Koulutuskuntayhtymä Lappian jouluateria eläkeläisille Kotaravintola Prännissä Kemissä...

Tänään keskiviikkona 17.12.2014 klo 13-15 oli Koulutuskuntayhtymä Lappian perinteinen jouluateria eläkeläisille, entisille työntekijöille.

Ensimmäistä kertaa Kemissä. 

Toivottavasti jatkossakin vuorottelu Tornion ja Kemin välillä säilyy. Itse olin ensimmäistä kertaa mukana, vaikka olen jäänyt eläkkeelle jo vuonna 2008.

Ammattiopisto Lappian rehtori Jussi Leponiemi avasi tilaisuuden kertoen ajankohtaisia "Lappia-asioita" ja johdatti meidät mukavan rennosti erinomaisen jouluateriakokonaisuuden ääreen.
Oppilaat, ravintotalousalan opettajan Mira Heikuran opastukselle, ohjeistivat erinomaisesti meidät oikeaan ateriarytmiin. Perinteinen jonottaminen ei ollut mitenkään häiritsevää, päinvastoin, jonossakin saattoi vaihtaa kuulumisia...

Ja kyllähän se jouluateria maistui! 

Läsnä meitä oli kaikkiaan noin viisikymmentä osallistujaa, näppituntumalla 2/3 Torniosta ja 1/3 Kemistä/Keminmaasta. Pitkämatkalaisiakin näytti olevan - ainakin yksi Rovaniemeltä...

Ihan mukava tilaisuus kaiken kaikkiaan, mutta yksi asia jäi harmittamaan - meille musiikkinautintoa tarjonneiden opiskelijoiden puolesta.

Kahteen otteeseen saimme kuulla joululauluja nuoren naisopiskelijan ja nuorenmiehen, kitaristin esittäminä. Lisäksi paikalla näytti olleen miksaaja, nuorimies ammattitaitoisesti.

Osa läsnäolleista eläkeläisistämme ei jaksanut keskittyä musiikkiantiin, vaan hölisi estottoman häiritsevästi. Niin häiritsevästi, että miksaajan oli pakko nostaa äänivolyymia...

Ennen sanottiin: "Hyvä talo mutta pitkät ryypynvälit!" Tällä kerralla ne olivat äärettömän pitkät. Jospa sekin asia korjaantuu vuoden päästä Torniossa.

Kävi välähdyksenomaisesti mielessä, että opettajayhdistykset voisivat tulla esittämään joulutervehdykset entisille kollegoilleen, toimistoväelleen.
Samalla olisi erinomainen tilaisuus tarjota pienet lämmikkeeksi, jos jollakin läsnäoelevalla siihen olisi tarvetta...

Tarvitsetko autoa - oikeasti...

Mahdollisesti muistat, että olen kirjoittanut autoasiasta aiemminkin mm. otsikolla Kahden auton loukussa - myönteisesti...

Meillä on ollut pitkään kesäauto ja talviauto. Kaksi vanhaa, luotettavaa palvelijaa.

Talviautomme on Land Rover Freelander vm. 2000, jolla on ajettu noin 137.000 km.

Olemme olleet tyytyväisiä maastoautoomme. Kuluvia osia siihen on vähin joutunut vaihdattamaan niin kuin kaikkiin iäkkäisiin autoihin... .

Kesäautomme VW Doppel TD vm. 1989, jolla on ajettu noin 300.000 km, se on tällä hetkellä varastorakennuksemme autotallissa odottamassa kevään 2015 käyttöön ottamista.
Se on toistaiseksi ainoa auto, joka on meille uutena ostettu. Se on osoittautunut erinomaiseksi hyötykäyttöautoksi.
Sillä ajaminen tällä hetkellä on ”lähes ilmaista”. Mahdollisesti museokatsastamme kyseisen auton aikanaan, kunhan se täyttää 30 vuotta…

Olemme jo vuosikausia pohtineet siirtyvämme "yhden auton taktiikkaan", joka olisi kukaties järkevintä.

Aina silloin tällöin minäkin uteliaisuuttani menen käväisemään autoliikkeessä lähinnä vaihtoautoja katselemassa, niin sanotusti "renkaita potkimassa". Tällä hetkellä autoliikkeet ovat täynnä hyviä ja vielä parempia käytettyjä autoja. Ja rahoituskuviot ovat kohtalaisen edullisia...

Mahdollisesti joku noin viiden vuoden ikäinen 4-vetoauto, bensiinikoneella ja automaattilaatikolla kohtuullisella välirahalla saattaisi olla seuraava autovaihtoehtomme.

Todettakoon, että ajamme nykyisin erittäin vähän – muutama tuhat kilometriä vuodessa lähinnä kaupunki- ja lähialueajoa.

Alla olevaa artikkeliin liittyen meidän nykyisillä ajokilometrimäärillämme auton pitäminen ei ole kovin järkevää mutta...

Pitäisi olla hyvin toimiva julkinen liikenne, sitä meillä ei ole, joten oman auton pitäminen on lähes pakko.

Nettilainaus Helsingin Sanomista:

Auton hinnan päälle tulee iso kasa piilokustannuksia

Korot ja bensan hinta ovat alhaalla, joten autonosto voi houkuttaa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä piilokustannukset.

AUTO 15.12.2014 12:37 Päivitetty 16.12.2014 21:12

Jose Riikonen

HANDOUT

Autoa valitessa pitää tuijottaa muutakin kuin auton hintaa.

