lauantai 2. marraskuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli kumma tunne, tänään ei taida olla muuta tekemistä kuin olla vaan...

No toki ulos katsellessani työhuoneen ikkunasta kävi mielessä, että ulos voisi mennä harrastamaan kevyttä hyötyliikuntaa eli fiilistelemään lumikolan kanssa.

Käyttövesiputkien pinta-asennuksen jälkiä katsellessani kävi mielessä entisen ajat lapsuudestani.
Ei ollut vesi- eikä viemäputkistoja. Pihalla oli kaivo, jossa vettä oli riittävästi ja se oli ihan pesu- ja juomakelpoista. 
Siihen saakka kunnes ympäristössä alettiin katujen varsiin asentaa vesi- ja viemäriverkostoa - muun muassa Kainuunkadulle. Siinä vaiheessa meillekin vesi haettiin vesikärryillä tynnyreissä/muovisaaveissa Möylyntien ja Haukkarinkadun risteyksen vesipostista. Vesiposti on edelleen paikallaan, ilmeisesti sille on vielä muutama käyttäjä.

Meidän vanhaan rakennukseen ei koskaan otettu vesi- ja viemäriputkia. Ilmeisesti vanhempani katsoivat sen tarpeettomaksi, kun ilmankin oli tultu toimeen...

Niin - tätä kirjoittaessani hyötyliikunta on tehty.

perjantai 1. marraskuuta 2019

Käyttövesiputkien asennustyöt jatkuvat...

Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen Ammattiopisto Lappian asennusryhmä - kolme nuortamiestä - saapui paikalle kahdella uudenkarhealla menopelillä.
Hetki sitten myös ammattimies/opettaja pistäytyi toiselle työmaalle mennessään toteamassa tilanteen - hyvä niin.

Asiasta toiseen...

Kävin Pikkupuolelle pistämässä varaavaan takkaan tulet. Kyllä on mukava sytyttää takka, jonka yhteydessä ei tarvitse miettiä veto- eikä savuntupruttamisongelmia.

Ja kolmanteen...

Jututin rajanaapurissamme olevan kerrostalon tuttuamme. Juttelimme veneasioista ja myös siitä, että meidän ikäisiämme pommitetaan päntiönään puhelimitse: Kattoasioista, ikkuna-asioista, oviasioista, vesi- ja viemäriasioista, sähköasioista, lehtitilausasioista, ja ties vaikka mistä.
Kerroin hänelle, että pyysin taannoin nimenomaan käyttövesiputkien pintaan asentamisesta myyntitykin paikanpäälle. Hän tuli, tutki paikat, kertoi asiantuntevasti yrityksensä tarjouksen ja tökkäsi tarjousesityksen keittiön pöydällä allekirjoitettavaksi.
Olin hänelle kertonut jo puhelimitse, että kilpailutan mahdollisesti tehdyn tarjouksen paikallisesti. Pyysin häntä lähettämään tarjouksen sähköpostiini eri asiakohdat eriteltyinä.
Tähän päivään mennessä tarjousta ei ole ilmaantunut.

No nyt asia etenee Ammattiopisto Lappian tarjouksen perusteella ja oppilastyöryhmän voimin valvottuna. Oppilailla on mielestäni ihan ammattimiesten otteet...

torstai 31. lokakuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen otin lumikolan ensimmäistä kertaa käyttöön tälle alkutalvelle ja kolasin etupihan.
Vein kaksi ahkiollista koivuklapeja Pikkupuolelle ja pistin hiukan lattialämmitystä tehokkaammaksi.
Vaimoni kertoi Veeran kavereineen tulevan viikonvaihteessa käymään.

Ajoin Land Roverin ulos tallista kakkosliittymään. Miksi? Siksi että Ammattiopisto Lappian työryhmä saa autotallin käyttöönsä. Siellä on myös käyttämättömäksi jääneen ulkovesipostin ja turhan, ison teräsaltaan poisto.

Niin kuin olen aiemmin kirjoittanut vuonna 1982 rakennettuun omakotitaloon asennetaan käyttövesiputket pintaan - varmuuden vuoksi. 

