Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin eilen muun muassa: Vaimoni kävi päivällä kaupoilla ja kirjastossa. Hän on aktiivinen kirjastossa kävijä, kirjalainaaja ja lukija. Hän oli ottanut muun muassa Matti Ylipiessan uuden teoksen Kemi ja Peräpohjola 1905-1918 I OSA Vuoden 1905 suurlakosta syksyyn 1917. Hän sanoi lainanneensa sen minua varten, joten aloitin sen lukemisen illansuussa. Niin - eilen luin viitisenkymmentä sivua, tänään päässen sivulle 250 noin 350-sivuisesta kirjasta. Joka vähääkään on kiinnostunut paikallishistoriasta - suosittelen. Kirjaa lukiessani ei oikein meinaa muistaa ja ymmärtää, että olimme Venäjän vallan alla rapiat toistasataa vuotta sitten...

Elämä on pääasiassa sattumaa - kyllä...

Elämä on pääasiassa sattumaa - kyllä... Sattumaa, johon ei aina voi kovinkaan paljoa vaikuttaa. Tänään luin Lapin Kansasta, että hyvin tuntemani henkilö - Ilmari Kärkkäinen - oli kuollut 94-vuoden ikäisenä. Tapasin hänet ensimmäisen kerran loppukesästä vuonna 1962 käytyäni Veitsiluoto Oy:n työvoimatoimistossa ja saatuani työhönottajalta Pentti Rauanterältä vinkin, että sulfiittisellutehtaan laboratoriossa oli niin sanotun laboratoriopojan paikka auki. Menin laboratorioon, jonka laboratoriopäällikkönä Ilmari Kärkkäinen siihen maailman aikaan oli - sain paikan ja aloitin työskentelyn edeltäjäni - Markku Huttulan - ohjauksessa. Muistelen, että ohjausaika oli aika lyhyt. Tehtäväni oli pääasiassa näytteiden hakeminen ja perusliuosten teko. Myöhemmin yhtiössä sattumiini vaikuttivat erityisesti laboratoriomestari Pentti Toivonen ja valkaisulaitoksen työnjohtaja Lauri Möykkynen, jonka "peukalon alla" olivat myös kemikaaliasema ja vesilaitos. Oli ollut aikanaan myös pirtutehdas, josta olen kuullut/kirjoitellutkin monia mielenkiintoisia tarinoita... Jos edellisiä henkilöitä en olisi aikanaan tavannut, en varmasti istuisi tässä tätäkään tekstiä kirjoittelemassa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään odottamaan huomista sytyttämistä. Aamupäivällä jatkan hetken aikaa eilen aloittamani kirjan lukemista. Kyllä Matti Ylipiessa: Kemi ja Peräpohjola 1905-1918 kirja tuntuu imaisevan minut 1900-luvun alkupuolelle. Mielenkiintoista luettavaa muun muassa työväenliikkeen orastavat yhdistyskuviot ja suhtautuminen lähetyviin maailman suuriin kysymyksiin. Käy väistämättä mielessä: Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan... Tänään ei ole oikeastaan mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että lähden käväisemään kaupoilla lähestyvään Jouluun liittyvissä asioissa. Katsotaan, miten päivä etenee.

Marraskuun viimeinen ja joulukuun ensimmäinen viikko käynnistyi - kyllä...

Marraskuun viimeinen ja joulukuun ensimmäinen viikko käynnistyi - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta olin aistivinani pikkupakkaspäivän alkamisen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole ainakaan pöytäkalenterissani mitään merkintää, joten antaapa ajan kulua. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Olipa mielenkiintoinen loppuviikko - kyllä...

Olipa mielenkiintoinen loppuviikko - kyllä... Varsinkin perjantai 25.11.2022, jolloin oli kaksi tapahtumaa, joihin loppujen lopuksi en kumpaankaan osallistunut. Toisen tapahtuman osalta pistin henkilökohtaista yhdistyselämääni uuteen asentoon. Se ei ole ensimmäinen kerta. Todennäköisesti viimeinen tai ainakin viimeisimpiä, vaikka koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. On kerta kaikkiaan seestynyt olo, kun olen latonut palikat uuteen järjestykseen. Sellaisen tuntee, kun on mielestään tehnyt syvällisen pohdiskelun, analyysin jälkeen hyviä ratkaisuja/päätöksiä. Samalla lähitulevaisuuden/lähivuosien pöytäkalenteriini jää mukavasti tyhjää tilaa. Tosin tyhjä tila pyrkii täyttymään. Jospa se tässä tapauksessa täyttyy vain henkilökohtaisella, täysin ansaitsemallani lisävapaa-ajalla. Mene ja tiedä. Käänsin pöytäkalenteristani uuden viikon esiin. Joulukuu alkaa puolen viikon jälkeen. Sitä ennen keskiviikkona 30.11.2022 yksi tarkistuskäynti ja illansuussa Metsä Fibren infotilaisuus biotuotetehtaasta kulttuurikeskuksessa. Jos paikan päälle ei tule lähdetyksi, infoa voi seurata netistäkin. Torstaina eli 01.12.2022 on Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokous yhdistyksen toimitilassa Vinssissä Meripuistokadulla illansuussa klo 18.30 alkaen. Sinne olen ajatellut lähteä, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole... Näitä odotellessa.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Hain saman tien puu- ja varastokatoksesta korillisen koivuklapeja sisälle lämpenemään. Tänään 1, adventtisunnuntaina ei oikeastaan ole mitään suunniteltuja aktiviteetteja. Katsotaan, miten päivä etenee. Voi olla, että seurailen hiukan Keskustan puoluevaltuuston kokousta Kuopiosta niin kuin eilenkin.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Että mitäkö mietin? Kävi mielessä lastenlapsien taannoiset kysymykset: "Pappa, uskotko sinä Joulupukkiin?" Vastasin:"Kyllä minä uskon." Tunnustan uskovani Joulupukkiin vieläkin. Kertakaikkiaan on mukava tunne, kun televisiossa Joulupukki lähtee Korvatunturilta liikkeelle poron vetämässä ahkiossa Joulun alla. Joulusta tulikin mieleen kysäistä vaimoltani, joko hän on kirjoittanut toivelistan Joulupukille... Postiin sitä ei ehkä ainakaan vielä kannata pistää, kun tuo postin kulku on epävarmaa - toistaiseksi. Toki myöhemminhän siellä on kovan luokan tonttujoukko avittamassa ratkaisuun pääsemisessä. Emme ole juurikaan ostaneet - toisillemme - joululahjoja. Vastikään erään aamukahvittelun yhteydessä päätimme, että ostamme toisillemme yhden yllätyslahjan. Toisottavasti se onnistuu - se yllätysmomentti...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Pihallakaan ei vielä tarvitse lumikolaa käyttää. Katsotaan, miten päivä etenee.

Olen pyörittänyt muutakin kuin tahkoa - kyllä...

Olen pyörittänyt muutakin kuin tahkoa - kyllä... Pääsen aina silloin tällöin irrottelemaan edellä olevalla toteamuksella. Olin edellisessä elämässäni, elämänvaiheessani eli työssä ollessani mukana myös aktiivisesti ammattijärjestökuvioissa. Aktiivisin kausi oli vuosina 1975-1995. Tosin olin mukana vähin vielä 2000-luvun alkupuolelle saakka. Insinööriliitto IL/AOI ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ/AOO tulivat tutuiksi. Valtakunnantason toimintaa. En koskaan ajatellut lähteä mukaan politiikkaan, puoluepolitiikkaan mutta... Niinhän siinä kävi, että vuonna 2000 lähdin kunnallisvaaleihin Kemissä sitoutumattomana ehdokkaana. Sittemmin olen ajautunut hiukan syvemmälle kuntapolitiikkaan Keskustan ryhmässä. Käyn aina silloin tällöin itseni kanssa keskustelua tyyliin, onko tässä mitään järkeä? Iskeä päätä jatkuvasti seinään vaikeiden ja vieläkin vaikeampien asioiden kanssa. Kiitoksen sanaa hyvistäkään päätöksistä ei juuri kuule. Tähän saakka olen saanut itseni vakuuttuneeksi, että on tässä ainakin hitusen järkeä. Tämä on yhteisten asioiden - Sinun ja minun - asioiden hoitamista. Uskoni edelliseen on ollut vahva, vaikka sitä jatkuvasti koetellaan. Kemin taloudellinen tilanne on äärimmäisen vaikea. Edelleenkin jokainen kemiläinen kuntapäättäjä joutuu psyykkaamaan itsensä selviytymistaisteluun. Muuta mahdollisuutta ei ole, tämä valtuustokausi on vasta vajaassa puolessavälissä. Valitettavan moni tämän valtuustokauden luottamushenkilöistä on luopunut tehtävistään, syitä lienee monia. Jo vuosia sitten aistin, että ei minusta tule tosipoliitikkoa. Pitäisi olla suunapäänä ja rajua pyrkyä. Lisäksi pitäisi olla valmis menemään sine tänne tuonne ja ajella pitkiä pimeitä kokousmatkoja. Minun on hyvä olla täällä Kemin Haukkarin Kainuunkadulla vaimoni kanssa. Touhuta kotitontilla ja Selkäsaaressa mökillä sekä vähin kalastella. Siinä on elämää ihan nokko. En kaipaa muuta. No ehkä vielä yksi kaupunkiloma tai neljäs, uusimuotoinen Inter Rail- matka olisi kova sana. Katsotaan, miten asiat etenevät. Annetaan ajan kulua...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Edelleen viikot etenevät kuin siivillä. Aamun lehden haettuani pistin puut päärakennuksen takkapesään - ensimmäistä kertaa kesän jälkeen ostopuita eli lyhyitä koivuklapeja. Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin yllättä vaimoni paistamalla Pirkka-vehnäpullia. Huoneistossa on tällä hetkellä mukava pullan tuoksu. Aamukahvittelun yhteydessä pohdiskelimme tämän päivän ohjelmaa. Kemin taidemuseolla olisi iltapäivällä seminaari Historian elävöittäminen - tulevaisuusperintöverstas. Voi olla, että jätämme sen väliin. Kalenteriini on merkittyKeskustan Kemin kuntayhdistyksen syyskokous. Olen ollut aikeiessa osallistua, mutta juuri tällä hetkellä tilanne on vielä avoin... Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan.

Paavo Väyrysen blogitekstit sen kun pahenevat - kyllä...

Paavo Väyrysen blogitekstit sen kun pahenevat - kyllä... Luin hetki sitten Paavo Väyrysen kaksi viimeisintä blogitekstiä. Mielestäni ymmärrän suomenkieltä ja olen jopa opetellut lukemaan rivien välistä. Murheellista todeta, että hän on jäänyt/jättäytynyt omalle asemalleen. Toistaa samaa paatosta. Olen aikaisemminkin todennut/kirjoittanut, että onneksi hänen tekstejään ei juuri muut lue kuin minä. Arvelen, että minäkin alan vähitellen poisoppia senkin. Ei kohta kerta kaikkiaan jaksa...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani totesin mukavantuntuisen talviaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Eilistä iltakokousta muistellessani/kerratessani kävi mielessä, että avoimista, asiapitoisista ja asiallisista kokouksista jää hyvä jälkimaku... Kukaties käyn päivällä pistämässä tulet myös Pikkupuolen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen kevytpakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korilisen puita lämpenemään puu- ja varastokatoksesta. Nyt alkaa ostokoivuklapien poltto. Eilen päiväkahvittelun yhteydessä pohdiskelin vaimoni kanssa Selkäsaaresta puiden tuontia kapealla, pitkällä lasikuituahkiolla saaressa käydessämme. Mökin kupeessa on aikanaan kaadettujen kuusien metrin mittaisia jonkin verran. Täytynee mittoa ahkiota ja Mersun takakonttia. Voi olla, että pohdiskelut/toteutus jätetään kuitenkin ensi kesän toimiin... Tänään ei ole muuta kuin illansuussa yksi kokous. Sitä odotellessa on joutilasta aikaa seurata maailman menoa. Pöytäkalenteriani vilkaistessani osui näkökenttään merkintä, että Koulutuskuntayhtymä Lappian eläkeläisten perinteiseen jouluateriaan, tapaamiseen on huomenna torstaina 24.11.2022 viimeinen ilmoittautumispäivä. Itse tapahtuma on Torniossa siitä parin viikon päästä eli 08.12.2022. Samalla reissulla voisi käydä toki Haaparannallakin. Asia on vielä omalta osaltani harkinnassa.

Myönteisen palautteen antaminen, vanhan tekstin päivittäminen - kyllä...

