tiistai 20. tammikuuta 2015

Positiivisia talousviestejä...

Pätkä Wikipediasta:

Valmet on sellu-, paperi- ja energiateollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja, joka syntyi uudestaan sellu-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnan irtautuessa Metso Oyj:stä joulukuussa 2013. Valmetin liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoimintalinjaan, joita ovat Palvelut, Sellu ja energia sekä Paperit. Valmet toimii noin 30 maassa ja se työllistää noin 12 000 henkeä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä
Nettilainaus Kauppalehdestä:

Valmetilla vauhti päällä


Odotukset katossa? Hyvällä tuloskertymällään yllättänyt Valmet kohosi viime vuonna pörssissä jopa 60 prosenttia. Tänä vuonna tulokset kertovat, kuinka kalliiksi tilausten haaliminen on tullut. KUVA: VALMET
Automaatioyksikkö täydentää Valmetia, mutta sijoittajien on syytä pitää katseet katteessa.
Sellutehtaita, paperikoneita ja energiakattiloita toimittava Valmet lihoo automaatio-yksikön verran huhtikuun alusta alkaen. Se tuo täydennystä ja vakautta liiketoimintaan, mutta sijoittajan on syytä tarkkailla viime vuonna haalittujen tilausten katteita.
Valmet hyötyy monella tapaa ostaessaan 340 miljoonalla eurolla prosessiautomaatiojärjestelmiä ja -palveluja (PAS) tarjoavan yksikön. Valmet voi jatkossa tarjota kokonaisuuksia, onhan 80 prosenttia automaatio-yksikön asiakkaista myös Valmetin asiakaskuntaa. Valmetin tuotantoportfolio kasvaa, kun yhtiö voi sitoa isoihin kauppoihin automaation.
Toisaalta häviää riski, että joku muu ostaisi yksikön ja supistaisi toimintaa.
Ostettava yksikkö vakauttaa Valmetin kykyä tehdä tulosta. Valmetin kaltaiselle yhtiölle on ongelma, että toiminta on globaalia ja pitää sisällään suuria yksittäisiä hankkeita. Niitä saattaa tulla yhteen maahan vain yksi vuosiin, mutta työvoima pysyy silti palkkalistoilla. Kulujen joustamattomuus on haaste.
PAS-yksikön henkilöstömäärä on noin 1 600 ja liikevaihto vuonna 2013 noin 300 miljoonaa euroa.
Valmet kertoo viime vuoden tuloksestaan helmikuun alussa. Sijoittajien huomio on myös tämän vuoden ohjeistuksessa. Yhtiön nykyiset tavoitteet ovat 6-9 prosentin EBITA-marginaalissa, mutta yhtiö ostaa nyt liiketoiminnan, jonka kannattavuus on yli 10 prosentissa. On selvää, että tavoitetasoa pitää muuttaa. Kysymys kuuluu, kuinka paljon Valmet uskaltaa luvata.
Kiinnostavia ovat myös viime vuoden tilausten katteet. Valmet yllätti tilauskertymällään, etenkin alkuvuonna. Koska myös muiden toimijoiden kertymät olivat heikot, Valmetin on täytynyt haalia uusia hankkeita kovalla hintakilpailulla. Tulokset tänä ja vielä ensi vuonna kertovat, kuinka aggressiivista kilpailua Valmetin on täytynyt käydä.
Varmaa on, ettei samanlaista tilauskertymää nähdä kuin viime vuoden alkupuolella. Toisaalta vuosi 2013 oli poikkeuksellisen huono, joten normaali taso on siinä välissä.
Katteiden arviointia vaikeuttaa, että yhtiö on juuri käynyt kovan, sadan miljoonan euron kulukuurin. Tuloksista selvinnee, kuinka paljon säästöistä on mennyt asiakkaille halvempina hintoina.
Kiinnostavaa on myös palvelutoiminnan kehitys. Sen liikevaihto laski kolmannella neljänneksellä. Kasvu on kuitenkin tärkeää kannattavuudelle. Nykyisessä Valmetissa noin 40 prosenttia on palveluja. Julkaistujen lukujen valossa näyttää siltä, että viime vuonna tulos syntyi käytännössä palveluista, ei laitteista.
Kun Metso ja Valmet eriytettiin, edellistä pidettiin tulevaisuuden kasvajana ja jälkimmäistä osinkoyhtiönä. Kurssit ovat viime vuonna kehittyneet kuitenkin päinvastaiseen suuntaan.
Valmetin osake on vuodessa kallistunut jopa 60 prosenttia ja arvostustaso alkaa olla korkea. Yhtiön erkaantumisen alussa vallinnut pessimismi on vaihtunut jopa ylioptimismiksi. Laitetoiminnaltakin odotetaan tulosta. Sijoitussuositukset suosittelevat yhä ostamaan, mutta keskimääräinen tavoitehinta on jäänyt alle nykyisen kurssitason.
Pitkällä tähtäimellä fundamentit suosivat yhä Metsoa, kunhan metallien hinnat kääntyvät nousuun.
Valmetin pehmopaperin ja kartongin osalta voi odottaa kasvavan samaa tahtia yleisen talouskasvun kanssa, mutta valkoisen paperin näkymät ovat synkät. Valmet hakee kasvua voimalaitospuolella, mikä on nykyisillä energianhinnoilla vaikeaa. Valmetin rönsyileminen muille aloille ei ole sekään järkevää.
Hintakilpailu on Valmetin alalla yhä veristä, eikä se näytä merkittävästi hellittävän. Kartongin kannattavuus voi aiheuttaa ryntäyksen ja jopa ylikapasiteettia jossain vaiheessa.
Valmetia johtava Pasi Laine on ollut yhtiössä pitkään ja tuntee markkinat läpikotaisin. Vielä on aikaista arvioida hänen kädenjälkeään itsenäisessä Valmetissa.
Yhtiön hallitusta johtava istuva vuorineuvos Jukka Viinanen täyttää tänä vuonna 67. Pitkään Metsonkin hallitusta johtanut Viinanen jättänee tehtävänsä lähivuosina, mutta sen suurempia muutoksia ei vasta nimitettyyn hallitukseen ole odotettavissa.

