G20-kokous Australian Brisbanessa...

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut aamukahvien/aamupalan jälkeen "lukuaamujumppaani" kuuluvat: Yle Uutisten, Helsingin Sanomien, Kauppalehden, Pohjolan Sanomien, Lounais-Lappi-lehden nettiselailu.

Poikkeuksetta niistä löytyy jotain miettimisen aihetta jopa kommentoitavaa.

Olen kehua retostellut em tahojen ammattimaisesta tyylistä kirjoittaa asiaa.

Muun muassa taannoin Helsingin Sanomissa oli erinomainen artikkeli meneillään olevasta Ukrainan konfliktista, Itä-Ukrainassa juuri tälläkin hetkellä vallitsevasta sotatilasta.

Murheellista, että YK on totaalivoimaton, hampaaton tämän tyyppisissä, traagisissa tapahtumissa... 

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan muunneltuna:

Kommentti: Putin ei ole enää vain "kyllästynyt kakara", Venäjästä on tullut uhka

ULKOMAAT 15.11.2014 13:16 Päivitetty 15.11.2014 13:51

Suvi Turtiainen

HELSINGIN SANOMAT

Vuosi sitten G20-kokouksen ongelma oli Syyria.

Damaskoksen liepeillä oli kemiallisin asein tapettu satoja siviilejä. Yhdysvallat suunnitteli iskuja Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Venäjä ei uskonut liittolaisensa al-Assadin hallinnon olevan syyllinen kemiallisten aseiden käyttöön ja vastusti raivokkaasti Yhdysvaltain iskuja.

" Putin ja Obama ovat kauempana toisistaan kuin Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit kertaakaan kylmän sodan jälkeen", venäläinen politiikan tutkija Dmitri Trenin sanoi syyskuussa 2013 HS:lle, kun G20-maiden johtajat kokoontuivat Pietarissa.

Tämänvuotisessa G20-kokouksessa Australian Brisbanessa Venäjän ja lännen viileät välit ovat jälleen pääosassa. Tällä kertaa ongelmana on itse Venäjä.

Heti kokouksen avajaispäivänä lauantaina Obama ilmoitti, että Venäjän voimatoimet Ukrainassa ovat uhka koko maailmalle.

"Vastustamme Venäjän aggressiota Ukrainassa. Se on uhka maailmalle, kuten näimme kammottavassa MH17-lentokoneen alasampumisessa", Obama sanoi varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa.

Venäjä ei itse myönnä olevansa Itä-Ukrainan taisteluiden osapuoli. Sama viesti kuultiin Brisbanessa.

Perjantaina Venäjän valtiollinen propaganda esitti oman versionsa malesialaisen MH17-koneen alasampumisesta. Vaikutusvaltaisen Ykköskanavan ohjelma julkaisi kuvan, jonka se väitti olevan todiste siitä, että matkustajakoneen ampui alas todellisuudessa Ukrainan hävittäjä.

Venäläinen nettiyhteisö tuomitsi kuvan nopeasti väärennökseksi, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Länsiarvioiden mukaan alasampumiseen käytetty ohjus oli Venäjän tukemien kapinallisten käsissä.

Ykköskanavan "paljastuksen" julkaiseminen G20-kokouksen aattona ei ole sattumaa. Koneturma on erityisen herkkä asia isännille, sillä turmassa kuoli 28 australialaista. Putin joutuu varmasti vastaamaan turmaa koskeviin kysymyksiin G20-kollegoilleen viikonlopun aikana.

Lännen ja Venäjän suhteissa on tapahtunut selvä muutos verrattuna vuodentakaiseen G20-kokoukseen.

Sen sijaan, että puhuttaisiin huonoimmista väleistä "sitten kylmän sodan", monet arvioivat Venäjän ja lännen jo ajautuneen uudenlaiseen kylmään sotaan. Uudesta kylmästä sodasta ovat viime päivinä puhuneet muiden muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöja Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov.

Syynä on Venäjän muuttuneet toimintatavat.

Vielä vuosi sitten Putin oli Obaman sanoin kuin "kyllästynyt kakara luokkahuoneen perällä". Ja Venäjän ulkopoliittinen rooli perustui lähinnä siihen, että se esti länsimaita saavuttamasta omia tavoitteitaan.