Myönteisen palautteen antaminen, vanhan tekstin päivittäminen - kyllä... Olen viimeisten vuosikymmenien aikana kirjoittanut n-kertaa myönteisen palautteen antamisesta. Lehtiinkin, silloin kun sinne vielä tekstejäni lähettelin. Myönteisen palautteen antaminen on suomalaiselle perinteisesti äärimmäisentuskallisen vaikeaa. Se on lähes mahdotonta. Mikä ihme siitä tekee niin vaikean? Muun muassa omaan työuraani liittyvänä olen todennut, että lähes viisikymmentä vuotta työelämässä olleena, sain jotakuinkin kerran kymmenessä vuodessa myönteistä palautetta. Vaikka painoin hommia - omasta mielestäni vähintäänkin 100, välillä 110 lasissa. Siis sellaista palautetta, että sen aisti aidoksi palautteeksi eikä miksikään sananhelinäksi... Sama pätee yhdistyselämässä. Armottomat puurtajat eivät välttämättä tule riittävästi huomioiduksi. Itseäni edellä oleva ei tällä hetkellä koske, koska olen ollut aktiivitoiminnasta sivussa, "säästöliekillä" jo tovin. Tulossa on tosin pari mielenkiintoista syyskokousta lähiviikkoina, joihin aion on osallistua. Syyskokouksethan ovat perinteisesti henkilövalintakokouksia, joita monet suorastaan välttelevät etteivät joudu valituksi mihinkään yhdistyksen tärkeään tehtävään. Toivottavasti edellä mainituissa kokouksissa on aktiivisia jäseniä läsnä, jotka haluavat tarttua kuvainnollisesti vallankahvaan ja päästä vaikuttamaan. Jo kauan sitten päätin itse, että annan myönteistä palautetta aina, kun se on vähänkään mahdollista ja aiheellista. Näin 75+ -ikäisenä olen useinkin mietiskellyt, olenko itse antanut riittävästi myönteistä palautetta. Siihen olen jäävi sanomaan yhtään mitään mutta...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen hakiessani aamun lehden kadunvarren postilaatikosta aistin kirpeänkirkkaan alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Näyttää siltä, että talvi alkaa tosissaan kaatua päälle. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Vaimoni sanoi pistävänsä tulet myös Pikkupuolen takkapesään, josko viikonvaihteessa saamme yövieraan paikalle. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Nyt ollaan vaan ja katsotaan, miten päivä etenee...

Harmittaako, kun et tullut valituksi, minulta kysyttiin...

Harmittaako, kun et tullut valituksi, minulta kysyttiin... Niin - vastikään pidettyjen seurakuntavaalien jälkeen minulta kysyttiin tuttu kysymys kuten aikaisempien - kuntavaalien - tulosten selvittyä. Vastasin kysyjälle:"Ei harmita ja olenhan minä varalla, saan todennäköisesti ensikertalaisena tietoa Kemin seurakunnan luottamushenkilöiden pääasiallisista päätösten aiheista." Lisäsin myös, kuten aikaisemminkin, että minun äänestäjäkuntani alkaa olla pääasiassa pari metriä multaa silmillä, eivät ole keskuudessamme muutoin kuin muistoina. Pääasiassa mukavina, myönteisinä muistoina. En ole ilmeisesti saanut uutta, nuorempaa äänestäjäkuntaa liikkeelle. Kävi mielessä taannoinen keskustelu erään Veitsiluodossa töissä olleen paperimiehen kanssa pankin kulmilla. Hän totesi - vapaasti muisteltuna - totisena:"Jos vielä lähdet ehdokkaaksi kuntavaaleihin, minä kerään sellaisen porukan, tukiryhmän, että menet sukkana läpi." Taisinpa hänelle mainita, että annetaanhan ajan kulua. Seuraavat kuntavaalit ovat vasta/jo vuonna 2025. Olisin silloin 81-vuotias, jos elinpäiviä riittää ja ymmärtäisin, missä mennään. Onneksi emme edes huomisesta tiedä yhtään mitään... Seuraavista kuntavaaleista alustavaa infoa: Aikataulut vuoden 2025 kuntavaaleissa Seuraavat kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.4.2025. Muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat: äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 21.2.2025 ehdokashakemusten jättöpäivä: 4.3.2025 ehdokasasettelun (ml. ehdokasnumerot) vahvistaminen: 13.3.2025 äänioikeusrekisteri lainvoimainen 1.4.2025 kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.4.2025 klo 16 ennakkoäänestys kotimaassa: 2. - 8.4.2025 ennakkoäänestys ulkomailla: 2. - 5.4.2025 tulosten vahvistaminen: 16.4.2025 valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2025.

Marraskuun viimeinen täysi viikko alkoi ja seurakuntavaalien tulokset on julkaistu - kyllä...

Marraskuun viimeinen täysi viikko alkoi ja seurakuntavaalien tulokset on julkaistu - kyllä... Äänestysprosentti 12,7% Ennakkoäänestys­prosentti 61,6% Ennakkoäänestysprosentti laskettu äänestäneiden määrästä 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti 6,8% Uusia luottamushenkilöitä 48,8% Valituksi tulleiden keski-ikä 57 v. Tulokset saatu 316/344 seurakunnasta Kemin seurakunta Äänestysprosentti 13,5% Äänioikeutettuja 10639 Äänestäneitä 1435 Ennakkoäänestys­prosentti 70,8% Ennakkoäänestysprosentti laskettu äänestäneiden määrästä 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti 5,9% Äänioikeutettuja 370 Äänestäneitä 22 Niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut - umpisurkea Kemin äänestysprosentti edellisistä vaaleista nousi lähes 1,5% ja on yli maan keskiarvon - hyvä niin. Itse lähdin mukaan ensimmäistä kertaa "joukon jatkoksi" ja olen tyytyväinen lopputulkokseen. Onnittelut valituille ja kiitokset minuakin äänestäneille. Aamun lehden hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin alkutalven tyynen pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Viikko 47 pöytäkalenterissani avattu - kyllä...

Viikko 47 pöytäkalenteristani avattu - kyllä... Käänsin uuden viikon esiin pöytäkalenteristani. Maanantaina näyttää olevan Keskustan Kemin kuntayhdistyksen "telttailua" Kemin Prisman edessä. Paikalla on aluevaltuutettuja ja paikallisaktiiveja - ainakin perinteistä, takuuvarmaa ja maukasta grillimakkaraa saa maistaakseen. Kukaties lämmintä juomaakin. Keskiviikkona on illansuussa kokous... Torstaina viimeistään näemmä pitäisi ilmoittautua, mikäli alen aikeissa lähteä Ammattiopisto Lappian eläkeläisten jouluaterialle Tornioon torstaina 08.12.2022 klo 12- . Asia toistaiseksi mietinnässä... Perjantaina olisi Kemin taidemuseossa seminaaria iltapäivällä: Historian elävöittäminen - osallistumiseni toistaiseksi avoin. Perjantaina illansuussa on Keskusten Kemin kuntayhdistyksen syyskokous. Sinne aion mennä, vuosi sitten jätin väliin. Näyttää olevan viikoksi ohjelmaa ihan nokko.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

"Onko se tuo se televisiooni?" kysyi vanhaan kotitaloomme kyläilemään köpötellyt naapurin vanhaisäntä katsellessaan kamarin työpöytätason päällä ollutta Grundig-kelanauhuria. Kelanauhuria, jonka velipoikani oli tuonut merimiesreissultaan. Ei ollut eikä meillä ollut siihen maailman aikaan televisiota pitkään aikaan. Muuten todettakoon, että tuo - naapurin vanhaisäntä - oli huomattavasti nuorempi kuin minä nyt. Silloin minusta - poikasesta - hän tuntui olevan tosi vanha, lähes ikäloppu...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen oli aistittavissa talvinen pakkasaamu. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tein hetki sitten julkilausumaluonnoksen. Nykyisin en jää tekstieni kanssa vatuloimaan ja lyhyesti virsi kaunis-ajatus alkaa olla päällimmäisenä. Niin - tänään sunnuntaina 20.11.2022 on seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä. Kemissä voi äänestää seurakuntakeskuksessa (Kirkkopuistokatu 11) klo 11-20 välisenä aikana. Niin kuin aikaisemminkin olen kirjoittanut, olen ensimmäistä kertaa ehdokkaana. Ajatuksiani voi käväistä vilkaisemassa vaalikoneelta. Numeroa 23 voi vapaasti käyttää, se ei kulu. Olen kuullut, että jalkapallon MM-kisat alkavat tänään. Tuskinpa korruptuneimpia törkykisoja on aikaisemmin nähty/kuullut. No toki edellisissä ei juuri ollut kehumista, samaa kategoriaa. Arvelen, että tälläkään kerralla en katso kisoja juuri ollenkaan. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

"Mistä noita äänekkäitä, räkänauruisia typeriä hörhöjä, oikeastaan ääliöitä riittää?" ihmetteli tuttavani...

"Mistä noita äänekkäitä, räkänauruisia typeriä hörhöjä, oikeastaan ääliöitä riittää?" ihmetteli tuttavani... Tuttavani ihmetteli erään, edustamansa yhdistyksen henkilövalintoja. Kerroin hänelle, että en tunne yhdistyksesi taustoja, mutta henkilövalinnat ovat oma taiteen laji. Kerroin, että varsin monissa yhdistyksissä - kokemuksieni mukaan - on erilaisia ryhmittymiä, "kuppikuntia", joiden keskinäisessä kilvoittelussa, taistelussa avainpaikoista, yhdistyksen etu usein jää taka-alalle. Suurin osa yhdistysten aktiivijäsenistäkin ovat niin sanottuja "maan hiljaisia". Valitettavasti. Niin - näinä aikoina on monien yhdistysten syyskokouksien aika. Tuhansia, kymmeniä tuhansia yhdistysvaikuttajia valitaan. Kannattaa olla tarkkana.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehdet - Lapin Kans ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pakkasaamun läsnäolon. Lumikolaan ei ole vielä tarvetta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja tein hiukan puuhuoltoa. Saaripuut alkavat olla lopussa - pari korillista vielä jäljellä. Ensi vuoden touko-kesäkuussa - niinkuin olen aikaisemminkin kirjoittanut - kaadamme Selkäsaaressa vähintään pari-kolme kuusta ehkä pari koivuakin. Pätkimme ja kopsuttelemme klapeiksi - kyllä. Niin - tuomme aikanaan sitten kotikatokseen Haukkariin... Tänään lauantaina 19.11.2022 ei oikeastaan ole mitään tärkeää tehtävää. Katsotaan, miten päivä etenee.

Se on taas perjantai ja lunta maassa - kyllä...

Se on taas perjantai ja lunta maassa - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani totesin "kolmannen ensilumen" sataneen. Pysyykö tämä sulamatta, aika näyttää. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Säädin myös hiukan pesuhuoneen ja takkahuoneen lattialämmitystä - pesuhuoneesta laskin ja takkahuoneesta nostin. Seurataan tilannetta. Tänään käväisemme keskustassa kaupoilla. Samalla reissulla viemme säkillisen kertynyttä kotitalousmuovia kierrätykseen. Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä tehtävää. Katsotaan, miten päivä etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen aistin aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta mukavantuntuisen pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Voi olla, että päivemmällä käväisen Pikkupuolella katsomassa lämmitystarvetta. Arvelen, että siellä on edelleen noin 17 Celsiusasteen peruslämpö lattialämmityksen kautta... Kirjoittelin = päivitin eilen Länsi-Pohjan Insinöörien 75-vuotisen taipaleen taustoja ja historiaa. Oli pakko todeta, että viimeiset vuodet ovat olleet kirotun Koronavirusepidemian vuoksi eräänlaista tyhjäkäyntiä. Monia perinteisiä tapahtumia on jouduttu jättämään väliin. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee iltaan...

Mielenkiintoinen iltapäivä - kyllä...

Mielenkiintoinen iltapäivä - kyllä... Miksi? Siksi, että olen käynyt sähköpostiviestintää Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n puheenjohtajan Sanna Hasan kanssa yhdistyksen 75-vuotisjuhla pikkujoulusta. Se pidetään lauantaina 10.12.2022 Kemin ympärivuotisen Lumilinnan kabinetissa klo 18 alkaen. Asiasta tulee infoa jäsenille lähiaikoina. Olen pitänyt yhdistyksen syntymäpäiväjuhlilla historiikin/juhlapuheen > 65v Karungin Hovilompolo ja 70v Tornion Toranda sekä nyt olen lupautunut vastaavaan 75v Kemin Lumilinnassa. Sikäli helppo juttu, sillä minulla on hyvät pohjat, jotka päivitän. Paljastan näin julkisesti, että ensimmäisessä historiikki-/puheversioissa käytin kahden yhdistyksen aikaisemman puheenjohtajan, Kari Halmeen ja Tellervo Alanärän laatimia aineistoja hyväksi. Ne aineistot ovat edelleenkin taustalla ja tukena. Niin - olen yltiöpäisyydessäni luvannut, että pidän yhdistyksen historiikin/juhlapuheen viiden vuoden välein, jos palveluani tarvitaan ja itse ymmärrän mitä olen tekemässä. Todennäköisesti jo tänään illansuussa alan päivittämään aikaisempaa materiaalia.

Tämän päivän lukuhetki - kyllä...

Tämän päivän lukuhetki - kyllä... Otsikoita: Miljardeja euroja aseisiin ja piikkilankaan Työehtosopimukset on irtisanottava Sotauho seis! Naton sotakoneet pois Suomesta! Valtion velkamiljardit aseisiin ja sotauhon ylläpitoon Työväen kamppailu fasismia vastaan Osallistumme eduskuntavaaleihin valitsijayhdistysten kautta Keskustanuoret hurjana-Venäjästä terroristivaltio Lokakuun vallankumouksen merkitys Nato on USA:n imperialismin väline STOP NATO-liikkeellä mielenosoitus Helsingissä Teollisuusliitto irtisanoi työehtosopimuksia Osinkotulojen verotus on keventynyt Työttömyys on kapitalismissa arkipäivää Vuonna 1917 kohti sosialismia Lokakuun vallankumouksen vaikutuksista naisliikkeeseen ja naisten asemaan Naisten puolesta Fasismin johtovaltio ei ole Italia vaan Yhdysvallat ja Saksa Lakot voimistuvat kaikkialla Euroopan unionissa Kommunistiset ja työväenpuolueet kokoontuvat Havannassa Hirvijoen Työväenyhdistyksen julkilausuma rauhan puolesta Sotarikos Työväen vallankumous 1918 (kirjanurkka) ja niin edelleen - tunnustan, että tällä kerralla en jaksanut lukea/mutta kirjoittaa tiedoksi kuin otsikot viimeisimmästä Työkansan Sanomista...

