Tulokseton palkantarkistusneuvottelu...

Ennen kaikki oli yksinkertaista ja selkeää työmarkkinarintamalla vai oliko sittenkään...

No joka tapauksessa mm. punjalostusteollisuudessa toteutui varsin selkeä työnjako ammattimies-/teknikko-/insinööri/diplomi-insinööri-sektorilla. Olivat vakiintuneet käytännöt, eräänlaiset maan tavat toimia.

Toki ennenkin taustalla olivat kirjainlyhenteet SAK, Sttk ja Akava sekä luonnollisesti vastaavat työnantajaliitot.

Opiskeluaikana ei liiemmälti tullut kiinnitetyksi huomiota ammattijärjestöasioihin. Silloin painettiin töitä lähes vuorotta, kun töitä oli erittäin hyvin tarjolla. Kesän aikana vuorotöissä ehti tienata aika tukun riihikuivia markkoja talven varalle. 

Itse olin opiskeluaikoina kahtena kesänä eräässä Etelä-Suomen paperitehtaassa töissä. Lomitin vuoromestareita - tosi mielenkiintoista ja mieleenpainuvaa aikaa.

Valmistuttuani paperi-insinööriksi tulin valituksi kyseiseen tehtaaseen insinööritehtävään, tavallaan aluksi koeajalle ja eräänlaiseksi lomittajaksi, tuuraajaksi.

Syksyn lähestyessä pyysin päästä tehtaan henkilöstöpäällikön juttusille. Ajatuksena oli käydä avointa keskustelua palkantarkistuksesta.

Keskustelu toteutui erittäin myönteisessä hengessä. Kyseinen henkilö oli tunnettu empaattisuudestaan. Kävimme läpi menneitä lomituskesiäni tehtaalla ja nykyistä asemaani.

Kuitenkin ehdottaessani pientä palkantarkistusta henkilöstöpäällikkö totesi:"Kuule Aki, minä olen ollut työelämässä kymmeniä vuosia. Minun ei ole koskaan tarvinnut pyytää palkantarkistusta. Olen ollut aina tyytyväinen saamaani palkkaan."

"Palataan asiaan myöhemmin." hän lisäsi ja ojensi kohteliaasti kätensä keskustelun loppumisen merkiksi.

Me emme palanneet asiaan myöhemmin, sillä siirryin muutaman viikon päästä muualle muihin tehtäviin.

Tiesin jo silloin, että kyseinen henkilön suku, hän luonnollisesti yhtenä suvun jäsenenä, omisti aika siivun tehtaasta/yrityksestä.
Hänelle eivät palkantarkistusneuvottelut ilmeisesti olleet koko hänen työuran aikana olleet kovin tärkeitä ja ajankohtaisia. Rahaa tuli hänen tlillleen ilmeisesti kuin suokuokalla - siihen maailman aikaan.

Edellä mainittu tapahtuma ehkä oli eräs syy, miksi myöhäisemmässä vaiheessa olen kokenut tärkeäksi "kuulua liittoon" ja olla aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa...

Veteen piirretty viiva

Olen usein pohdiskellut, missä menee raja erinomaisen verosuunnittelun, verokikkailun, kyseenalaisen verotukseen liittyvän toiminnan ja suoranaisen rikollisen toiminnan välillä, 

Suomen lainsäädännössä löytyy valitettavasti aukkoja, porsaanreikiä mm. verotukseen liittyvissä asioissa, jotka mahdollistavat koko edellä olevan toimintakirjon eikä niihin voi viranomaiset kovalla kädellä puuttua. 

Tuntuu siltä, että kysymyksessä on eräänlainen veteen piirretty viiva...

Usein em. verotukseen liittyviä kysymyksiä irrotellaan niin sanotun keltaisen lehdistön lööppisivuilla ja eri lehtien yleisönosastokirjoituksissa.

On monia ammattikuntia, lääkärit, lakimiehet, jne. joiden on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa toimia toisin, väljemin kuin matti ja maija meikäläisen, joiden ansiotasokaan ei anna  mahdollisuuksia "veropelaamiseen"...

Suora nettilainaus Ylen sivuilta 25.08.2014:

Oikeushistorian professorin Jukka Kekkosen mukaan terveyspalveluyritykset toimivat täysin laillisesti, kun ne räätälöivät palkanmaksu- ja osinkojärjestelyjä lääkäreilleen.

Kekkosen mukaan ongelmia syntyy siitä, kun asiaa katsotaan eri väestöryhmien ja toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

- Tämä on sellainen ilmiö, jota pitäisi tarkkailla hiukan enemmän kuin on tehty. Yleisen yhteiskuntamoraalin kannalta tässä saattaa olla tiettyjä ongelmia, Kekkonen sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

Terveyden tuottajat Oy:n edustajan mukaan käytännössä on kyse samasta asiasta kuin palkansaajien verovähennyksissä. Yhtiön kautta mahdollisuudet ovat laajemmat.

Kekkosen mukaan tämä kertoo verolainsäädännöstä sen, että palkansaajia ei aseteta aina samalle viivalle muiden kanssa. Asia ei ole hänen mukaansa uusi. Siihen liittyy isoja oikeudenmukaisuuskysymyksiä, joita pitäisi selkeästi ja systemaattisesti pyrkiä ratkomaan.

