lauantai 20. joulukuuta 2014

Kertausta Ukrainasta...


Ukrainan oranssi šokki muutti Putinin ulkopolitiikan

ULKOMAAT 

Ukrainalaisten toiveet maan uudistamisesta ja korruption kitkemisestä olivat olleet korkealla. Ovensuukyselyt ja mielipidemittaukset ennustivat länsimieliselle ehdokkaalle Viktor Juštšenkolle selvää voittoa.Marraskuussa 2004 oransseihin tunnusväreihin pukeutunut kansa valtasi Kiovan Itsenäisyydenaukion. Alkoi oranssiksi vallankumoukseksi nimetty kansannousu.
Kansan yllätykseksi vaalien voittajaksi julistettiin Moskovan tukema Viktor Janukovytš. Vaalivilppi oli räikeää.
Kansa vaati uusia vaaleja. Mielenosoittajien toive toteutui, mutta vain osittain.
Uusintavaalit järjestettiin, ja ne voitti länsimielinen Juštšenko. Vallanvaihto ei kuitenkaan muuttanut Ukrainaa: korruptio ja valtion kassaa ryöstävä eliitti jatkoivat pian kuin ennenkin. Janukovytš voitti seuraavat vaalit.
Venäjää oranssi vallankumous sen sijaan muutti, etenkin ulkopoliittisesti.
Itsenäisyydenaukion tapahtumia seurattiin Kremlissä järkyttyneinä. Toisen kautensa puoli vuotta aiemmin aloittanut presidentti Vladimir Putin syytti länsimaisia voimia suoraan vallankumouksen lietsomisesta.
"Oranssi vallankumous oli šokki Venäjän valtaeliitille ja presidentille", sanoo venäläinen politiikan tutkija Lilija Ševtsova puhelinhaastattelussa Moskovasta. Hän työskentelee yhdysvaltalaisen Brookings-instituutin tutkijana.

"Putin oli ihmeissään, kun se oli todella tapahtunut. Kremlissä alettiin miettiä, voisiko samoin käydä myös Venäjällä."

Oranssi vallankumous oli Ševtsovan mukaan käännekohta Venäjän ulkopolitiikassa: Kremlin välittämässä viestissä oranssi vallankumous oli synonyymi lännen sekaantumiselle muiden maiden asioihin. Lännestä alkoi piirtyä yhä selvemmin kuva vihollisena, ei kumppanina.
Myös ruotsalainen tutkija Gudrun Persson Ruotsin puolustusministeriön alaisesta tutkimuslaitoksesta FOI:stä arvioi, että Venäjän turvallisuuspolitiikka otti vuosina 2004–2005 uuden suunnan, erityisesti länteen suhtautumisessa. Oranssin vallankumouksen lisäksi myös Georgiassa ja Kirgisiassa oli samoihin aikoihin vallankumous.
"Värivallankumoukset toimivat Venäjän johdolle herätyskellona. Hallinnon säilyttämisestä tuli ykköstavoite", Gudrun sanoo.
"Venäjällä oli kuitenkin vielä tekemistä kotimaan ongelmien kanssa."
Moskova kamppaili yhä levottoman Pohjois-Kaukasuksen kanssa.
Beslanin koulukaappaus syyskuussa 2004 järkytti koko maata ja kiihdytti vallan keskittämistä Moskovaan. Putin lakkautti kuvernöörinvaalit ja otti parlamentin entistä tiukemmin ohjaukseensa. Vallan keskittämistä perusteltiin turvallisuudella.
Soraääniä hiljensi alati paraneva taloustilanne. Talouskasvu oli vuosina 2000–2007 keskimäärin seitsemän prosenttia, mikä näkyi ihmisten elintason kohentumisena.
Annettiin kuva, että vakauden pystyisi takaamaan vain Putin, vaikka talouskasvua ruokkikin pääosin öljyn hinnannousu eikä Putinin talouspolitiikka.

Nousukaudesta huolimatta värivallankumous herätti Kremlin sisällä pelkoa. Yhteiskunnan mielipidettä alettiin muovata Putinin vallan tukemiseksi.
Na{cechsi-nuoret ja muut Putin-mieliset nuorisojärjestöt luotiin torjumaan potentiaalisia värivallankumousajatuksia. Samalla perustettiin teko-oppositiopuolueita, kuten "Elämän puolue" ja "Isänmaa", jotka olivat todellisuudessa Kremlin käsialaa ja Kremlin ohjauksessa.
Syntyi käsite suvereeni demokratia, jonka arkkitehtina pidetään Putinin läheistä avustajaa, Kremlin "harmaaksi kardinaaliksi" kutsuttua Vladislav Surkovia. Hän on vaikuttanut Kremlissä vuodesta 1999 lähtien. Surkovin on väitetty ohjailevan Venäjän strategiaa myös Ukrainassa. Huhujen mukaan hän olisi osallistunut Krimin tai Itä-Ukrainan voimatoimien suunnitteluun. Totuuden tietää harva.
SANOMA NETWORK OPTIMIZER