Mitä tänään tähän asti...

Kuiva ja tyyni pakkasaamu - kyllä. Se oli aistittavissa hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa, Lounais-Lappi ja Työkansan Sanomat - kadunvarren postilaatikosta hakiessani. Yön jälkeen maailma odottaa tietoja, varmoja tietoja, olivatko Puolaan osuneet ohjusiskut Venäjältä vai Ukrainan ilmapuolustuksen käyttämiä aseita. Asia selvinnee tämän päivän aikana. Oli niin tai näin, tilanne on äärimmäisen vakava, räjähdysherkkä. Täällä Suomessa, Perämeren pohjukassa, Meri-Lapissa Kemin Haukkarin Kainuunkadulla tuntuu olevan rauhallista ainakin toistaiseksi. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Vaimoni lähti hetki sitten kaupungille asioille. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Kolmas Facebook-teksteistäni tänään...

Tänään se sitten tapahtui, mikä on ollut odotettavissa. Siis mikä? Venäjän Ukrainaan järjettömän hyökkäyssotaretken mahdollinen laajentuminen, eskalaatio. Tämänhetkisten mediatietojen mukaan kaksi ohjusta on lentänyt Puolan puolelle kymmenisen kilometriä Ukrainan ja Puolan välisestä rajasta. Kaksi kuolonuhria. Miten Nato-maa Puola ja Nato asiaan reagoivat? Siitä saamme varmaan kuulla huomenna aamulla tarkempaa. Olen useaan kertaan tuonut esiin Venäjän patologiset valehtelijat: Peskov, Zaharova, Lavrov ja Putin. Listaan on pakko lisätä Medvedev, lisäksi ehkä Shoigu ja muutama duumankin merkkihenkilö. Kaikki he toitottavat samaa valevirttä: Länsi on syyllinen kaikkeen. Nyt on tiukka paikka. Miten tämä porukka yrittää selittää tapahtuman tapahtumattomaksi... Iltamyöhään vilahti myös mediatieto mahdollisesta Ukrainan ilmapuolustuksen ohjuksesta.

Toinen Facebook-teksteistäni tänään...

Olipa ihan unohtua! Mikä? Kerroin vaimolleni aamulla kahvitellessamme kristallinkirkkaan, selkeän unen. Kemin Kokoomus oli pyytänyt minut eduskuntavaaliehdokkaakseen ensi kevään vaaleihin. Olin luvannut vakavasti harkita asiaa. Kerroin avoimesti, että eihän tuo aivan mahdoton asia ole. Aikaahan minulla olisi ja vähän irtorahaakin vaalitaisteluun... Aamulla herätessäni pohdiskelin, mistä ihmeestä tuollainenkin uni tuli nähdyksi. Analysoin asiaa muun muassa seuraavasti: Paavo Väyrysen päätettyä luopua ehdokkuudesta, Kemissä on selkeästi hänen kokoinen aukko. Kerrattakoon nyt vielä, että olin siinä Keskustan Kemin kuntayhdistyksen vuosikokouksessa huhtikuussa puheenjohtajana, jossa yksimielisesti esitimme hänet eduskuntavaaliehdokkaaksemme. Tunnustan olevani pettynyt hänen luopumispäätökseen - varmaan moni muukin. Onneksi naapurikunnasta Tommi Lepojärvi lähti liikkeelle. Olen puhunut ja kirjoittanut vuosikymmenien aikana, että Kemistä pitäisi löytyä yli puoluerajojen ehdokas, joka jotakuinkin nauttii kaikkien luottamusta. Se on ainoa tae, saada Kemiin taas kansanedustaja. Olen seurannut Kemin Kokoomuksen nousevaa, valovoimasta nuorta poliitikkoa - ikäisekseen erittäin kypsiä ajatuksia esittävää Joni Määttää. Ymmärtääkseni ryvettymätön ja hyvä tyyppi. Hänelle toivon noviisina menestystä kevään vaaleissa. Kai tuo uniajatus liittyi myös siihen, että hän tarvitsee kokenutta tukea vaalitaisteluun. Toisaalta minulla on tällä hetkellä Facebook-kaverina Tuomisen Ritva, joka on väärän puun takaa jopa sukua minulle. Hän on ollut taannoin muun muassa Kemin Kokoomuksen puheenjohtajakin... Oli niin tai näin, elämme mielenkiintoisia aikoja...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olipa mukava kaupungissa käynti. Vein auton City Motorille vaihteistoöljyn vaihtoon. Sitä odotellessani kävelin lenkin Valtakatu-Sauvosaarenkatu-Keskuspuistokatu-Kauppakatu. Kauppakadulla jalkakäytävällä tuli vastaan tuttu henkilö, Facebook-kaverini Nurmisen Mervi. Mervi sanoi näyttäneen minun ja vaimoni Facebook-kuvaa aviomiehelleen Jounille. Jouni oli väittänyt minun olevan saman näköinen kuin ensimmäisen kerran tavatessamme noin 35 vuotta sitten. Oli niin tai näin, jatkoin matkaa. Kyllä tuo Sauvosaarenkadun ja Keskuspuistokadun kulmatontti olisi syytä siistiä. Ilmeisesti se on Kyllösen Petrin omistuksessa. Sisään City Motorin liikkeeseen mentyäni oli mukavat tarinat veneistä ja perämoottoreista Ala-ahon Matin kanssa. Kohta oli paikalla kolmaskin juttelija, vanha tuttu Leppälän Jussi. Olipa mukava tavata ihan livenä pitkästä aikaa... Lyhyt muistelupätkä. Ostin 1980-luvun loppupuolella Suhosen vanhan leipomorakennuksen tontteineen Etu-Ritikasta/nykyisestä Haukkarista. Sittemmin perustimme (minä ja kolme muuta henkilöä) Avoin yhtiö Miljöörakentajat, joka suunnittelutti Jussilla tällä hetkellä tontilla olevan August ja Anna rivitalon. Miljöörakentajat urakoi rivitalon... Niin - autoomme vaihteistoöljyt vaihdettiin. Laskun nähdessäni keskustelimme hetken luottamuksellisesti merkkiliikkeiden hinnoittelusta. Taitaa olla nykyään lisäksi niin sanottua boomeri-lisää, mene ja tiedä. Ajelin hymyssä suin kotiin...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehti haettu, puut päärakennuksen takkapesään laitettu, korillinen puita haettu sisälle, jne. ... Perinteisten aamutoimien jälkeen tietokeneen avattuani olen aistivinani, että todelliset suurvallat tuomitsevat Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan yhä selkeämmin. Nimenomaan viljan ja energian käytön sota-aseena. Myös Ukrainan alueellinen koskemattomuus alkaa olla selkeämmin esillä - hyvä niin. Täällä Suomessa Perämeren pohjukassa Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadulla on perinteisen rauhallista. Toivottavasti jatkossakin. Iltapäivällä käytän autoa City-Motorilla öljynvaihdossa - varmuuden vuoksi. Oikeastaan tällä viikolla - työhuoneeni pöytäkalenterin mukaan - ei olekaan muuta. Toki sunnuntaina 20.11.2022 seurakuntavaalit, mutta se on jo omalta osalta hoidettu ennakkoon. Toivottavasti sunnuntaina ilma on suotuisa ja äänestäjät aktiivisesti liikkeellä. Listoilla on toinen toistaan parempia ehdokkaita...

Sähkösopimuksen uusinta 01.05.2023 alkaen - kyllä...

Sähkösopimuksen uusinta 01.05.2023 alkaen - kyllä... Testaan samalla Suomen Postin toimivuutta/luotettavuutta, kun pistän sähkösopimuksen uusintasopimuksen - taitettuna ja yhdellä niitillä suljettuna - liikkeelle. Se piti laittaa liikkeelle 16.11.2022 mennessä. Kävi kieltämättä mielessä sanonta : Rohkea rokan syö. Etsin netistä infoa asiaan: Rohkea rokan syö, kaino ei saa kaaliakaan. Eli ne jotka on rohkeita saa syödäkseen ja menestyvät elämässä. Nössöt jää nuolemaan näppejään. Oli niin tai näin, uusi sopimuksemme on voimassa ajanjakson 01.05.2023-30.04.2025 - täytyy yrittää sinnitellä ainakin tuohon saakka, vaikka huomisesta päivästäkään ei ole täydellistä varmuutta.

Marraskuun kolmas viikko alussa - kyllä...

Marraskuun kolmas viikko alussa - kyllä... Aamun lehden haettuani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen alkutalven aamun ajatuksin - kyllähän tuo lumi voisi jo tulla, kaksi kertaa se on jo yrittänyt. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään on Kemin kaupunginvaltuuston kokous illansuussa. Todennäköisesti katselen/kuuntelen sen netin kautta. Meitä katselijoita on ollut havaintojeni mukaan parhaimmillaan viitisenkymmentä. Asiaan liittyvä esityslista löytyy Kemin kaupungin erinomaisilta kotisivuilta. Myös pidettyjen kokousten pöytäkirjat liitteineen. Oikeastaan tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen seurannut joutessani tämän päivän uutisointia Ukrainasta eri medialähteistä. Jossakin mainittiin, että seuraa puolen vuoden "talvitauko". Eihän se niin mene. Kun tuota karkeaa tilannekarttaa katselee, siinä käy niin, että tuo keltainen vasemmalla oleva väri - valuu alaspäin ikään kuin vesivärimaalauksessa" - aina Krimin niemimaan alueelle. Kun ukrainan erikoisjoukot saavat Kertsin salmen sillan lopullisesti tuhotuksi, niin Venäjällä alkaa olla hätää myydä saakka. Olisi syytä siirtää kalustoa ja miehistöä Krimin niemimaalta rajan taakse omalle maa-alueelle "hyvän sään aikana"... Tämä on tällaista kevyttä raskaampaa maallikkoajattelua. Väitän kyllä usein olleeni aika lailla oikeassa. Jos ja kun länsimaiden tuki Ukrainalle jatkuu, Venäjä ei voi voittaa aloittamaansa järjetöntä hyökkäyssotaa. Nyt alkaa olla korkea aika viritellä aselepoon/rauhaan tähtääviä neuvotteluja.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen heräsimme poikkeuksellisen lämpimään ja aurinkoiseen marraskuun aamuun. Kahvitellessamme keittiön ikkunasta katselimme useiden tiaisten kisailua lähipihlajan linnunpöntön tuntumassa. Onkohan niillä sisäinen kello sekaisin näiden lämpimien säiden vuoksi? Mene ja tiedä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja hain saman tien korillisen klapeja puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Vastasin hetki sitten poikien Messengerin välityksellä lähettämiin Isänpäivä-onnitteluihin. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tehtävää, olla vaan. Vaimoni lupasi hetki sitten tehdä marjapiirakan - hyvä niin... Katsotaan, miten päivä etenee.

Paavo-propagandaa-kyllä...

Paavo-propagandaa-kyllä... Olen aikaisemminkin kirjoittaut, että olen lukenut Paavo Väyrysen blogitekstit tämän vuoden puolelta suurennuslasi kanssa. Viimeisimmänkin eli perjantain 11.11.2022. Pienin lainaus alkuosasta: Ukrainan mieletön sota on saatava loppumaan Paavo Väyrynen, Blogi, Yleinen Suomessa näyttää olevan vallalla voimakkaampi sotapropaganda kuin missään muussa länsimaassa. Sen taitaa ylittää vain Puolassa ja Baltian maissa käynnissä oleva aivopesu. Suomen tilannetta selittää ainakin osittain maamme vireillä oleva jäsenyys sotilasliitto Natossa. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan käytettiin Nato-jäsenyyden hakemisen valheellisena perusteena. Ja tarina jatkuu tutun sävyisenä... Onneksi noita Paavon blogisivuja ei juuri lueta. Toistaiseksi en tiedä muita lukijoita kuin itseni.

Toinen marraskuun viikko jo lopuillaan - kyllä...