Jarrupolkimena toimi veto-oikeus turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä.

Sota Ukrainassa ja Krimin valtaaminen ovat kuitenkin osoittaneet Venäjän olevan valmis myös voimatoimiin oman alueellisen vaikutusvaltansa pönkittämiseksi.

Maailmanpoliittisesta jarrusta on itsestään tullut uhka.

Käsienkäyttöohjeistusta tarvitaan kipeästi...

Katselin hetki sitten televisio-ohjelmaa, jossa haastateltiin entistä, läheskaikkitietävänitseriittoista pääministeriämme Esko Ahoa. Hänhän ei ole tunnetusti pitänyt koskaan kynttiläänsä vakan alla vaan päinvastoin - vieläkin, kääräisten siinä muun touhuamisensa ohessa sievoiset summat "maailmanparantamisneuvoillaan"...

Olivatpa hänen rikkiviisaat neuvonsa tarpeellisia tai ei, en puutu siihen, vaan televisioruudussa kehonkieleen, tässä tapauksessa käsien käyttöön. Heti totean, että minun arvioni mukaan Esko Aho ei ole löheskään pahimmasta päästä - kukaties päinvastoin.

Mistä lie tullutkin suomalaiseen kulttuurii tuo käsien hallitulta näyttävä mutta lähes hallitsematon käsien viuhtominen sanomansa vahvistukseksi? Jostakin Etelä-Euroopasta kukaties...

Lähes poikkeuksetta kaikki "televisioista tutut julkkikset" hallitsevat erinomaisesti eteläeurooppalaisen käsienviuhtomisen. Käsienviuhtominen saattaa joissakin tapauksissa saada lähes koomisia piirteitä. 

Mielestäni käsienkäyttöohjeistusta tarvitaan kipeästi televisioissa esiintyville.

Myönnän, että luonnollisesti esiintyjän sanoma on ykkösasia, mutta mihinkäpä sitä silmänsä pistää... 

On luotava uusi maailmanjärjestys...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että seuraan kohtalaisen aktiivisesti median ja nimenomaan netin välityksellä maailmanmenoa, erilaisten kriisipesäkkeiden tapahtumia, koska niillä saattaa olla arvaamattomat vaikutukset maailmanrauhaan lähitulevaisuudessa.

Maailmanrauhaan, jota Yhdistyneet kansakunnat (YK) pitäisi arvovallallaan kiihkeästi suojella ja ylläpitää...

Niin pitäisi, mutta se on mielestäni demokratian irvikuva - totaalihampaaton monien tälläkin hetkellä jylläävien kriisipesäkkeiden keskellä.

Olen hämmästynyt enkä voi millään ymmärtää sitä, että mm. YK:n turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenillä on veto-oikeus, jonka perusteella mikä tahansa näistä maista voi kaataa minkä tahansa päätöslauselmaluonnoksen voimaantulon.

Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsentä kerrallaan, joista pysyviä jäsenvaltioita ovat Venäjä (Neuvostoliiton kansainvälisoikeudellisena seuraajavaltiona), Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Yhdysvallat ja Kiinan tasavallan sijaan 1971 paikan saanut Kiinan kansantasavalta.


Toistan; YK/veto-oikeus on minun arvomaailmassa demokratian irvikuva.

Puhdas, suoraviivainen enemmistöäänestyspäätös on sen sijaan oikeaa, aitoa ja kriittisen tarkastelun kestävää nykydemokratiaa.

On vihdoinkin aika orientoitua luomaan uusi maailmanjärjestys, jonka myötä YK:lle palautuu arvovalta ja mahdollisuus ennalta ehkäistä ja aidosti puuttua maailman kriisipesäkkeisiin...

Valoa Talvivaaran putken päässä...?

Toimin taas ns. välikätenä luettuani alla olevan artikkelin...

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Stubb: Talvivaara jatkaa toimintaansa myös pitkällä aikavälillä

KOTIMAA 14.11.2014 15:56 Päivitetty 14.11.2014 17:06

Marjo Valtavaara

HELSINGIN SANOMAT

SOTKAMO. Talvivaarassa vieraillut arvovaltainen ministerijoukkio toi kainuulaisille tärkeän viestin: kaivoksen toimintaa jatketaan.