Samalla asennetaan uusi ulkovesiposti pesuhuoneen kulmalle. Helpottaa kesäistä perunapellon, ryytimaan ja pensaiden kastelua, mikäli sadevedet eivät riitä.

Työryhmä saapui ammattimiehen/opettajansa Erkki Oravaisen kanssa ja kolmen opiskelijan ryhmä jäi töihin. Työt ovat käynnistyneet...

Käväisin kaupungilla asioilla. Kotiin tultuani ihan sävähdin: Nyt on saapunut autonostaja paikalle, kun tumma Volvo oli rakennuksemme kohdalla erään oppilaan Mersun lisäksi.

Sisälle tultuani totesin, että Mestari itse olikin saapunut paikalle eli Jyrki Holpainen. Totesin Jyrkille: "Tämä on Sinun syy, koska toistakymmentä vuotta sitten ehdotit tätä käyttövesiputkien pintaan asentamista." No tässä ei olla ihan jäniksen selässä oltu...

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Autokauppamatematiikkaa...

Vakuutuksia kilpailuttaessani kiinnitin erityistä huomiota autojemme vakuutuksiin. Sain voimakkaan herätyskimmokkeen pyrkiä yhden auton politiikkaan - vihdoinkin.

Otin yhteyttä erään alla olevan Kamux-yrityksen autoliikkeen myyntipäällikköön Suomessa viime viikolla. 

Nettitekstiä:

Kamuxin ensimmäinen autoliike avattiin vuonna 2003 Hämeenlinnaan. Ruotsissa ensimmäinen autoliike avattiin vuonna 2012 ja Saksassa vuonna 2015. Kamuxilla on tällä hetkellä 48 autoliikettä Suomessa, 16 Ruotsissa ja kuusi Saksassa. Kamux on perustamisensa jälkeen myynyt yli 210 000 käytettyä autoa, joista 46 596 autoa vuonna 2018. 
Kamuxin liikevaihto nousi 527,8 miljoonaan euroon vuonna 2018. Kamuxin palveluksessa oli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 472 henkilöä vuonna 2018.
Kamuxin osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
____________________________________________

Olen pitkän kaavan mukaan kertonut em. myyntipäällikölle avoimesti autojemme ominaisuudet, historian sekä esittänyt vinkin lähiajan autotoiveestamme. 
Luonnollisesti kyseessä on käytetty, meidän tarpeisiin soveltuva auto, joita näyttää mm. Kamux-yrityksellä löytyvä useita...

On mielenkiintoista seurata, miten tämänkertainen yritykseni etenee ja pääsenkö viimeinkin harrastamaan autokauppamatematiikkaa...

Täydellistä piittaamattomuutta sähköpostiviestinnässä...

Perinteisten aamutoimien jälkeen totesin taas kerran, että on olemassa täydellistä piittaamattomuutta sähköpostiviesinnässä...

Kuinka monta kertaa olen kirjoittanut: Vastaa lähettämiini sähköposteihin. Muun muassa tänään heti aamulla jouduin soittamaan perään eräälle henkilölle, lukeeko hän sähköposteja. Kuulemme lukee mutta...

Asia selvisi, katsotaan jatkotoimenpiteet.

Turhia, tyhjänpäiväisiä sähköposteja kyllä tulee ja niitä poistan. Saan ilmoituksen näytölle:

You have been successfully unsubscribed.

Mutta sama meno jatkuu ja kohta samasta kohteesta tulee samaa tavaraa, tällaista tämä nyt vaan on...
___________

Onneksi päivään mahtuu yleensä ja pääsääntöisesti paljon myönteistäkin. Sain tunti sitten puhelinsoiton Ammattiopisto Lappiasta. "Langan päässä" oli talotekniikkapuolen ammattilainen, opettaja, joka kertoi kahden nuorenmiehen tulosta tutustumaan tulevaan mestaan.
Kyllä - nuoretmiehet tulivat. Kävimme läpi tulevat työt. Heillä oli hyvin ammattimainen ote asiaan. Sovimme tietyistä tarkennuksista mm. autotallin osalta.