Lapsellisen naurettavaa uhoa mallia Keminmaa...

Täytyi hiukan hieraista aamulla silmiään lukiessani tämän aamun Pohjolan Sanomista keminmaalaisten linjauksia mahdollisesta kuntaliitosasiasta.

Tulla ulos omasta pienestä negatiivisuuskaapista lehdestä luetulla uholla ei mielestäni ollut erityisen viisasta, oikastaan aikalailla tyhmää pikkupullistelua.

En muista tapausta, jossa ei-sana kirjoitetaan näin monisanaisesti! 

Kuntaliitosasioista ei ole käyty kuntien välillä ensimmäistäkään neuvottelua, joten em. uholausunnot on ilmeisesti tarkoitettu hämmentämään, sekoittamaan neuvotteluasetelmaa.

Keminmaalaiset käyttäytyvät kuin Euroopan omistajat, johon heillä ilmeisesti on oikeutuksensa, sillä jokivarressa touhuaa meppi, europarlamantaarikko Paavo Väyrynen, jonka mielipidettä kuntaliitosasiassa edelleen odotellaan julkisuuteen...

maanantai 19. tammikuuta 2015

Hyvä yhteistyöavaus - juuri näin...

Alla olevan tyyppisiä artikkeleita lukee mielellään. Uusia yhteistyömuotoja haetaan ja löydetään - hyvä niinh.

Tunnen Antin ja Samin henkilökohtaisesti erittäin hyvin ja olen varma, että homma hoituu. Varmaan alussa hiukan on hakemista mutta kuitenkin... 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 19.1.2015 17:06, julkaistu 19.1.2015 16:51

Lappian opiskelijat saivat kontolleen Kemin peruskoulujen ja lukion IT-tukipalvelut