Toinen marraskuun viikko jo lopuillaan - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön ja aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani aistin kuivan syysaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Työhuoneeni pöytakalenteria katsellessani oli kaksi merkintää tälle päivälle: Keskustan Peräpohjolan piirin kokous on Ylitorniolla, jossa päätetään muun muassa kansanedustajaehdokkaista. Onko yllätysnimiä tuloss mukaan? Jos niin toivottavasti niin sanottuja potentiaalisia, todellisia ehdokkaita. Toinen merkintä pöytäkalenterissani on se, että seurakuntavaalien ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on tänään lauantaina 12.11.2022. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 20.11.2022. Se on sitten siinä. Seuraavaksi neljäksi vuodeksi on seurakuntapäättäjät valittu. Tänään aion seurata maailmanmenoa hiukan edellisiä päiviä tarkemmin. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikko lopuillaan - taas kerran. Viikot vilisevät silmissä. Aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani oli todettavissa sateinen syysperjantai, toivottavasti päivällä selkenee. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Illansuussa oli tavoitteemme lähteä Kemin taidemuseolle pitkästä aikaa taidenäyttelyn avajaisiin, muuta päätimme lähteä jo aikaisemmin järjestettävään seminaariinkin. Kemin taidemuseossa avautuu perjantaina 11.11.2022 klo 17 uusi näyttely. Kulttuurin kultakausi - 75 vuotta taidetta, teatteria ja kulttuuritahtoa -niminen näyttely esittelee Kemin taidemuseon, Kemin kaupunginteatterin ja Kemin taideyhdistyksen 75-vuotista historiaa. Esillä on mm. valokuvia, julisteita, taideteoksia ja jopa kokonainen teatterilavastus. Samaan aikaan avautuu myös Kemin kulttuurikeskuksen seinille levittäytyvä Kemin kuvataiteilijat ry:n juhlanäyttely. Samana päivänä 11.11. järjestetään teemaan liittyen seminaari Kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa klo 13–17. Seminaarin ohjelma: Klo 13 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Reijo Viitala – Seminaarin avaus Klo 13.15 Tanssija, koreografi ja teatterinjohtaja Timo Sokura: Kari Aronpuron runo Synnyttäkää! Synnyttäkää elämän kuva! Klo 13.30 - 14.15 Teatteritaiteen tohtori ja teatterintekijä Eero Siren: Kemin kaupunginteatteri - katsaus synnystä nykypäivään Klo 14.15 – 15 Historioitsija Kauko Kemppinen: Kemin kulttuurin esihistoriaa Klo 15-15.30 kahvitauko Klo 15.30-16.15 Taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirvioja: Katsaus sotien jälkeiseen Kemin kuvataiteeseen ja Lapin taidekentän kehitykseen Klo 16.15-17 Toimittaja, ohjaaja ja dramaturgi Päivi Istala: Kulttuuritahtoako..? Klo 17-19 Kulttuurin kultakausi - 75 vuotta taidetta, teatteria ja kulttuuritahtoa -näyttelyn avajaiset, taidemuseo. Avaussanat hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirita Hyötylä. Toisin sanoen odotettavissa kunnon kulttuuripläjäys. Mielenkiintoista.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kävin eilen Insinööriliiton/Länsi-Pohjan Insinöörti ry:n infotilaisuudessa. Erinomainen tapahtuma. Tuossa hetki sitten työhuoneeni kirjahyllykköä katsellessani kiinnitin kunniakirjaan, jonka sain loppuvuodesta 2019. Samanlaisen kunniakirjan sai myös edesmennyt ammattiyhdistysaktiivi Juhani Tolvanen. Olimme Jussin kanssa aika monesti Kehä III-sisällä vaikuttamassa insinöörien edunvalvontaan aina 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Saimme insinööriopiskelijoiden kunniakirjat Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituskokouksessa Kemin Lumilinnassa. Silloin Jussi oli viimesitä kertaa joukoissamme. Nyt vahvasti muistoissamme...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kuivan pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tietokoneen avattuani vilkaisin lähestyvän maanantain 14.11.2022 Kemin valtuustokokouksen esityslistan. Iltapäivällä todennäköisesti käymme ennakkoäänestämässä seurakuntavaaleissa ja menemme Kemin kulttuurikeskukseen, kirjastoon katsomaan ja kuuntelamaan Yrjö Raution esittelemää uutuuskirjaa nimeltään Olemme valon lapsia. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

Mitä tänään tähän asti...

"Toinen" ensilumi satanut viime yönä - kyllä. Tyyni pakkasaamu oli aistittavissa päivän lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin saaripuut päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Media on täpötäynnä Suomen verouutisia eli ketkä ovat maamme suurituloisimmat. Jokavuotinen ihmettelyn ja kukaties kateudenkin aihe. Olen vuosikymmeniä kirjoittanut, että on aivan turhaan kadehtia ketään, sillä viimeisessä palttoossa äkkirikastuneilla ja raharikkaillakaan ei ole taskuja. Toisaalta - ei ne suuret tulot vaan pienen menot - ovat tärkeitä jokapäiväisessä elämässä. Tänään ajattelin mennä illansuussa Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n järjestämään tilaisuuteen kuuntelemaan Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirin asiamiehen Mikko Sormusen ajantasainfoa työmarkkinoilta ja Lapin ammattikorkeakoulun Kemin yksikön insinööriopiskelijoiden näkemyksiä opiskelustaan Kivikankaalla... Seurakuntavaalien toinen ennakkoäänestyspäivä on alkanut. Katsotaan, miten tämä päivä muutoin etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Kuiva pakkasaamu - kyllä - -5 astetta mittarissa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Talven tuloon liittyvänä saimme eilen asiakaspostia tämänhetkiseltä sähkön toimittajaltamme. Siinä todetaan, että tämänhetkinen sopimuksemme on voimassa 30.04.2023 saakka ja tarjotaan uutta sopimusta. Äkkivilkaisulla on todettavissa, että kyllä uudessa sopimuksessa liikutaan aivan uusilla lukemilla. Tätäkö se maailmanmeno nyt sitten on? Tontillamme on kolme rakennusta, joissa käytetään sähköä. Varmaan käymme taas kerran läpi, missä mahdollisesti voisimme sähkön käyttöä vähentää. Voi olla, että kohtapuolin pistän työasun päälle ja käyskentelen tontilla katsellen sillä silmällä: Onko jotain vielä tehtävissä talven tuloon liittyvänä... Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut tänään ja se kestää lauantaihin 12.11.2022 saakka. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 20.11.2022. Olen Seurakunnan Suuri Vaaliliitto listalla numerot 7-25 mukana ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa mukana Kemissä. Muun muassa numeroani 23 saa vapaasti ja ihan estoitta käyttää. Ajatuksiani seurakuntavaaleihin liittyvänä voi käydä vilkaisemassa vaalikoneesta. Toivottavasti tuohon äänestysprosenttiin tulee selkeä korjausliike ylöspäin. Edellisissä seurakuntavaaleissa Kemissä äänestysprosentti oli umpisurkean alhainen eli noin 12% - toisin sanoen noin joka kymmenes seurakuntalaisista kävi äänestämässä. Se on vähän se. Tänään ei oikeastaan ole mitään erikoisen tärkeää muuta tehtävää. Katsotaan, miten päivä etenee.

Seurakuntavaalit alkaa huomenna tiistaina 08.11.2022 ennakkoäänestyksellä - kyllä...

Seurakuntavaalit alkaa huomenna tiistaina 08.11.2022 ennakkoäänestyksellä - kyllä... Minulta on kysytty, miksi lähdin mukaan ehdokkaaksi ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleihin. Sain kesällä sähköpostin välityksellä Kemin Keskustan aktiivien - Jouko Juntusen, Markku Pudaksen ja Anne Sipolan - allekirjoittaman vetoomuksen: Asetu ehdolle Kemin seurakunnan kirkkovaltuustoon ja ota yhteyttä... Kyseisessä sähköpostiviestissä otsikon: Mistä sitten kirkkovaltuustot päättävät - alla oli selkeästi mainittu kirkkovaltuutettujen tehtävät. Ne läpi käytyäni tuli tunne, että vuodesta 2000 mukanaolo kuntapäätännässä saattaa antaa hyvät eväät tämäntyyppiseen toimintaan. Keskusteltuani vaimoni kanssa asiasta päätin lähteä mukaan Seurakunnan Suuri Vaaliliitto-listalle ehdokkaaksi. Numeroni 23 ei kulu, vaikka sitä reippaastikin käyttää...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa pilvinen, lämmin syysaamu. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään - tuttu juttu. Eilen satanut ensilumi on sulanut, mikä oli odotettavissa. Aamun lehdestä oli luettavissa, että Kemiin ei ensi talvena rakenneta perinteistä Lumilinnaa. Hyvä päätös. Kemin Matkailun uusi toimitusjohtaja tuntuu peräänkuuluttavan paikallisten matkailuvaikuttajien/yrittäijien yhteistoimintaa. Hyvä niin. Tänään sitten ollaan vaan. Katsotaan, miten päivä etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen oli todettavissa pihamaiseman muuttuneen - ensilumi oli yöllä satanut - liekö pysyvää, sen aika näyttää. Eilisen illan säätiedotus oli kohdallaan. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Käänsin pöytäkalenteristani ensi viikon sivun auki: Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tiistaina 08.11.2022, Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n infotilaisuus keskiviikkona 09.11.2022 illansuussa, Kemin taidemuseolla taidenäyttelyn avajaiset perjantaina 11.11.2022 ja Keskustan Peräpohjolan piirin piirikokous Ylitorniolla lauantaina 12.11.2022. Tänään - Ruotsalaisuuden päivänä - sitten ollaan vaan. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Pikkupuolella istuskellessani takkaa lämmittäessäni vanhassa kotitalomme valkoisessa keinutuolissa katseeni siirtyi korkeaan astiastohyllykköön. Kyseinen hyllykkö oli aikanaan päärakennuksemme takkahuoneessa kirjahyllykkönä. Niin - hyllykössä on Murmanskista kauan sitten ostamamme moniosainen astiasto. Toinen sieltä ostettu astiasto on päärakennuksessamme. Molemmat ovat käyttö-, arkiastiastoja ja erittäin käytännöllisiä. Sanoin taannoin vaimolleni, että jos vielä käymme Murmanskissa, ostan kauniin, laajan/moniosaisen juhla-astiaston - vaikka annettavaksi jollekin lahjaksi... Sitä mahdollisuutta ei taida tulla, sillä tällä hetkellä yhteydet Luoteis-Venäjälle Murmanskiin/Severomorskiin ovat jäissä. Muutoinkin yhteydet Venäjälle ovat uudessa tilassa saatuamme murheellisen viestin alkuvuodesta Moskovasta. Eläkkeellä ollut, Severomorskin entinen Kulttuuriosston johtaja, hyvä ystävämme Olga Katsaran oli kuollut Koronaviruksen jälkiseuraamuksiin. Olga oli Kulttuuriyhteistyöprojketi 1994 - aktiivinen yhteyshenkilö, joka kävi muun muassa usein Suomessa, Kemissäkin eri ryhmien kanssa. Tällainen Pyhäinpäivän muistelu...

On pyhäinpäivä - kyllä...

On pyhäinpäivä - kyllä... Pätkä Wikipediatekstiä: Pyhäinpäivä, vanhemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä, on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivää on vietetty 1. marraskuuta, kuten monissa maissa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina. Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa tyyni, kuiva syysaamu, oikeastaan alkutalven aamu. Perinteisten aamtoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja hain puu- ja varastokatoksesta korillisen saaripuita sisälle lämpenemään. Oikeastaan tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. No oikeastaan sen verran, että jaamme Haukkariin lähestyviin seurakuntavaaleihin liittyvänä Seurakunnan Suuri Vaaliliitto - mainoksia. Kyllä - viimeksi mainittu homma hoidettu. Yllätyimme, että kovin monet postilaatikot olivat tupaten täynnä tavaraa - lähinnä mainoksia. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että täällä(kin) on useita asumattomia omakotitaloja. Omistajat voisivat pohtia niiden myymistä. Tonteille olisi varmasti kysyntää varsinkin nyt, kun koko Haukkarin alue on Kemin Energia ja Vesi Oy:n toimesta saneerattu. Ensi kesänä Kurikankatu ja Kainuunkatu vielä päällystetään...

Se on taas perjantai - kyllä ...

Se on taas perjantai - kyllä ... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen, sadetihkuisen syysaamun. Kyllä lumi saisi jo sataa, jotta maisema hiukan valostuisi. Työt tällä erää Kainuunkadun saneerauksessa näyttää olevan loppusuoralla, hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Työhuoneeni pöytäkalenterissani ei ole muita merkintöjä kuin illalla klo 19 alkaen Meri-Lapin Oratoriokuoron esitys Paattionlehdon kappelissa, joka tuli eilen vaimoni toimesta. Sinne mennään. Onhan siellä tuttuja esiintyjiä, rajanaapurimmekin... Katsotaan, miten päivä etenee.

Eräs facebook-teksteistäni tänään...