He tulevat huomenna opettajansa kanssa aamulla paikalle ja aloittavat työt. Kysymyksessä on - niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut - käyttövesiputkien pintaan asentaminen varmuuden vuoksi...

tiistai 29. lokakuuta 2019

Olen kahden vaiheilla...


Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n puheenjohtajalta tuli sähköpostiviesti, jossa hän tiedustelee, ketä yhdistyksen hallitusjäsenistä on lähdössä Insinööriliiton sääntömääräiseen syysedustajakokoukseen marraskuun loppupuolella eli 22.-23.11.2019 Helsinkiin. 

Asiasta oli alustavasti puhetta edellisessä yhdistyksen hallituskokouksessa.

Olemme kauan sitten pohdiskelleet, että olisipa kerrankin tilanne, että kaikilla hallitusjäsenillä olisi mahdollisuus osallistua esim. liiton syysedustajakokoukseen aistimaan perinteisen kokouksen ilmapiiriä. Varsinkin nyt 100-vuotisjuhlavuoden päättyessä.
Virallinen kokousedustaja on päätetty jo aikaisemmin. Varaedustaja ja yhdistyksen ns. tarkkailijajäsenet ovat asia erikseen.

Tuo Helsinki on täältä Perämeren pohjukasta katsoen syrjässä ja järkevä liikennöinti aika ajoin vaikeaa, varsinkin lentokoneella...

Itse olen asian suhteen kahden vaiheilla. Miksi? Siksi että olen osallistunut em. tyyppisiin kokouksiin aika monta kertaa ja toisaalta uusille hallitusjäsenille on hyvä antaa tilaa osallistumiseen. 
Toivottavasti he ovat lähdössä liikkeelle. Toki se ei käytännössä estä minunkaan osallistumista.

Se selvinnee pikapuolin. Kokoukseen ilmoittaudutaan viimeistään tiistaina 12.11.2019. 
Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa www.ilry.fi/edustajakokous  tai antamalla vastaavat tiedot sähköpostitse: edustajakokous@ilry.fi.
Kokousmateriaali jäsenille on nykyisin tutustuttavissa Insinööriliiton kotisivuilla...

Mielenkiintoinen aamupuhde...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pihalla pihakeinua talviteloille laittaessamme sain mielenkiintoisen puhelun kännykkääni.

Rajanaapurimme Selkäsaaresta kertoi tarvitsevansa meidän nimet rakennuslupapapereita varten. Hän sanoi siirrättävänsä heidän naapuristaan hirsimökin "koppina" telakaivinkoneen vetämänä ostamalleen tontille. Asiasta oli taannoin ollut puhetta hänen ja hänen vaimonsa kanssa. Hyvä että asia etenee näin.
Hän kävi meillä, rajanaapurikuuleminen tehty ja nimet pistetty lupapapereihin ja asia siltä osin on ok...

Asiasta toiseen, lähetin eilen illansuussa pitkän sähköpostiviestin muurarillemme päärakennuksen kivikasan eli varaavan takan "temppuiluista". 
Hän soitti illalla kommenteistani. Totesin hänelle, että asennutan kohta sähkövastukset takkaan ja alan vähentää/lopettaa puiden polttamisen, jos ei tuo kivikasa ala käyttäytyä normaalisti.

No - sovimme aluksi, että kuivatan poskikanavia kuumailmapuhaltimella. Sitä olen tekemässä Tommin lainaksi tuomalla laitteella. Muurarimme lupasi tulla käymään ensi viikolla...

maanantai 28. lokakuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen ajattelin, että taitaa tulla rauhallinen eläkeläispäivä mutta...
Kuinka ollakaan pistettyäni Land Roverin lämmitykseen ja sisään tultuani alkoi aktiivinen sähköpostiviestintä.


Erinomaista palvelua Kemin Autopalvelu Oy/Ojanperä Kemi - sain sähköpostiviestin, että lattiatuuletin on kasattu - tervetuloa noutamaan. Sen teen kohtapuolin, jotta pääsemme sitä kokeilemaan.