Antti Ukkola
Antti Ukkola
Kemi
Kemin peruskoulujen ja lukion IT-tukitehtävistä vastaavat ammattiopiston Lappian ICT-alan opiskelijat yhteistyössä kaupungin sivistystoimen ICT-tukihenkilöiden kanssa.
Yhteistyö ammattiopiston ja kaupungin välillä sai alkunsa viime syksynä. Pienimuotoisen yhteistyöprojektin aikana kävi ilmi, että opiskelijoilla oli pula harjoittelupaikoista.
– Huomasimme, että kaupunkihan voisi järjestää ammattiopiston kanssa syvällisempää ja pysyvämpää yhteistyötä, Kemin kaupungin ICT-asiantuntija Antti Turunen kertoo.
Yhteistyökuvio
 on tervetullutta myös kaupungille, sillä aikaisemmin osa tukitehtävistä oli ulkoistettu Jyväskyläläiselle firmalle.
Nyt tukihenkilöt löytyvät huomattavasti lähempää Lappian Kemin tiloista. Tukipalvelua pyörittää kerrallaan neljän opiskelijan tiimi.
Opiskelijoiden harjoitteluun kuuluu tukihenkilöille tyypillistä tukipyyntöihin vastailua, mutta muitakin työtehtäviä pyritään Turusen mukaan jakamaan opiskelijoiden harteille. Näihin kuuluvat muun muassa erilaiset kaapelointityöt, huolto sekä opastaminen.
– Voimme myös tarjota opiskelijoille työharjoittelun ohella päättötyöaiheita, Turunen lisää.
Sähkö
- ja tietoliikennetekniikan lehtori Sami Karvonen kertoo, että oppilaiden työskentely on tarkoituksella haluttu pitää mahdollisimman itsenäisenä.
– Oppilaat ovat tietenkin koko ajan yhteydessä kaupungin sivistyspalvelukeskuksen ict-henkilöiden kanssa. Koulun puolesta ohjaus on pyritty pitämään vähäisenä.
Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella harjoittelupaikka on koettu mielekkääksi. Haastavuutta opiskelijoiden työhön on tuonut kaupungin käyttämä Linux-käyttöjärjestelmä.
Yhteistyökuviota on tarkoitus jatkaa ja hioa tulevaisuudessa entistä virtaviivaisemmaksi.
– Vielä hieman haetaan uomia yhteistyön parantamisen suhteen. Tavoitteena kuitenkin olisi, että tukipalvelua voitaisiin jatkossakin toteuttaa opiskelijavoimin, Turunen toteaa.

Tämä menee jo "yli hilseen" - ihmeellistä!

Toimin jälleen kerran Konsta Pylkkäsen välikätenä. Mahdollisesti Esko Valtaojalla asiaan löytyy järkevä selitys tai sitten ei... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Purkaus tuottaa enemmän energiaa kuin Aurinko miljoonassa vuodessa

Mystinen radioaaltojen purkaus hämmentää avaruustutkijoita – kukaan ei tiedä, mistä aallot tulevat

TIEDE 
NASA
Havainnekuva voimakkaan magneettikentän omaavasta neutronitähdestä.
Havainnekuva voimakkaan magneettikentän omaavasta neutronitähdestä.
Tähtitieteilijät ovat ensi kertaa tallentaneet jättimäisen ja ohikiitävän radioaaltojen purkauksen. Ilmiö on vuosia hämmästyttänyt tähtitieteilijöitä sen poikkeuksellisen voimakkuuden takia.
Avaruudesta lähtöisin olevat purkaukset kestävät millisekunteja, mutta näiden millisekuntien aikana ne tuottavat enemmän energiaa kuin oma Aurinkomme miljoonassa vuodessa.
Kukaan ei tiedä, mistä purkaukset johtuvat.
Syyksi on arvailtu joko mustaksi aukoksi luhistuneita tai poikkeuksellisen voimakkaan magneettikentän omaavia neutronitähtiä. Esimerkiksi tällaisen tähden pintakerroksissa tapahtuvat voimakkaat muutokset voivat olla ilmiön taustalla.
Varmaa on vain, että purkaukset ovat lähtöisin hyvin kaukaa, yli 5,5 miljardin valovuoden päästä, sanoo purkauksen reaaliajassa tallentanut Emily Petroff Swinburnen yliopistosta Australian Melbournesta New Scientistille.
Reaaliajalla tarkoitetaan tässä tapauksessa, että signaali havaittiin heti, kun se saavutti maan. Tähän mennessä purkauksista on saatu tietoa aina viikkoja tai vuosia myöhässä.
Purkauksia on havaittu vain yhdeksän sen jälkeen, kun ensimmäinen huomattiin avaruusdatan perusteella vuonna 2007.
Tällä hetkellä tiedemaailmassa ei tiedetä, mitä löydöillä tarkalleen tulisi tehdä.
Jos purkausten lähde löytyy, se voi olla ensimmäinen askel tähtienvälisen avaruuden koostumuksen selvittämiseen. Signaali purkauksista kulkee tähtien välisen aineen läpi ja hajaantuu sitä laajemmaksi, mitä tiheämpää aines on.
Tämän aineen koostumuksen selvittäminen antaisi tiedeyhteisölle mahdollisuuden koetella teorioita universumin synnystä, Petroff sanoo.
Sitä varten vaaditaan kuitenkin aiempaa useampia havaittuja purkauksia.
Aiheesta julkaistuun Yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston tutkimukseen pääsee tutustumaan täällä.