Haluat ostaa auton. Nythän siihen olisi hyvä hetki: bensan hinta on alempana kuin aikoihin, ja korot ovat alhaalla myös autolainoissa.

Mutta onko siihen autoon sittenkään todellisuudessa varaa?

Vaikka auton varsinainen hinta mahdollisine käsirahoineen ja lainanlyhennyksineen vaikuttaisi täysin mahdolliselta, kannattaa muistaa niin sanotut piilokustannukset.

Tarvitsetko autoa?

Ihan ensimmäisenä kannattaa miettiä, tarvitseeko autoa ollenkaan. Trafin mukaan harkintaa kannattaa harjoittaa etenkin silloin, jos vuosittaisia ajokilometrejä tulee enintään 5 000 – 10 000. Jos kulut per kilometri nousevat 1 – 1,5 euroon kilometriltä, auton osto ei ole järkevää.

Julkinen liikenne kulkee, ja jos se ei tunnu hyvältä, autoa on tarpeen mukaan mahdollisuus myös vuokrata. Se saattaa tulla alhaisilla kilometreillä halvemmaksi.

Uusi vai käytetty?

Päätät kuitenkin ostaa auton. Kannattaisiko sitten ostaa uusi vai käytetty auto?

Uudessa autossa on puolensa: siinä on takuuta ja todennäköisesti kymmeniätuhansia huolettomia kilometrejä. Käytettyä autoa saattaa joutua heti korjaamaan kalliilla rahalla, vaikka se on varsinaisen arvon pitämisen kannalta parempi vaihtoehto.

Uusi auto on nimittäin aina huono sijoitus. Auton kalleimmat kilometrit ovat niitä, jotka uusi omistaja ajaa autokaupasta kotiin.

HS:n selvityksen mukaan esimerkiksi E-sarjan Mercedes-Benz menettää arvoaan neljässä vuodessa keskimäärin 20 000 euroa, eli noin kolmanneksen sen ostohinnasta.

Nyrkkisääntö on: mitä kalliimpi auto, sitä enemmän se menettää arvoaan. Brittiläinen Top Gear -sivusto esimerkiksi listasi vuonna 2013 autot, jotka menettävät eniten arvoaan. Tulokset olivat hämmentäviä.

Kaikista järjettömin autosijoitus on Top Gearin mukaan Rolls-Royce Phantom Coupe: uutena auto maksaa Iso-Britanniassa 253 125 puntaa. Kolmen vuoden käytön jälkeen sen hinta on alentunut 166 668 punnalla.

Verot ja vakuutukset

Autosta pitää maksaa myös ajoneuvoveroa ja vakuutusmaksuja. Tässä toimii sama nyrkkisääntö kuin arvonalenemisessa. Kalliimmassa autossa kustannukset nousevat eksponentiaalisesti.

Halvimmillaan ajoneuvoverosta ja täyden turvan kasko-vakuutuksesta selviää satasilla vuodessa. Tällainen auto on niin kooltaan kuin moottoriltaankin pieni. Halvan vakuutuksen auto on jokin yleinen merkki, kuten Toyota, jota on suhteellisen halpaa ja helppoa korjata ja huoltaa.

Mutta jos päättääkin ostaa kalliin luksusmerkin, vakuutusmaksut pompsahtavat. Tehokkaan ja kalliin erikoismerkin, kuten vaikkapa Maseratin, vakuuttaminen ja ajoneuvoveron maksu saattaa syödä vuodessa jopa 10 000 euroa.

Vaikka alun perin siis näyttäisi, että kalliiseen ja harvinaiseen autoon on varaa sen hintaan ja lainanlyhennyksiin nähden, kannattaa muistaa, mitä sen ylläpito maksaa.

Muut pakolliset ja yllättävät menot

Autoa pitää luonnollisesti myös tankata. Jos ajaa bensiiniautolla vaikkapa 20 000 kilometriä vuodessa ja auton keskikulutus on 6 litraa sadalla kilometrillä, pelkkiin bensoihin menee vuodessa noin 1 800 euroa. Luonnollisesti kulutuksen kasvaessa bensakulutkin kasvavat.

Autoon täytyy myös vaihtaa renkaat aina silloin tällöin. Trafin laskurin mukaan rengaskulut ovat 20 000 vuosittaisella ajolla 300 euroa vuodessa.

Lisäksi autoa pitää pestä ja sen parkkeeraaminenkin tuppaa maksamaan ainakin kaupungeissa. Joskus saattaa tulla sakotkin. Pientä kulua tulee sieltä täältä jatkuvasti ja sitä enemmän, mitä vanhemmaksi auto käy.

Ennen kuin ostat auton, johon alun perin näyttäisi olevan varaa, muista siis piilokulut. Älä siis tee auto-ostosta tiukalla budjetilla, sillä se budjetti todennäköisemmin ylittyy kuin alittuu.

Suuntaa antavia lukemia valitsemasi auton todellisista kuluista antaa esimerkiksi Trafin sivuilla oleva laskuri. Myös autoliitolla on laskuri, jonka perusteella suuntaa-antavia kuluja voi laskea.

Järkeviä autokauppoja!

Mikä ihmeen ohjauskorko...

Viime päivinä on mediassa usein esiintyvä termi - ohjauskorko. Toimin taas kerran Konsta Pylkkäsen välikätenä, joka sallittakoon. 