Pitkästä aikaa tarina/teksti - jutustelua marketin kassajonossa... En kerta kaikkiaan voinut olla kuulematta, kun vaaleihin valmistautuva noviisi sai ohjeistusta kokeneelta jutustelukumppaniltaan. Kysymyksessä tuntuivat olevan seurakuntavaalit. "Jos mainostat lehdissä tai valomainostauluilla niin muista, että numero on tärkeä. Se isolla ja kuvassa iloinen, naurava ilme!" hän neuvoi väittäen itsellään olevan asiasta kokemusta. Oli niin tai näin, muistui mieleen kuntavaalit pari kierrosta sitten. Vaalimainoskuvassa menin niin sanotusti halpaan. Kuvaaja psyykkasi minua hymyilemään. Hymyilin niin rennosti ja iloisesti, että hampaatkin tulivat hiukan näkyviin. Aivan liian iloinen kuva minun lookkiini, olemukseeni. Niinhän siinä kävi, että huonoin vaalitulos koskaan. Tosin sain tuttavaltani lohdutuksen sanoja: " Suurin osa sinun äänestäjäkunnasta on siirtynyt ajasta iäisyyteen." Kyllä - näinkin se osittain valitettavasti on...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin sadetihkuisen syysaamun. Taitaa tulla sateinen ja pilvinen päivä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja kävin pistämässä Pikkupuolelle tulet takkaan. Vaimolleni tulee naistuttava kyläilemään iltapäivällä. Iltapäivällä pöytäkirjan tarkistus ja yksi kokous. Loppuiltapäivästä/alkuillasta livekoulutusta Kivikankaalla Digipolis Horisontti auditoriossa klo 17-20 aiheena Teamsin käyttö. Menen paikalle ellei mitään yllättävää estettä ilmaannu... Katsotaan, miten päivä tästä etenee.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kuinkahan monta kertaa olen kirjoittanut, silloinkin, kun vielä kirjoittelin sanomalehtien yleisönosastopalstoille, että yhteistyö on voimaa. Kyllä mutta sitä ei osata harrastaa varsinkaan "pikkupolitikoinnissa". Näin se on, ikävä kyllä. Eduskuntavaalit lähestyvät. Väkilukuun perustuvana Lapin vaalipiirin kansanedustajamäärä putoaa kuuteen entisen seitsemän asemesta. Kilpailu kiristyy. Tuota yhteistyötä olen peräänkuuluttanut todella monta kertaa nimenomaan Kemin osalta. Hyvällä yhteistyöllä ja luonnollisesti hyvällä ehdokasasettelulla Kemistä olisi ollut ja on tästä eteenkin päin mahdollisuus saada oma kansanedustaja. Puhumattakaan, jos osaisimme tehdä yli kuntarajojen yhteistyötä esimerkiksi Keminmaan ja Simon kanssa. Kemissä ei ole ollut omaa kansanedustajaa sitten Maija Raskin jälkeen eli vuoden 2007 jälkeen. Kemissä ei ole ollut riittävän valovoimaisia, karismaattisia, voimakkaita tahtopoliitikkoja, jotka olisivat raivanneet tiensä eduskuntaan. Taannoin Vasemmistoliitto ja SDP olisivat kukaties saaneet aktiivisella yhteistyöllä ehdokkaan läpi ääniä keskittämällä. Tällä hetkellä yhteistyöhön on pakko ottaa mukaan myyös Kokoomus ja Keskusta. Neljän "koplalla" ja myönteisellä "kassakaappisopimuksella" kemiläinen ehdokas menisi "sukkana" läpi eduskuntaan. Sillä säästyisi iso nippu riihikuivaa rahaa ja "turhaa" taistelua. Kuulen selvästi, että muutama lukija mutisee: Lapsellista pohdiskelua! Saattaa olla, mutta näin saisimme kaupunkiimme/alueellemme uuden äänitorven Arkadianmäelle - takuuvarmasti.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin. Aamupäivän toimet mielessä. Tämän päivän lehdet - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kostean syysaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen alan valmistautumaan Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille lähtöön. Olen pari viikkoa sitten lupautunut näyttömalliksi. Siinä roolissa en ole "ensimmäistä kertaa pappia kyydissä" vaan ties monettako kertaa vuosikymmenien aikana. Oikeastaan tänään ei olekaan muuta tärkeää tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Suomi on yhdistysten luvattu maa - kyllä mutta...

Suomi on yhdistysten luvattu maa - kyllä mutta... Saada rivijäsenenä tietoa yhdistyksen toiminnasta on erittäin vaikeaa. Toki saa tietoa, jos on superaktiivinen ja pommittaa muun muassa hallitusjäseniä alituiseen tiedonjanossaan. Kuntapuolella asia pääsääntöisesti on toinen, toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Esityslistat ja kokouspöytäkirjat liitteineen löytyvät kunnan/kaupungin kotisivuilta. On hyvin vähän ns. salaisia asioita ja nekin ovat julkisia, kun päätökset on tehty ja pöytäkirjat tarkastettu. Olen tähänastisen elämäni aikana ollut monissa yhdistyksissä, puheenjohtajanakin monissa. Olen tällä hetkellä rivijäsenenä neljässä yhdistyksessä. Yksi yhdistyksistä on koulutustaustaani liittyvä valtakunnallinen yhdistys, siinä rivijäsenen rooli on aivan riittävä ja tiedonsaanti riittävä. Siitä en hevillä luovu. Tiedonsaannin kannalta kolme muuta yhdistystä mietityttää. Mielestäni on lähinnä kaksi vaihtoehtomallia: Lähteä tiukemmin toimintaan mukaan tai jättäytyä rivijäsenenkin roolista kokonaan ulkopuolelle toiminnan. Näin yksinkertaista se on - kyllä. Niin - yhdistyksiä on tällä hetkellä Suomessa noin 110.000 kpl...

Se on jo marraskuun ensimmäinen viikko käynnistymässä - kyllä...

Se on jo marraskuun ensimmäinen viikko käynnistymässä - kyllä... Aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani oli aistittavissa sadetihkuinen aamu. Pertinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen saaripuita puu- ja varastokatoksesta. Loppuiltapäivästä/alkuillasta on näillä näkymin toiseksi viimeinen Kemin perusturvalautakunnan kokous kaupungintalon 9. kerroksen valtuustosalissa. Viimeinen kokous tiistaina 13.12.2022 - se on sitten siinä. Ensi vuonna 01.01.2023 päätökset siirtyvät näiltä osin Lapin hyvinvointialueelle. Monet sanovat sen ääneen:"Mitähän tuostakin tulee." Kieltämättä takaraivoon hiipii epäily/ajatus päätöksenteon siirtyessä tuonne jonnekin alueelle. Häviääkö paikallinen lähestymistapa niistä kokonaan. Mielenkiintoista nähdä, miten työt käynnistyvät hyvinvointialueella... Katsotaan nyt kuitenkin, miten marraskuun ensimmäinen päivä käynnistyy.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Sadattelun henkilökohtainen taito on taitolaji - kyllä. Itse kirjoitan tämän tästä, että jokin asia saa minut reagoimaan siten, että mainitsen käyttäneeni koko viikon kiroiluarsenaalini lähes kertalaakista. Mielestäni hallitsen tutut kirosanat, mutta aina ilmaantuu uusia. Tiedän henkilöitä - useitakin - joiden en ole koskaan kuullut kiroilevan perinteisillä kirosanoilla. Se sijaan he osaavat taitavasti ilmaista tunteensa, harmituksensa joka vihansa kiertoilmaisuin. Otan muutaman esimerkin. He voivat todeta eri äänenpäinoin: Hemmetti, Samperi, Saakeli, Voihan nenä, Voi suden paska, jne. ... Sinä varmaan tiedät tukun muitakin.

Mitä tänään tähän saakka...

Kaunis, kuiva syysaamu - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Alan orientoitua talvirenkaiden vaihtoon/vaihdattamiseen eli ajelen kohtapuolin Tommin luo Karihaaraan. Sen jälkeen on ohjelmassa seurakuntavaaleihin liittyvää Kemin Prisman edessä klo 12-14. Olen ensimmäistä kertaa mukana em. kuvioissa. Katsotaan, miten päivä etenee...

Kellot siirretty talviaikaan - kyllä...

Kellot siirretty talviaikaan - kyllä... Kuinkahan monta kertaa noita kelloja joutuu vielä siirtelemään ennen kuin EU-päätökset astuvat voimaan - varmaan useasti. Kaunis, tyyni syysaamu ja lokakuun viimeinen sunnuntai. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Käänsin hetki sitten työhuoneeni pöytäkalenterista marraskuun ensimmäisen viikon aukeaman esiin. Näyttää olevan monenlaista aktiviteettia. Heti maanantaina lähestyviin seurakuntavaaleihin liittyvänä jalkautumista Prisman eteen klo 12-14. Tiistaina kokous, jota olen tarjonnut henkilökohtaiselle varajäsenelleni. Keskiviikkona Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille näyttömalliksi. Torstaina kokous ja illansuussa koulutustapahtuma tietokonevärkkäämisestä - Teamsista. Katsotaan, miten viikko käynnistyy. Tänään sunnuntaina ei ole mitään erityistä tekemistä, ollaan vaan... No sentään sen verran, että kävimme sauvakäveleskelemässä Peurasaaren K-Marketissa hunajapurkin ostamassa. Ihan sopiva päiväkävely.

Henkilöitä, jotka itse on ajatuksistaan poisoppinut...

Henkilöitä, jotka itse on ajatuksistaan poisoppinut... Varmaan jokaisella meistä on tiedossa henkilöitä, jotka itse on ajatuksistaan poisoppinut. Henkilöitä, joita ei edes vilaukselta toivoisi näkevänsä. Ainakin minulla on muutama sellainen. He ovat henkilöitä, joihin aikanaan on luottanut, mutta he - ainakaan omasta mielestäni - eivät ole olleet luottamuksen arvoisia. Lievästi kirjoitettuna: Tavallisen sutkeja tyyppejä... Kävin vaimoni kanssa kaupoilla ja sen jälkeen Kemin kulttuurikeskuksessa. Näin vilaukselta em. kategoriaan kuuluvan henkilön, jolloin tympeät muistot takavuosikymmeniltä vilahtivat ajatuksissani. Onneksi olen jo siinä iässä, että minun ajatusmaailmaani ei hevin heilautella. Olen em. tyyppisessä tilanteessa oppinut katsomaan henkilön ohi, jopa läpikin, tuntematta yhtään mitään. Niin - Kemin kulttuurikeskuksessa näytti olevan väkeä aika lailla liikkeellä - hyvä niin...

Sateinen ja tuulinen viikonvaihde edessä - kyllä...

Sateinen ja tuulinen viikonvaihde edessä - kyllä... Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa vesisadetihkuinen syysilma, ilmassa on kohta kukaties räntää, mene ja tiedä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tässä viikonvaihteessa ei ole mitään tärkeää tekemistä, ensi viikolla sitäkin enemmän. Katsotaan, miten tämä lauantaipäivä lähtee liikkeelle...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehden haettuani pistin puut päärakennuksen takkapesään. Siltä osin ei siis mitään uutta. Perinteisten aamutoimien jälkeen - vilkaistuani työhuoneeni pöytäkalenteria - näkökenttääni osui teksti: Kemin lyseon lukion 125-vuotisjuhla. Kyllä. Tänään perjantaina olisi oppilaitoksen auditoriossa juhlaan liittyvää ohjelmaa klo 13-14 ja sen jälkeen juhlakahvit ravintola Melissassa. Edellä mainittu juhlatilaisuus näyttää olevan striimattuna myös netissä, jos ei paikan päälle tule lähdettyä. Katsotaan, miten sadetihkuinen syyspäivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että hetki sitten katselin tuttua televisioshowta: Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti länttä "vaarallisen, verisen ja likaisen pelin" pelaamisesta Ukrainasta. Putin pitää parhaillaan laajaa puhetta Moskovassa Valdai-keskusteluryhmän vuosittaisessa tapahtumassa. Kreml luonnehti puhetta etukäteen "tärkeäksi". Putin jatkoi, että käynnissä on maailmanlaajuinen kriisi, joka koskee kaikkia. - Ennemmin tai myöhemmin lännen on pakko aloittaa keskustelut yhteisestä tulevaisuudestamme. Putinin mukaan Venäjä ei kuitenkaan pidä itseään lännen vihollisina. Putin kritisoi silti "ylimielisiä" lännen johtajia, jotka hänen mielestään yrittävät tyrkyttää omia arvojaan muulle maailmalle. Niin - jaksoin katsella tuota pöhöttynyttä naamataulua muutaman minuutin. Sen aikana näytettiin myös kuvaa vakavailmeisestä, tympääntyneestä kuulia-/katselijakunnasta. He olivat sen näköisiä, että:"Puhu sinä, minä pitelen hevosta." Tuli ruudun täydeltä perinteistä venäläistä maskirovkaa eli hämäystä, harhautusta = kusetusta. Niin - Putin ei näytä ymmärtävän, että hän on läntisen maailman silmissä totaalinen epäluotettava hylkiö. Hylkiö, jonka kanssa ei sivistynyt maailma neuvottele. Ei ainakaan niin kauan, kun venäläisjoukkoja on Ukrainassa...

Ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää - kyllä...

Ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää - kyllä... Olen tällä valtuustokaudella Kemin kaupunginvaltuuston varajäsen, siinä roolissa olen ollut vuodesta 2000 alkaen. Aina silloin tällöin olen istunut valtuutetunkin roolissa. Vuosikymmenien saatossa olen ollut useiden lautakuntien varsinainen ja varajäsen. Tällä valtuustokaudella olen perusturvalautakunnan ja sen alaisuudessa toimivan yksilöasian jaoston varsinainen jäsen. Edelliset luottamustoimet päättyvät tämän vuoden lopussa, sillä asiat siirtyvät 01.01.2023 Lapin hyvinvointialueelle. Olen tarkastuslautakunnan varajäsen ja ympäristölautakunnan ja sen alaisen lupajaoston varajäsen edellisissä luottamustehtävissä olen muutaman kerran olut paikalla - viimeksi eilen tarkastuslautakunnassa. Lisäksi olen Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallitusjäsen ainakin tämän valtuustokauden kaksi ensimmäistä vuotta. Viimeksi tänään oli erittäin asiallinen kokous ja laajoja asiakokonaisuuksia lähitulevaisuuteen... Olen ehdottanut, että perusturvalautakunnan kahteen viimeiseen kokoukseen henkilökohtainen varajäseneni osallistuisi. Toivottavasti hänellä on siihen mahdollisuus.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Se nyt ei kummoinen uutinen ole, olen harjoitellut lämmittämistä jotakuinkin joka toinen tai kolmas päivä pakkasia odotellessa. Tänään ei ole oikeastaan muuta kuin iltapäivällä kokous. Kokoukseen liittyviä materiaaleja katselen kohtapuolin... Katsotaan, miten päivä muutoin etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että olen seurannut aika tarkkaan vuodesta 2014 alkaen Ukrainan tilannetta. Siitä lähtien kun "pienet vihreät tunnuksettomat miehet" = Venäjän armeijan erikoisjoukot miehittivät/valtasivat Krimin niemimaan ja aloittivat Itä-Ukrainassa kapinallisten, separatistien tukemiset eli käytännössä sodan Ukrainaan vastaan. Silloin - Euroopan karttaa katsellessani huomasin Nato-asiassa valuvian. Suomi ja Ruotsi näyttivät olevan "orvon näköisiä". Ajattelin, että tuo varmasti muuttuu. Meillä oli silloin ja on yhä edelleen arvaamaton itänaapuri. Ajattelin silloin, että Suomen ja Ruotsikin on syytä pistää hakemus Natoon. Mikäli vielä oikein muistan, niin minulle eräs tuttavani sanoi:"Sinustahan varsinainen Sota/Nato-Haukka on tullut." Niin - Suomi ja Ruotsi ovat kohta Naton jäseniä. Samaan hengenvetoon totean, että kohta Ukraina valloittaa Hersonin alueen ja sen jälkeen Krimin niemimaan takaisin Ukrainan yhteyteen. On ajan kysymys, niin venäläiset sotajoukot ovat siirtyneet äärimmäiset kovat tappiot ja nöyryytyksen kärsineenä oman maansa alueelle. Toivottavasti Venäjän nykyhallinto vaihtuu. Se vaihtunee jonkinasteisen vallankumouksen myötä. Venäjästä on tullut hylkiövaltio, jonka saattaminen länsimaiden kanssa normaaliin yhteistoimintaan vienee kymmeniä vuosia... Murheellista, että Ukraina maksaa tästä aivan liian kovan hinnan.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa sateinen syysaamu. Kainuunkadun päädyssä saneeraustyöt jatkuvat ja jo työn alla ollutta osuutta tasoitellaan - hyvä niin. Toivottavasti tuo sade hellittää, että pääsen lähtemään talvirenkaiden vaihtoon päivällä. Niin - hetki sitten renkaiden vaihto siirrettiin suosiolla huomiseen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään odottamaan huomenaamusta sytyttämistä. Saimme eilen pitkästä aikaa tutun yövieraan Pikkupuolelle. Veera tuli syyslomailemaan. Lähden iltapäivällä Kemin kaupungintalolle tarkastuslautakunnan kokoukseen varajäsenenä. Kokous näyttää olevan poikkeuksellisen varajäseninen. Käsiteltävät/kuultavat aihealueet ovat mielenkiintoisia. Näin on poikkeuksetta lähes aina...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta Kainuunkadun päässä olivat saneeraustyöt täydessä vauhdissa. Kuulin eilen, että kalliota oli tullut vastaan, niitä eilen myöhään illalla jyystettiin hajalle. Tarvitseeko räjäytellä, sen aika näyttää. Viemäriauto oli myös liikkeellä - tarkistuksiako? Mene ja tiedä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Katsotaan, miten päivä etenee...

Tapahtui Hämeenlinnassa...

Tapahtui Hämeenlinnassa... Vaimoni oli lupautunut esiintymään, laulamaan englantilaistaustaisen nuoren naistuttavansa ja tämän suomalaisen miesystävän kanssa puistokonsertissa. Miesystävä soitti kitaraa. Vaimoni pyysi minua myös mukaan toiseksi kitaristiksi. Minä suostuin, vaikka en ollut soittanut kitaraa vuosikausiin. Puistokonserttipaikalla paljon ennen konsertin alkua hiukan harjoittelimme, tapailimme esitettävää kappaletta, joka oli Isoisän olkihattu. Pohdiskelin, mistähän tasosta he mahtavat kappaleen laulaa. Kitaraharjoittelumme meni sen verran hyvin, että ajattelin, eiköhän se se jotenkin mene... Väkeä tuli puistokonserttiin valtavasti. Paikalle saapui myös tuttu henkilö vaaleassa poplarissa - Jorma Virtanen. Konsertti lähestyi. Saavuimme esiintymispaikalle. Äänentoistolaitteita käyttävä nuorimies sanoi minulle:"Nyt Kitaramies saat unohtaa esiintymisesi ja ottaa kitaran mukaan. Meidän oli pakko peruuttaa esiintymisenne, sillä kappalepyyntöjä, toivomuksia on tullut niin paljon, ettei rauhallisille kappaleille ole tilaa." "Kuinka kauan tämä konsertti kestää?" kysyin. "Tunnin." sain vastaukseksi. "Eihän siihen sovi montakaan kappaletta." totesin. Niin - kyseessä oli nuorisolle suunnattu konsertti. Ehkä heitä ei kappaleemme Isoisän olkihattu olisi kovinkaan paljon säväyttänyt... Niin - tämä oli viime öinen uneni, jonka kerroin aamukahvittelun yhteydessä vaimolleni. Meillä oli hauskaa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että olen käynyt Kemin kaupunginvaltuuston jäsenen Viivi Järvelän kanssa asiallista mielipiteiden vaihtoa tällä palstalla Kemin teatteritilanteesta. Kun kirjoitan, että pannaan hattu kiertämään, niin väännän rautalangasta yhden toiminta-/tukimallin. Länsi-Pohjan Insinöörit ry on vuosikymmenien aikana tukenut ja aktivoinut jäseniään + avec - Kemin kaupunginteatterin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti - käymään teatterissa. Nauttimaan tasokkaista esityksistä. Tämä kirottu koronavirusaika on aiheuttanut takapakkia asiaan mutta... Suomi on luvattu yhdistysten maa. Meri-Lapissakin on varmaan satoja yhdistyksiä, Kemissäkin kymmeniä. Varmaan edellä kuvatun tyyppisiä päätöksiä on tehty monissakin yhdistyksissä. Jos ei ole - syyskokoukset lähestyvät - ottakaa asia esiin ja tehkää myönteinen päätös jäsentenne teatterikäyntien tukemisesta. Samalla avitatte/tuette 01.01.2023 toimintansa aloittavan yhdistyspohjaisen teatterin toimintaa. Toki muitakin tukimalleja löytyy. Pistäkää riihikuivaa rahaa liikkeelle.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Väitetään, että Kemi on - ainakin ollut - kulttuuriystävällinen kaupunki. Kulttuuriarsenaaliin on olennaisesti kuulunut muun muassa Kemin taidemuseo, historiallinen museo, Kemin kaupunginorkesteri, Kemin musiikkiopisto, Kemin kaupunginteatteri, jne. ...pääosin ne ovat vieläkin elinvoimaisia, nimet ovat osittain vaihtuneet tai vaihtumassa. Nimenomaan tuo Kemin kaupunginteatteri on viime vuosina herättänyt keskustelua, kiivasteluakin. Se on puhututtanut ennenkin. Mikäli vielä oikein muistan, edellisessä elämässäni eli ollessani ammattiaineiden opettajana Kemin ammattikoulussa ja tuntiopettajana Kemin teknillisessä oppilaitoksessa - niidenkin nimet ovat moneen kertaan muuttuneet - Kemin kaupunginteatterin toiminta tuli aina silloin tällöin esiin ainakin kahvipöytäkeskusteluissa. Elettiin siis 1980-1990-lukua, jolloin itse en koskenut politiikkaan pitkällä kepilläkään... Kuulin usein mainittavan:"Miten meillä on Kemissä varaa pitää omaa teatteria? Siellä kaupunginvaltuutetut käyvät patsastelemassa seuralaisineen ilmaiseksi!" Taisinpa silloin todeta: "Kyllä kaupungissa pitää teatteri olla ja käyhän siellä paljon katsojina ulkokuntalaisiakin. Osa kustannuksista tulee valtiolta." Kävimme - minä ja vaimoni - siihen aikaan aika usein teatterissa. Länsi-Pohjan Insinöörit ry:llä oli pieni tukimuoto jäsenilleen + avec, joka on vieläkin voimassa. Nyt - vuonna 2022 - elämme toisenlaisia aikoja. Toivottavasti 01.01.2023 aloittava yhdistysmuotoinen teatteri säilyy ja hakee omat toiminta- ja tukimuotonsa. Meri-Lapin kulttuuriväellä on mielestäni näytön paikka. Sen kuuluisan hatunkin voi pistää kiertämään...

Mitä tänään tähän asti...

Viimeinen lokakuun täysi viikko alkoi - kyllä. Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin aurinkoisen pakkasaamun läsnäolon. Tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä lukuunottamatta pihafiilistelyä eli kevytrapsutusta ja lehtiroskan kärräämistä tontin kulmalle matopellon tuntumaan. Katsotaan, miten päivä etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempaa mutta käänsin työhuoneeni pöytäkalenterista lokakuun viimeisen täyden viikon esiin. Talvirenkaiden vaihto alkuviikosta. Näyttää olevan loppuviikosta yksi kokous ja Kemin Lyseon Lukion 125-vuotisjuhlat. Voi olla, että käväisen perjantaina juhlatilaisuudessa auditoriossa klo 13 alkaen...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen kurkkasin päärakennuksen terassilta säätilaa. Aurinkoinen ja kylmätuulinen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Sen jälkeen perinteistä puuhuoltoa eli puu- ja varastokatoksesta korillinen saaripuita sisään. Yhä voimallisemmin alkaa saaripuiden merkitys hiipiä ajatuksiini. Ensi alkukesästä on syytä tehdä puita entistä enemmän... Tänään taidan seurailla maailmanmenoa ja kukaties pelailla Veikkauksen Live-pelejä pienin panoksin. Jos voittoja tulee - hyvä niin, mutta jos vähin häviän, eurot menevät hyvää tarkoitukseen - näin uskon ja luotan. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan.

Alkaa olla menneen kesän, syksynkin yhteenvedon, arvioinnin vuoro - kyllä...

Alkaa olla menneen kesän, syksynkin yhteenvedon, arvioinnin vuoro - kyllä... Oikeastaan kesään liittyvänä ovat jo talven ja keväänkin toiminnot. Keväällä päätimme ruoppauttaa Selkäsaaren venepoukamaamme toisen kerran väylän. Edellinen kerta oli keväällä 2013. Molemmat omalla kustannuksella, vaikka väylä ja muokattu ranta ovat teoriassa ja käytännössäkin kenen tahansa käytettävissä. Matalat vedet ja hankalat tuulensuunnat ovat edelleen riesana. Toki rannasta pääsee normaalin vedenpinnan vallitessa lähtemään liikkeelle turvallisesti... Ensimmäinen rantatontti on Kemin kaupungin omistama RT-tontti. Rannasta alkaa Luoteislaiturinpolku, jota olemme avanneet vuosien saatossa (yli kymmenen vuoden aikana) ohi oman RM-tonttimme metsänreunaan saakka. Tähän on ollut suusanallinen lupa kaupungilta. Rannimmaisen tontin raivaamiseen on voimassa oleva kaupungingeodeetin virkamiespäätös. Raivaamista aloitettiin kesällä ja risuja poltettiin rannan tulistelupaikan betonirenkaan sisällä. Niin - uutena asiana perustimme keväällä ruoppaushiekkaan uuden perunapellon. Siihen lisättiin vajaa kymmenen Biolanin lannoitettua puutarhamultaa. Perunanviljelykokeilu onnistui mielestämme hyvin. Ensi kesänä lannoitus ja perunanviljely jatkuu. Toimme saaressa käydessämme kaksi kassillista kuusiklapeja eli saaripuita lähes joka reissulla. Yön yli emme - aikomuksistamme huolimatta - olleet kertaakaan. Sauna lämmitettiin pari kertaa. Kaiken kaikkiaan olemme kesäämme tyytyväisiä, varsinkin, kun rannimmaisen tontin raivaaminen on hiukan avartanut tontillemme merimaisemaa. Otammeko uuden Metsä Fibren biotuotetehtaan näkyviin ensi kesänä, sen aika näyttää. Katiskoinnit ja kalastamiset olivat entistä vähäisemmässä roolissa. Kolme kertaa savustimme kalaa saaressa: Haukea, lahnaa ja erityisesti ahvenia. Kyllähän ne maistuivat. Kotona asuintontillamme on ollut suuri rypistys menossa: Pikkupuolen vesi- ja jätevesiliittymä. Se on otettu käyttöön ja se avaa Pikkupuolen uuteen maailmaan. Helpottaa meidän - minun ja vaimoni - toimia. Tänä kesänä emme ole maalanneet/pintakäsitelleet mitään. Olemme päättäneet, että ensi kesänä kaikki painekyllästetyt terassi- ja porraslaudat hiotaan puhtaiksi ja käsitellään... Kotitontilla perunanviljely, salaatinkasvatus ja raparperipehkojen kasvatus onnistuivat erinomaisesti. Myös punaisia viinimarjo sekä karviaisia tuli mukavasti. Mustat viinimarjapensaat vaatinevat lannoitusta. Vene on haettu trailerin päällä kotitontille Hahtisaaresta, loppujen lopuksi se otettiin ylös luiskalta Mansikkanokalta. Hiukan loivempi luiska. Kesäautomme on pois liikennekäytöstä, se on tutulla paikalla päärakennuksemme päädyssä... Talvi saa tulla.

Mitä tänään tähän asti...