Ongelmia pyrittiin ratkomaan lainmuutoksella vuonna 2010, mutta Kekkosen mukaan työ jäi kesken. Sitäkään ei ole selvitetty, mitä lainmuutoksen jälkeen on tapahtunut. Lakien vaikutuksia arvioidaan aika huonosti, Kekkonen toteaa.

Kekkonen sanoo sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) toimineen maan tavan mukaisesti. Kekkosen mukaan Rädyn kaikki tehtävät huomioiden on syytä seurata tarkasti, millaisia ratkaisumalleja hän ajaa hallituksessa ja muualla.

Kekkonen korostaa, ettei kyseenalaista lainkaan lääkärikunnan moraalia. Se on varmasti samalla tasolla kuin kansan yleensäkin. Suomessa on loistava lääkärikunta, hän sanoo.

Ongelmallista on, jos näitä asioita ei tuoda lainkaan esille ja analyyttisen keskustelun piiriin, sanoo professori Kekkonen.

Ärsyttävää "hattuilua"!

Erään tv-katselun yhteydessä kuulin tuttavani tuskaisen ärähdyksen: "Tuo tyyppi istuu varmaan hattu päässä paskallakin! Ärsyttää katsella tuollaista moukkamaisuutta, suoranaista hattuilua!"

Menin itsekin vilkaisemaan, mistä oikein on kysymys.

Tv-ruudussa haastateltavana elvisteli joku entinen poppari, ilmeisesti jonkinasteinen nykyjulkkis hattu päässä. Ilmeisesti nuorella miehellä oli jotain hiusongelmia tai jotain muuta, mutta hattu oli tiukasti, aivan kuin liimattuna päässä. Tunnustan, että en minäkään ertyisesti pitänyt näkemästäni...

Näitä hattupääjulkkiksia on alkanut näkyä Suomenkin eri tv-lähetyksissä tämän tästä. Mistä lie tälläinen villitys tänne rantautunut?

Ei ole pitkääkään aikaa, kun tv-ruudussa vilisi erilaisia pipopäitä. Pipopäät ovat vähentyneet, onko trendi nyt hattupäisyydessä, mene ja tiedä...

"Ainakaan ruokapöydässä ei hattua pidetä! Se on varma se!" sanoi tuskainen tuttavani vaihtaessaan tv-katselukanavaa...

Kuka ihmeen Cheek Suomesta?

Olen kuullut puhuttavan jostakin cheekistä, pojanklopista, nuoresta miehestä, jostakin ihmeen hiphopparista, joita maailma on väärällään.

Pätkä suoraa Wikipedia-lainausta:

Cheek (oikealta nimeltään Jare Henrik Tiihonen, s. 22. joulukuuta 1981 Vantaa[2]) on suomalainen hiphop-artisti. Cheek on julkaissut kahdeksan studioalbumia, joista viisi on ylittänyt kultalevyrajan. Yhdeksän Cheekin esittämää kappaletta on saavuttanut ykkössijan joko Suomen virallisella single- tai latauslistalla (”Sun täytyy”, ”Liekeissä”, ”Jos mä oisin sä”, ”Jippikayjei”, ”Syypää sun hymyyn”, ”Puhelinlangat laulaa”, ”Anna mä meen”, ”Jossu” ja ”Timantit on ikuisia”). Näiden listojen kymmenen parhaan joukkoon Cheek on yltänyt yhteensä 18 kappaleella.

Ja niin edelleen..

Tämä Cheek veti eilen perjantaina 22.08.2014 Helsingin Olympiastadionin täyteen porukkaa ja kuulemma tänään lauantaina 23.08.2014 sama meno jatkuu.
Eilen siellä oli joukon jatkeena joku katrihelena ja jarisillanpää ja taisipa olla muitakin suomalaisia lavaesiintyjiä.

Edellä mainitut stadiontapahtumat ovat tosi kovia juttuja Suomen kokoisessa maassa!

Mihin tämä nuorimies vielä ehtiikään. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, hän aikoo vetää stadionikeikkojen jälkeen hiukan henkeä ja miettiä, mitä aikoo isona tehdä...

Oli aivan pakko You Tubesta käydä kuuntelemassa ja katselemassa kaveria. No jaa, ei aivan minun juttuni, musiikillisesti aika yksitoikkoista ja mitäänsanomatonta.
Toki on myönnettävä, että jotkut sanoitukset niin sanotusti kolahtivat ja katsomani videot olivat aika mielenkiintoisia - ei paha!

Olen saanut hiukan omaa paradigmaani laajennettua uudella hiphop-avauksella - hyvä niin. 

On kohteliasta vastata sähköpostiviestiin...

Olen alla olevan tyyppisestä asiasta kirjoittanut aikaisemminkin - takavuosina useastikin.

Aluksi nettilainaustekstiä lyhenneltynä: Sähköposti (electronic mail, sähköinen posti) tarkoittaa digitaalisten, yleensä kirjallisessa muodossa olevien viestien välittämistä tietokoneiden käyttäjien kesken.

