Kirjoitin muutama päivä sitten alla olevan artikkelin asiasta otsikolla: Rakenneuudistus: Ammattikoulututkinto 2-vuotiseksi(ko)...
Kirjoitin mm. seuraavaa:
Ammattikoulut olivat ennen 2-vuotisia muutamia erityiskoulutusaloja lukuunottamatta. Keskiasteen kolunuudistuksen myötä päädyttiin 3-vuotiseen ratkaisumalliin, jolla haettiin samalla kilpailukykyä lukioiden suuntaan ja toisaalta jatko-opiskelukelpoisuutta.
Olen itse ollut opettajana ammattikoulussa 2-vuotisen ammattikoulun aikaan, ollut kokeilemassa 2+1-mallia ja sittemin myös 3-vuotisen ammatillisen koulutuksen aikaan.
Kaikilla on puolensa.
Rehellisesti on todettava, että jatkuvien säästöpäätösten myötä ammatillinen koulutus ei ole enää pitkään aikaan ollut 3-vuotista koulutusta vaan jotain "kasks plus risat"-koulutusta.
Mielestäni ns. itsenäistä opiskelua - etäopiskelua - on tullut mukaan aivan liikaa...
Jos tavoitteena on palata takaisin 2-vuotiseen koulutukseen ja siihen liitetään hyvin toimiva jatkumo > hyvin toteutettu oppisopimuskoulutus niin mikä ettei mutta kyllä tuo oikeus jatko-opintoihin tulee säilyttää.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Hallitusneuvottelujen lähteet HS:lle: Ammatillisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuus turvataan
RONI REKOMAA / STR
Ammatillisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuus säilyy, vakuutetaan HS:lle hallitusneuvottelulähteistä.
Ammatillisen koulutuksen rakenteeseen on kuitenkin valmisteilla muutoksia. Keskusta toi keväällä eduskunnassa esille vaihtoehdon, jossa kaksi ensimmäistä vuotta opiskeltaisiin koulussa ja kolmas vuosi työpaikoilla oppisopimuksella. Siinä mallissa jatkokoulutuskelpoisuus turvattaisiin.
Toisen asteen koulutuksen kohtalo on nyt hallitusneuvottelujen kärkiryhmän eli keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän, perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ja kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin käsissä. HS:lle sanotaan, että olisi ihme, jos heiltä tulisi esitys, jossa ammatillisen koulutuksen käyneiltä vietäisiin jatko-opintomahdollisuus.
Yle kertoi torstaina, että hallitusneuvotteluissa suunniteltaisiin ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen. Nykyisin ammatillista peruskoulutusta tarjoavissa ammattikouluissa opiskellaan noin kolme vuotta. Ylen mukaan ehdotuksen taustalla on se, että työuria pyritään saamaan pidemmiksi ja opiskelijoita nopeammin työelämään.
Mahdollinen lyhennys tyrmättiin tuoreeltaan Opetusalan ammattijärjestössä (OAJ) ja monissa muissakin järjestöissä.
Ammattikoulutuksen lyhentäminen kahteen vuoteen saattaisi tarkoittaa myös, että ammattikoululaisilla ei olisi mahdollisuutta hakea tutkinnollaan korkeakouluopintoihin. Ammattikoulututkinto ei enää olisi tasaveroinen lukiosta saadun tutkinnon kanssa. Nyt ammatillisen perustutkinnon suorittanut on oikeutettu hakemaan ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin.
Koulutuksen lyhentämisen pelätään myös vaikeuttavan työpaikan löytämistä valmistumisen jälkeen.
Yksi vaikea asia hallitusneuvotteluissa on ollut koulutussäästöjen miettiminen.
Nyt hallitusneuvotteluissa mukana olevat keskusta ja perussuomalaiset olivat keväällä mukana välikysymyksessä, jonka keskeinen aihe oli toisen asteen koulutuksen eli lukion ja ammattikoulujen rahoituksen ja saatavuuden turvaaminen koko maassa.
Oppositiopuolueet arvostelivat hallitusta historiallisen suurista koulutusmenojen leikkauksista. Erityisesti keskusta kritisoi toiselle asteelle aiottuja 260 miljoonan euron säästöjä. Leikkausten nähtiin johtavan väistämättä oppilaitosverkon karsintaan.
Oppositio kaatoikin jo sivistysvaliokunnassa lakipaketin toisen osan eli niin sanotun järjestämislain, joka olisi pannut kaikki koulutuksenjärjestäjät hakemaan uusia toimilupia opetusministeriöltä. Sen osuus säästöpaketista oli 70 miljoonaa euroa.
Lopulta eduskunnassa kaatui myös toinen osa eli rahoituslaki, jonka osuus oli 190 miljoonaa euroa. Sosiaalidemokraattien mukaan pelkkä rahoituslaki ilman järjestämislakia ei olisi tuonut rakenteellista uudistusta vaan se olisi johtanut hallitsemattomiin säästöihin ja aloituspaikkojen karsintoihin.
Koko lakipaketti kaatui eduskunnassa, kun hallituspuolueetkin riitaantuivat sen toteuttamisesta.
Kokoomuslaiset arvioivat jo silloin, että säästöpaketti tulee vielä eteen. Nyt se on ollut hallitusneuvottelijoiden harkinnassa, mutta lopputulosta ei vielä tiedetä. Isoja säästöjä koulutukseen on kuitenkin kaavailtu.