Pimeä aamu ja taitaa tulla pilvinen päivä. Aamu lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta lämmin syyssää oli aistittavissa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Kävi hetki sitten mielessä, josko tänään en enemmälti kirjoittelisi. No sen verran kuitenkin kun lehtien yleisönosastoilla kirjoitellaan seurakuntavaaleista ja puoluepolitiikasta. Tähän saakka ovat poliittiset ryhmittymät ovat olleet seurakuntavaaleissa liikkeellä - niin tälläkin kerralla. Kemissä ehdokaslistojen yhdistelmästä on luettavissa: Seurakuntalaisten parhaaksi ehdokaslista/käytännössä Perussuomaiset ja mahdollisesti sitoutumattomat, Seurakunnan Suuri Vaaliliitto ehdokaslista/käytännössä Kokoomus, Keskusta ja mahdollisesti sitoutumattomat sekä Kemin Kirkkokansan Työväenyhdistys ehdokaslista/Käytännössä SDP ja Vasemmistoliitto ja mahdolliset sitoutumattomat. Niin kauan kuin minä muistan, on puhuttu puoluepolitiikan irrottamisesta seurakuntavaaleista - minäkin. Mutta jonkinasteinen puoluepoliittinen ryhmitys näyttää olevan eräänlainen maan tapa ainakin vielä näissä seurakuntavaaleissa. Kun en ole ollut aikaisemmin kuvioissa mukana, en osaa arvioida päätöksenteossa politiikan osuutta. Tuskin sillä on kovinkaan suurta merkitystä. Oli niin tai näin neljästäkymmenestä yhdestä ehdokkaasta valitaan kirkkovaltuustoon kaksikymmentä seitsemän jäsentä. Kaikkien etu olisi, että seurakuntalaiset aktivoituisivat lähtemään äänestämään. Äänestysprosentti on ollut viimeksi käydyissä seurakuntavaaleissa aivan liian alhainen... Niin - katsotaan, miten tämä päivä muutoin etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta hetki sitten katselimme televisiosta ohjelman viskin valmistuksesta. Kyseessä oli amerikkalainen Jack Daniels-viskin valmistusprosessi. Mielenkiintoisia yksityiskohtia. Jack Daniel’s on tunnettu tennesseeviskiä valmistava yhdysvaltalainen tislaamo, jonka Jack Daniel’s -merkkiset viskit tunnetaan ympäri maailmaa neliskanttisista pulloistaan ja mustavalkoisista etiketeistään. Kyseisen viskin valmistamisen aloitti Jasper Newton ”Jack” Daniel vuonna 1866 tai vasta vuonna 1875. Wikipedia Niin - kyllä taitaa käydä niin, että seuraavalla kerralla Ruotsin Haaparannalla käydessämme "kaks piste kasi" janojuomaa hakiessamme on lähes pakko pyörähtää paikallisen Systembolagetin kautta ja ostaa hiukan maistiaisia edellä mainittu viskimerkkiä...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin, syksyisen aamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. On noita kuivia saaripuita mukava poltella... Oikeastaan tänä päivänä ei ole mitään kummempaa = tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin kaivinkoneen kauhan kirskuntaan tonttimme kohdalla. Ojanpenkkoja viimeisteltiin. Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin pakkasaamun läsnäolon. Tekee talvea. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja sen jälkeen kevyttä puuhuoltoa. Tänään ei ole oikeastaan mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen päivän lehdet - Lapin Kansa ja Lounais-lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin ensimmäisen kunnon pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tietokoneen avattuani ruudulle ilmestyivät Helsingin Sanomien puoluekannatuslukemat ja heti kohta konkaripoliitikko Paavo Väyrysen ilmoitus, että hän peruu suostumuksensa eduskuntavaaliehdokkaaksi asettumisesta. Onpahan aamu! Paavo vapauttaa samalla Keskustan Peräpohjolan piirin odotettavissa olleesta - tosi vaikeasta päätöksestä - hänen ehdokkuudestaan. Näillä mennään. Palautan mieliin, että Keskustan Kemin kuntayhdistys teki aikanaan - hyvässä uskossa - päätöksen asettaa hänet eduskuntavaliehdokkaaksi. Parempaa ehdokasta ei Kemistä ollut tiedossa. Tavoitteena oli saada Kemiin keskustalainen kansanedustaja. Se on nyt sitten historiaa... Niin - tämä päivä jatkuu ilmeisesti siten, että pistän työasun päälle ja siirrämme trailerin päällä olevan veneen "talviasentoon". Oikeastaan mitään tärkeää tekemistä ei tälle päivälle taida siunaantua. Mutta kohtapa sen näkee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten kävi ajatuksissa lyhyt keskustelu tuntemani henkilön kanssa, joka kysyi minulta:"Etkö aio mainostaa, kun olet seurakuntavaaliehdokkaana?" "En henkilökohtaisesti. Tosin olen mukana Seurakunnan Suuri Vaaliliitto ehdokaslistan yhteismainonnassa." totesin kysyjälle ja lisäsin:"Olen aikanaan vastannut seurakuntavaalien vaalikoneeseen, jotka ovat netissä auki ja sieltä löytyy ajatuksiani lähestyvistä seurakuntavaaleista."

Mitä tänään tähän asti...

Tänä aamuna oli poikkeuksellisesti herätys päällä. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden kohtapuolin ajelemaan Keminmaan Paakkarille/Auto Patu. Kesäautoomme vaihdetaan varmuuden vuoksi jakopään hihna. Kyllä - siellä kävin. Hyvä palvelu ja odotellessa kaupantekijäisinä mukavaa jutustelua - häiritsemättä myyntitykkien työskentelyä... Päiväkahvittelun jälkeen pistin työasun päälle ja siirryin pihamaalle. Pistin kesäautoamme talvikuntoon: Tarkistin/lisäsin moottoriöljyä ja tarkistin/lisäsin jäähdytysnestettä. Hahmottelin trailerin päällä olevan pulpettiveneemme paikkaa, sillä päärakennuksen päätyyn on sovittava sen lisäksi kesäautomme. Kukaties vielä peräkärry, se on vielä avoin kysymys. Katsotaan, miten asia etenee. Joka tapauksessa talvi saa tulla.

Kemin kaupunginvaltuuston kokous tänään illansuussa - kyllä...

Kemin kaupunginvaltuuston kokous tänään illansuussa - kyllä... Katselin työhuoneessani hetki sitten tämän illan kaupunginvaltuuston kokousta. Asiallinen ja hyväntuntuinen kokous. Hyviä päätöksiä. Pomminvarmoja, riskittömiä päätöksiä ei nykymaailmassa voi tehdä. Kuitenkin luottamus virkamiehiin tulee olla vankka, jotta Kemissä pääsemme lähivuosina "kuiville". Meitä nettiseuraajia oli parhaimmillaan/enimmillään vajaa viisikymmentä henkilöä.

Ammattiopisto Lappia - selailua...

Ammattiopisto Lappia - selailua... Kävin uteliaisuuttani pitkästä aikaa Ammattiopisto Lappian kotisivuilla. Arvelen, että osa tämän tekstini lukijoista muistaa, että jäin kyseisestä organisaatiosta eläkkeelle lokakuussa 2008 Kivikankaan tekniikan yksiköstä. Töissä ollessani olin luottamushenkilönä yhden valtuustokauden yhtymävaltuustossa. Eläkkeelle jäätyäni jäähdyttelin vielä Kaivosalan ammatillisessa neuvottelukunnassa - ihan mielenkiintoinen kokemus sekin... Kävin läpi erinomaista aineistoa. Hämmästyin lähinnä sitä, että sivuilla esiintyi toiminta-alueita, joista en ole aikaisemmin kuullutkaan. Osa terminologiasta jäi vielä hiukan utuiseksi. Kukaties selvitän ne itselleni jossakin vaiheessa, jos siihen ilmenee tarvetta. Henkilöstön osalta totesin, että 371 hakutuloksesta tuotti muutaman kymmenen tuttua henkilöä. Olen käynyt aina silloin tällöin Kivikankaalla tervehtimässä entisiä opettajakollegoita. Nyt - toivottavasti ohi menevän Koronaviruksen aikaan - en ole lähtenyt liikkeelle. Jaa - kävinhän minä Koulutuskuntayhtymän järjestämässä perinteisessä eläkeläisten jouluaterialla Kemissä vajaa vuosi sitten. Kyseinen tapahtuma ilmeisesti järjestetään tänä vuonna Torniossa...

Kolmas lokakuun viikko käynnistyi - kyllä...

Kolmas lokakuun viikko käynnistyi - kyllä... Aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavanviileän syysaamun läsnäolon. Siksipä perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole mitään kummempaa tekemistä. Olen käynyt alustavaa keskustelua erään Pohjois-Suomessa toimivan aurinkopaneeliyrittäjän kanssa mahdollisesta Selkäsaaren saarimökin sähköistämisestä. Asia on ollut aikaisemminkin esillä muiden kanssa, mutta se ei ole johtanut käytännön toimenpiteisiin. Pyysin hetki sitten yrittäjää tekemään ehdotuksen/tarjouksen asiasta. Katsotaan, miten asia etenee...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olen tästä kirjoittanut aikaisemminkin ja tuonut sen myös esiin kyseisen yhdistyksen vuosikokouksessa - useammin kuin kerran. Kun tulimme paluumuuttajina takaisin Kemiin 1980-luvun alkupuolella, lähdin mukaan Insinööriliiton paikallisyhdistyksen Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n toimintaan. Insinööriliitto oli minulle tuttu jo 1970-luvun alkupuolelta. Kaikki oli mielestäni paikallisyhdistyksessä siihen maailman aikaan selkeää ja yksinkertaista. Yhdistyksen hallitusjäsenet olivat silloisista yrityksistä valikoituneet tehtävään: Veitsiluoto Oy, Kemi Oy, Outokumpu Oy, jne. ... Hallitusjäseninä oli myös henkilöt Kemin kaupungilta, Kemin ammattioppilaitokselta, jostakin insinööritoimistosta, jne. ... Puheenjohtajan tehtävää kierrätettiin - lähinnä akselilla Tornio, Keminmaa, Kemi ja Simo ja hallitustehtävän jättävä henkilö velvoitettiin hankkimaan/puhumaan itselleen seuraaja. Mikäli oikein muistan edellä mainittu järjestelmä toimi. Lisäksi Insinööriliiton ja Pohjois-Suomen piirin tilaisuuksiin oli selkeä "nokkimisjärjestys": Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja rivihallitusjäsen. Mielestäni yksinkertaista ja selkeää - kyllä. Entä nykyisin? Sen aion lähteä tarkistamaan yhdistyksen syyskokoukseen, joka saamieni tietojen mukaan on torstaina 01.12.2022 klo 18.30 yhdistyksen toimitilassa Vinssissä. Menen paikalle, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole...

Mitä tänään tähän asti...

Mukavan tuntuinen syysaamusunnuntai - kyllä. Kävin hetki sitten katsomassa, ovatko pihalemmikkimme/-riiviömme eli oravat käyneet yrittämässä päärakennuksen ullakkotilaan entisestä, korjaamastani paikasta. Eivät ole. Täytyy seurata tilannetta, yrittävätkö löytää lämmintä ullakkotilaa muualta räystäiden alta... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdemme kukaties pihalle hiukan syyssiistimiseen. Tontinkulman matopellon aluetta ehkä tasoittelemme. Oikeastaan tänään ei ole mitään pakottavaa tarvetta tehdä yhtään mitään - ei edes tuota paihalla touhuamista. Voi toki olla, että otan päärakennuksen päädyssä trailerin päällä olevasta pulpettiveneestämme akun pois ja pistän koneen suojapeiton alle odottamaan talven tuloa. Käänsin hetki sitten pöytäkalenteristani uuden viikon esiin. Yksi ainoa merkintä: Vien tiistaina kesäautomme Paakkarille Keminmaahan heti aamusta. Siihen vaihdetaan - varmuuden vuoksi - jakopään hihna. Sen jälkeen todennäköisesti poistan auton liikennekäytöstä odottamaan ensi kevättä/alkukesää... Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa sadetihkuinen aamu, taitaa tulla sadepäivä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tuttuakin tutumpi operaatio. Katsotaan, miten päivä etenee...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Niin se taas viikko vilahti. Hetki sitten lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin sadetihruisen päivän lähestymisen. Kainuunkadun itäpäässä saneeraustyöt jatkuvat - hyvä niin. Tänään, mikäli sade hellittää, kukaties muokkaamme ja siistimme tonttimme matopeltoaluetta ensi kevättä varten. Oikeastaan mitään sen kummempaa ei ole suunnitteilla. Ehkä hiukan puuhuoltoa...

Illan musiikkipläjäys You Tubesta - kyllä...

Illan musiikkipläjäys You Tubesta - kyllä... Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että en kuuntele säännöllisesti musiikkia, vaan kerralla aikamoisen määrän, kun mieliala on sopivan herkistynyt. Muun muassa Jouluna ja Vapun seutuvilla. Hetki sitten kuuntelin pari tuntia musiikkia. Minulle aika tuttua ja turvallista. Musiikkiannokseeni mahtui yksi venäläinenkin kappale: Severomoskilaislähtöinen Elena Vaenga lauloi isossa konserttisalissa säestäen itseään pianolla. Kappaleen nimi suomennettuna Äiti... Viimeisenä lauluna kuuntelin tutun lastenlaulun Ihme ja kumma. Sen esitti ryhmä suomalaisia naisartisteja studioesityksenä. Nauttivat selkeästi esiintymisestä, ei ihme, sillä kappale on erinomainen. Taas kerran jäin miettimään omaa olemustani: Taidan olla hiukan lapsellinen, vähintäänkin lapsenmielinen. Onneksi tuota pohdintaa ei kestänyt kuin sekunnin tai kaksi...

"Mitä? Sinäkö seurakuntavaaliehdokkaana?" minulta kysyttiin - kyllä...

"Mitä? Sinäkö seurakuntavaaliehdokkaana?" minulta kysyttiin - kyllä... "Miksi ihmeessä, ethän sinä aikaisemmin ole ollut mukana seurakuntavaaliehdokkaana?" lisättiin. "Totta. En tosiaankaan ole aikaisemmin ollut mukana." totesin ihmettelijälle. Kerroin hänelle, että katseltuani uteliaisuuttani muun muassa kirkkovaltuuston tehtäviä yllätyin, miten ne ovat pääasiassa arkisia ja jokapäiväisiä. Lähes kaikki kemiläisiä koskettavia, kuului kirkkoon tai ei. Talousasiat ovat sielläkin erittäin tärkeitä sekä kiinteistöjen ylläpito. Varsinaisia uskonasioita unohtamatta...