”Kaivos jatkaa toimintaansa myös pitkällä aikavälillä. Teemme sitä varten kaikkemme, käännämme jokaisen kiven, että löydämme uusia uskottavia investoijia”, totesi pääministeri Alexander Stubb (kok).

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) sanoi valtion etsivän nyt aktiivisesti uutta omistajaa, joka turvaisi toiminnan jatkumisen.

• 
  

”Hallitus on tehnyt linjauksen, että kaivos jatkaa toimintaansa konkurssista huolimatta. Se edellyttää uusia kumppaneita, ja jotkut uskottavat tahot ovat jo osoittaneet alustavaa mielenkiintoa.”

Vapaavuoren mukaan omistaja löytyy todennäköisemmin ulkomailta kuin Suomesta.

”Parhaassa tapauksessakin prosessiin kuluu kuukausia, eikä voi myöskään luvata, että siinä onnistutaan.”

Nopeana lääkkeenä konkurssiin ajautunut kaivosyhtiö on saanut valtiolta 50 miljoonan euron määrärahan, joka saadaan käyttöön ennen joulua. Työministeri Lauri Ihalainen (sd) oli iloinen siitä, että henkilökunnan työsuhteiden jatko on nyt turvattu kevääseen asti.

”Saatiin joulurauha perheisiin”, Ihalainen huokaisi.

Jos kaivos päädyttäisiin lopulta ajamaan alas, työllisyysvaikutukset Kainuussa olisivat mittavat. Kainuun liitto, Kainuun ELY-keskus, Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta ilmoittivat perjantaina jättävänsä hakemuksen Kainuun nimeämisestä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Talvivaaran kriisin vuoksi.
Kriisi on jo vaikuttanut Kainuun työttömyyden kasvuun puolentoista vuoden ajan. Työttömyys on kasvanut lähes maan korkeimmaksi.

Ihalainen totesi Kainuun täyttävän äkillisen rakennemuutosalueen kriteerit jo tässä vaiheessa ilman uusia työttömyyslukuja.

”Hallituksessa on haluja tehdä rahoituspäätöksiä nopeasti. Se edellyttää, että Kainuusta saadaan uskottava investointiohjelma.”

Kokoomuslainen ympäristöministeriSanni Grahn-Laasonen kantoi huolta siitä, että alueella on kahdeksan miljoonaa kuutiota vettä varastoituna.

”Eletään syksyä, joten sää vaikuttaa kehitykseen, joten esitilanteessa on omat haasteensa.”

Grahn-Laasonen toivoi omalta osaltaan, että mahdollinen uusi omistaja kantaa huolta ympäristökysymyksistä.

Tullessaan alueelle ministerit pysähtyivät portilla vastaanottamaan Pro Talvivaara –kansanliikkeen adressin. Kaivoksen sulkemista ajava liike on saanut kerättyä 50000 allekirjoitusta vetoomukseensa.

”Tämä on laillista toimintaa”, muistutti Stubb.

Vapaavuoren mielestä Talvivaaran hoito muistuttaa Turun telakan tapausta.

”Tilanne tulee olemaan hyvin paljon samanlainen. Löytyy vetovastuussa oleva yksityinen taho, jonka tukena valtio toimii”, Vapaavuori ennakoi.

Hän arvioi, ettei valtio voi päästää Talvivaaran toimintaa loppumaan, koska se tulisi paljon kalliimmaksi kuin jatkaminen.

Ministerivierailun tarkoituksena oli ymmärtää, mitä kaivoksella tapahtuu. Arvovieraat tekivät alueella bussikierroksen, jonka aikana he saivat selvityksen kaivoksen tilanteesta.

Kotkanpesän näköalapaikalta levittäytyi laajat näkymät ympäri sumuisen harmaata kaivosaluetta.

”Mikä allas tämä on?”, kysyi Stubb ja sai kuulla seisovansa primääriliuotusaltaan äärellä.