Laite haettu ja kokeilu suoritettu. Asia ei edennyt toivotulla tavalla, joten laite tulee aikanaan sen "oikeaan käyttöön".

Toisaalta olin saanut sähköpostiviestin Ammattiopisto Lappialta liittyen käyttövesiputkien pintaan asennuksesta, jota on suunniteltu jo tovin - hyvä niin.

Kävipä tuossa hetki sitten mielessä, että kunpa osaisi nauttia elämän pienistä(kin) asioista.

Juomme harvakseltaan iltateetä. Tänään se teimme. Kyllä hyvä tee, vaikka pussiteenäkin, ripaus hienoasokeria, hyvä näkkileipä voideltuna kunnolla maalaisvoilla ovat maistuvia. Varsinkin kun upottaa voilla voidellun näkkileivän kuumaan sokeriteehen vähitellen - on se ryötti hyvää... 

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen on pakko taa ihmetellä tätä "kellojensiirtorumbaa", jonka toivoo jossakin vaiheessa loppuvan.

Luin hetki sitten tosi mielenkiintoisen artikkelin Helsingin Sanomista metsäalueesta, jossa ei ole tehty vuosikymmeniin/vuosisatoihin mitään, annettu olla vaan.
Artikkelin luettuani oma talousmetsäajatteluni sai vahvistusta. Toki em. tyyppisiä alueita saa kohtuullisessa määrin olla Suomessakin mutta kohtuus kaikessa...

Kellojen siirtelystä huolimatta kaunis alkutalven aamu, toivottavasti tästä päivästä pääsee kirjoittamaan jotain tosi myönteistä. Sen aika näyttää.

Lähdimme pienelle kävelylenkille. Pistin uteliaisuuttani höyrykännykässäni (NOKIA LUMIA 800) olevan  Sports Tracker-sovellutuksen päälle. 

Kävelimme Kainuunkatua moottoritien ylittävälle sillalle, sieltä takaisin tutun metsäalueen kautta kotiin Kainuunkadulle. Noin kahden kilometrin lenkki hitaasti kiiruhtaen noin kolmessa vartissa. Lenkistä syntyi ihan mukavannäköinen kartta, joten tietoliikennesateliitit olivat kunnossa/hereillä. Vaimoni rapsi muutaman katajanoksan mukaansa. 
Tuo Lammenmettä/Lammenmetsä on minulle tuttu pikkupoika-ajoilta niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut...


lauantai 26. lokakuuta 2019

Muista - yksi asia kerrallaan kuntoon ja kunnolla...

Olen tästä kirjoittanut monta kertaa. Siis mistä? Siitä, että monet tuskailevat tekemättä olevien töittensä kanssa. Siihen sorrun kieltämättä minäkin mutta onneksi aika harvoin.

Hetki sitten illan hämyssä takaraivoon iski ajatus, että minulla on tälläkin hetkellä pitkä lista tekemättömiä töitä. Ei oikeastaan välttämättä moniakaan tekemättömiä töitä mutta ratkaisemattomia asioita.
Tympeintä ja raivostuttavinta monissa niissä on se, että itse en voi juurikaan vaikuttaa jokaiseen asiaan, vaan minua viedään kuin pässiä narussa...

Mietiskelen tämän tästä, että ei kyllä viedä kauan, sillä pyrin löytämään asioihin uudentyyppisiä, luovia ratkaisuja.

Monet keskeneräisistä, ratkaisemattomista asioista löytyvät työhuoneeni kirjahyllystä. Ne ovat siellä joka hetki muistuttamassa viime vuosien prosesseista, jotka toivottavasti lähiaikoina saavat ratkaisunsa.
Kun ykköspriorisoidut asiat loksahtavat paikoilleen, kirjahyllyni saa totaaliuuden lookin, ilmeen. Sieltä häipyvät kaikki turhat/turhanpäiväiset dokumentit ja esineet... 

Niin ja yritän itsekin muistaa, että yksi asia kerrallaan kuntoon ja kunnolla.

Mitä tänään tähän asti...