Viime yönä Venäjällä on painettu paniikkinappulaa, sillä siellä Venäjän keskuspankki on nostanut ohjauskoron lähes sietämättömälle tasolle edellisestä 10,5%:sta 17,0%:iin.

Uusi ohjauskorko astui voimaan tänään tiistaina 16.12.2014.

Keskuspankki pyrkii korkoa nostamalla torjumaan inflaatiota ja tukemaan ruplaa, jonka arvo on heikentynyt viime aikoina voimakkaasti suhteessa euroon ja dollariin.
Ruplan arvo tulee alas kuin kivi edelleenkin - murheellista tavallisen venäläisen rivikansalaisen kannalta...

Suora nettilainaus Wikipediasta hiukan muokattuna:

Ohjauskorko

Ohjauskorko on keskuspankin määräämä korkotaso, jolla se lainaa rahan pankeille, ja joka siten vaikuttaamarkkinakorkoihin ja talouteen. Ohjauskorko on rahapolitiikan keskeinen väline, jolla määritellään "rahan hinta". Ohjauskorkoa ei pidä sekoittaa peruskorkoon.

Keskuspankki laskee liikkeelle rahan lainoina pankeille, jotka maksavat rahasta ohjauskoron verran. Keskuspankilta rahan saamiseen vaadittu korko vaikuttaa markkinakorkoihin, eli pankkien toisilleen myöntämien lainojen korkoihin. Tämän vuoksi markkinakorot, kuten eripituiset Euribor-korot, seurailevat ohjauskorkoa. Yritysten ja kuluttajien ottamat lainat sidotaan yleensä markkinakorkoihin, joten ohjauskoron nosto vaikuttaa tällä tavoin lainanottajiin.

Ohjauskoron asettaminen

Keskuspankin johtokunta kokoontuu säännöllisesti ja päättää ohjauskoron tasosta. Ohjauskorkoa voidaan laskea, pitää ennallaan tai nostaa. Ohjauskoron muutos ilmoitetaan peruspisteinä; 25 peruspistettä vastaa 0,25 prosenttiyksikköä.

Ohjauskoron vaikutukset

Korkotaso

Ohjauskorko vaikuttaa kaikkiin luottolaitosten yrityksille ja kuluttajille myöntämien lainojen korkoihin. Tämän vuoksi ohjauskorolla voidaan vaikuttaa talouteen hillitsemällä tai kiihdyttämällä luotonantoa, kulutusta ja investointihalukkuutta.

Matala korko

Matala korko kiihdyttää lainanottoa, kulutusta ja investointihalukkuutta. Kun korko on matalalla, "raha on halpaa" ja sen seurauksena kulutus lisääntyy, investointeja tehdään enemmän ja talous kasvaa. Talouden ollessa lamassa tai taantumassa taloutta voidaan elvyttää korkoa laskemalla. Nimelliskorkoa ei kuitenkaan voida laskea negatiiviseksi.

Korkea korko

Korkea korko taas hillitsee lainanottoa, kulutusta ja investointihalukkuutta. Kun korko on korkealla, "raha on kallista" ja sen seurauksena kulutus vähänee, investointihalukkuus laskee ja talouskasvu hidastuu. Korkeat korot myös kasvattavat jo otettujen vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja, mikä kasvattaa lainojen kuukausieriä tai pidentää lainojen lyhennysaikoja lainan lyhennystavasta riippuen. Tällä on taloudelle negatiivisia vaikutuksia, sillä rahaa ei liikene kulutukseen. Korkea korko on tavallisesti seurausta korkeasta inflaatiosta. Reaalikorko on kuitenkin merkittävämpi asia kuin korkea nimelliskorko ja reaalikorko (nimelliskorko - inflaatio) voi olla sama vaikka nimelliskorko olisi kaksi tai kymmenen prosenttia.

Inflaatio

Rahan kvantiteettiteorian mukaisesti inflaatiota voidaan hidastaa vähentämällä liikkeellä olevan rahan määrää eli toisin sanoen luotonantoa vähentämällä.

Valuutan ulkoinen arvo

Ohjauskoron nosto nostaa valuutan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Ohjauskoron lasku taas laskee valuutan ulkoista arvoa. Valuutan korkea arvo suhteessa teollisuustuotteiden vientimaiden valuuttojen kursseihin voi johtaa teollisuuden ja viennin hidastumiseen, mitä voidaan auttaa devalvaatiolla.

Valtionvelka

Ohjauskoron muutokset vaikuttavat valtionvelkaan, sillä valtion obligaatioiden korot seurailevat valtion käyttämää valuuttaa hallinnoivan keskuspankin asettamaa ohjauskorkoa.^lähde? Jos ohjauskorko nousee, valtio joutuu maksamaan velastaan korkeampaa korkoa obligaatioiden haltijoille, joutuen kattamaan korkomenot esimerkiksi laskemalla liikkeelle uusia obligaatioita tai nostamalla veroja. Uusien obligaatioiden liikkeellelasku kasvattaa valtionvelan määrää ja korkomenoja. Verojen nostolla taas voi olla kulutusta hillitsevä vaikutus.

Tärkeimmät ohjauskorot

Tärkeimpiä valuuttoja hallinnoivien keskuspankkien säätelemät ohjauskorot.