Grahn-Laasonen taas halusi tietää, mihin Talvivaara rakentaa uutta allasta vesien säilömistä varten. Käsiteltyjä vesiä on Talvivaarassa tarkoitus varastoida eteläpään louhospadon tuntumaan. Lisäksi alueelle valmistuu uusi vesien varastointiallas. 

Ympäristötutkijat ovat viime aikoina esittäneet uhkakuvana, että jos eteläpato Talvivaarassa murtuu, vedet valuvat Kuopioon asti. Talvivaaran näkemyksen mukaan kyseessä on huuhaa-puhe, eikä padon murtumisesta ole minkäänlaista vaaraa.

Kaivosalueella on tällä hetkellä runsaasti käsiteltyjä vesiä varastoituna sekä isoja määriä kipsisakkaa odottamassa hävittämistä. Avolouhos ei ole kuitenkaan kokonaan veden valtaama.

Kasaliuotus Talvivaarassa on toiminnassa normaalisti ja henkilökunta on palannut tällä viikolla töihin konkurssin jälkeisen pienen tauon jälkeen.

Pääministeri Stubb kommentoi lyhyesti myös perjantaina hallituksessa syntynyttä Sote-ratkaisua. Tuotantovastuu on uuden ratkaisun mukaan menossa kuntayhtymille ja yksityiset palveluntuottajat jäävät heikompaan asemaan kuin mitä kokoomus alun perin halusi. Uhkana on myös raskaan hallintorakenteen paisuminen.

”Kokoomuksella oli alun perin viisi tavoitetta Sote-uudistuksessa. Ainakin neljä niistä toteutuu, joten askel eteenpäin on otettu”, Stubb sanoi viitaten siihen, ettei tavoitteena ollut kevyt hallintorakenne ole nyt toteutumassa.

Vapaavuori arvioi, että myös yksityiset palveluntuottajat pysyvät mukana tuotantomallissa kaikesta huolimatta.

Omassa vai vuokralla?

Kirjoitin muutama päivä sitten tekstin otsikolla: Tiesitkö tätä, teksti liittyi asuntolaina-asiaan Ruotsissa ja Suomessa.

Suomessa omistusasunto on koettu tärkeäksi, kukaties pääasiassa eräänlaisena "pakkosäästämiskeinona".

Kotikaupungissani Kemissä asunnot, omistusasunnot: omakotitalot, rivitalot ja asunto-osakkeet ovat suhteellisen halpoja = edullisia verrattuna esim pääkaupunkiseudun hintatasoon. Puhumattakaan maailman suurkaupunkien hintatasoon....

Suora nettilainaus Kauppalehden sivulta:

Omassa vai vuokralla? - näin maailmalla asutaan

Perjantai 14.11.2014 klo 10:06 (päivitetty pe 11:41)  

KUVA: BLOOMBERG NEWS

Omistusasumisen suosio vaihtelee hyvin paljon eri puolilla maailmaa.

Miten eri puolilla maailmaa asutaan ja miten asuminen maksetaan? Kauppalehden kirjeenvaihtajat kertovat.

Petri Koskinen, New York:

 Asuntomarkkinat ovat seitsemän vuotta subprime-kriisin jälkeen toipuneet, ja asuntojen hinnat nousevat nopeasti. Pitkät 30-vuotiset kiinteäkorkoiset asuntolainat ovat yleisiä, eikä niitä tarvitse maksaa loppuun, jos muuttaa asunnosta ja jättää sen pankille. Pakkomyynnit ovat kuitenkin käyneet harvinaisiksi, ja asuntojen arvot ovat nousseet valtaosin niiden ostamista varten otettuja lainoja suuremmiksi. Asuntomarkkinat ovat kuitenkin yhä melko jakaantuneet. New Yorkissa ne ovat erittäin lukratiivit, mutta Alabamassa kauppa käy yhä hitaasti. Suurissa kaupungeissa vuokralla asuminen on yleistä. New York Cityssä ekspatriaattien osuus on suuri, ja he tarvitsevat paljon vuokra-asuntoja. Toisaalta sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto on vähentänyt slummeja suurkaupungista.

Auli Valpola, Lontoo:

Britannian viime vuosien nopea asuntojen hinnannousu näyttäisi lopulta tasaantuneen. Halifax-pankin indeksin mukaan hinnat putosivat lokakuussa lähes puoli prosenttia syyskuuhun verrattuna.