Varmaa on vain, että Surkov työskentelee Kremlin apulaiskansliapäällikkönä ja hänen vastuualueensa ovat entiset neuvostomaat, mukaan lukien Ukraina.
Suvereeniin demokratiaan on liitetty  kotimaisen vallan keskittämisen lisäksi ajatus valtajärjestelmästä, joka on Venäjän – ei lännen – määrittelemä. Toisin sanoen: kenenkään on turha kertoa Venäjälle, miten toimia.
Ševtsovan mukaan Venäjän johdossa vahvistui oranssin vallankumouksen jälkeen halu palauttaa maan suurvalta-asema.
"Vuosina 2004–2007 poliittinen mentaliteetti kehittyi Kremlissä yhä epäluuloisemmaksi Yhdysvaltoja kohtaan. Johto tajusi, ettei se ollut valmis kohtelemaan Venäjää tasavertaisena kumppanina."
Länsi huomasi muutoksen turvallisuuspolitiikassa viimeistään vuonna 2007 Münchenin turvallisuuskokouksessa, kun Putin hyökkäsi Yhdysvaltain johtamaa maailmanjärjestystä vastaan.
"Yhdysvallat on ylittänyt valtuutensa kaikilla tavoilla. Tämä näkyy siinä, miten se tyrkyttää politiikkaansa muille maille taloudessa, politiikassa, kulttuurissa ja sivistyksessä. Kuka tästä pitää? Kuka on tähän tyytyväinen?" Putin laukoi Münchenissä länsijohtajien järkytykseksi.
Ševtsovan mukaan Georgian sota vuonna 2008 oli ensimmäinen konkreettinen näyttö Venäjän uudesta voimantunnosta ja halusta todistaa asemansa voimatoimin.
Venäjän näkökulmasta maa vain alkoi kohdistaa lähinaapureihinsa samanlaista sekaantumispolitiikkaa kuin Yhdysvallatkin. Siksi lännen kritiikki on torjuttu Kremlissä tekopyhänä.
Georgian sota paljasti kuitenkin suurvalta-ajattelussa yhden ongelman: Venäjän armeija oli auttamattoman kömpelö ja vanhanaikainen.
Armeijan uudistamista oli suunniteltu vuosia. Virallisesti reformi julistettiin alkaneeksi vuonna 2008, kun Putin nosti Dmitri Medvedevin presidentiksi.
"Georgian sota oli armeijauudistuksen kimmoke. Vaikka Venäjä voitti sodan, oli selvää, että asevoimat tarvitsivat ammattitaitoisempia ja nopeammin liikuteltavia yksiköitä", FOI:n Persson sanoo.
Uudistukseen liittyivät armeijan miesvahvuuden pienentäminen, koulutuksen lisääminen ja varustuksen modernisointi.
Vuonna 2011 reformiin alettiin ohjata tarvittavia varoja. Nyt Venäjä on jo kiilannut sotilasbudjetillaan Yhdysvaltojen ohi, jos sotilasmenoja verrataan bruttokansantuotteeseen.
Sotilasmenot vievät Venäjän budjetista yhä suuremman osan, vaikka virallisesti Venäjä ei myönnä käyvänsä sotaa Ukrainassa.
Ukrainan sota vuonna 2014 on osoittanut, että armeijauudistus onnistui ainakin osittain.
Reformin kohteena ovat olleet myös maan sotilastiedustelun GRU:n erikoisjoukot. Perssonin mukaan ne epäonnistuivat Georgian sodassa täysin.
Kuusi vuotta myöhemmin nähtiin, että GRU kykenee toimimaan menestyksekkäästi. Sen joukot olivat merkittävässä roolissa, kun Venäjä valtasi Krimin.
____________
"Naamioituneet pienet vihreät miehet"...




Poliitikkojen vastuu, aikaansaannokset...

Ajattelin aamukahvia juodessani, että tänään pidän kirjoittamisesta välipäivän mutta...

Aamun sanomalehdessä oli artikkeli kansanedustajien jouluvalmisteluista eduskuntavaalien lähestyessä. Joulukorttien lähettäminen vaalikarjalle runtui artikkelin mukaan olevan ykkösasia.
Kansanedustajat lähettävät kukaties 500-10.000 joulukorttia/kansanedustaja liikkeelle, yhteensä satoja tuhansia kortteja. Edustajat maksavat kuoren, kortin ja lähetyksen itse, sanotaan artikkelissa.

Keväällä 2015 eduskuntavaalien lähestyessä olisi mukava saada esim. Lapin vaalipiirin kansanedustajien aikaansaannoksista ajantasatietoa, mikäli hän on edelleen ehdokkaana vaaleissa.

Toisin sanoen, mitä esityksiä yksittäiset kansanedustajat ovat tehneet
ja miten esitykset ovat edenneet eduskunnan päätöksenteko-organisaatiossa...

Siihen maailman aikaan, kun Lapista olivat kansanedustajina mm. Tennilä, Rask, Manninen, jne. kirjoitin artikkelin tiedustellen asiallisesti em. kansanedustajien aikaansaannoksista...