Keskuspankki	Valuutta	Ohjauskorko (%)	Muutettu
Euroopan keskuspankki	euro	0,05	4.9.2014
Federal Reserve System	Yhdysvaltain dollari	0,00–0,25 (vaihteluväli)	16.12.2008
Bank of England	Englannin punta	0,50	5.3.2009
Sveitsin keskuspankki	Sveitsin frangi	0,00-0,75	12.3.2009
Japanin keskuspankki	Japanin jeni	0,00-0,10	5.10.2010

Jokohan järki voittaa...

Tätä ei tarvitse kommentoida yhtään enempää.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 16.12.2014 11:44, julkaistu 16.12.2014 10:58

Kysely: Uusi allas saa kannatusta Kemijoen tulvariskien hallintaan

Kuva: Tuulikki Kourilehto

Lähetä palautetta toimittajalle

Kemijoen tulvasuunitelmista tehtiin kysely.

Lapin ely-keskus on valmistellut maa- ja metsätalousministeriön asettaman Kemijoen tulvaryhmän johdolla ehdotuksen Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Suunnitelmassa esitetään Kemijärven ja Rovaniemen alueilla ensisijaiseksi tulvavahinkojen estämisen keinoksi säännöstelytilavuuden lisäämistä Kemijärven yläpuolisessa vesistössä, mikä tarkoittaa uuden altaan tai altaiden rakentamista.

Toinen keino, jolla Kemijärven ja Rovaniemen kaupunkien suojelutavoite voidaan saavuttaa, on Kemijärven nykyisen säännöstelyn ylärajan ylittäminen hätätilanteessa 1,8 metriä, mikä merkitsee Kemijärven ranta-alueille uusien penkereiden rakentamista ja vanhojen penkereiden korotusta metrillä. Tämän lisäksi Rovaniemen rantoja pitäisi pengertää noin neljä kilometriä.

Rovaniemen kaupunginosayhdistykset ovat teettäneet mielipideselvityksen vaihtoehtojen paremmuudesta ja hyväksyttävyydestä Kemijoki-alueella. Noin 70 prosenttia vastanneista kannattaa uutta allasta, noin 15 prosenttia pengertämisratkaisuja ja 15 prosenttia ei hyväksy kumpaakaan.

Mielipideselvitys suoritettiin neljällä eri tavalla: nettikyselynä kaikille kunnanvaltuustojen jäsenille Kemijoki-alueella, nettikyselynä puolueiden Lapin piirihallitusten jäsenille, postikyselynä satunnaisotannalla Pelkosenniemen, Kemijärven ja Rovaniemen kuntien asukkaille ja kaikille avoimena nettikyselynä.

Mainosteksti blogisivustani julkiänkyrälle...

On tämä tietotekniikka taivaallisen mahtavaa parhaimmillaan eli silloin kun se pelaa!

Pistin hetki sitten koko maailman levitykseen pikakommenttini ja samalla huomaamatta mainostekstin blogisivustani...

Saapa nähdä, ottaako julkiänkyrä asiasta kopin.

Lähettäjä: Aki Pyykkö [mailto:aki.pyykko@netti.fi]
Lähetetty: 16. joulukuuta 2014 9:52
Vastaanottaja: 'pekka.juntti@pohjolansanomat.fi'
Kopio: 'aki.pyykko@netti.fi'
Aihe: Rakastakaa änkyrää-teksti Pohjolan Sanomissa tänään tiistaina 16.12.2014...

Huomenta Pekka J ja änkyröinnin, kirjoittamisen iloja/jaksamista!

Syleilit tekstilläsi lähes kaikkea, mitä maailmassa voi änkyröidä – hyvä niin. Käväisehän blogisivullani päivittäin, niin näet, missä maailmassa/Euroopassa/Suomessa/Lapissa/Meri-Lapissa/Kemissä mennään…

Kommentti- ja yhteistyöterveisin

Aki Pyykkö

Opetusalan eläkeläinen Kemistä

Selvennysversio paikallislehtiin lähettämästäni tekstistä...

Lähetin sunnuntaina 14.12.2014 kahteen Meri-Lapissa ilmesyvään lehteen - Pohjolan Sanomiin ja Lounais-Lappiin - alla olevan mustalla präntätyn tekstin.

On mielenkiintoista nähdä:

+ julkaistaanko teksti lehdissä - teksti oli Pohjolan Sanomissa perjantaina 19.12.2014

ja jos julkaistaan niin

+ kommentoiko tekstin päähenkilö kuntaliitosasiaa 

Tämän blogitekstin otsikon mukaisesti teen lähettämästäni tekstistä selvennysversion punaisella präntättynä.

Miksi?

Siksi, että asia - kuntaliitosasia - on tärkeä ja siihen on aivan pakko saada asiaan oleellisesti/ratkaisevasti vaikuttavilta henkilöiltä jo tässä vaiheessa selkeät vastaukset.

Muun muassa Keminmaan kunnanvaltuuston rivijäsenen, europarlamentaarikko Paavo Väyrysen on sanottava asiasta painava sanansa - niin tai sitten ei... 

Teksti ja selvennykset:

Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen…

Otsikon valitsin em. tyyppisenä painottaakseni asian tärkeyttä. Vastaavan tyyppistä on käytetty lehdissä tyyliin Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen tai ministerinä olleessaan Jyrki Hä-kämiehen kuuluisat sanat: Venäjä, Venäjä, Venäjä , joka aiheutti aidosti globaalireaktiota mediassa...
Toki voi käydä niin, että otsikko toimitusten toimesta muutetaan, se on heidän vallassa.