Asuntolainojen otto on vähentynyt viime kuukausina, mihin on vaikuttanut palkkojen hidas nousu ja pelko korkojen nostosta. Asuntojen hinnat kohosivat vuodessa koko maassa kymmenisen prosenttia ja Lontoossa vauhti oli kaksinkertainen. Englannissa noin 65 prosenttia väestöstä asuu omistusasunnoissa, mutta luku on pienentynyt vuosituhannen alkupuolen jälkeen.

Piia Immonen-Seuguenot, Pariisi:

Ranskassa asunnon ostamisesta on tullut tuoreen selvityksen mukaan entistä tyyriimpää ja ostajat ovat aiempaa vanhempia. Alueellisista eroista huolimatta hinnat ovat nousseet lähes koko maassa tuntuvasti kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä tendenssi on laskeva ja tunnelma markkinoilla odottava.

Pankit kysyvät vakaiden tulojen lisäksi tuntuvia säästöjä lainan pohjalle. Selvityksen mukaan kaupat tehdään yhä useammin suvun tuella. Kotitalouksista enemmistö asuu omassa asunnossa, mutta vuokra-asuminen on selvästi yleisempää kuin Suomessa.

Tapio Nurminen, München:

Saksa on perinteisesti ollut vuokra-asujien maa. Omistusasumisen osuus on kuitenkin kasvussa. Asiantuntijat uskovat, että lähivuosina vaaka kallistuu niukasti omistamisen puolelle. Tuoreimman tilaston mukaan 54 prosenttia saksalaisista asuu vuokralla.

Omistusasumisen kasvua on vauhdittanut ennätyksellisen alhainen korkotaso. Edullisesta rahoituksesta huolimatta Saksassa ei edelleenkään ole havaittavissa mitään vakavia merkkejä kiinteistökuplasta.

Auli Mauno, Tukholma:

Noin 70 prosenttia ruotsalaisista asuu omissa asunnoissaan. Suurissa kaupungeissa hinnat ovat kohonneet kovaa vauhtia jo yli viidentoista vuoden ajan, pikkukaupungeissa ja maaseudulla etenkin omakotitalot ovat jopa halpoja. Vuokralla asuminen on suhteellisen samanhintaista kaikkialla, vuokrankorotuksista sovitaan valtakunnallisesti.

Isoissa kaupungeissa vuokrasopimukset ovat kiven alla eikä nuoria ensiasunnon ostajia tueta. Asuntosijoittaminen on vuokrasäännöstelyn takia mahdotonta. Asuntomarkkinoiden jäykkyys on Ruotsin isoimpia ongelmia.

Martti Kiuru, Pietari:

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen venäläiset ovat pääosin yksityistäneet valtiolta perimänsä asuinneliöt. Vuokralla asuminen on melko harvinaista, mutta yleistynyt viime vuosina. Venäjällä asutaan ahtaammin kuin lännessä, ja kolme sukupolvea samassa huoneistossa on yleinen käytäntö.

Uusien asuntojen hinnat Pietarissa ovat suomalaista maakuntakaupunkitasoa, mutta pietarilaisten keskiansiot ovat oleellisesti suomalaista tasoa alhaisemmat. Asuntolainojen korkotaso on 15 prosentin luokkaa vuodessa, mikä on nuorille kova haaste.

Pia Heikkilä, Delhi:

Intialainen on luonteeltaan säästäväinen ja vierastaa lainanottoa. Pitkään asuntolainoja ei ollut edes tarjolla ja monet säästivät asunnon palkastaan. Korkean inflaation ansiosta lainojen korot ovat huikeita, jopa 15 prosenttia, ja hinnat suurkaupungeissa palkkatasoon nähden kovat.

Talokauppoja tehdään paljon käteisellä. Asunto-osakkeen voi myös ostaa osamaksulla suoraan rakentajalta. Omistusasunnot ovat perinteisesti siirtyneet perheenjäseniltä toisille, ei ole tavatonta että yksi perhe omistaa kokonaisen kerrostalon, josta sitten vuokrataan huoneistoja. Omistusasunto on harvojen etuoikeus.