Vastaukset jäivät silloin saamatta, koska artikkelia ei julkaistu. Ehkä nyt elämme avoimemmassa politiikan ilmapiirissä...

Totean, että me äänestäjät päästämme poliitikkomme aivan liian helpolla. Poliitikkojen vastuu, aikaansaannokset on saatava julkisesti esiin - se on mielestäni nykyaikaan myös kuntapoliitiikassa.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Suomen eduskuntapuolueiden puheenjohtajat presidentin juttusilla...

Alla oleva artikkeli on niitä, joihin ei kannata kommentteja kehitellä - täyttä asiaa...

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomen turvallisuuspolitiikkaa kirkastettiin Niinistön johdolla: "Selkeä linja luo jo itsessään turvallisuutta"

POLITIIKKA  
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi perjantaina eduskuntapuolueiden johtajat Mäntyniemessä.
Presidentin johtaman kokouksen tarkoitus oli Suomen turvallisuuspoliittisen linjan kirkastaminen.
"Tänä päivänä Suomessa keskustellaan paljon turvallisuuspolitiikasta, ja se on erittäin hyvä asia", Niinistö sanoi tiedotusvälineille Helsingin Meilahdessa.
"Mutta on myös turvallisuuden kannalta hyvä asia että poliittinen johto hakee yhteisiä näkemyksiä, ja niitä nyt etsittiin."

Kahden puolueen nokkapokka näyttäytyy helposti kiistana siitä, kuka on Niinistön vetämällä linjalla.
Niinistön mukaan kokous sovittiin muutama viikko sitten, ja sillä ei ole mitään tekemistä kokoomuksen ja keskustan välillä viime aikoina vallinneen keskustelun kanssa. Pääministeri Alexander Stubb(kok) on syyttänyt keskustan Venäjä-linjaa liian myönnytteleväksi, mikä on suututtanut keskustalaiset poliitikot.
"Minä vedän sen johtopäätöksen, että molemmat ovat, ja olen kovin tyytyväinen siitä", Niinistö hymyili.
Hän torjui väitteen, että puoluejohtajat oli kutsuttu Mäntyniemeen ripitystä varten.
"Mielipiteitä jokaisella on vapaus esittää. Ei tässä ollut puhuttelijoita eikä puhuteltavia."
Suomen poliittinen johto kokoontui tällä tavalla keskustelemaan edellisen kerran loppukesällä. Niinistön mukaan nyt tuli puheeksi, että joulun alla olisi hyvä puhua vielä turvallisuuspolitiikasta.
"Ensimmäinen ajatus oli varmasti kaikilla se, että valtiojohdolla ja poliittisilla päättäjilla tulisi olla mahdollisimman pitkälle menevä yhteinen käsitys. Selkeä linja luo jo itsessään turvallisuutta."
Yhteisiä näkemyksiä myös löytyi. Niitä olivat oma puolustus turvallisuuden kulmakivenä sekä SuomiRuotsi-yhteistyön, Nato-kumppanuuden ja Yhdysvaltain suhteiden tärkeys.
Poliittinen johto oli myös yhtä mieltä siitä, että kukaan pöydän ääressä ei ole esittämässä Nato-jäsenyyttä vallitsevissa olosuhteissa. Suomi ei kuitenkaan sulje itseltään pois tätä mahdollisuutta. EU:n turvallisuuspoliittista luonnetta ja koskemattomuutta tulee korostaa.
Päättäjät linjasivat, että Suomen linja Ukrainan kriisin ja EU:n asettamien talouspakotteiden suhteen on johdonmukainen ja yhteisessä linjassa unionin muiden maiden kanssa. Mutta Venäjän kanssa on jatkossakin pidettävä yllä puheyhteyttä.
Niinistö sanoi olevansa hyvin huolestunut Venäjän heikkenevästä taloustilanteesta.
Ruplan arvo suhteessa muihin valuuttoihin heikkeni kuluneella viikolla rajusti. Tilanne kirvoitti avoimesti keskustelua vuoden 1998 talouskriisistä, kun Venäjä ajautui maksukyvyttömyyteen.
"Venäjän tilanne on juuri nyt varmasti se eniten keskustelut aihe. Kyllä se on vakava, ja sillä on epäilemättä myös paljon seuraamuksia Suomeen, meidän vientiimme ja myös turismiin", Niinistö pohti.
Niinistön mukaan on kaikkien etu, että Venäjä saa talousasiansa kuntoon. Hän ei usko, että maan haavoittuvaisempi asema tarkoittaa, että siihen voisi suhtautua eri tavalla.
"Minä olen joskus käyttänyt ilmaisua, että vähätelty karhu on vaarallisempi kuin haavoittunut karhu. Olen edelleenkin sitä mieltä."
Venäjän talousongelmien merkitys Ukrainan kriisiin on asia, josta Niinistö on epävarma.
"En tiedä vaikuttaako taloustilanne suoranaisesti siihen. Ukrainassa on nähty vähän sellaista vuoristorataa. Välillä näyttää hyvältä ja välillä taas huonommalta. Juuri nyt on ollut vähän rauhallisempaa, toivotaan että rauha vaan lisääntyy."