Tänään tuli nukutuksi poikkeuksellisen pitkään. Syy ilmiselvästi se, että intouduin katsomaan TV 3:n jännittävän rankanpuoleisen elokuvan.

Perinteisten aamutoimien jälkeen avattuani tietokoneen katselin Kemin Taiteiden Yö ohjelmatarjontaa tänään lauantaina 26.10.2019 klo 12:00 - 23:30.

Kyllä on monipuolista tarjontaa, varmaan jokaiselle jotakin. Tuleeko lähdettyä itse liikkeelle, se ratkennee myöhemmin...

No saimme sentään myöhäisiltapäivästä itsemme liikkeelle Kemin kulttuurikeskukseen - hyvä niin.
Oli nuorten musiikkiesityksiä, kuorolaulua, kuvataidetta, näyttelyitä, jne. ja tietysti useiden tuttujen tapaamisia/mukavia jutusteluhetkiä.

Oli tästä minun kirjoittamisestakin vähin puhetta. Sain lieviä moitteita siitä, että kirjoitan liian pitkiä tekstejä. Totta - minä en ole twiittaustyyppistä kirjoittamista harrastava kuin hyvin harvoin. Lähinnä muiden kirjoituksiin liittyvissä kommenteissani...

Kyllä kemiläiset kulttuuritarjonnan ahertajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä, se oli aistittavissa tämänkin päivän pikakäynnillämme...

perjantai 25. lokakuuta 2019

Aamuherätys puhelinsoitolla...

Sain tänään aamuherätyksen puhelinsoitolla. Itse olin vielä sikeässä unessa, kun vaimoni sanoi, että puhelimeni soi.
Nousin ylös ja vastasin soittoon. "Taisin soittaa hiukan aikaisin?" totesi soittaja. No yleensä olen jo soiton aikoihin ylhäällä mutta nyt en...

Soitto liittyi vakuutustemme kilpailuttamiseen.

Kävimme läpi asiaa ja sovimme jatkotoimenpiteistä. Katsotaan, miten jatkossa sitten käy.

Perinteisten aamutoimien jälkeen jään odottamaan IKH/Rovanperän tekstiviestiä lattiatuulettimen saapumisesta Kemiin Karjalahdelle. Katsotaan sitten aikanaan, onko siitä hyötyä alustavissa suunnitelmissani...

Odottelen myös yhteydenottoa tunnetulta autoliikkeeltä heille esittämääni ehdotukseen.

Jatkoa edelliseen:

Tekstiviesti tuli, hain laitelaatikon ja avasin sen kotona. Tutkin kokoamisohjeita ja totesin, että kolme osaa puuttui. Soitin liikkeseen ja sovittiin, että vien laitteen takaisin ja he tilaavat uuden. Se tulisi ensi viikon keskiviikkona.
Vein siltä seisomalta laitelaatikon takaisin Karjalahdelle. Kysyin myös, onko puuttuvilla osilla laitteen käytön kannalta merkitystä. Sain vastauksen, että kukaties vakauden kannalta. Totesin myös, että laitelaatikon kuva ja seisontajalustan romppeet eivät vastaa toisiaan.

Tuskin olin ehtinyt kotiin, kun kännykkääni tuli puhelu. Liikkeestä oli otettu yhteyttä maahantuojaan. Kuulemma kyseiset osat puuttuvat kaikista nykylaitteista. Kokoamisohjeen kuva on viitteellinen.

Niinpä.

Kävi mielessä välähdyksenomaisesti kesä vuonna 1970. Olin opiskeluaikana Tampellan konepajan vedenkäsittelyosastolla suunnittelijana. Ahtaaseen monttuun piti saada sovitetuksi jäteveden uppopumppu.
Ihmettelin Sarlinin esitteen uppopumppumitoitusta. Siinä oli mielestäni ilmiselvä virhe. Otin asian esille esimieheni kanssa. Hän otti yhteyttä uppopumpun valmistajaan. Sieltä tuli nopeasti vastaus pahoittelujen kera: Totta tosiaan esitteessä oli ollut vuosikausia virhe...

No tämä alle 30 euron lattiatuulettimen kokoamisohjeen virhe on edelliseen verrattuna mikroluokkaa...