Oskar Helling, Shanghai:

1990-luvulla tehtyjen reformien seurauksena omistusasuminen on Kiinassa suhteellisen yleistä, mutta asuntokanta on usein vanha. Finanssikriisin jälkeiset elvytystoimet nostivat uusien asuntojen hintoja, kun talouden läpi valuneet rahat eivät löytäneet muitakaan sijoituskohteita.

Asunnot ovat suurelta osin velattomia, joten markkinoiden dynamiikka eroaa paljolti länsimaista ja pelko paniikista on suhteellisen vähäinen. Asuntolainat kuitenkin yleistyvät Kiinassa. Ensiasunnon ostajalta vaaditaan vähintään 30 prosentin käsiraha ja lainaa pitää lyhentää.

Kauppalehti

Historia = kokemus...

Niin kuin olen useasti kirjoittanut, muistelen mielelläni menneitä. Jotain sieltä on aina opittavissa.

Yhdistyskollegani oli kopioinut alla olevan tekstin netistä. Siinä on mielestäni hyviä elementtejä... 

Nettilainaus:

”Miksi tutkia historiaa, sillä ovathan nykyisyys ja tulevaisuus tavallisen ihmisen kannalta kuitenkin paljon tärkeämpiä?

Historiaa kannattaa tutkia yksinkertaisesti siksi, ettei nykyisyyttä voi ymmärtää ilman menneisyyttä. Menneisyys on nykyisyyden ankkuri ja suuntaviitta tulevaisuudelle.

Historiantutkimus ei ole tarinoita menneisyydestä vaan se on menneisyyden analyyttistä ja kriittistä arvioimista niillä tiedoin, joita historian tutkijalla on.

Katsomalla menneisyyteen pystymme luomaan laajan analyysin historiallisesti menneisyydestä ja erottamaan tekijät, jotka kulloinkin ovat historialliseen kehitykseen vaikuttaneet.”

Joulu tulee - oletko valmis...?

Joku yllä olevan otsikon lukijoista saattaa hieraista hiukan hämmästyneenä silmiää, mitä ihmettä, onko se joulu jo niin lähellä, että siitä tekstejä väännetään...

Kyllä - rapiat viisi (5) viikkoa - jouluun on enää aikaa! Koska viikko menee nykyään yhdessä hujauksessa, niin joulu on jo lähes ovella.

Joulu tuli ajatuksiini selaillessani vanhoja tekstejäni - taas kerran. Silmiini osui teksti vuodelta 2003, jonka liitän tähän yhteyteen sellaisenaan. 

Vanha teksti vuodelta 2003:

IHMEELLINEN ON ELÄMÄ! VAI ONKO SITTENKÄÄN...?

Katselin vuoden 2003 viimeisenä päivänä nauhalta ties monennenko kerran Frank Capran ohjaaman, vuonna 1946 ilmestyneen filmin, todellisen Jouluklassikon Ihmeellinen on elämä.

Elämä pääsääntöisesti on täyttä sattumaa. Siitä eräänä pienenä esimerkkinä, että Philp Van Doren Stern ei löytänyt aikanaan kirjoittamalleen novellille julkaisijaa, joten hän lähetti kertomusta It`s a Wonderful Life ystävilleen joululahjaksi.

Frank Capra vihdoin löysi tarinan, jota hän oli koko elämänsä etsinyt...

Kyseinen filmi ei ole aikanaan niittänyt mainetta ja se jäikin lähes unohduksiin valmistumisensa jälkeen pitkäksi aikaa.

Se ”löydettiin” noin 25 vuotta sitten, kun sitä voitiin USA:ssa televisiossa esittää ilmaiseksi, siitä lähtien filmiä on esitetty Joulun aikaan kymmenissä tv-kanavissa ympäri maailman, myös Suomessa jo pitkään säännöllisesti.

Siitä on tullut Joulun suosituin tv-filmi...

Kyseinen filmi, joka kertoo arkisesta onnesta ja toivottomuudesta, ei jätä tunteettomaksi ketään, joka siihen syventyy.