Pappa, uskotko sinä Joulupukkiin?

Noin viikko sitten 10-vuotias pojanpoikamme Lauri kysäisi minulta Kemissä Helsingistä pistäytyessään: "Pappa, uskotko sinä Joulupukkiin?"

"Kyllä, kyllä minä uskon, kyllä Joulupukki on oikeasti olemassa." totesin hänelle. Olin aistivinani, että hän tutkiskeli minua enemmän kuin epäilevästi, mutta asia jäi vaille enempiä puheita. En edes huomannut kysyä, uskoiko hän Joulupukkiin. Täytynee asia tarkistaa tavatessamme...

Olisin tietysti voinut Laurille kertoa, että minun uskoni horjui todella ankarasti 6-8 vuoden iässä Joulupukin olemassaoloon.

Miksi?

Siksi, että Jouluaattona illansuussa isäni oli niin monta kertaa pois Joulupukin vierailun yhteydessä. Äitini sanoi hänen menneen asioille. Se hiukan mietitytti. Toisaalta Joulupukilla oli aivan samanlaiset huopatossut kuin isällä. Taisipa turkkikikin olla samanlainen, tosin nurinpäin käännettynä.  Ja kaiken kukkuraksi Joulupukin äänikin alkoi tuntua niin kumman tutulta...

Sen koommin en ole Joulupukin olemassaoloa epäillyt. Sen toki ymmärrän, että hänellä täytyy olla maailmassa paljon apulaisia, apupukkeja ja tonttuja ehtiäkseen yhden päivän, käytännössä illan aikana viemään lahjoja kaukaisinpaankin torppaan lapsien iloksi.

Toivon, että ensi viikolla Jouluaattona kaikki lapset saavat ainakin yhden mieluisan, toivomansa joululahjan. 

Aikuisille riittänee rauhallinen joulu ja yhdessäolo... 


Keminmaalaista demokratianäkemystä...

Eipä tuota alla olevaa ole tarvetta kommentoida, artikkelin viesti on selvääkin selvempi...

Nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 18.12.2014 18:54, julkaistu 18.12.2014 18:52

Puheenjohtajaa ei huolita kuntaneuvotteluihin


Kuva: Katja Lehto
Keminmaan kunnanhallituksen istuva puheenjohtaja Hannu Roivainen (kuvassa vasemmalla) ei pääse kuntien välisiin neuvotteluihin.
Kemin, Simon ja Keminmaan keskinäiseen kuntaliitokseen myönteisesti suhtautuva Keminmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Roivainen (vas) ei pääse edustajaksi kuntajakoselvityksen käsittelyä koskeviin kuntien välisiin neuvotteluihin.
Sen sijaan Keminmaan kunnanhallitus valitsi ylimääräisessä kokouksessaan Keminmaan edustajiksi Mikko Lampelan(kesk), Tapio Keskimaulan (kesk), Auli Tasalan (KemPar) ja Jyrki Savikujan (ps.).
Roivainen jätti päätökseen tältä osin eriävän mielipiteen. Hänen mielestään päätös poikkeaa ryhmien välistä sopimuksesta ja käytännöstä, jossa tällaisia valintoja tehdään valtuustoryhmien suuruusjärjestyksen mukaan.
– Siten vasemmistoliiton edustaja olisi tullut valita tähän neuvotteluryhmään, Roivainen sanoo.
– En näe hyväksyttävänä myöskään sitä, että neuvotteluryhmään valittiin etukäteen vain kielteisesti kuntajakoasiaan suhtautuvia. Keminmaalaisten etu vaatisi monipuolisten näkemysten esilletuomista näissä neuvotteluissa, puheenjohtaja jyrähtää.
Keminmaan kunnanhallitus käsittelee kuntajakoselvittäjien esitystä seuraavan kerran tammikuussa. Samoin tekevät Kemi ja Simo.

torstai 18. joulukuuta 2014

Pääministerimme puhuu asiaa...

Eipä tuohon alla olevaan ole juuri mitään lisättävää. Ikävää tässä on se, että me suomalaiset olemme EU:ssa todennäköisesti suurimpia sijaiskärsijöitä koko prosessissa.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Stubb: Suohon itsensä ajanut Venäjä voi pelastautua lähtemällä Ukrainasta