Pohjolan Sanomissa todettiin muutama päivä sitten: Kuntajakoselvittäjät ehdottivat esityksessään perjantaina, että Meri-Lappiin perustettaisiin Kemin, Keminmaan ja Simon uusi yhteinen kunta. Selvittäjät ehdottavat nimeksi Kemiä, mutta mitä mieltä Sinä olet?

Suurkuntavaihtoehdon kuntajakoselvittäjät jättivät kokonaisuudessaan pois, koska se olisi ollut joka tapauksessa tuhoon tuomittu.
Edellä mainittua seikkaa monet valtuutetut saattavat käyttää "keppihevosena" kielteiselle kannalleen, kolmen kunnan yhditymiselle...

Itse olen ehtinyt jo useassa blogikirjoituksessani oman mielipiteeni selkeästi ilmaista, mutta olisipa todella mielenkiintoista tietää, mitä mieltä meidän Paavomme on asiasta.

Minun mielipiteeni on todennäköisesti suuruusluokkaa "hyttysen paska valtameressä tai ainakin Perämeressä", mutta meidän Paavomme mielipide on supertärkeä. Hän on talousalueemme mielipidevaikuttaja jos kukaan vai noteeraako häntäkään loppujen lopuksi "laput silmillä" touhuavat/sauhuavat kuntapäättäjät - mene ja tiedä = kohta se nähdään!

Varsinkin kun tuo Keminmaan Keskustan valtuustorahvas tuntuu hangoittelevan ja tappelevan kynsin hampain vastaan…

Lehtitietojen mukaan kuntaliitosvastarinta on kivenkovaa - tällä hetkellä. Muuttuvatko mielipiteet jatkossa, se onkin milenkiintoista nähtävää.
Ymmärrän, että huoli omasta pikkupallista on ongelman yksi kipupiste. Seuraavat kuntavaalit pidetään ilmeisesti syksyllä 2016 tai keväällä 2017. Silloinhan se oma palli tulee vasta mahdollisesti uuteen jakoon...   

Mielestäni ei riitä, että Paavo sanoo oman näkemyksensä asiasta, vaan hänen on kristallinkirkkaasti perusteltava, miksi hän haluaa yhteistyötä meidän kemiläisten ja simolaisten kanssa.

Olisipa tosi mielenkiintoista, jos Paavo pelimiehenä jo tässä vaiheessa liputtaisi selkeästi myönteisesti kuntaliitokselle. Kukaties tuhat ääntä siinä kevään 2015 eduskuntavaaleissa häviäisi Keminmaasta mutta saattaisi tuoda kevyesti toisen mokoman Kemistä lisää.

Tässä tulee mieleen Matti Nykäsen yksi ajatelma "fifty-sixty" vai oliko se "vifti-siksti" tai jotain sinnepäin.

Toisaalta myös ei ole kaukana ajatus: Kun toiselle kumarrat, niin toiselle pyllistät...

No Paavolla on siihenkin varaa - ainakin toistaiseksi.

Mikäli hän kaikesta huolimatta loppujen lopuksi heittäytyy em. ei-ryhmään eli suhtautuu  kielteisesti kuntaliitosasiaan niin miksi ihmeessä?

Niin tosiaankin miksi ihmeessä?

Pohdiskelu- ja yhteistyöterveisin

Aki Pyykkö

Opetusalan eläkeläinen Kemistä

Miten tässä aina käy näin?

Joulunalusviikot ovat kauppojen kulta-aikaa lama-aikoinakin - hyvä niin!

Perheet pitävät tärkeänä hankkia joululahjoa - kilteille lapsille, kukaties vanhemmillekin. Pääasiassa lahjahankinnat ovat nykyään järkeistyneet, ei osteta turhaa krääsää - toivottavasti.

Mahdolliset veronpalautukset on jo näinä aikoina kilisytetty pääasiassa kauppojen kassoille ja pankki-/luottokortit ovat olleet kiivaassa käytössä.

Muistuu mieleen entisen opettajakollegani sanat: "Miten tässä aina käy näin?" 

Hän kertoi omasta rahankäytöstään markka-aikoina. Hän sanoi säästää kituuttaneensa ja huomanneensa, että tulostakin oli syntynyt - muutama tuhatmarkkanen oli tilillä "ylimääräistä rahaa", reservinä mutta...

Kuinka ollakaan hetkellisen hyvänolon tunteen rikkoi lähes poikkeuksetta aina puun takaa tullut yllättävä lasku.
"Miten tässä aina käy näin?" hän harmistuneena tuskaili... 

Sattaa olla, että moni joulunviettoon, joulupukin kiihkeään odotteluun orientoituva henkilö toteaa samoin.
Onneksi Uusi Vuosi on lähellä uudenvuodenlupauksineen. Jospa sama ei toistuisi seuraavana jouluna...

Kyberrikollisia riittää joka lähtöön...

Alla oleva on yksi tarina miljoonien joukosta - murheellinen tarina...

Nettilainaus Pohjolan Sanomien nettilehdestä:

Päivitetty 15.12.2014 07:36, julkaistu 15.12.2014 07:14

Kyberrikollinen käyttää aika inhimillisiä keinoja

Haluatko välttää tietoturvarikokset? Tunne ihmiset,neuvoo asiantuntija.

Mikko Pulliainen

Espoo

Kun Raj Samani oli lentokoneessa matkalla Yhdysvaltoihin, hänen viereensä istahti herttainen eläkeläisrouva.