Etuja:

Sähköposti on nopea, edullinen ja vaivaton viestintätapa, sähköpostiviesti menee perille sekunneissa tai muutamassa minuutissa maapallon toiselle puolelle, yleensä Internet-verkkoa hyväksi käyttäen. Käyttäjä maksaa usein vain paikallispuheluun verrattavissa olevan hinnan, laajakaistassa ei sitäkään.
Verkkoyhteyden ei tarvitse olla auki kirjettä kirjoitettaessa vaan viestin voi laatia valmiiksi ennen yhteydenottoa. Puhelimeen verrattuna sähköpostin etu on vastaanottajan saavutettavuus. Vaikka vastaanottaja ei olisikaan tavoitettavissa, sähköposti voidaan lähettää odottamaan. Kun vastaanottaja tarkastaa postilaatikkonsa, on sähköposti odottamassa häntä. Sähköposti on myös helppo tallentaa ja tarkistaa jälkikäteen.

Ongelmia:

Sähköposti kulkee verkossa selväkielisenä, ellei viestiä erikseen salata. Salatunkin viestin "kuoressa" kulkevat tiedot (lähettäjä ja vastaanottaja yms.) ovat näkyvillä. 

Toisaalta kirjesalaisuus koskee myös sähköposteja ja verkon salakuuntelu ei onnistu helposti kuin lähiverkossa ja teleoperaattoreiden tiloissa.

Eräs ongelma on myös vastaanottajan osoite. Osoitteen on oltava tarkasti oikein, jotta viesti saavuttaa vastaanottajan. Nykyisin yhä lisääntyvänä ongelmana on roskaposti, joka tukkii postilaatikoita mainoksilla tai muuten epätoivotuilla viesteillä. Myös haittaohjelmat voivat levitä sähköpostin välityksellä.
______________________________________________________________________

Itse käytän erittäin paljon sähköpostiviestintää. Viestintäni on omasta mielestäni asiapitoista perusviestintää; informaatiota lähimenneestä, tästä hetkestä mutta myös lähitulevaisuuteen liittyvää mielipiteitteni testaamista erilaisilla kohderyhmillä.

Tunnustan, että silloin tällöin myös tavoitteeni on psyykata vastaanottajia hiukan entiseen verrattuna rennompaan, luovempaan ajatusmaailmaan…

Olen vuosien saatossa havainnut, että ihmisten, mutta myös organisaatioiden kynnys vastata sähköpostiviesteihin, on erittäin korkealla.

Sitä vastoin nykyisin on trendikästä lörpötellä kännykällä, ei tarvitse välttämättä miettiä pilkun päälle sanomisiaan – voi porista suunnilleen sinne päin niitä näitä ja yhtä sun toista.

On aivan eri asia pistää ajatuksensa tekstinä liikkeelle. Se on tarkistettavissa, siitä saattaa tulla sanomista, pahimmassa tapauksessa voi joutua tilille, jopa vastuuseen…

Onneksi edes tök-tök-kieliset puhelintekstiviestit ovat viime vuosina lisääntyneet, niistä jää jonkinlainen täplä hetkeksi aikaa elämään.

Olen lähettänyt tuhansia, ilmeisesti kymmeniä tuhansia sähköpostiviestejä tähänastisen elämäni aikana.

Virallisesti minulle on vain muutama henkilö ilmoittanut toivomuksen poistaa nimensä lähetyslistaltani. Tuo luku on minimaalinen suhteutettuna lähettämääni sähköpostimäärään.

Lähettämiini sähköpostiviesteihin saan aivan liian vähän paluupostia. Mielestäni on kohteliasta vastata asialliseen sähköpostiviestiin, oikeastaan se kuuluu perussivistykseen…

Sähköpostiterveisin

aki.pyykko@netti.fi

Opetusalan eläkeläinen Kemistä

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus - muistutukseksi...

Kirjoitin heinäkuun 2014 alussa, aloittaessani blogikirjoittamisen, alla olevaa. Todettakoon, että on syytä muistuttaa taas asiasta, sillä tilanne maailmalla ei ole lainkaan helpottunut, oikeastaan päinvastoin.

Mikä meitä riivaa?
___________________________________________________________________

Olen kauan sitten - taitaapa olla noin kaksikymmentä vuotta sitten - kirjoittanut otsikossa mainitusta asiakokonaisuudesta ottaen tarkastelun kohteeksi yhden kohdan (artiklan) kerrallaan.

Mikäli vielä oikein muistan, sain silloin kirjoituksistani muutaman kohtalaisen myönteisen palautteen - suusanallisesti. 

Viime aikojen tapahtumat maailmalla ja havainnot ympärillämme tapahtuvista asioista antavat oikeuden pistää esiin koko asiakokonaisuus kertauksena.

Painavaa, virallista artiklatekstiä, joka toiminee ainakin kahdella tavalla: teksti on hyvää iltalukemista - teksti tuudittaa uneen takuuvarmasti tai suorastaan piristää asiaan liittyvään kannanottoon, julkiseen keskusteluun.

