingosta

Turkilla ei pitäisi olla mitään asiaa tielle, joka vie kohti EU-jäsenyyttä.

PÄÄKIRJOITUS  
Helsingin Sanomat
YVES HERMAN / REUTERS
Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu piti tiistaina lehdistötilaisuuden tavattuaan EU:n johtajat Brysselissä.
Turkin pääministeri Ahmet Davutoğlu piti tiistaina lehdistötilaisuuden tavattuaan EU:n johtajat Brysselissä.

Euroopan unioni on Turkin kanssa käytävissä neuvotteluissa kuin pokerin pelaaja, joka on sählännyt kortit käteensä väärin päin. Kymppihai näkyy, vaikka EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kuvaili kokouksen olleen ”game-changer” – pelin kääntäjä. 
Uusi kierros pelattiin maanantaina Brysselissä. Panoksina olivat hädänalaiset ihmiset. EU:n huippukokous sopi, että Turkki saa lisää rahaa pakolaisten hoitoon ja vastaanottoon. Lisäksi pannaan vauhtia projekteihin, joilla Turkkia ja EU:ta lähennetään. Samalla sovittiin, että osa länteen paenneista voidaan palauttaa Turkkiin.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Suomessa on Lintukoto-ajatukset edelleen vallalla...

Suomessa on Lintukoto-ajatukset edelleen vallalla - valitettavasti. Maailma on muuttunut olennaisesti kahden viimeisen vuoden aikana ja muuttuu edelleen yhä rauhattomammaksi. 

Olen muuten sitä mieltä, että Suomessa on mitä pikimmin tehtävä SWOT-analyysi Nato-jäsenyyteen liittyvästä mahdollisuudesta turvallisuutemme takaamiseksi.


Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:

Viron tiedustelu: Venäjä olisi valmis iskemään Ruotsin ja Suomen alueelle

Keskiviikko 9.3.2016 klo 17.02

Tuoreen virolaisen turvallisuusraportin mukaan Venäjä ei kunnioittaisi Suomen tai Ruotsin liittoutumattomuutta Itämeren alueen sotilaallisessa konfliktissa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailua Kultarantaan Naantaliin ja Turkuun vuonna 2013.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailua Kultarantaan Naantaliin ja Turkuun vuonna 2013. (RONI LEHTI)
Ulkomaantiedustelu Teabeametin ensimmäisen julkisen vuosiraportin mukaan Venäjä olisi valmis iskemään Suomen ja Ruotsin alueelle, koska se arvioisi myös Naton olevan valmis käyttämään näiden maiden infrastruktuuria hyväkseen sodassa.
Raportissa arvioidaan Venäjän sotilasvoiman käytön Baltiassa olevan epätodennäköistä, muttei mahdotonta. Venäjä on kuitenkin tärkein Itämeren alueen sotilaallista turvallisuutta uhkaava tekijä.
Raportin mukaan Venäjän sotilaallinen suorituskyky ei ole massiivisista investoinneista huolimatta kaikilta osin kunnossa. Maan kyky taistella vain tavanomaisin asein on rajallinen eikä talouskriisi ole helpottanut asiaa, raportissa todetaan.
Raportista kertoi keskiviikkona Helsingin Sanomat.

STT

Odottavan aika on pitkä - Biolanin kuivakäymälän asennus...

Minulle käy melkein aina näin käyttäessäni ulkopuolisia palveluja. 

Toisin sanoen miten?

Paikallisen liikkeen kanssa on sovittu alustavasti aika, jolloin asentaja tulee meille tekemään asennustyön Pikkupuolelle, piharakennukseemme. Kyseessä on Biolanin kuivakäymälän asennus, joka vaatii mm. kahden reiän tekemisen omakotitalon eristystasoiseen seinään. Ulkopinta on hyvin poltettua, vanhaa, lähes keraamista tiiltä...

Prosessi eteni seuraavasti:

Tiedustelin puhelimitse asentajalta keskiviikkona 09.03.2016 noin klo 10 : "Milloin tulet paikalle, jotta olen varmasti kotosalla?" "Tulen kahdentoista seutuvilla." sain vastauksen...