Tyttärensä luo matkustava mummo kertoi saaneensa pankiltaan sähköpostin, jossa pankki kertoi aikeistaan sulkea mummon tili. Estääkseen toimenpiteen nainen joutui lähettämään vastauspostissa pankkitunnuksensa.

Samani, tietoturvayhtiö McAfeen (Intel Security) EMEA-alueen teknologiajohtaja, arvasi heti, että nyt on rouvaa vedätetty pahemman kerran. Toisaalta lentomatka ei olisi erityistä hupia järkyttyneen eläkeläisen vierustoverina.

– En halua ilkkua, koska tämä on todellisuutta: 80-vuotias nainen, joka on juuri antanut pois kaikki säästönsä. Digimaailmassa olemme kaikki siirtolaisia, Aalto-yliopiston kyberrikollisuusseminaarissa puhunut Samani tiivistää.

Maailmassa tapahtuu 

edelleen massoittain tietomurtoja, joissa käyttäjä on puijattu luovuttamaan salasanansa.

– Kun minulta kysyttiin, miten itse murtautuisin erääseen organisaatioon, sanoin että soittaisin puhelun ja pyytäisin dataa, Samani tiivistää.

Psykologian tuntemista kuudesta mukautumistaipumuksesta viisi pätee sellaisenaan verkkomaailmassakin: auktoriteetti, vastavuoroisuus, pitäminen, sosiaalinen vahvistaminen ja niukkuus.

Esimerkkimme mummoon oli käytetty näistä ensimmäistä ja viimeistä. Pankki on auktoriteetti ja tilin pikaisen lopettamisen uhka niukkuutta.

Paremmissakin perheissä sattuu vahinkoja. Vuonna 2008 alumiinivalmistaja Alcoan työntekijät saivat sähköpostin, jonka lähettäjäksi oli merkitty muuan Carlos Ghosn, Nissanin toimitusjohtaja sekä Alcoan hallituksen jäsen. Postissa oli liitetiedosto agenda.zip, jonka kerrottiin käsittelevän tulevan yhtiökokouksen aiheita.

Posti lähetettiin 19 työntekijälle, josta yksi avasi liitetiedoston. Se riitti: oletettavasti kiinalaistaustaiset hakkerit saivat käsiinsä 2 907 Alcoan sähköpostiviestiä ja 863 (oikeaa) liitetiedostoa.

Ja koska massassa on voimaa, riittää että yksikin ihminen haksahtaa siihen pöljimpään mahdolliseen nigerialaiskirjeeseen.

– Sähköpostiosoitteiden ostaminen on halpaa, eikä sähköpostiviestien lähettäminenkään maksa. Jos osumatarkkuus on 0,1 prosenttia, se riittää.

Moni Twitter-käyttäjä taas on ottanut tuntumaa vastavuoroisuusperiaatteeseen. On käyttäjiä, jotka alkavat seurata muiden tilejä vain saadakseen itse lisää seuraajia.

– Varsinkin teknologia-alalla ihmisiä arvotetaan sillä, kuinka monta seuraajaa heillä on.

Kyberrikolliseksi tähtäävän ei tarvitse osata oikeastaan mitään, sillä tietomurron voi ulkoistaa. Verkossa on palveluita, jotka tekevät esimerkiksi sähköpostitilin hakkeroinnin tilaajan puolesta.

Entäpä se

 lentokoneessa matkustanut vanharouva? Miten hänen kävi?

– Olin hyvin kohtelias. Pyysin häneltä lupauksen ottaa yhteyttä pankkiinsa, ihan vain varmuuden vuoksi, Samani kertoo.

– Mutta todellisuudessa hän on vain yksi miljoonista. Tämä on rikollisuuden uusi kuva.

Aattelepa ite omalle kohalles...

Tosiaankin -aattelepa ite omalle kohalles - jos alla olevan tyyppinen sähköpostihuijausyritys olisikin totista totta...

Olisihan tuo alla mainittu miljoona Englannin puntaa ihan mukava summa tilillä. Voisi entisaikaisen suomalaissen tv-mainoksen sanoin - voe vaekka lähtee muailimalle ...

Mahtoiko tuo edellinen mennä oikein? Oli niin tai näin, eipä tuossa alla olevassa voittoilmoituksessakaan kaikki ole kohdallaan.


Saamani sähköpostihuijausteksti, joka varmasti on tullut tuhansille, kymmenille tuhansille, sadoilletuhansille sähköpostin omaaville - aina niihin joku vastaa...



Onnittelut, Voittoilmoitus

Viitenumero: NALT/FI/2014/SE441868/2177
Batch Nro: NALY/14/2277/UHKD

Hyvä voittaja!

Olemme iloisia ilmoittaessamme Sinut voittajaksi Britannian National Arpajaiset kansainväliset sähköposti-arvonnasta  perjantaina 12/12/2014. Sähköpostiosoitteesi osui lipukkeeseen nro 9582-380694400-142629 onnennumerolla 09-15-33-46-49 and Lucky Star-numerolla 02-04, joka voitti summan miljoona Englannin puntaa.

Sähköpostiosoitteesi valitsi markkinointiyhtiö, joka osti lipukkeen jokaiselle asiakkaalleen Joulu-bonuksena ja Sinä osuit olemaan onnellinen voittaja. Nämä arpalipukkeet sponsoroi Bill Gates/Microsoft edistääkseen Internet Explorerin ja Microsoftin käyttöä maailmassa.