Tänään lähetän muutaman sata sähköpostia bittitaivaaseen. Toivottavasti en tumpeloi sinne tärkeitä viestejä...




torstai 24. lokakuuta 2019

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Tällaisena nuhruisena/pilvisenä/kosteana loppusyksyn, alkutalven aamuna havahduin perinteisten aamutoimien jälkeen, että minulla ei ole mitään järkevää tekemistä, joten nyt on pakko olla vaan.

Yleensä kun em. tyyppistä kirjoittelen, alkaa tapahtua. Katsotaan, miten tänään käy...

No niinhän siinä sitten kävi, että tuskin olin edellisen saanut kirjoitetuksi niin sain kännykkääni puhelun. Soittaja tiedusteli Kemin kaupungin sähköpostiasioista, jotka ovat muutoksen kourissa. Kerroin, että en ole tehnyt luottamusmiestabletille päivityksiä, vaan otan tietohallintokeskukseen yhteyttä siinä vaiheessa, kun on tarvetta.
Soittaja kertoi lähiaikojen suunnitelmistaan> kiirettä, kiirettä, kiirettä - kuten viimeisten vuosien aikana hänellä aina...
Edelliseen lisäyksenä:
No tulihan se sieltä! Niin mikä? Upea - omasta mielestäni - älynväläys. Melkein itseltäni huuto pääsi...
Kerron asiasta myöhemmin. Sen voin avata, että se liittyy vakuutuskilpailutusten jälkimaininkeihin ja meidän kolmen auton loukussa olemiseen - ken elää, hän näkee...

keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Lähestyvää vakuutuspohdiskelua...

Kirjoitin aiemmin:

Siirryin aikanaan Kemissä OP Pohjolan asiakkaaksi, koska silloisella vakuutusyhtiölläni IF:llä loppui henkilöasiakaspalvelu paikkakunnalla. 
IF on tällä hetkellä Insinööriliiton vakuutusyhtiö, joten aika luontevaa olisi toimia "paluumuuttajana", vaikka toimipaikka on Oulussa. Prosessi on vielä hiukan kesken...

Niin - olen saanut vakuutuskilpailutuksen tulokset. 

Edellä mainitut vakuutusyhtiöt ovat aika lailla tasapäisiä. Todennäköisesti keskustelen asiasta vielä huomenna kilpailutuksen suorittajan kanssa, jonka toimisto on Oulussa.

Kilpailutus on normaali toimenpide, mikä pitäisi tehdä muutaman vuoden väliajoin. Minun lähtökohtani oli hiukan erilainen.
Olen seurannut edesmenneen veljeni rivitaloasunnon remonttia ja siihen liittyvää vakuutusyhtiökäyttäytymistä.
En ymmärrä enkä hyväksy totaalinuivaa suhtautumista. Nimenomaan en hyväksy sitä, että ammattimiehemme näkemys ohitetaan. 
Hän oli ainoa henkilö purkuvaiheessa näkemään, mitä todennäköisesti oli aikanaan tapahtunut.

tiistai 22. lokakuuta 2019

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen oli taas päärakennuksen "kivikasan" eli massiivisen varaavan takan koivuklapien+kuusisytykkeiden polttaminen, apuna lisäksi oli sytytysgeeliä.
Voi olla, että tässä vielä - vuosikymmenien harjoittelun jälkeen - löydetään jokin ylimääräinen "kikkakakkonen"...

Olin sopinut iltapäivälle talvirenkaiden vaihdon Auto-Patulle isännän eli Tunkkarin Raimon kanssa.
Kaadoin Land Roverin takapenkit ja nostelin talvirenkaat päärakennuksen autotallista kyytiin.

Menomatkalla päätin viedä pankkisiirtolomakkeen maksatukseen ja nostaa hiukan käteistä mutta...
Eihän se niin vain käynytkään. Olen satoja kertoja ollut pankkitiskillä asioimassa.
Ensimmäistä kertaa minua tentattiin, olenko oikealla asialla, onko minulla valtuuksia esittämääni asiaan. Toki asia selvisi nopeasti mutta siltikin...
Niin ja lisäksi käteistä en saanut nostetuksi, koska palvelu oli loppunut klo 13, se siitä.