POLITIIKKA 
KIMMO RÄISÄNEN
Pääministeri Alexander Stubb.
Pääministeri Alexander Stubb.
BRYSSEL. Venäjä on omilla toimillaan ajanut taloutensa suohon, eikä Euroopalla ole syytä lähteä sitä virvoittamaan taloudellisia pakotteita helpottamalla. Näin arvioi Suomen pääministeri Alexander Stubb (kok) Brysselissä torstaina.
"Sanktiot asetettiin poliittisista syistä ja sanktiot nostetaan vain ja ainoastaan poliittisista syistä", Stubb sanoi.
"Venäjä ei ole ottanut poliittista vastuuta. Nämä pakotteet asetettiin, koska Venäjä valloitti Krimin ja epävakautti Itä-Ukrainaa. Seuraus on ollut taloudelliset ongelmat."
"Olisi hyvin edullista [Venäjän taloudelle], jos Venäjä tekisi poliittisen siirron ja vetäytyisi Itä-Ukrainasta", Stubb sanoi.
Stubb osallistuu Brysselissä torstaina Eurooppa-neuvoston huippukokoukseen muiden EU-maiden valtiopäämiesten kanssa. Kokouksen pääteema on EU:n kaavailema sijoitusrahasto, jolla EU pyrkii nostamaan Euroopan kangertelevan talouden nousuun. Viime päivinä Venäjän talous on kuitenkin noussut huomion kohteeksi numero yksi.
Venäjän ruplan arvo on syöksynyt huimaa vauhtia suhteessa muihin valuuttoihin. Stubb korosti, että Venäjän talouden ongelmista vain osa on pakotteiden aiheuttamaa.
"Venäjän talous on syöksynyt kolmesta syystä. Se ei ole onnistunut uusiutumaan, vaan on riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Toinen asia on se, että Venäjä on osa maailmantaloutta eri tapaan kuin neuvostoaikaan. Kun maailmantalous menee alas, Venäjän talous menee alas. Kolmas syy on pakotteet. Kansainväliset investoinnit ovat selvästi pakenemassa Venäjältä", Stubb sanoi.
Länsimaat ovat tukeneet Venäjän puristuksessa olevaa Ukrainaa taloudellisesti, mutta Ukraina ei ole tehnyt niitä rakenteellisia uudistuksia, joita siltä on vaadittu.
Stubbin mukaan vastuu Ukrainan taloudesta on kolmitahoinen. Ensin tulevat Ukrainan omat toimet ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n rooli ja kolmantena Euroopan unionin vastuu.
"Vastuu Ukrainan taloudesta on sillä itsellään ja ennen kaikkea [Kansainvälisellä valuuttarahastolla] IMF:llä. Kaikki avustukset, joita Ukrainalle annetaan, sidotaan voimakkaasti rakenteellisiin uudistuksiin. Nyt kun Ukrainan vaalit on käyty, on Ukrainan etu pitää kiinni taloudellisista uudistuksista, koska muuten apua ei tipu", Stubb sanoi

Putin Moskovassa torstaina 18.12.2014...

Ennalta sovitut/tarkistetut kysymykset, joihin saatiin ennalta arvatut/harkitut vastaukset ja/tai kysymyksiin saatiin ympäripyöreät vastaukset ja/tai vastattiin, vaikka asiaa ei kysyttykään.

Kaikki hyvin vai onko sittenkään...

Krimi hiertää globaalikengässä, EU lisää pakoitteita nimenomaan Krimille,  Itä-Ukrainassa tykinputket sojottavat "rauhoitetun, jäädytetyn konfliktivyöhykkeen" molemmin puolin. Uutta sotakalustoa hankitaan ja siirretään asemiin.
Yksi asia on mennyt eteenpäin: Missään mediassa ei tarvitse enää puhua hyssytellen "pienistä, naamioiduista vihreistä miehistä".

Toisaalta lienee odotettavissa jonkinasteista rauhanhierontaa lähitulevaisuudessa Valko-Venäjän Minskissä.

"Perästä kuuluu!" sano torventekijä...

Niin mitä minä päivällä sanoin, tässä hiukan asiantuntijavahvistusta illansuussa:

Nettilainausta Iltalehdestä:
Putin piti viimeisimmän tiedotustilaisuuden Moskovassa torstaina.
Tiedotustilaisuudessa toistui tuttu kaava: saliin oli pakkautunut yli tuhat toimittajaa ja avoimessa hengessä presidentiltä sai kysyä useiden tuntien ajan mitä tahansa.
Tutkijatohtori Smith kuitenkin huomauttaa, että presidentin tiedotustilaisuudet ovat hyvin tarkkaan suunniteltuja.
Tästä antoi viitteitä jo tiedotustilaisuutta mainostanut traileri, jonka esittämät asiakokonaisuudet ja isänmaallinen mahtipontisuus toistuivat sekä toimittajien esittämissä kysymyksissä että Putinin tavassa esiintyä.
- Vaikutti melkein siltä, että siinä (trailerissa) oli käsikirjoitus tilaisuuteen jo valmiina, koska kaikista niistä asioista joista keskusteltiin, oli trailerissa hyvin vahvat alkukuvat. Oli Sotshi, Venäjän ja lännen välinen suhde, Ukraina, Smith luettelee.
Tutkijatohtorin mukaan massiivisten tiedotustilaisuuksien ideana on lähinnä näyttää venäläisille, että maan johtaja tietää mitä tekee ja että hänellä on asiat kontrollissa. Esimerkiksi tilaisuuden alussa Putin totesi, ettei ruplan vajoamista kannata kutsua edes kriisiksi.
- Vaikka muiden mielestä Venäjällä olisi ongelmia ja kriisiä, niin Putin sitten vakuuttaa, ettei tilanne ole sellainen kokonaisuudessaan.
Spontaanius voi olla harhaa
Tilaisuudessa Putinille sai esittää myös henkilökohtaisia kysymyksiä. Näiden avulla pyritään Smithin mukaan siihen, että johtajaa inhimillistetään ja hänestä pyritään luomaan lähes ideaali kuva.
Esiintymisensä kautta Putin pyrkii myös viestittämään, että hän on kiinni vallan kahvassa ja hänen elämänhallintansa on kunnossa. Johtajan kyvykkyys on asia, mitä kansa tarkkailee.
Vaikka tilaisuus luo vaikutelman avoimesta keskustelusta ja spontaanisti esitetyistä kysymyksistä, kannattaa asiaan suhtautua Smithin mielestä varauksella. Hänen mukaansa näyttää pitkälti siltä, että tilaisuudet on hyvin huolella laadittu ja toimittajien kysymyksistä on sovittu pitkälti etukäteen.
- Voihan joukossa olla jokin jokerikortti, joissa rikotaan sitä suunnitelmaa hiukan, jotta asiasta (käsikirjoituksesta) ei jäädä kiinni. Otetaankin yllättäen joku sellainen henkilö, joka ei ole saanut etukäteen tietoa siitä, että häntä voidaan haastatella.
Tiedotustilaisuudessa Putin esiintyi kerran tuohtuneena ja tokaisi sihteerilleen: "Miksi annoit hänelle puheenvuoron?". Nämäkin voivat siis olla käsikirjoitettuja elementtejä?
- Voivat hyvin olla.
Torstain tiedotustilaisuudessa Putin toisti näkemyksensä siitä, että länsimaat pistävät rauhaan ja yhteistyöhön pyrkivälle Venäjälle kapuloita rattaisiin.
Smith sanoo, ettei Venäjä syyllistäisi ulkopuolisia ongelmistaan, jos se näyttäisi kansalaisten silmissä epäuskottavalta.
Toimivaa konseptia ei ole ollut itse asiassa tarpeen muuttaa viime vuosisatojen aikana juurikaan, sillä samoja keinoja käyttivät myös imperialistinen Venäjä ja Neuvostoliitto.

Ruplan heittelehtimisestä huolimatta Putin lupasi kansalaisilleen myös, että Venäjän talous lähtee kasvuun korkeintaan kahden vuoden päästä.
- Osakseen se menee aina läpi ja siksi sitä käytetään.
- Putinin lähtökohta tässä kohdassa oli se, että edellisen vastaavanlaisen tilanteen kohdalla vuonna 1998 kriisi kesti kaksi vuotta, Venäjä pääsi siitä jaloilleen ja siitä lähti positiivinen nousu. Voi hyvin olla, että tämä vertaus tuli tästä aiemmasta kokemuksesta, Smith pohtii.

Suomen Keskusta jyrää - "jos vaalit olisivat nyt"...

Lukaisin hetki sitten Helsingin Sanomien nettilehteä. Alla on artikkelista pieni pätkä.
Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 SDP on ajanut Kokoomuksen ohi - niukasti = virhemarginaalin sisällä. Keskustan vuoden 2011 notkahdus, totaalinen pohjakosketus on historiaa. Perussuomalaisten kannatus näyttää hiipuvan. 

Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2015 ja Nukkuvien puolue näyttää olevan edelleen Suomen suurin puolue... 

Tekstinpätkä Helsingin Sanomien nettilehdestä:

Kolmasosa äänioikeutetuista ei äänestäisi lainkaan tai ei halunnut kyselyssä vastata, mitä puoluetta äänestäisi. Epätietoisten osuus on aavistuksen pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi. Viime eduskuntavaaleissa 29,5 prosenttia jätti äänestämättä.
Suomessa on siis noin 1,2 miljoonaa epätietoista äänioikeutettua, joihin puolueet yrittävät vedota. Puolueet teettävätkin nyt kilvan omia tutkimuksiaan äänestyspotentiaalista ja kohderyhmistä, joihin vaalikampanjat keskittyvät.
Puolueita kiinnostavat myös ne, jotka aikovat äänestää mutta ovat epävarmoja valinnastaan. Täysin tai melko varmoja valinnastaan on 83 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Talvivaaraa - pitkästä aikaa...

Alla oleva artikkeli on tulkittavissa myönteiseksi signaaliksi ratkaisuja odottaville osakkeenomistajille. On mielenkiintoista, että artikkelissa todetaan olevan useita ostajakanditaatteja.

Toivottavasti se merkitsee viime kädessä sitä, että aikanaan maksettava hinta on kohtuullinen. Kaivostoiminnan jatkaminen on luonnollisesti ykkösasia Sotkamossa...

Nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 18.12.2014 06:57, julkaistu 18.12.2014 06:54

Talvivaaran konkurssipesän yhteistyö emoyhtiön kanssa toimii

Kuva: Markus Pirttijoki
Tiina Suutari
Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Kainuun ely-keskus ja valtioneuvoston kanslia kertoivat Helsingissä keskiviikkona Talvivaaran kaivoksen tilanteesta. Kuvassa Talvivaara-toimiston vetäjä Mika Lautanala, y

Talvivaaran konkurssipesän myynti etenee kahta polkua pitkin yhteen suuntaan.
Kaivosalueen vesivarastot ovat kesällä täynnä.