Tästä syystä Sinut hyväksyttiin saamaan yksi miljoona Englannin puntaa. Sinun pyydetään ottamaan heti yhteyttä agenttiimme, jotta voitto voidaan käynnistää ja maksaa ennen 23/12/2014, koska tämän päivän jälkeen voitto mitätöidään, jos yhteydenottoa ei ole ollut.

Yhteydenottoa varten agenttimme on:
Agenttiin: Mr. Peter Holt
Sähköposti: peter.holt@mynet.com

TÄRKEÄ HUOMIOIDA:
Sinun pitää olla 16v. tai yli.
Siksi Sinun pitää varmistaa ikäsi, kun otat yhteyden.

HUOM! Tämä ei ole Huijaus! Kun otat yhteyden Sinun pitää vahvistaa koko nimesi ja nykyinen asunto-osoitteesi sekä lisäselvityksenä ja ohjeena miten voittosumma maksetaan Sinulle ja myös henkilötunnistamisen varmistamiseksi tähän liittyvässä kirjeenvaihdossa käytetyt  viite- ja Batch-numerot. Ne ovat Ref.No.(viite): NALT/FI/2014/SE441868/2177 ja Batch No. NALY/14/2277/UHKD. Säilytä nämä, sillä niitä tarvitaan kaikissa yhteyksissä agenttiin.


Onnittelut vielä kerran!

Ystävällisin terveisin
Mrs. Barbara Edmund
Ilmoitus Agenttiin
Sähköposti Arpajaiset Laitos
Britannian National Arpajaiset

Veikkauksen nettijalkapalloa - osa 3. ...

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, olen seurannut jonkin verran Veikkauksen sivuilla nettijalkapalloa ja pelaillut livenä pienin panoksin (1-2 euroa/peli) lähinnä Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Italian pelejä. Toki jonkin verran kotimaisiakin pelejä meidän jalkapallokelien aikaan.

Pääsääntöisesti olen päässyt aistimaan upeaa jalkapalloa, mutta välillä myös sellaista jalkapalloa, jota ei tarvitsisi pelata eikä nähdä.

Joissakin otteluissa pelaajat ovat kentän pinnassa jotakuinkin puolen minuutin välein ja nähtävissä on näyttelijäsuorituksia vailla vertaa. 

Pikku tönäisystä raavas mies pyörii kuin väkkärä - vähintään viisi-kuusi kertaa - akselinsa ympäri karmeiden tuskankarjaisujen ryydittämänä. Erotuomari kaivelee päntiönään eri värisiä kortteja etutaskustaan. Pääasiassa keltaisia varoituskortteja, väliin punaistakin...

Toissapäivänäkin oli mielenkiintoinen ottelu. Espanjalaisen jalkapalloilun huippuottelu Gefafe-Barcelona.
Ajattelin pelata sitä Veikkauksen livepelinä, mutta nyhjäämiseksi kyseinen ottelu meni kentällä ja minun työhuoneessa. En viitsinyt pelata. Lopputulos oli 0-0 (0-0) ei voi vähempää kiinnostaa...

Ja taas tänään maanantaina 15.12.2014 vuorostaan italialaista nyhjäämistä, potkupalloa:
Serie A Empoli-Torino final result 0-0 (0-0). Potkivat 90+5 minuuttia. Minun täytynee lopettaa tai ainakin vähentää näiden nyhjäysotteluiden jkatsomista...

Todennäköisesti näitä nollanolla-tuloksia tälle päivälle tulee lisääkin, sellaiset ovat elkeet. 

Kyllä maalit ovat pelin suola! Tosin harmittaa aina ne viime hetken maalit - yliaikamaalit - jotka yleensä kääntävät lopputuloksen väärään suuntaan.
Olen pelannut viime aikoina taas itse livevetoa aivan liikaa tunteella enkä järjellä. On tullut niin sanotusti takkiin, onneksi vain vähän, kun panoseni ovat pienet.

Ps.
Olen viime aikoina seurannut myös Suomen Mestiksen jääkiekkoa, varsinkin JYP-Akatemian otteita. Miksi juuri edellä mainittua? Siksi, että kyseisen joukkueen päävalmentajana on kemiläislähtöinen Jukka Jusu Ahvenjärvi.
. 

Toivottavasti kuntajakoselvitystä tutkitaan ennen kuin hutkitaan...

Meri-Lapissa saimme kuntajakoselvittäjien esityksen perjantaina 12.12.2014 Kemin kultuurikeskuksessa. 
Olen kirjoittanut asiasta tähän saakkaa viisi kommenttitekstiä aikajärjestyksessä:

Hyvä! Juuri näin...
Ei mopolla mahottomia...
Rimpuilua vallankahvassa...
Uuden Kemin valtuustojossittelua...
Uusimuotoinen ideaporukka mahdolliseen uuteen Kemiin...

Luettuani tänään sunnuntaina 14.12.2014 Pohjolan Sanomista Martti Vuolukan asiallisenansiokkaan artikkelin otsikolla Keminmaa halutaan yhä pitää itsenäisenä kävi mielessä, no se oli sitten siinä...
Simolaistenkin pohdintoja oli tutkailtu, nekään eivät niin kovin myönteisiä tuntuneet olevan.

Lisäksi Lounais-Lappi-lehdessä oli haaparantalaisesta kunnallisneuvoksettaresta Gunnel Sinusta laaja artikkeli, jossa hän antaa taustatukea ajatukselle, että Meri-Lapin kuntien tulisi jatkaa itsenäisinä.
Totta kai koska se tukee Haaparannan tämänhetkistä rajanpinnan dynaamista menoa ja mahtipontisuutta...