Sightseeing-ajelua Kemin rannan tuntumassa ja ihmettelyä veneiden talvisäilytyksistä - kyllä...

Sightseeing-ajelua Kemin rannan tuntumassa ja ihmettelyä veneiden talvisäilytyksistä - kyllä... Kävin hetki sitten ajelemassa Hahtisaari-sisäsatama-Mansikkanokka edestakaisin ja pohdiskelin, miksi ihmeessä Kemissä kulutetaan henkistä pääomaa turhanpäiväisiin asioihin. Yksi sellainen on mielestäni veneiden talvisäilytykseen liittyvät suunnitelmat, joita on vatvottu vuosikausia eikä loppua ole näkyvissä. Tunnustan, että itse en ole päivittänyt, missä tällä hetkellä asian suhteen mennään. Kemi on merikaupunki, jonka rantakuvaan on vuosikymmeniä liittyneet veneet - talvellakin. On järjen köyhyyttä suunnitellakaan veneiden ajamista, raahaamista, siirrättämistä johonkin "pois silmistä" talven ajaksi. Ajellessani tänään rannan tuntumassa yritin ymmärtää, mitä tässä on pohjimmiltaan kysymys. Minä en yksinkertaisesti ymmärrä. En ymmärrä muuta kuin sen, että kyseessä on perinteinen kateus. Ahdistava, tunkkainen ja kaiken järkevän toiminnan tuhoava kateus. On annettu ymmärtää, että veneilijät saavat Kemin kaupungilta ilmaista palvelua. Lisäksi nykyisiä talvisäilytysalueita pitää siistiä. Totta - sille on aina tarvetta. Veneilijät maksavat venepaikoista kohtuullisen vuosikorvauksen. Muistaakseni olen taannoin ehdottanut, että sitä voidaan tarkistaa siten, että se sisältää myös talvisäilytyksen.

Mitä tänään tähän asti...

Sateinen syysaamu - kyllä. Aamun lehden haettuani pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties naamioidun vanhaan talvityöasuuni ja lähden Mansikkanokalle tarkistamaan projektiveneemme tämänhetkisen tilanteen. Lähinnä tarvitseeko suojapeittoja uusia... Jos Sinulla on tekemisen puutetta ja ylimääräistä aktiviteettia - niin ja merikelpoisen veneen tarvetta - tule juttelemaan kanssani. Kerron Sinulle projektiveneemme tarinan vähintäänkin puolipitkän kaavan mukaan. Kerron myös sen, miten vene on saatettavissa ajokuntoon. Teen Sinulle tarjouksen, josta et voi millään järkisyyllä kieltäytyä. Mahdollisesti muistat, että veneessä on aikanaan ollut klassikkomoottori - 2-sylinterinen Wickström - se on tällä hetkenä osina useassa muovilaatikossa varastorakennuksemme autotallissa. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Niin kuin tarkkaavainen lukija on havainnut, olen kirjoittanut muutaman tekstin Kainuunkadun saneerauksesta. Siinä vaiheessa, kun työt olivat talomme kohdalla, jouduin ottamaan hetkeksi aikaa yhden - meidän kiinteistömme ja kerrostalon välissä olevasta aidasta - aitaelementin sivuun, että pääsimme liikkumaan jalkaisin tontilta. Kävin hetki sitten "seppäämässä" aitaelementin paikoilleen. Aitaelementin pystylautoja katsellessani ajatukseni lähtivät liitoon toisen maailmansodan jälkeisiin tapahtumiin. Perheemme muutti takaisin tälle paikalle vuonna 1946 eli isäni vanhaan kotipaikkaan, joka oli ollut parikymmentä vuotta vuokralla. Oli remontin aika. Päärakennuksen pystylaudoitus muun muassa oli uusimisen tarpeessa. Siihen maailman aikaan ei menty rautakauppaan ja ostettu auto-/hevoskärrykuormallista lautoja. Isäni sai ostetuksi niitä välikäsien kautta. Hänen siskonsa Annan aviomies oli Eino Juntunen, asuivat tuossa näköetäisyydellä. Eino oli Veitsiluoto Oy:n lautatarhalla se henkilö, joka lähetti proomuja redillä oleviin höyrylaivoihin lastattaviksi - lankkua ja lautaa maailman tarvemarkkinoille. Isäni sai ostetuksi tapulin päällyslautaa. Lautaa, jossa on urat molemmissa reunoissa. Eräänlaista sateensuojalautaa. Niitä oli käytetty vanhan kotitalomme pystylaudoituksessa. Minä purin tuon talon 1980-luvun puolessa välissä ja teetätin osittain em. laudoista aitaelementtejä silloisessa Peiponpesässä Karjalahdella. Edesmennyt Seppo Vieruaho hoiti homman porukkansa kanssa ansiokkaasti. Niin - muutama aitaelementti näyttää olevan taas uusimisen tarpeessa.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikolta aistin mukavantuntuisen syyssään läsnäolon - hyvä niin. Uutta postilaatikkoa katsellessani kävi mielessä, että virittelen taakse vielä varmuuden vuoksi painekyllästetyistä laudanpätkistä tukirakenteen, jotka kiinnitän - tork/torx-ruuveilla. Todettakoon, että kadunvarren postilaatikot ovat talvella lumiaurojen "vapaata riistaa" varsinkin tilanteissa, joissa urakkavauhdilla ajavat kasaavat valtavat "lumimällit" postilaatikkojen kohdalle. Ihme, että postilaatikot sikseenkin hyvin kestävät - muovilaatikotkin... Onneksi talvi odottaa vielä tuloaan. Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä tehtävää. Todettakoon kuitenkin, että sain myöhäislähetyksenä sähköpostiini eilen seurakuntavaaleihin liittyvää materiaalia. Virallista infoa on luettavissa jo nyt muun muassa Kemin seurakunnan nettisivuilta. Olen mukana Seurakunnan Suuri Vaaliliitto ehdokaslistalla. Ensimmäistä kertaa. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Kemin taidemuseolla illansuussa tänään - kyllä...

Kemin taidemuseolla illansuussa tänään - kyllä... Sain taannoin kutsun sähköpostiini näyttelyn päätöstilaisuuteen 11.10.2022 klo 17-19 Kemin taidemuseoon. Kyseessä oli Päivien kimallus näyttelyn Finissage - Taidetta, teetä, jalokiviä ja musiikkia. Ohjelma: klo 17.00-17.30 Mandoliiniorkesteri Remolo esitti legendaarisia elokuvasäveliä, orkesteria johti Elina Kakko-Delha ja soitettuja kappaleita esitteli taidemuseon intendentti Venla-Eeva Kakko mielestäni ansiokkaasti. Hän oli myös soittajana mukana... klo 17.30 Tarjoilun avaus, kello viiden tee ja sitruunamuffinssi klo 17.40-18.20 Tarina näyttelyn takana - taidemuseon intendentin Venla-Eeva Kakko - avauksia Päivien kimallus-näyttelyn katsomiseen Kaikki edellä mainitut olivat mielenkiintoisia. Lopuksi oli mahdollisuus tutustua näyttelyyn ja keskustella näyttelystä henkilökunnan kanssa. Musiikkiesityksistä menee paras terä taidemuseolla, koska akustiikka on sitä mitä se on - tila on suunniteltu "äänettömien" teosten esittelyyn. Joskus toki on myös video- ja valoesityksiä. Yleensä tämän tyyppisissä tilaisuuksissa juttelen läsnä olevien kanssa - paljonkin. Nyt en juuri ollenkaan. Miksi? Siksi, että ihmiset tuntuivat olevan omissa oloissaan/porukoissaan. En halunnut häiritä heitä... Vähänlaisesti oli väkeä paikalla. Liekö syksyinen sää säikäyttänyt osallistumisen.

Mitä tänään tähän asti...

Sateinen tiistaiaamu - kyllä. Nyt ei ainakaan aamulla ole pihalle menemistä, jos ei ole aivan pakko. Toki sen verran, että perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään ja käväisin hakemassa korillisen puu- ja varastokatoksesta saaripuita. Niin - saaripuita on polteltu kesästä lähtien ja niitä riittää vielä muutamaksi viikoksi. Sitten siirrytään taas "ostoklapeihin". Todennäköisesti ensi kesänä tuomme Selkäsaaresta vähintäänkin viime kesäisen verran puita kotikatokseen... Katsotaan, miten päivä etenee. Illansuussa oli ajatus lähteä Kemin taidemuseoon Päivien kimallus-näyttelyn päätöstilaisuuteen klo 17-19. Olemme käyneet em. näyttelyn katsomassa. Mielenkiintoinen yhdistelmä/oivallus kuvataiteen ja edesmenneen Kemin Jalokivigallerian yhteiselo...

Uusi viikko käynnistyy - kyllä...

Uusi viikko käynnistyy - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön sekä perinteisten aamutoimien jälkeen lähdemme - minä ja vaimoni - pihalle syystouhuihin. Pikkupuolen takaa ajamme vielä - poikkeuksellisen myöhään - nurmikkoa, sillä samalla saadaan murskatuksi pensaiden ja puiden lehtiä. Voi olla, että vielä keräämme kuorman oksia ja katkottuja pienpuita vietäväkai Kemin Energia ja Vesi Oy:n energiapuukentälle Karjalahdelle. Tällä viikolla ei - pöytäkalenterini mukaan - ole oikeastaan mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten asia etenee muun muassa tämän päivän osalta.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen katsellut televisiosta muutaman vuoden aikana ohjelmaa nimeltä Himohamstraajat. Ohjelmien kaava on sama: Jollakin on valtava määrä tavaraa nurkissaan ja pihapiirissä. Yleensä niin paljon, että normaali eläminen tavaramäärän keskellä on terveydelle vaarallista eikä turvallisuus ole taattu muutoinkaan. Ohjelman kaavaan kuuluu suuri määrä siivoushenkilöitä/raivaus- ja siirtokalustoa sekä hamstraajaa psyykkaava ammattiauttaja. Usein paikalla on myös hamstraajat lähisukulaisia... Väitetään, että suomalaisissakin on hiukan hamstraajan vikaa/ominaisuuksia. Kyllä joissakin asioissa itsekin tunnustavan kuuluvani joukkoon. Miksi? Ilmeisesti lähinnä siksi, että jotakuinkin kaikki tavarat on vuosikymmenien saatossa joutunut itse ostamaan/maksamaan. Tavaroilla saattaa olla erittäin hyvä käyttöarvo, mutta tarpeettomaksi käydessään luopumisarvo=myyntiarvo on olematon. Tätä kirjoittaessani teen itselleni lupauksen, että viimeistään ensi keväänä/alkukesänä käyn - taas kerran - läpi omia nurkkiani...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Ulkona viileähkö mutta aurinkoinen syysilma. Käänsin työhuoneni pöytäkalenterista uuden viikon esiin. Ensi viikolle ei ole kuin yksi merkintä, joka on alla: Kemin taidemuseo kutsuu yleisöä näyttelyn Finissage -päätöstilaisuuteen tiistaina 11.10. klo 17 englantilaisittain kello viiden teelle kuulemaan Mandoliiniorkesteri Remolon musiikkituokiota sekä tarinaa näyttelyn takana intendentin kertomana. Näyttelyyn ehtii vielä tutustua, sillä näyttelyaikaa on jatkettu keskiviikkoon 26.10. Saakka. Finissage tiistaina 11.10. Klo 17-19, Kemin taidemuseo. Ohjelma: Klo 17.00-17.30 Mandoliiniorkesteri Remolo esittää legendaarisia elokuvasäveliä, johtaa Elina Kakko-Delha. Klo 17.30 Tarjoilun avaus, kello viiden tee ja sitruunamuffinssi. Klo 17.40-18.20 Tarina näyttelyn takana – taidemuseon intendentin avauksia Päivien kimallus -näyttelyn katsomiseen, Venla-Eeva Kakko. Lopuksi vapaata tutustumista näyttelyyn ja mahdollisuus keskustella näyttelystä henkilökunnan kanssa. Tervetuloa. Vapaa pääsy Ystävällisin terveisin, Venla-Eeva Kakko Intendentti +358 40 832 9691 venla.kakko@kemi.fi Kemin kaupunki Hyvinvointitoimiala, Vapaa-aikapalvelut Kemin taidemuseo/ Kemi Art Museum Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön sekä aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan syysaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden pihalle pistämään trailerin päällä olevan veneen "lähes" talvikuntoon. Vähintäänkin tyhjennän ylimääräiset romppeet suojaan ja peseskelen venettä. Jos vielä päivällä aktiviteettia riittää, pistän kadunvarren orapihlaja-aidan - jäljellä olevat pätkät - uudella, eilen ostetulla Fiskarsin oksaleikkurilla poikki... Katsotaan, miten päivä etenee.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä ja ensimmäinen lokakuun viikko on takana. Poikkeuksellisen aikaisen herätyksen jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Perinteisten aamutoimien jälkeen odottelemme lvi-asintuntijoiden pistäytymistä Pikkupuolella. Sen jälkeen lähdemme käymään kaupoilla ja iltapäivällä todennäköisesti haemme veneen maihin Hahtisaaresta. Veneilykausi päättyy siis tänään, mikäli ei mitään yllättävää tapahdu. Alkuillasta klo 18 alkaen on Kemin kirkossa Gospel-messu. Olemme alustavasti olleet lähdössä sinne...