Tunnustan avoimesti, että en ole tarkistanut mahdollisia muutoksia alla olevaan, jo kauan sitten hyväksyttyyn tekstiin. Arvelen, että blogini aktiivilukija saattaanee minut ajan tasalle...

Yleistä:

Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun 10. päivänä 1948. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään maa ei äänestänyt vastaan. Kahdeksan maata pidättyi äänestämästä.
Välittömästi tämän historiallisen tapahtuman jälkeen yleiskokous kehotti kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä pyydettiin "levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja selittämään sitä ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri maiden ja alueiden poliittisista oloista riippumatta".

Julistuksen virallinen teksti on saatavissa YK:n kuudella virallisella kielellä: arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Myös monet YK:n jäsenmaat ovat noudattaneet yleiskokouksen kehotusta ja kääntäneet julistuksen omalle kielelleen. Seuraavilla sivuilla oleva käännös on Suomen hallituksen vahvistama.

Julistuksen ilmaiskappaleita on saatavana YK:n Kööpenhaminassa sijaitsevasta pohjoismaisesta tiedotustoimistosta YK:n virallisilla kielillä, pohjoismaisilla kielillä ja rajallinen määrä muilla kielillä.

IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS
JOHDANTO

Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa, kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojen välille, kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,
Kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,

Niin sen vuoksi YLEISKOKOUS antaa TÄMÄN IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLISEN JULISTUKSEN kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.

 

Artikla 1:

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Artikla 2:

Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

Artikla 3:

Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Artikla 4:

Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

Artikla 5:

Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

Artikla 6:

Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.

Artikla 7:

Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

Artikla 8:

Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

Artikla 9:

Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.

Artikla 10:

Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

Artikla 11:

1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

Artikla 12:

Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

Artikla 13:

1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

Artikla 14:

1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

Artikla 15:

1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen.
2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

Artikla 16:

1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

Artikla 17:

1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

Artikla 18:

Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

Artikla 19:

Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

Artikla 20:

1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.

Artikla 21:

1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

Artikla 22:

Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

Artikla 23:

1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

Artikla 24:

Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

Artikla 25:

1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

Artikla 26:

1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.
2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.
3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

Artikla 27:

1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.
2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Artikla 28:

Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

Artikla 29:

1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

Artikla 30:

Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

Tässäpä aluksi...

Punainen viiva nykyaikana...

Ilmeisesti näin myöhään illalla minun ei olisi syytä katsella vanhoja tekstejäni tietokoneen muistista. 

Miksi?

Siksi, että yötä vasten jää mielenpäälle usein turhan synkkää pohdiskeltavaa. Siitä esimerkkinä seuraavaa:

Kävin vaimoni kanssa katsomassa muutama vuosi sitten Kemin kaupunginteatterissa Ilmari Kiannon kirjan Punainen viiva pohjalta tehdyn teatteriesityksen, dramatisointi ja ohjaus Iiristiina Varilo.

Esitys oli vaikuttava ja antoi nykyaikaankin ajattelemisen aihetta! 

Tekstinpätkiä suoraan netistä:

Hiukan kirjailijasta:
Kianto, Ilmari, vuoteen 1906 Calamnius (1874–1970), kirjailija, fil. tri h.c. (1957). Varhaiskautensa runoissa Kianto on yleensä tunteikas uusromantikko, joka ylistää Kainuuta ja kohoaa toisinaan pontevaan uhmaan (mm. Nälkämaan marssi). Romaanissaan Punainen viiva (1909) hän käsittelee realistisesti ja paikoin tyylitellen Kainuun syrjäseutujen kansan yhteiskunnallista heräämistä. Hänen toinen mestariteoksensa Ryysyrannan Jooseppi (1924) on kursailematon ja naturalismissaan runollinen. Kianto julkaisi useita muistelmasävyisiä teoksia (mm. Omat koirat purivat ja Iki-Kianto muistelee).

Esityksen taustatietoja:

Elettiin Venäjän vallan aikaa. Suomi sai vuonna 1906 uuden vaalilain. Vanhat säätyvaltiopäivät korvattiin uudella yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittavalla yksikamarisella eduskunnalla. Ensimmäisenä Euroopassa myös naiset saivat äänioikeuden. Yksikamarisen eduskunnan valitseminen herätti valtavan innostuksen koko maassa, aina syrjäisimpiä loukkoja myöten.
Eletään talvea 1906 Kainuun korvessa. Korpiloukon torpassa elää kituuttavat Topi Romppanen, vaimonsa Riika ja heidän viisi lastaan. Elämä ei ole helppoa, köyhälle kansalle ei tahdo edes leipä riittää. Topi lähtee kirkolle vaihtamaan pyytämiään lintuja jauhopussiin. Perillä hän majoittuu suutarin taloon ja saa kuulla uudesta laista, jonka mukaan tavallinen köyhä kansa saa valita uuden eduskunnan, vetää punaisen viivan. Uusi aate, soli-sali-ratti, valtaa mielet. Vihdoinkin saa kansa oikeutta ja herrojen valta loppuu. Innostus on valtava...

Kun vaalipäivä sitten koittaa, ovat niin Topi kuin Riikakin valtansa tunnossa. Vihdoinkin kaikki muuttuu paremmaksi. Vai muuttuuko sittenkään...