Mukavia paikallisuutisia...

Onpahan mukava lukea alla olevan tyyppisiä paikallisuutisia.  Aikanaan Kemin ammattioppilaitos oli aktiivisesti mukana silloisten Veitsiluoto Oy:n ja Kemi Oy:n yhteistyökuvioissa. Oli kokeiluluonteista 2+1-koulutusta ja jatkolinjakoulutusta, joissa myös oppisopimuskoulutuksen osuus oli merkittävä. Mainittakoon, että em. oppilaitos palkittiin vuonna 1996 valtakunnallisesti parhaiten hoidetuista työelämäsuhteista nimenomaan kemian osastolla...

Alla olevasta artikkelista ei tule esiin nykyisen Ammattiopisto Lappian rooli toteutettavassa koulutustapahtumasta. Asia selvinnee myöhäisemmässä vaiheessa...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Kemissä käynnistyy prosessinhoitajakoulutus

Kuva: Katja Lehto
Metsä Group kouluttaa uusia prosessinhoitajia oppisopimuksella. Kuvassa Ilkka Koskela ja Tero Malo. (arkisto)
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käynnistää uuden prosessinhoitajakoulutuksen toukokuussa 2015. Kemissä koulutusta järjestetään Pajusaaren tehtailla.
Yhtiö kouluttaa kaikkiaan 20 henkilöä sellutuotantoon oppisopimuskoulutuksella, joka kestää noin puolitoista vuotta. Koulutusta ja mahdollinen työpaikka voi Kemin lisäksi löytyä Joutsenosta, Raumalta tai Äänekoskelta.
– Koulutus suunnitellaan aina tarpeiden mukaisesti, jolloin osaaminen voidaan kohdentaa juuri niin asioihin, jotka ovat tehtaiden kannalta tärkeitä. Tavoitteena on varmistaa uusien työntekijöiden hyvä ammatillinen osaaminen, sanoo rekrytointikoulutuksista vastaava Metsä Groupin henkilöstön kehityspäällikkö Hannu Tolonen.
Koulutukseen valittavien henkilöiden peruskoulutustaustana on vähintään jokin ammatillisen koulutuksen perustutkinto, kuten automaatio-, sähkö-, mekaanisen koneasennuksen, prosessikoulutuksen linjalta tai tehtävään soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Haku koulutukseen on parhaillaan käynnissä.

On se niin herkkää - kertakaikkiaan...

Muistaakseni ennen enen todettiin, että harjoitus tekee mestarin. Tosin muistaakseni myös tuolla taiteen, lähemmin elokuvataiteen osa-alueella joku asiantuntija sanoi: Harjoitus tekee harjoittelijan. Lausunnollaan hän tarkoitti sitä, että useat, liian monet otot, saattavat pilata elokuvan tunnelman. Hänen mukaan usein spontaanisti toteutettu ensimmäinen otos on rennoin, onnistunein ammattinäyttelijän toteuttamana...