Tiina Suutari
Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän julkisselvittäjän asianajaja Jari Salmisen mukaan konkurssipesällä ja emoyhtiöllä Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj:llä on yhteinen intressi myydä konkurssipesän toiminta jatkajalle.
– Sitä intressiä nyt myös toteutetaan, eli kyllä me menemme realisoinnissa polut yhteen suuntaan emoyhtiön kanssa, Salminen totesi keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Julkisselvittäjä kuvaili yhteistyötä emoyhtiön palveluksessa olevien avainhenkilöiden kanssa asialliseksi ja toimivaksi.
Emoyhtiön leivissä on henkilöstö, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa tuotantoprosessien ja riskien hallinta sekä viestintä. Lisäksi kalkkilaitos ja laboratorio ovat emoyhtiön hallussa. Konkurssipesä ostaa yrityssaneerauksessa olevalta emoyhtiöltä edelleen palveluja. Koska konkurssipesä on julkisselvityksessä, ei suurimpiin velkojiin kuuluvalla emoyhtiöllä ole kuitenkaan päätösvaltaa konkurssipesässä.
Miten konkurssipesän ostajaehdokkaat suhtautuvat kahteen myyjään?
– Se miten ostajaehdokkaat reagoivat, mitä he haluavat ostaa, millä kokoonpanolla ja mitä he haluavat maksaa mistäkin osiosta konkurssipesään tai emoyhtiöön liittyen, sitä en pysty arvioimaan, koska se on ostajan käsissä, Salminen vastaa.
– Kuvittelisin, että ostajat haluavat myös avaintoiminnot itselleen, joten jokin malliratkaisu siihen on sitten löydettävä.
Salmisen mukaan konkurssipesä jatkaa neuvotteluja useiden ostajaehdokkaiden kanssa. Ostajakandidaattien lukumäärään hän ei ottanut kantaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen vastasi kysymykseen pitäisikö emoyhtiökin saada konkurssiin viittaamalla elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) aiempaan lausuntoon. Lausunnossa Vapaavuori toivoi emoyhtiön konkurssia ja perusteli sitä kestävän ratkaisun löytämisen helpottumisella.
Ympäristöturvallisuusasiat 
Talvivaaran kaivosalueella ovat ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan mukaan hallinnassa.
– Akuuttia, päälle kaatuvaa uhkaa ei ole olemassa, mutta koska alueella on edelleenkin runsaat kahdeksan miljoonaa kuutiota vettä, ei voi sanoa, etteikö vaaratilannetta voisi yhtäkkiä syntyä.
Kaivosalueella on varastoallastilavuutta yhteensä 12,2 miljoonaa kuutiota, josta on käyttämättä 3,5 miljoonaa kuutiota. Kainuun ely-keskuksen arvion mukaan allaskapasiteetti riittää kevättulvien yli. Kesällä vesivarastot ovat todennäköisesti täynnä eikä lisäaltaiden rakentaminen ole järkevää.
Pokan mukaan vesienhallintaan ei ole muita kokonaisratkaisuja tiedossa kuin ympäristölupakäsittelyssä oleva Nuasjärven purkuputki. Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta odotetaan lupapäätöstä maalis-huhtikuussa 2015.
Konkurssipesän
 toiminta on valtion rahoituksen varassa. Valtio on myöntänyt kaivoksen hoitoon yli 60 miljoonaa euroa, jonka odotetaan riittävän ensi kevääseen. Julkisselvityksen alkamisen jälkeen kustannuksien hyväksyjänä on toiminut Talvivaara-toimiston konkurssiasiamies Helena Laine.

Toiveena jouluksi pikkupakkasta

Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen toivoo Kainuuseen jouluksi 2–3 astetta pakkasta. Vesisade ja kova pakkanen eivät ole toivelistalla.
Sää vaikuttaa paitsi Talvivaaran kaivosalueen kokonaisvesitaseeseen myös suljetun liuoskierron varoallaskapasiteettiin.
Pääkkösen keskiviikon tiedostustilaisuudessa antaman lausunnon mukaan biokasojen liuoskierron varoallaskapasiteettiin on muodostunut selkeä riski. Liuoskierron nestemäärä on kasvanut sateiden, kasojen heikentyneen haihdutuksen ja metallitehtaan seisokin vuoksi. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan muun muassa tehostamalla metallitehtaan raudansaostusta, mutta ratkaisun riittävyydestä ei ole vielä tietoa.
Ely-keskus seuraa tilannetta kaivosalueen tehostetulla valvonnalla, johon kuuluu vähintään kaksi viikoittaista valvontakäyntiä.
Pääkkönen kertoo, että ely-keskukselle ole enää juuri tullut valituksia hajuista, melusta, pölystä tai tärinästä. Sen sijaan muut yhteydenotot, kuten kansalaisten havaitsemat selittämättömät ilmiöt ja huolestumiset erilaisten asiantuntijoiden kannanottojen vuoksi, ovat lisääntyneet.
Ely-keskuksen selvityksissä kaikki huolestumiset ovat selittyneet aiheettomiksi ja ilmiöt joko luonnonilmiöiksi tai itse vahingossa aiheutetuksi.
– Jotkut näistä ovat olleet aika kalliitakin varmistaa, mutta ne on kuitenkin tehty, Pääkkönen sanoo.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Stubb puhui omilleen omiaan - Rinne taitaa olla oikeassa...