Ja ulkona lipan alta tai tuulikaapista en suostu rahaa pankkiautomaatista nostamaan. Tarkkaavainen lukija muistanee aikaisemmista teksteistäni, että niin kauan kun on mahdollisuus - face to face - käydä pankissa asioimassa, minä käyn pankissa...

Tosin tänään oli pankissa vähän "tikkuista".

Talvirenkaat on vaihdettu, joten talvi saa niiden puolesta tulla.

Kotiin tultuani totesin, että postilaatikkoon oli ilmestynyt keltainen lappu, jossa nuohooja ilmoittaa tulevansa ensi viikon keskiviikkona paikan päälle.
Ilmoitin sähköpostin välityksellä, että tällä kerralla ei ole tarvetta nuohoukseen, se on tehty, mutta mielellään keskustelemme ilmastointikanavien puhdistamisesta...

Veropakolainen puhuu...

Voi tätä itseriittoisuuden äveriästä populismia! Veropakolainen on puhunut taas kerran...


Talous    |   HS-haastattelu

Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja siitä tuli taakkamme, julistaa Björn Wahlroos – ”Suomessa ei ole tehty yhtään mitään”

Björn Wahlroosin uusi kirja julkaistaan tiistaina. Se käsittelee Suomen ongelmia, joita Wahlroos pitää syvinä. Jotain mahdollisuuksiakin hän näkee.

maanantai 21. lokakuuta 2019

Ulkolinja: Katkera saari

Katselimme hetki sitten Ylen Areenalta vaikuttavan dokumentin, Ulkolinja:Katkera saari. 

Asiaan osittain liittyvänä olimme vuonna 2000 ensimmäisellä Inter Rail-matkallamme Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa.
Irlannissa olimme länsirannikolla Galwayssa ja pääkaupungissa Dublinissa. Pohjois-Irlantiin esim. Belfastiin emme lähteneet, sillä siellä oli siihen maailman aikaan rauhatonta.

Viime kesänä lomamatkallamme Lontoossa jututimme pohjois-irlantilaista rakennusmiestä bussilipun ostopaikkaa tiedustellessamme. Mukavan juttutuokion lopuksi sovimme, että Belfastissa tavataan...

Alla olevan dokumentin ja aikaisempienkin dokumenttien jälkeen ei tule Belfastin matkaa.

Ei kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään em. dokumenttien kuvaamaa järjettömyyttä ja vuosikymmenien vihanpitoa, jolle ei tunnu löytyvän loppua...



Ulkolinja: Katkera saari 

  • 51 min
  • toistaiseksi
  • 1708 katselua
Britannian tuleva ero Euroopan unionista ravistelee Pohjois-Irlantia. Vanhat jännitteet ovat nostaneet päätään ja puolisotilaalliset ryhmät yrittävät käyttää tilannetta hyväkseen. O. Minna Pye

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin tekemään kevyen asiointireissun keskustaan ja Karjalahdelle.
Kaunis aamu, joten ajelin ensin Kemin sisäsatamaan ihailemaan kohta jäätyvää merta. 

Oli mukavan näköistä, kun Kojukallion kohdalla oli pulpettivene tulossa väylällä kääntyen Hahtisaaren satamaan lähes riitteisessä vedessä.

Ajelin Hahtisaaren sataman kautta Karjalahdelle Kemin K-Rautaan. Pyysin Kuuselan Teuvoa tilaamaan edullisen lattiatuulettimen. Miksi siitä kerron kukaties sitten aikanaan. Samalla keskustelimme tutusta kestoaiheesta - päärakennuksemme TOJA-kippioven vaihtamisesta - esim. Turner - lamellioveen kaikilla mausteilla. 
Lupasin katsella netistä asiaan liittyvää aineistoa. Saattaapa olla, että intoudun ottamaan mitat oviaukosta - varmuuden vuoksi...