Tekniikan ja nimenomaan puolustustekniikan osa-alueella on harjoiteltava, harjoiteltava ja vielä kerran harjoiteltava. Silloin alkavat palikat loksahdella paikoilleen ja löytyä ns. yhteensopivuutta. Keskustella mutta ei hyssytellä toki täytyy...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tutkija: Suomen osallistumattomuus Viron ilma­harjoitukseen voi antaa väärän viestin

POLITIIKKA  
KIMMO MÄNTYLÄ / LEHTIKUVA
Hornet F-18D Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Hornet F-18D Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Suomen ulkopolitiikan johdon erimielisyys osallistumisesta Viron ilmaharjoitukseen saattaa johtua pelosta, että harjoitus liittyisi Naton viidenteen artiklaan. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Kyseinen artikla määrittää Naton jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita.

”Nato on suunnitellut, että artiklaa alettaisiin käyttää isompaa konfliktia varten harjoittelemiseen. Ehkä osa ulkopolitiikan johdosta pelkää, että harjoitus olisi uudentyyppinen harjoitus, joka kuuluisi artiklan piiriin”, Aaltola sanoo.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin sunnuntaina, että Ilmavoimien kaavailema harjoittelu yhdessä Viroon tulevan Yhdysvaltain lento-osaston kanssa on nostattanut eripuraa Suomen ulkopolitiikan johdossa.

HS:n tietojen mukaan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) puuttuivat hankkeeseen, kun Puolustusvoimien harjoitusohjelmaa käsiteltiin presidentin ja valtioneuvoston kesken ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (utva). Harjoitukseen osallistumista kannattavat HS:n tietojen mukaan pääministeri Stubb sekä puolustusministeri Carl Haglund (r). Presidentin kanslia sekä ulko- ja puolustusministerit eivät kommentoineet asiaa HS:lle.
Puolustusvoimien harjoitusohjelman käsittely utvassa on ollut aiemmin yleensä rutiinitapahtuma.
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Mika Aaltola
Mika Aaltola

Ulkopoliittisen instituutin Aaltola puntaroi, millaisen viestin harjoitukseen osallistumattomuus antaisi.

”Nyanssien näkeminen harjoituksesta saattaa johtaa vääriin signaaleihin. Erityisesti Virossa saattaa herättää kummastusta, että naapurimaa ja EU-jäsenmaa ei ole mukana yhteisessä toiminnassa, jossa kehitetään yhteensopivuutta, eikä sen kummallisempaa,” Aaltola sanoo.

”Suomen ja Viron suhde on yksi perinteinen Suomenlahtea koskeva indikaattori. Yleinen maailmanpoliittinen tilanne on huolestuttava, kun suhteeseen tulee säröjä. Niitä on puolin ja toisin jo aistittu.”

Hän muistuttaa, että presidentti Niinistö puhui uudenvuoden puheessaan Nato-yhteistyön tason nostosta.

”Jos Suomi päättää luopua harjoituksesta, onko se presidentin lausunnon mukainen signaali”, Aaltola kysyy.

Aaltola painottaa, että harjoituksesta on vasta keskusteltu ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, eikä päätöstä harjoitukseen osallistumisesta ole tehty.

Suomessa odotetaan todennäköisesti Ruotsin päätöstä harjoitukseen osallistumisesta. Suomelle olisi poliittisesti helpompaa osallistua harjoitukseen, jos Ruotsi on siinä mukana.

”Ruotsissa ei ole virallista päätöstä tehty, mutta siellä on lähdetty siitä, että harjoitukseen mennään. Harjoitusta ei nähdä siellä mitenkään omituisena.”
Pääministeri Alexander Stubb (kok) pitämässä tiedotustilaisuutta Pariisissa 11. tammikuuta.
Pääministeri Alexander Stubb (kok) pitämässä tiedotustilaisuutta Pariisissa 11. tammikuuta.
Pääministeri Stubb kiisti sunnuntaina, että harjoituksesta olisi erimielisyyttä.
Stubb sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla , että harjoituksesta on keskusteltu ja sen hyödyllisyyttä pohdittu, kuten tehdään kaikkien harjoitusten osalta.
"Meillä on kymmeniä harjoituksia vuosittain. – – On selvää, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa me keskustelemme kaikista mahdollisista [harjoituksista] ja välillä teemme selvityksiä, kannattaako [niihin] mennä", Stubb sanoi.
Asiasta ei Stubbin mukaan ole ollut pöydällä varsinaista esitystä. Asiaa pohditaan vielä lähiaikoina. Stubbin mielestä mahdollista harjoituksesta poisjääntiä ei voi tulkita Venäjän painostuksen alla taipumiseksi.
"En lähtisi noin pitkälle tulkitsemaan. Kyseessä on ihan normaali harjoitus. Se on ilman muuta selvää, että meidän Ilmavoimat on erittäin riippuvainen amerikkalaisesta teknologiasta ja huollosta. – – En lähtisi sitä tässä vaiheessa ainakaan vielä ylidramatisoimaan."