Tekstiä suoraan Kemin kaupunginteatterin esitteestä:

Oikukas, ankara erämaa sanelee Punaisen viivan korpielämän lait aina puisesta kehdosta routaiseen hautaan.

Taivaspaikkaa niin maan päällä kuin taivaissa lupaa milloin kirkko, milloin aate, mutta yhä vain ammottaa köyhän jauhovakka tyhjyyttään. Uusi ja vanha aate saavat kamppailla raivoisasti pienen ihmisen sielusta; kukaan ei voita - todellisuus pysyy uomassaan ja vain luonto korjaa vääjäämättä omansa.

”Luonto on säälimättömässä välinpitämättömyydessään vain sokea, ihminen voi päättää itse näkeekö lähimmäistensä kärsimyksen - vain ihminen valitsee itse välinpitämättömyytensä ja julmuutensa asteen.”

_______________________________________________________________ 

Näin se ikävä kyllä on, sillä me useimmiten ummistamme silmämme ympärillämme vallitsevasta hädästä.

Säälimättömässä voiton tavoittelussa, ahneudessamme olemme myös purkamassa, suorastaan tuhoamassa viime vuosikymmeninä luotuja turvaverkkoja.

 Ja vielä siteeksi pakkoripaus globalisaatiotakin...

Väitetään, että hyvinvointiyhteiskunta ja sosiaaliset turvaverkot ovat kannattaneet meidät Suomessa taantumien yli.

Kielteisiin globalisoitumisen seurannaisvaikutuksiin kuuluu köyhien köyhtyminen ja rikkaiden rikastuminen eli yhä kasvava eriarvoisuus sekä yritysten ja rahoituslaitosten vallan kasvu kansallisten hallitusten kustannuksella eli demokratian vaje.

Sosiaaliset turvaverkot ovat heikentyneet ja kärsijöinä ovat kiistatta eri kansakuntien vähäosaiset, köyhät...

Ilman maailmassa vallitsevia kriisejäkin yli 1,3 miljardia ihmistä elää noin yhdellä eurolla päivässä, noin kolme miljardia ihmistä noin kahdella eurolla päivässä, juuri nyt yli 1,3 miljardia ihmistä on ilman puhdasta vettä, noin kahden miljardin on tultava toimeen ilman sähköä ja noin kolme miljardia ilman viemäreitä.

Puhumattakaan, että tänäkin päivänä muutama kymmenentuhatta ihmistä, pääosa lapsia, kuolee nälkään.

Murheellista, todella murheellista...

Punaisen Ristin tärkeä globaalitehtävä

Olen seurannut eri medialähteistä kohtalaisen tarkkaan Ukrainan kriisiä - tänäänkin.

Hetki sitten kävin Suomen Ylen nettisivuilla, joissa todettiin, että venäläinen avustussaattua on ylittänyt rajan ja on liikkeellä mutta sen mukana ei ole Punaisen Ristin edustajia, niin kuin alunperin oli suunniteltu.

Hmmmmmmmmmmmmmm...

Kyllä pistää mietityttämään! Syy Punaisen Ristin pois jäämiseen on alueen liian epävakaat olot. On luonnollista, että turhia riskejä ei ole syytä ottaa

Punaisella Ristillä on tärkeä globaalitehtävä kaikesta huolimatta, se on syytä muistaa.

Valitettavasti em. pois jääminen madaltaa kynnystä provokatoristen tekojen syntymiseen, liipsinsormi on entistä herkemmässä - kaikilla selkkaukseen osallistuvilla osapuolilla

Toivottavasti pää pysyy kylmänä tulikuumasta, lähes roihuavasta tilanteesta huolimatta. 

Kuntakone käynnistyy...

Suomi on tunnetusti niin sanotusti kiinni heinäkuun ajan, osittain kesä- ja elokuunkin eli tärkeimmät vuosilomakuukaudet.

Näihin aikoihin alkaa "kuntakone käynnistyä"...

Sen näkee mm. kunnallispolitiikassa olevat henkilöt esityslistakirjekuorien alkaessa kolahdella postilaatikkoon ja postiluukusta sisään.
Itse olen Kemin kaupunginvaltuuston kolmas varajäsen Keskustan ryhmässä, tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen.

Tarkastuslautakunnan varsinaisen jäsenen ominaisuudessa minulle tulee käytännössä kaikki valtuuston, kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien esityslistat. Vuositasolla niitä tulee liitteineen noin 1,0-1,5 metrin pino.

Kemin kaupungilla on mielestäni erinomaiset nettisivut, joista löytyy kyllä lähes kaikki edellä mainittu aineisto mutta vielä toistaiseksi paperiversioitakin käytetään.

Mikäli oikein muistan jo 1980-luvun alkupuolella varoiteltiin, että siirryttäessä sähköiseen viestintään paperi tulee lähes tarpeettomaksi.
Yli kolmekymmentä vuotta on kulunut, sähköinen viestintä on ottanut huikeita edistysaskelia mutta paperi sinnittelee edelleen vahvasti kuvioissa - hyvä niin...