Siinä on mielestäni juuri niitä raakoja, tunteettomia elementtejä, jotka liittyvät tähän raadolliseen, kovaan nykymenoon, mutta onneksi filmi sisältää myös sellaisia inhimillisiä, empaattisia pehmoelementtejä, joita moni – minä mukaan lukien – toivoo käytännön elämässä vielä löytyvän.

Löytyykö jokapäiväisessä elämässämme esimerkiksi filmin loppuhuipentuman tyyppistä ihmisen todellista välittämistä ja huolenpitoa?

Toivottavasti edes rippeitä käynnistyvänä vuonna 2004...

Pohdiskeluterveisin

Aki Pyykkö

Pedagogi Suomen Kemistä 

Remonttia, remonttia, remonttia...

Varmaan tekstejäni aiemmin lukenut tunnistaa tämän kirjoituksen alkuosan:

Olen useaankin kertaan kirjoittanut, että vanhoilla omakotialueilla liikkuu aktiivisesti erilaisia remonttitarjousedustajia varsinkin kesäaikaan. Näyttää siltä tarjousaktiviteetti alkaa olla ympärivuotista.
Hyvä niin, koska vanhoissa omakotitaloissa pääsääntöisesti asuu iäkkäitä, eläkkeellä olevia ihmisiä ja monissa tapauksissa remontintarvetta aidosti ilmenee.

Tarjotaan ikkunoiden uusimista, ovien uusimista, ulkokattouusimista vähintäänkin puhdistamista ja pinnoittamista/maalaamista, lisäeristettä vintille, räystäs- ja ulkoseinämaalausta, jne. puhumattakaan suurista sisätilaremonteista ja energiaratkaisujen täydellisistä muuttamisista.

Iäkkäät mökkiläiset joutuvat pohdiskelemaan kiivaasti em. tarjousten tarpeellisuutta, joita saatetaan tyrkyttää tyyliin ”nyt tai ei koskaan”- ja ”me hoidamme vaivattomasti kaiken”-hengessä…

Tarjous- ja alustavaan kaupankäyntihierontaan kuuluu nykyisin olennaisesti käsite kotitalousvähennys.

Kotitalousvähennysjärjestelmä tuo takaisin työn teettäjälle, tässä tapauksessa omakotitalon omistajalle, osan tehdyn työn kustannuksista verovähennyksenä. Järjestelmä on sinällään erittäin hyvä eikä edes suomalaisperinteisesti pahan byrokraattinen. Verottajan kanssa on kuitenkin hoidettava asian virallinen puoli.

Tehdyt tarjoukset kannattaa tarkistaa kilpailuttamalla saatu tarjous esimerkiksi parilla paikallisella yrittäjällä.

_____________________________________________________________________

Nyt juuri tähän päivään eli torstaihin 13.11.2014...

Olin tietokoneeni ääressä, kun näin työhuoneeni ikkunasta vanhan, mustan Mersun matelevan talomme ohi epäilyttävän hiljaa. Takaraivossa vilahtivat lehtien otsikot talousalueemme murtovarkauksista, jotka ovat olleet tarkaan ennalta suunniteltuja/toteutettuja.

Ei tällä kerralla, sillä autosta nousi kaksi nuorta miestä esiteniput käsissään. Toinen suuntasi ulko-ovellemme. Kohta ovikello soi, menin avaamaan psyykaten itseni "myyntipuheen vastaiskuun".

Nuorimies kertoi asiallisesti yrityksensä asian. Oli kysymys taloremonttitarjonnasta.

Kerroin hänelle, että meillä ei ole tällä hetkellä akuuttia tarvetta taloremonttiin. Hän luetteli yrityksensä mahdollisuudet edullisiin kampanjatarjouksiin ja hiukan ihmetteli, miksi en halunnut niistä edes kuulla lisää...

Toistin, että tällä hetkellä ei ole tarvetta ja kun tarvetta ilmenee, hoidan sen omalla tavallani.

"Millä tavalla?" hän asiallisen kohteliaasti tiedusteli. Kerroin hänelle, että otan ensimmäisenä yhteyttä paikallisiin palveluntarjoajiin. En lähtenyt tarkemmin kertomaan hänelle mahdollisista lähitulevaisuuden suunnitelmistamme.