On se niin väärin...



lauantai 17. tammikuuta 2015

Kemin Lallinperäntien tykkylumiongelmat...

Käväisimme tänään iltapäivällä ajalemassa Kemin kaupungin itäosissa Lallinperäntiellä. Ajelimme kauniissa talvimaisemassa mutta...

Viime aikoina on puhuttu mediassa paljon tykkylumesta ja nimenomaan sähkökatkoista Etelä- ja Itä- Suomessa, kun sähkölinjojen reunoilta ei ole raskittu kaataa riittävän leveältä puita pois.

Kemissä Lallinperäntien alkupäässä ei oletettavasti ole sähkölinjojen viottumisongelmia, mutta kapean tien päälle kaartuvat lehtipuut saattavat tykkylumiolosuhteissa aiheuttaa ohi kulkeville autoille vaurioita.

Tiedustelin aikanaan Kemin kaupungin metsäasioista vastaavalta, Matti Perkiöltä yleisesti Lallinperäntien alkupään tienvarsien asiallisesta raivauksesta.
Hän kertoi maiden olevan yksityisten omistuksessa, jolloin kaupungin toimesta em. toimenpidettä ei voi tehdä.

Mikäli itse omistaisin maita em. alueelta, taatusti hoitaisin em. tienvarsiraivaukset ensi tilassa, sillä vauriot saattaavat pahimmassa tapauksessa tulla kalliiksi - maanomistajalle. Vakuutukset ovat olemassa mutta siltikin...


Järjestöhankkeen selvittely käynnistyy helmikuussa...

Alla olevassa infossa toteutuu ainakin yksi tiedottamisen perustavoite: Olennaisen täytyy sopia yhdelle A4-arkille.

Olen joutunut/päässyt lukemaan ja kommentoimaankin monia erilaisia tekstejä, julkilausumia tähänastisen elämäni aikana.
Alla oleva teksti on tyypillinen poliittisesti orientoitunutta, ammattiyhditysmaailmaa lempeästi syleilevä info, joka on kaikkien osapuolten hyväksyttävissä.

SAK ja STTK lyönevät hynttyyt yhteen, mikä on ollut odotettavissa jo muutaman vuoden ajan, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole...


Nettilainaus Insinööriliiton sivulta hiukan lyhenneltynä:

Käytännön selvitystyö uuden keskusjärjestön perustamiseksi alkaa helmikuun puolivälissä, kun on selvillä, mitkä liitot osallistuvat hankkeeseen. 

Helsingin liittotapaamisen tekstiä, johtopäätöksiä:
Vahvistaakseen palkansaajien ja yksinyrittäjien ammatillista, taloudellista ja yhteiskunnallista edunvalvontaa ammattiliitot käynnistävät hankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaa toimintansa vuoden 2016 aikana.

Hankkeeseen osallistuvat ammattiliitot ilmoittavat mukanaolostaan 10.2.2015 mennessä. 
Tämän jälkeen käynnistyy käytännön selvitystyö uuden keskusjärjestön perustamiseksi. 
Uuden keskusjärjestön tarkoituksena on jäsenliittojensa keskusjärjestönä parantaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Uusi keskusjärjestö on poliittisesti sitoutumaton ja ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät.
Uuden keskusjärjestön toiminta perustuu demokraattiseen edustukseen, jossa otetaan huomioon kaikkien jäsenten tarpeet. Syntyessään uusi keskusjärjestö ei rajoita eikä heikennä ammattiliittojen asemaa jäsentensä edunvalvojana ja työehtosopimusosapuolena.