Arvelen, että muutaman sukupolven ajan ei radikaaleja muutoksia tapahdu em. käytännöissä.

Made in somewhere...

Kävin aamulla ostamassa eräästä tavaratalosta, oikeastaan halpahallista ruostumattomasta teräksestä valmistettuja perukkeita.
Otin riipputelineestä tuttua ja turvallista ruotsalaista Abu-laatumerkkiä. Olin kyseistä tuotetta ostanut kalastuksen erikoisliikkeestä aikaiseminkin. Kolmen perukkeen pakkaus ei ollut niin sanotusti hinnankiroissa.

Kotiin saavuttuani tutkin tarkemmin ostamaani tuotetta. Abu Garcia PURE FISHING SE-376 81 SVÄNGSTA SWEDEN oli valmistettu Made in Taiwan.

Niinpä tietysti, totta kai, ajattelin mielessäni, varmaan nämäkin globaalituotteet tehdään ruotsalaisten laatustandardien mukaisesti.

Ainakin aikaisemmat, tälläkin hetkellä käytössä olevat perukkeet ovat kestäneet hyvin, ei moitteen sijaa...

Ehkä seuraavalla ostokerralla tutkin kuitenkin hiukan tarkemmin, missä tuote on valmistettu - kaikesta huolimatta. 

Vai että kaloja silittelemään...

Ihmisen henkilökohtainen vetovoimaprofiili - ne osatekijät, jotka ratkaisevat esim. paikkakunnalla/talousalueella viihtyvyyden, vaikuttamisen ja aktivaatiotason - rakentuu mm. seuraavista tekijöistä:

+ monipuolisista työnsaantimahdollisuuksista
+ hyvistä koulutusmahdollisuuksista
+ liikenneyhteyksistä
+ toimivista julkisista palveluista
+ kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista
+ liikuntapalveluista
+ henkisestä ilmapiiristä
+ kansainvälisistä yhteyksistä

Edellä oleva on kova, säälimätön luettelo, joka harvoin täydellisesti toteutuu.

Vetovoimaprofiiliin liittyy myös olennaisesti elinympäristöön liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Olen itse viihtynyt toistaiseksi syntymä- ja kotikaupungissani Kemissä erittäin hyvin.

Täällä voi harrastaa yksinkertaisia, hyödyllisiä, edullisia, suorastaan halpoja asioita – mm. mennä rannalle ja/tai soudella ja /tai ajaa moottoriveneellä lähivesille > mato-ongelle!

Luin taannoin lehdestä erään filosofin syntymäpäivähaastattelun otsikolla : Kalastuksen täyttymys on olla kalastamatta…

Haastateltava kertoo olevansa innokas kalamies, joka noudattaa omaa oppiaan päästämällä usein ylös saamiaan kaloja takaisin veteen.

Olen nähnyt televisiosta em. tyyppistä ”kalastamista”, siinä taisi olla kysymyksessä joella tapahtuva perhokalastus, jonka väitetään olevan kalastuksen eliittiä…

Mielestäni tosikalastuksessa täytyy olla kalastuksen, tekee jopa mieli sanoa tappamisen meininki.

Kun itse lähden kesällä ongelle tai kokemaan katiskaa, tavoitteeni on saada tuoretta kalaa; ahventa tai haukea savustettavaksi.

En lähde merelle silittelemään kaloja, toki pienet, kalastuksessa vioittumattomat kalat päästän kasvamaan… 

Arvostan em. haastateltavan näkemyksiä kalojen käyttäytymisestä, oppimisesta, itselläni on aika lailla samantyyppisiä havaintoja vuosien/vuosikymmenien varrelta.

Lisäksi ns. roskakaloja ei todellakaan ole, vaan jokaisella kalalajilla on oikeutuksensa ravintoketjuissamme…

Kemi on kiistatta merkittävä merikaupunki. Olemmeko kyenneet hyödyntämään merta, ranta-alueita ja läheisyyden saaria riittävästi? Valitettavasti emme...

Olen muuten sitä mieltä, että Kemin on pikapikaa julistauduttava Mato-onginnan Mekaksi, sillä täällä Perämeren pohjukassa siihen on erinomaiset mahdollisuudet.

                     

                     Muun muassa perinteinen mato-onginta on yksinkertainen, perin

                     juurin suomalaiseen elämänmenoon liittyvä asiakokonaisuus, joka on

                    erittäin rentouttava jopa terapeuttinen harrastus.

                      

                     Monet, myös turistit haluaisivat kesällä onkia tai talvella pilkkiä, mutta

                     siihen ei useinkaan ole asiallisesti järjestettyjä mahdollisuuksia

                     riittävän täydellisine oheispalveluineen.

                  

Hyvä! Puheenjohtaja Juha Sipilä!

Mikäli Helsingin Sanomiin on vähääkään uskominen, Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on tehnyt hyvän, suorastaan erinomaisen päätöksen...

Mikäli hän olisi päättänyt toisin, vaarana olisi saattanut olla loppujen lopuksi väyryset, totaalitylytys ruuhka-Suomessa.

Suora nettilainaus:

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sittenkin päättänyt jäädä ehdokkaaksi Pohjois-Pohjanmaalle, josta hän on kotoisin.