Ajoin Kemin Wetterille, kun olin saanut Volvo-autoista sähköpostiini mainoksen viikon tapahtumista. Volvo Markkinat Wetterillä 21.-26.10.2019!
Tutun automyyjän eli Oinaan Markun kanssa kävimme taas kerran läpi mahdollista autotarvettamme. Kerroin Markulle, että olen julkisesti ilmoittanut haluni ostaa Volvo-merkkinen auto. Hän oli tietoinen asiasta.
Lähinnä käytetty Volvo XC 60 tai - XC 70 olisi lähinnä ajatuksiamme. Tietysti nykyisistä autoistamme pari pitäisi saada myydyksi...

Tiedän, että joitakin lukijoita saattaa jopa ärsyttää tämä minun "autoistajauhaminen". Sen riskin otan, mutta samalla minulla on toive/etiäinen, että joku kukaties hoksaa, minäpä kerron Möttösen Taaville (nimi keksitty), että nyt on tarjolla kaksi hyvää käyttöautoa; MB 200 E ja Land Rover Freelander...

Edellä mainitun reissun aikana Land Roverin luistonesto sirahteli tämän tästä. Talvirenkaille alkaa olla tarvetta. Ne vaihdetaankin alle pikapuolin, todennäköisesti huomenna tiistaina. 

Niin - on pakko myös todeta, on mahtavaa, että meillä Suomessa on neljä vuodenaikaa - ainakin täällä pohjoisessa toistaiseksi...

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Ulkolinja: Taistelu Hongkongista

Katselin hetki sitten uusinta esitetyn dokumentin Ulkolinja:Taistelu Hongkongista. Murheellista katsottavaa, josta - näin maallikon ajatuksin - ei taatusti voi mitään hyvää seurata.
Ilmeisesti on lähellä se hetki, jolloin Kiina ottaa rajulla kädellä ohjat haltuunsa, mikäli ihmettä ei tapahdu.
Se ihme on jonkinlainen laiha sopu Hongkongin hallinnon ja mielenosoittajien välillä.

Ulkolinja: Taistelu Hongkongista (12) 

  • 50 min
  • 1 v 11 kk
  • 13980 katselua
Hongkongissa spontaanisti syntyneet mielenosoitukset Manner-Kiinaa vastaan ovat muuttuneet väkivaltaisiksi mellakoiksi, joissa poliisit käyttävät väkivaltaa mielenosoittajia vastaan. Raportti vie Hongkongin kapinan etulinjaan, jossa protestoijat eivät aio luovuttaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdimme pihalle "loppusyksyn/alkutalven lehtirapsutuksiin". Mikä oli ollessa - kaunis, aurinkoinen ja lähes tyven sää...

Ennen lehtirapsutusta ja niiden kärräämistä tontin kulmalle matopellon päälle testasin Land Roverin talliinajoa. 
Tosin sen olen satoja kertoja tehnyt, mutta yritän helpottaa sitä merkkaamalla kuskinpuolelle autotallin lattiiaan mustalla teipinpätkällä "ajomerkin". 
Miksi?
Siksi, että olen onnistunut oikean puolen peilin useaan kertaa "hipaisemaan" TOJA-kippioven nostomekanismeihin. Tunnustan, että minulla on huono stereonäkö. 
Nyt se pariin kertaan tuunattu peili vaihdettiin purkaamopeiliin, joten haluan pitää sen ehyenä mahdollisimman pitkään...
No - ongelma poistuisi, jos vaihtaisi kippioven nykyaikaiseen lamellioveen, jolloin aukon leveyttä saisi lähes 20 senttimetriä lisää ja/tai vaihtaisi auton sellaiseen, jossa peilit saa käännetyiksi. Yritän ajaa talliin entistä varovaisemmin ainakin toistaiseksi...

Varsinaiseen asiaan: Mukava oli pihalla touhuta. 

Kaivoin ennakoivasti matopeltoon kaksi syvää kuoppaa, jonne aikanaan Pikkupuolelta saa kompostoivan kuivakäymälän tuotteet haudata. Havaintojeni mukaan entiset tuotteet ovat hyvin kelvanneet madoille ja muille pikkuötököille...