Keskustelimme vielä hetken aikaa. Keskustelumme päättyi hänen kannaltaan tuloksettomana > hän ei päässyt kertomaan yrityksensä kampanjatarjouksista ja näin ollen kauppoja ei syntynyt.

Ymmärrän, että tilanne rakennusekstorilla on tiukkaakin tiukempi ja yritykset pyrkivät laajentamaan toimintareviiriään.

Varmaan edulliset kampanjatarjoukset saattavat tuntua houkuttelevilta, mutta itse olen tehnyt päätöksen, että pyrin ottamaan tarjoukset paikallisilta tarjoajilta. Toki heitäkin on nykyhengen vaatimalla tavalla syytä kilpailuttaa... 

Kuulua yhdistykseen...

Usein sanotaan, että Suomi on yhdistysten luvattu maa...

Suomessa on noin 136 000 yhdistystä. Yhdistymisvapaus on perustuslaissa turvattu poliittinen perusoikeus. Yhdistymisvapaus koskee myös ulkomaalaisia.

Yhdistyksiä on monenlaisia. Yhdistys voi olla esimerkiksi urheiluseura, kulttuuriyhdistys, ystävyysseura tai uskonnollinen yhdistys.

Rekisteröidyt yhdistykset ovat aatteellisia yhdistyksiä. Yhdistystä ei pidä perustaa elinkeinon harjoittamista varten.

Erilaisia yhdistyksiä on mahdollisuus etsiä Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetti–palvelusta.

Jos et löydä itsellesi sopivaa yhdistystä, voit perustaa sellaisen itse.

Yhdistyksen perustaminen

Yhdistyksen perustaminen Suomessa on helppoa. Jo kolme henkilöä voi perustaa yhdistyksen, mutta on parempi koota mukaan enemmän ihmisiä.

Itse asiaan...

Tunnustan, että nuorena miehenä eli 1960-luvulla en pitänyt yhdistyksiin kuulumista kovinkaan ajankohtaisena. Sittemmin työelämä toi mukanaan lähinnä ammattiyhdistykseen kuulumisen tärkeyden. Ne ajat ovat takana, mutta jonkinlainen yhdistykseen kuulumisen tarve niistä ajoista jäi kuitenkin jäljelle.

Itse kuulun tällä hetkellä Insinööriliitto IL ry:n jäsenyhdistykseen Länsi-Pohjan Insinöörit L-PI ry:een, Paperi-Insinöörit PI ry:een ja vielä vanhasta muistista työelämäajoilta Tekniikan Opettajat TOP ry:een... 

Olen kaikissa edellä mainituissa mukana eläkeläisjäsenenä.

________________________________________________________________________

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokous oli tänään keskiviikkona 12.11.2014 klo 18.30 alkaen Kemissä toimitilassamme Vinssissä Meripuistokadulla... 

Yhdistyksen taustaa:

Länsi-Pohjan Insinöörit ry. on perustettu vuonna 1947 jäsenkuntansa ammatillis-aatteelliseksi yhdistykseksi valvomaan ja edistämään jäsentensä ammatillista, taloudellista, henkistä, fyysistä ja teknistä kehitystä.

Länsi-Pohjan Insinöörit ry. on Insinööriliitto IL ry Länsi-Pohjan talousalueella toimiva alueyhdistys, jonka jäsenistö koostuu Kuivaniemen ja Ylitornion välillä asuvista insinööreistä.

Yhdistys toimii yhtenä Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirin kuudesta alueyhdistyksestä valvoen alueellisesti jäsenistönsä etuja Insinööriliiton elimissä ja edustajakokouksissa.

Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 570 jäsentä.

Yhdistyksen toimintaa käytännössä hoitaa hallitus, johon kuuluu: Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 4-8 hallitusjäsentä. Vuodelle 2015 on maksimi henkilömäärä hallituksessa.

Yleensä yhdistysten henkilövalintoja tehtäessä kokouksissa, syyskokouksissa, ei ole tungosta - ei meidänkään yhdistyksessä.

Myönteisenä piirteenä tänään oli kuitenkin se, että saimme hallitukseen kaksi uutta aktiivijäsentä - hyvä niin. Ilmeisesti ns. tulevaisuuden tähtiä - future stars...