Sipilä on harkinnut ehdokkuutta Uudellamaalla, koska maan suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla käydään eduskuntavaaleissa titaanien taisto. Uudellamaalla ovat ehdokkaina kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb, Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

Sipilä on hankkinut asunnon Sipoosta, mutta jää Oulun vaalipiiriin.

"Tuntuu keinotekoiselta vaihtaa vaalipiiriä", Sipilä sanoi Hyvinkäällä torstaina.

"Olen vankkumaton hajautetun yhteiskunnan kannattaja. Miksei puoluetta voi johtaa sieltäkin."

Valtio-omistus Suomessa...

Viime vuosina on muodostunut pakostakin käsitys – olipa vallankahvassa minkä värinen hallitus tahansa – että hävitetään aika reipasta vauhtia valtion, Sinun ja minun omaisuutta…

Toki myönnän, että euronkuvat linsseissä päättäjillä on suuri houkutus panna lähes kaikki myytävissä oleva rahoiksi luottaen, että vaalivuonnakaan ei lyhytmuistinen vaalikarja paljon muistele menneitä.

Olen jo aikaisemminkin ihmetellyt/mietiskellyt näkemyksiä, joiden mukaan valtio ei saa omistaa juuri mitään, siis me, Sinä ja minä…

Entisinä hyvinä aikoina, silloin kun presidentit olivat vielä Kekkosia, valtio oli tiukasti mukana monessa.

Mielestäni vähintäänkin valtiolla, siis meillä, Sinulla ja minulla edustajiemme välityksellä täytyy olla erittäin tiukka ote nimenomaan mm. : energiatuotannosta, rautatieverkostosta, tieverkostosta, lentoverkostosta, postilaitostoiminnasta, perusmetalliteollisuudesta, kaivosteollisuudessa, luonnollisesti koulutustoiminnasta, jne. …

Osittain vielä tällä hetkellä onkin, mutta selkeitä viitteitä on, että voitonhuumassa myydyt palvelutoiminnat hinnoittelevat tuotteet tasolle, jossa kuluttaja, Sinä ja minä kokee olevansa kuin se nimeltä mainitsemattoman kaunialaispankin asiakas…

Hänhän pankinjohtajan mukaan toi vain hiekkaa pankin kiillotetulle lattialle! Niin tällä asiakkaalla, ryhdikkäällä harmaatukkaisella herrasmiehellä ei kuulemma ollut kuin muutama satatuhatta euroa pankin tileillä, mutta ei ollut enää pitkää aikaa.

Hän äänesti jaloillaan.

Rattijuopot kuriin!

Viitaten talousalueemme lehdissä olleisiin teksteihin rattijuoppoasiasta totean, että jo lähes kymmenen vuotta sitten kirjoitin alla olevan artikkelin, jota nyt hiukan päivitän.

Olen todella huolestuneena seurannut kuluvan kesän lehtikirjoituksia rattijuopoista. Lehdissä on useita lyhyitä tekstinpätkiä, joissa kerrotaan rattijuoppojen kaahailusta ja tapauksiin on yhä useammassa tapauksessa liittynyt myös huumetausta.

Jollakin tavalla vielä haluan yrittää ymmärtää, jos pitkän, rennon yhdessäoloillan jälkeen henkilö on laskenut, arvioinut väärin ottamiensa paukkujen määrän.

Eikä toisaalta ole muistanut yöllä tehdä hallittuja tyhjennysrituaaleja kotiin palattuaan wc:ssä ja puhaltaa poliisin aamuratsiassa nippanappa yli sallitun, mutta…

Lehdistä saa lukea tapauksista, joissa on saatu kiinni rattijuopposekoilija raivoisan takaa-ajon jälkeen, jossa on vaarannettu useiden muiden täysin ulkopuolisten henkilöiden liikenneturvallisuus.

Kaiken kukkuraksi kyseinen henkilö on saattanut saada aikaisemmin useita jopa kymmeniä kertoja tuomion rattijuoppoudesta! Yleensä kyseisellä henkilöllä on kortti jo kuivumassa.

Sekään ei vielä riitä, vaan ajoneuvo, jolla hän on liikenteessä, ei ole rekisterissä, mitään pakollisia maksuja ei ole maksettu, auto on väärillä rekisterikilvillä, se on lähes ajokelvottomassa kunnossa ja se on lisäksi valitettavan usein varastettu…

Eikö asialle voi tehdä mitään?

Kyllä voi, varmasti voi, jos todella halutaan, sekä perinteisin keinoin että soveltaen nykytekniikkaa tehokkaasti hyväksi.