Kuuntelin ja katselin pääministeri Alexander Stubbin eilisen puheen. Hän puhui omilleen  omiaan, se ei minua luonnollisestikaan yllättänyt. Aika sekavan oloinen kokonaisuus puheesta ainakin minulle syntyi. 

Luettuani alla olevan tekstin olen samaa mieltä valtionvarainministeri Antti Rinteen kanssa siitä, että Stubb "hutki" puheessaan vähän joka suuntaan. Kritiikin kohteena olivat "vähän kaikki": palkansaajajärjestöt ja puolueet, yritykset ja myös EK. "Vähän joka suuntaan osoiteltiin – paitsi häneen itseensä", Rinne sanoo.

Tämä taitaa olla sitä eduskuntavaalien virittelypuhetta/-politiikkaa.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Antti Rinne ihmettelee Stubbin konsensus-kritiikkiä: "Mielikuvapolitikointia"

POLITIIKKA 
VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Valtiovarainministeri Antti Rinne
Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne ihmettelee pääministeri Alexander Stubbin (kok) tiistain puheessaan esittämää konsensus-kritiikkiä.
"Se oli yllättävä puhe tähän tilanteeseen. Pääministeri on korostanut aiemmin eduskunnassa yhteistyötä ja kutsunut oppositiota yhteistyöhön. Nyt hän julistaa, että sopimisen yhteiskunta tai konsensus ei olekaan hyvä malli hoitaa asioita", Rinne sanoo.
Stubb sanoi tiistaina, että Suomi matelee käsijarru päällä. Stubbin mukaan keskeinen syy tähän on se, että "päätöksiä on yritetty tehdä laajalla yhteisymmärryksellä – konsensuksella".
Antti Rinne kummastelee, miksi kokoomus haluaa tieten tahtoen luoda vastakkainasettelua. "Minusta olisi tärkeää, että tässä tilanteessa keskitytään asioiden hoitamiseen. Taloustilanteemme on todella vaikea ja tässä pitää koota kaikki voimat yhteen hakemana oikeita ratkaisuja. Mitä yhtenäisemmällä sapluunalla pystytään rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa, sitä vahvempia olemme", Rinne sanoo.
Stubb totesi puheessaan, että "etujärjestöajattelu sementoi Suomen rapistuvia rakenteita".
Rinteen mukaan Stubb "hutki" puheessaan vähän joka suuntaan. Rinteen mukaan Stubbin kritiikin kohteena olivat "vähän kaikki": palkansaajajärjestöt ja puolueet, yritykset ja myös EK. "Vähän joka suuntaan osoiteltiin – paitsi häneen itseensä", Rinne sanoo.
"Olen tavannut luottoluokittajia ja IMF:n edustajia. Hekin ovat korostaneet suomalaisen yhteiskunnan vahvuuden olevan se, että vaikeissa olosuhteissa pystytään sopimaan asioita. Tästäkään näkökulmasta Stubbin ulostulo ei ollut kovin onnistunut", Rinne sanoo."Juuri viime vuosina yhteistyö on osoittanut voimansa. Eläkeratkaisu sekä työllisyys- ja kasvusopimus osoittavat, että Suomessa pystytään tekemään ratkaisuja", Rinne sanoo.
Rinne kertoo toivovansa, että puolueet keskittyisivät "oman linjansa kirkastamiseen" ja jättäisivät "muiden negatiivisen arvioinnin vähemmälle".
"Minusta olisi tärkeä hoitaa asioita, eikä miettiä sitä millaisia mielikuvia synnytetään. Mielikuvapolitikointi ei ole tässä ajassa paras tapa pyrkiä oikeisiin ratkaisuihin. Jos mielikuvien kautta pyrkii luomaan politiikan sisältöjä, se ei ole oikea tapa."
Sdp on viime päivinä kampanjoinut näkyvästi jakamalla "suklaata yrittäjille". Kampanja on herättänyt etenkin sosiaalisessa mediassa kovaa kritiikkiä ja pilkkaakin.
"Kun katsoo tarkemmin, mistä kritiikki tulee, niin se tulee tietyistä samoista lähteistä. En pane sille paljoa painoa. Yrittäjien vastaanotto on ollut todella myönteinen ja pidän kampanjaa onnistuneena. Saamme viestin läpi – josta iso kiitos tälle nettikriitikoiden joukolle, sillä se on tuonut viestin entistä vahvemmin läpi. Siis kiitos kiitos", Rinne sanoo.