"Hyvä niin, ehdin käväistä vaimoni kanssa kaupungilla kaupoilla. Tulehan sitten." totesin hänelle vastauksena...

Kysymys kuuluu: Milloin em. henkilö tuli tässä tapauksessa loppujen lopuksi paikalle...

Annan pienen vinkin: Eläkeläisillä väitetään olevan aikaa. Niin asia varmaan pääsääntöisesti onkin, myös minun tapauksessani.
Usein varsinkin nuoret ajatelevat, että välttämättä sovituilla ajoilla ei ole niin väliä mutta ...

Odottavan aika eläkeläisilläkin on pitkä, kukaties pitempi kuin työssäkäyvillä.
Miksi?
Siksi, että he todennäköisesti ovat tottuneet siihen, että aikatauluista pidetään säntillisesti kiinni. Heistä suurin osa on niin sanottuja vanhan kansan ihmisiä tarkkoine aikatauluineen.

Tunnustan - tässä ja nyt - julkisesti itse kuuluvani em. joukkoon. 

Niin edelliseen liittyvänä tein - "odotteluun jo hiukan kyllästyneenä" - välisoittotiedustelun x tunnin kuluttua. Sain vastauksen:"Olen kohta tulossa. Haen vielä asennettavat tarvikkeet kaupasta." 

Hän saapui paikalle x tunnin ja y minuutin kuluttua. 

Hän kantoi tarvikkeet Pikkupuolemme asennuspaikalle, avitin häntä hiukkasen. Havaitsin, että asennettavat romppeet olivat pakettiauton perällä aika huolimattomasti, iso laatikko reuhotti kyljellään, osa tavaroista ulkona. Pytyn kannen muoviset kannattimet olivat poikki. Ne on uusittava.
Asennuspaikalla hän tutkiskeli kanssani tilannetta. Hetken kuluttua hän totesi lähtevänsä hakemaan työkaluja tallilta.

Jonkin ajan kuluttua hän tuli takaisin, touhusi jotakin ja tuli kohta sanomaan minulle päärakennukseen, että hänellä ei ole riittävän pitkää poranterää.

Hän sanoi tulevansa huomenna aamulla paikalle klo 08.30. "Asia ok! Jatketaan huomenna." sanoin hänelle...

Mietiskelin vanhaa suomalaista sanontaa illankähmeessä tykönäni: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty...



Mitä seuraavana päivänä eli torstaina 10.03.2016 tapahtui?

Kävin aamulla avaamassa Pikkupuolen ulko-oven valmiiksi hyvissä ajoin omien aamutoimieni jälkeen.

Asentaja saapui tällä kerralla etuajassa paikalle heti vartin yli kahdeksan ja hänellä oli vänkäri, apumies mukana. Työn ääniä alkoi kuulua - hyvä niin. 
Käväisin kolmen vartin kuluttua vilkaisemassa työn edistymistä. Reiät olivat seinässä ja ilmaputken pää sojotti jo yläreiästä ulkona.
Ilmaputkea piti lyhentää, kävin hakemassa nuorille miehille autotallista pistosahan lainaksi katkaisua varten.

Tiedustelin: "Tuleeko putkien ympärille kaulukset, jotta reikäporauksen jäljet siistiytyvät?" "Ei tule, ei sellaisia meillä eikä kaupassakaan ole." sain vastaukseksi. Täytyypä asia vielä tarkistaa kaupasta, löytyisikö siihen jokin käytännöllinen ratkaisu.
Putkien ja seinän litoskohtaan laiteteaan polyuretaania, sain kuulla. 

Putki lyheni ja pätkää käytettiin sisällä hyödyksi. Ulos täytyi heidän hakea vielä yksi 90 asteen mutka kaupasta...

Tulin päärakennukseen sisälle. Kohta asentaja koputteli takkahuoneen ovella: "Tuletko vilkaisemaan, me lähdemme hakemaan vielä tallilta uretaanipyssyn." hän kertoili.

Lähdin käväisemään Pikkupulella ja esitin muutamin tarkentavan kysymyksen. Nuoretmiehet lähtivät hakemaan em. työvälinettä ja tulivat kohta takaisin. 