Muutamia varteenotettavia toimenpiteitä luettelomaisesti, joista osa on varsin tuttuja, mutta ne eivät välttämättä ole vielä menneet ihmisille selkäytimeen:

+ ensimmäinen rattijuoppouskerta, mikäli se ei ole aiheuttanut ulkopuolisille vaaraa, käsitellään silkkihansikkain ja annetaan ”hairahtuneelle” tehokas ja realistinen informaatioisku, ”rautalankamalli” lähitulevaisuudesta, mikäli tapaus toistuu

+ rattijuoppous on tekona saatava nykyistä huomattavasti tuomittavammaksi, häpeälliseksi ja siihen ei saa liittyä minkäänasteista ”rehvastelumahdollisuuksia”

+ toisesta rattijuoppokäryämisestä nopea hoitoon ohjaus, tehokas hoitojakso ja riittävän pitkä rangaistus yhteiskuntakelpoisuuden kohentamiseksi, rangaistus voi olla palvelua yleiseksi hyväksi

+ nimenomaan nuoriin on kohdistettava sellainen hylkimiskampanja, jossa rattijuoppous nimetään selkeästi loppuelämän totaaliseksi tuhoelementiksi, jota se jatkuessaan tosiasiassa on

+ isoveli valvoo-tyyppinen, myönteinen lähimmäisten todellinen ja tosiasiallinen vastuukampanja pitäisi saattaa käyntiin

+ edelliseen liittyen äärimmäisenä keinona valtion varoin maksettava rattijuopon käräytysraha, esimerkiksi 100-1.000 euroa/käräytys ja tuomittujen rattijuoppojen nimet sekä kuvat paikkakunnalla ilmestyviin lehtiin, joka olisi nykyaikainen, tehokas häpeäpaalu tai jalkapuu

+ kolmannen rattijuoppouskäryämisen jälkeen kyseiseltä henkilöltä evätään ikuisesti ajokortin saaminen ja hänen ranteeseensa ja/tai nilkkaansa asennetaan etäalkometri, paikannus- ja kiihtyvyysanturi, jolla isoveli, viranomainen kykenee seuraamaan hänen toimintaansa ja poimimaan tarvittaessa talteen, ettei kyseinen sekoilija pääse aiheuttamaan vaaratilanteita lähimmäisilleen, nimenomaan kiihtyvyysanturi ilmoittaa välittömästi, mikäli hänen kätensä tai jalkansa tekevät autolla tai yleensä moottoriajoneuvolla ajamiseen liittyviä liikeratoja

+ neljännen rattijuoppouskäryämisen jälkeen hänet suljetaan syrjään, pois normaalista yhteiskunnasta ja siirretään (lähes) toivottomana tapauksena yhteiskunnalle tuottavaan, mielekkääseen ruumiilliseen työhön totaalietävalvottuna

Mikäli edellä mainittuihin rattijuoppoustapauksiin liittyy ulkopuolisille aiheutuneita ongelmia, asiaan reagointia nopeutetaan.

Lisäksi rattijuopolle auton tai moottoriajoneuvon luovuttaneen henkilön rangaistukset tulee asteittain koventaa.

Kevein niistä on kulkuneuvon menettäminen valtiolle heti ensimmäisen kerran jälkeen.  

Tässäpä aluksi...  

Ei mikään turha reissu...

Kirjoitin viime viikolla kolmei lyhyttä tekstiä Suomen presidentti Sauli Niinistön Ukrainan reissusta otsikoilla: Sooloilua(ko) vai..., Sooloilu muuttui sukkuloinniksi - hyvä niin ja Presidenttimme reissussa...

Ensimmäisessä taisin hiukan epäillä presidenttimme aikeita mutta toisessa palasin nopeasti ruotuun ja  päädyin aika myönteiseen näkemykseen asiasta. Kolmannessa tekstissäni oli erittäin asiallisen myönteinen sävy.

Tämä tekstinpätkä on jatkumo edellisiin, sillä näyttää siltä, että Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön pikakäynti Ukrainassa ja kotiin saavuttuaan puhelinsoitot ovat tuottaneet tulosta.


Suora nettilainaus:

STT, AFP, Reuters, NTB

Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon yhdessä EU-johtajien kanssa Minskissä viikon kuluttua, kertoo Kreml. Sen mukaan johtajien on määrä keskustella Ukrainan tapahtumista ja tulliliitosta.

- Ohjelmassa on myös useita kahdenvälisiä tapaamisia, sanoi Putinin edustaja Dmitri Peskov.

Poroshenkon nettisivuilla puolestaan kerrottiin, että tapaamisessa on tarkoitus keskustella Ukrainan ja EU:n välisen yhteistyösopimuksen toimeenpanosta, energiaturvallisuudesta ja Donbassin alueen vakauttamisesta.

Tapaamiseen osallistuvat myös Kazakstanin ja Valko-Venäjän johtajat, jotka kuuluvat Venäjän johtamaan tulliliittoon.

Itä-Ukrainan kriisin kärjistyminen ja etenkin siviiliuhrien määrän kasvu on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että Ukrainan ja Venäjän presidentit tapaavat. Näin arvioi Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith STT:lle.

Samaan neuvottelupöytään astuminen ei kuitenkaan tarkoita, että tapaamisesta poistutaan valmiiden ratkaisujen kanssa. Osapuolilla on yhä suuret näkemykselliset erot kriisistä, Smith sanoo.
__________________________________________________________________

Todettakoon lopuksi kertauksena, että Helsingin Sanomissa oli erinomainen artikkeli siitä, mistä Ukrainen tilanteessa on loppujen lopuksi kysymys - kannattaa ehdottomasti lukea...