Keskusjärjestö kehittää työelämää ja rakentaa hyvinvointia työnantajien ja poliittisten päättäjien kanssa yhteistyössä erilaisia näkemyksiä kunnioittaen.
Uuden keskusjärjestön keskeisiä arvoja ovat tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Muutostilanteessa uuden keskusjärjestön jäsenliitot huolehtivat lakkautettavien keskusjärjestöjen henkilöstön työllistämisestä.
Keskusjärjestöhankkeeseen voivat liittyä kaikki ammatilliset edunvalvontajärjestöt, jotka hyväksyvät uuden keskusjärjestön arvot ja periaatteet.

Säiden "jojoilmiö" on vaarallista - liukasta!

Kävin hetki sitten kolaamassa eilen lumiauran aikaansaannokset, polanteet tonttiliittymistä.

Vetinen lumi on raskasta ja maanpinta erittäin liukas. Mökkiläistenkin on syytä olla tarkkana, ettei jalka lipsahda kohtalokkain seurauksin.

Satuin lukemaan alla olevan artikkelin, joka liittyy taloyhtiöihin. Toivottavasti kadunpätkät ja piha-alueet pysyvät kunnossa näinä säiden "jojoilmiö"-aikoina.



Suora nettilainaus Talouselämä-lehdestä hiukan tuunattuna:


Taloyhtiön vaaran viikko – vahinko voi tulla kalliiksi

Jarno Mela
Taloyhtiön vaaran viikko – vahinko voi tulla kalliiksi
17.1.2015 05:01

Hyvin vaihteleva sää piinaa nyt taloyhtiöitä. Liukastumisista ja lumien putoamisesta johtuvat onnettomuudet voivat johtaa suuriinkin vahingonkorvauksiin. Useimmiten vahinko vähäinen, mutta pahimmillaan uhri voi saada aivovamman tai kuolla. 

Viime päivien nopeasti vaihteleva talvisää on taloyhtiöille ja kiinteistönomistajille piinallinen. Vuoroin pakkastaa, vuoroin lauhtuu, taivaalta tulee väliin vettä ja väliin rutkastikin lunta. Loska muuttuu äkkiä liukkaaksi peilijääksi ja päinvastoin. Katolta voi yllättäen pudota isojakin lumimassoja.
Vaikka sään vaihtelut olisivat nopeita, taloyhtiön on huolehdittava, että pihalla on turvallista liikkua. Vaaratilanteet on pystyttävä estämään, sillä kiinteistönomistaja on aina lähtökohtaisesti vastuussa alueellaan tapahtuneesta liukastumisesta sekä putoavan lumen tai jäiden aiheuttamista henkilö- tai esinevahingoista.

perjantai 16. tammikuuta 2015

Hyötyliikuntaa tänään ihan kohtuullisesti...

Tänään perjantaina 16.01.2014 Perämeren pohjukassa on satanut sen verran lunta hiukan tuulen kanssa, että pihalla on täytynyt = saanut käydä kahdesti.
Oikeastaan pitäisi mennä kolmannenkin kerran, koska lumiaura ajoi katumme kahteen kertaan puhtaaksi - vauhdilla...

No tuon työhuoneen ikkunasta näkemäni lumipalteen ehtii kolata puhtaaksi aamullakin. Kukaties yöllä tulee lunta lisääkin.

Aina tällaisina kahdenkerrankolaamispäivinä käy takaraivossa ajatus pienen lumilingon ostamisesta.
Perinteinen hyötyliikunta - tarpeellinen sellainen - muuttuisi em. tapauksessa motorisoiduksi perässäkävelemiseksi. Ehkä sen aika ei ole ihan vielä.

Huomenna oli ajatus lähteä katsomaan, voiko Sauvosaaresta lähteä turvallisesti suksilla Selkäsaareen. Saattaa olla, että jää lähtemättä, sillä aivan rannassa on todennäköisesti sen verran kosteaa, kukaties ihan vettä...