Tiedustelin:"Missä ulos tuleva suodossäiliö mahtaa olla?" Hän sanoi, että sitä ei ollut paketissa. Kerroin, että Selkäsaareen asensimme muutama vuosi sitten Biolanin ison kuivakäymälän. 
Siinä on vasittu suodossäiliö, joka minun mielestäni tämänkin tuotteen kuvissa on esillä.

Kerroin ottavani tarjouksen tehneeseen myyjään yhteyttä. Totta kai tilatessani olen ollut siinä uskossa, että kaikki osat kuuluvat tarjoukseen ja ovat matkassa. On oltava...

Työsuorituksessa kului aikaa kaiken kaikkiaan x tuntia noin puolet siitä, mitä oli myyjän tarjousarviossa. Jonkinasteiseen edestakaiseen huviajeluun meni aika tovi, toinen mokoma...
Olen informoinut tarjouksen tehnyttä myyjää asiasta. Mielestäni ei liikkeenkään ole syytä maksaa huviajalusta, vaikka lasku kaatuukin viime kädessä asiakkaan maksettavaksi.

Olen keskustellut asiasta asentajan kanssa puhelimitse. Näkemyksemme prosessin kulusta ovat erilaiset...
Tämän tyyppisissä asioissa asiakas yleensä tekee omat johtopäätöksensä. Niin teen minäkin...

Käy mielessä ainakin kaksi sanontaa: Hullu ei ole se, joka pyytää vaan se, joka maksaa.
Toisaalta väitetään: Asiakas on aina oikeassa...

Asennustyö tuli loppujen lopuksi asiallisesti tehdyksi - hyvä niin. Talon ulkopuolelta porausjättet on siistitty. Käväisen kohta vaimoni kanssa hiukan siistimässä asennusjälkiä sisältä. 

Mietiskelin toistamiseen vanhaa suomalaista sanontaa: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty...

No joka tapauksessa kerron aikanaan tarkennuksena, miten tässä - odottavan aika on pitkä - prosessissa loppujen lopuksi kävi.

Löytyikö mm. edellä mainittu suodossäiliö. Pytyn kannen muovikannattimet on kuulemma tilattu ja ne ovat tulleet. Kävin pistämässä ne paikoilleen. Kuorikkeet on myös säiliöissä.
Kunhan suodossäiliö tulee, kuivakäymälä on koekäyttöä vaille valmis. 


Asia erikseen, oliko tästä syytä/mitään järkeä näin pitkää tekstiä kirjoittaa - mene ja tiedä, todennäköisesti ei mutta onhan tätä vanhana mukava/ikävä muistella. 

Pahinta mahdollista urheiluryssimistä...

En ole koskaan ymmärtänyt enkä varmaan koskaan ymmärräkään maailman huippu-urheilijoille maksettavien sponsorirahojen suuruutta. Olipa laji mikä tahansa, huipuille maksettavat summat liikkuvat miljoonissa jopa kymmenissä miljoonissa vuositasolla.

Alla olevan artikkelin supertähdelle kukaties sattui niin sanottu työtapaturma säännösten muuttuessa alkuvuodesta 2016.

Kovin sydänsairaita tuntuvat pääsääntöisesti mm. venäläisurheilijat olevan, koska he tarvitsevat lisäpotkua kielletyillä lääkeaineilla. 

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Porsche suuttui dopingtähdelle