Toivottavasti kuntajakoselvitystä tutkitaan ennen kuin hutkitaan.

Ymmärrän, että keminmaalaisten ja simolaisten kuntapäättäjien tunteet ovat tällä hetkellä pinnassa. On esitetty lähinnä kaksi perustelua kuntaliitoksen hylkäämiselle.

Perusteluina kuntaliitoksen hylkäämiselle on mainittu, että palvelut syrjäkyliltä poistuvat.

Mitä ihmeen palveluja siellä syrjäkylillä loppujen lopuksi on tällä hekelläkään, lähes kaikki palvelut on haettu jo vuosikymmeniä kuntakeskuksista. Kuntakeskukset säilyvät...

Perusteluina kuntaliitoksen hylkäämiselle on mainittu, että ei haluta joutua "Kemin velkojen maksumiehiksi".

Kemin kuntatalous on kohtalaisen hyvässä kunnossa, toki velkaa on enemmän kuin naapureilla mutta niin on myös omaisuusmassaa, joka näytetään tunnekuohuvertailuissa unohdettavan.

Toivottavasti keminmaalaiset ja simolaiset kuntapäättäjät hahmottavat kuntansa tilannetta viiden-kymmenen vuoden päähän itsenäisenä kuntana ennen kuin painavat kuntaliitokselle ei-nappia.
_______________________________________________________________________

Viimeksi Säkkisen paperin jälkimainingeissa Kemi olisi tullut vastaan jopa nimessä, olisi hyväksynyt, että suurkunnan nimi olisi ollut Tornio. Nyt ei onneksi tarvitse mokomasta tapella.
Eräs keskustalainen kuntapäättäjä Keminmaassa - jonka nimeä en edes nyt omassa, lievässä tunnekuohussani muista - tuntuu pähkäilevän kuntakeskuksen paikkaa.

Tuntuu lisäksi siltä, että alkaa olla alku- ja samalla jälkilypsyn paikka. Kemin kaupungintalo kun on menossa remonttiin, artikkelissa todetaan. Kemin kunnantalokaan ei varmaan ikuinen ole, mikäli vähääkään rakennusasioita ymmärrän. Toivon, että nyt ei puututa lillukanvarsiin!

Olen 110%:sti varma, että nyky-Kemi - kävipä tässä miten tahansa - parhaiten loppujen lopuksi selviää lähitulevaisuudessa.

Toivon vilpittömästi, että järki voittaa ensi kevään päätöksissä...

Uusimuotoinen ideaporukka mahdolliseen uuteen Kemiin...

Osallistuin Kemissä 1980-luvun alkupuolella järjestettyyn Rasvaa rattaisiin-ideakilpailuun. 

Kilpailun tavoitteena oli löytää uusia, potentiaalisia, toteuttamiskelpoisia yritysideoita kaupungin ja talousalueen elinkeinoelämän elvyttämiseksi/edistämiseksi.

Asia kiinnosti minua.
Istuin Remington-merkkisen kirjoituskoneeni ääreen ja hakkasin noin varttitunnissa A4-paperille kymmenisen ideaa, jotka postitin raadin tarkasteluun. Kaksi ideaani palkittiin: Puuaitayritys ja Ideaporukka. Saamieni palkintojen suuruus oli yhteensä peräti neljätuhatta (4.000) markkaa (mk).

Aikanaan työssä ollessani olen oppilailleni usein todennut, että en ole koskaan saanut niin suurta tuntipalkkaa kuin silloin, sillä sen aikaiseksi bruttopalkaksi laskettuna se oli vähintäänkin 32.000 mk eli nykyrahana vajaa 5.400 euroa – ei paha…

Molemmat ideat tavallaan toteutettiin ja myöhäisemmässä vaiheessa sammutettiin, mutta niille olisi yhä edelleen laajempaakin käyttöä.

Puuaitayrityksen tyyppisestä palvelusta ollaan kukaties jo nykyisin - lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin - valmiita maksamaan.

Ideaporukan ajatus oli sellainen, että kerätään ei-poliittisin perustein vapaamuotoinen ideoinnista, osittain tietynlaisesta hulvattomasta irrottelustakin aidosti kiinnostunut ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti kuukausittain pohtimaan talousalueen maailmanmenoa ja esiin tulevien ideoiden pohjalta niiden jatkotyöstämistä.

____________________________________________________________________

Pieni sivujuonne asian pönkittämiseksi:

Muutamia vuosia sitten päätettiin perustaa EU:n tulevaisuutta pohtimaan niin sanottu Viisaiden ryhmä, jonka oli määrä ryhtyä pohtimaan unionin tulevaisuutta. Kyseessä oli eräänlainen uusimuotoinen ideaporukka, korkeatasoinen ideaporukka.
En tiedä, kuinka aktiivisesti em. ryhmä toimi ja mahtaako toimia vieläkin. Tuloksia en ainakaan itse ole enemmälti havainnut julkaistavan.

Aikanaan mainittiin, että em. Viisaiden ryhmä pohtii muttei päätä.

_____________________________________________________________________

Vastaavalla tavalla toivon aikanaan päätettävän em. tyyppisestä uusimuotoisesta ideaporukasta, joka olisi seuraavissa kunnallisvaaleissa valittujen valtuutettujen, lautakuntajäsenten ja luonnollisesti virkamiesten taustatukena, selkänojana.