Maria Sharapova keikistelee tässä Porsche Boxter Spyderin ohjaimissa viime kesänä Lontoossa.
Maria Sharapova keikistelee tässä Porsche Boxter Spyderin ohjaimissa viime kesänä Lontoossa.KUVA: ZUMA WIRE
Maailman parhaiten palkatun naisurheilijan dopingkäry suututti Porschen.
Venäläisen tennistähden Maria Sharapovan käry kielletyn Meldoniumin käytöstä oli liikaa saksalaiselle Porschelle. Autonvalmistaja on katkaissut kaiken yhteistyön pelaajan kanssa.
Lopullisen päätöksen sponsorihanan sulkemisesta kokonaan Porsche tekee piakkoin. Maineestaan tarkan yhtiön ratkaisun voi arvata.
Porsche nimitti 2013 Sharapovan brändinsä lähettilääksi. Tämä sai heti lahjaksi valkoisen tulisen 911 Carrera S Cabrioletin. Sen päälle alkoi virrata sporttimerkiltä rahaa miljoonatolkulla.
Nelinkertainen Grand Slam-turnauksen voittaja tienasi viime vuonna 29,5 miljoonaa dollaria, josta suurin osa tuli sponsoreilta. Sitä ei tiedetä tarkkaan miten potti jakautui, mutta Porsche kuului joukon avokätisimpiin.
Muita tukijoita ovat olleet urheiluvälinevalmistaja Nike, kosmetiikkayhtiö Avon ja kellomerkki Tag Heuer, jotka ovat myös jäädyttäneet kaiken spronsoroinnin.
Porsche ilmoittaa tiedotteessaan yllättyneensä ja järkyttyneensä Sharapovan kärystä.
Sharapovaa  odottaa kovimmillaan neljän vuoden kilpailukielto.

Aika kultaa muistot...

Tänään keskiviikkona 09.03.2016 toiseen pihaliittymäämme Isä-Erkinmikon tuoma iso, kannellinen tyhjennyslava/-kontti viedään pois. Yllättävän paljon sinnekin loppujen lopuksi kertyi tarvaraa - sekalaista tavaraa, pääasiassa sekajätettä niin kuin kontin päädyssä lukeekin.

Olemme toisin sanoen tyhjentäneet piharakennuksen autotallista ylimääräistä rompetta, osittain myös varastorakennuksen vaatehuoneesta...

Pelastin aamulla kuormasta entiset luistimeni. Miksi ihmeessä? Siksi, että niihin liittyy - omasta mielestäni - mielenkiintoinen tarina.

Luistimet olivat aikanaan jääkiekkoluistimien huippua. Bauer-merkkiset, joissa on ulkokuori täysin mustaa muovia ja niissä on eriksenn pehmeät ns. sisäkengät. Miten sellaiset huippuluistimet minun haltuuni ovat joutuneet?

Elettiin 1970-1980 lukujen vaihdetta. Asuimme Saimaanharjulla, Taipalsaaren kunnan puolella Saimaan rannalla.
Naapurissamme oli isokokoinen nuorimies, joka pelasi jääkiekkoa Saipan juniorijoukkueessa muistaakseni B-junioreissa.
Hän oli ostanut uudet luistimet ja tarjosi vanhoja, vähän käytettyjä minulle. Pojillemme ne olivat siinä vaiheessa aivan liian suuret. Koska ne eivät olleet hinnankiroissa, ostin ne.

Olen niillä aikanaan muutaman kerran luistellut. Ne ovat jalassa "taivaallisen hyvät" ja jos terät ovat kunnossa = teroitetut - ei kun menoksi. Kyseiset lyistimet tukevat nimenomaan nilkkoja erinomaisesti. Niillä voinee iäkkäämpikin ns. letkunilkka luistella, jos muutoin kunto riittää...

Viimeksi olen niillä luistellut Ruotsin puolella Haaparannan jäähallissa 1990-luvun alkupuolella Kemin Lämäreiden silloisen edustusjoukkueen käydessä siellä harjoittelemassa. Olin siihen aikaan kyseisen seuran puheenjohtaja ja päätin kokeilla luistimia jäähallijäällä.
Apuna minulla oli rekvisiittana uusi "raitin" maila, jonka olin ostanut Kemin City Sportista Uusitalon Joukolta.

Mukava oli luistella ja muistaakseni pysyin pystyssäkin, totta kai kypärä oli päässäni varmuuden vuoksi. 
Kyseisen mailan luovutinsittemmin Kemin Lämäreiden silloiselle puheenjohtajalle Pekka Tiitiselle. Hän lupasi löytää sille hyvän käyttötarkoituksen.
Maila oli käytännössä uusi, käyttämätön. Pitääpä tarkistaa, mita mailalleni on tapahtunut.

Joka tapauksessa Baur-luistimet ovat tallessa nyt päärakennuksen autotallissa muutamien muiden nostalgisten urheiluvälineiden kanssa. Kukaties niistäkin on syytä jossakin vaiheessa kirjoittaa tekstinpätkä...