Voiko hömpällä rikastua?

Kaivoin taas vanhan tekstini esiin, taitaapa olla vuodelta 2012, joka kukaties on jossakin lehdessä ollut aikanaan esilläkin.

Tekstissä ei vielä mainita Suomen pelimaailman todellisia tähdenlentoja, joista SuperCell on aivan omaa luokkaansa ja omistajat komeilevat mm. vuoden 2013 verotilastojen kärjessä.

Tunnustan avoimesti oman puutteellisuuteni em. asiassa - peliasiassa - en pelaa, en ole koskaan pelannut mitään tietokonepohjaista taistelu- tms. peliä, en edes aikanaan kännyköiden alkuvaiheessa olleita naurettavan yksinkertaisia, alkeellisia ns. matopelejä.

Edelliseen liittyvänä vielä työssä ollessani oppilaani katselivat minua hiukan säälivästi ja kukaties pitivät hiukan kummallisena, kun kerroin asiasta - pelaamattomuudestani...

Tietokoneiden alkutaipaleella tosin kokeilin alkeellista lentosimulaattoriohjelmaa, tavallaan peliä ja pakkohan se oli muutaman kerran pasianssiohjelmaakin kokeilla - molemmat edellä mainitut kehnolla menestyksellä.

Tiedän, että nykypelit ovat aivan toisesta maailmasta ja niitä saattavat pelata "aikuiset miehetkin, kukaties kypsät naisetkin", joten se jokin niissä täytynee olla ihan kokoutukseen saakka.

Ja uusia pelejä maailma on pullollaan! Voiko niitä kohta edes välttää - minäkään...?

Vanha tekstini vuodelta 2012:

VOIKO HÖMPÄLLÄ RIKASTUA?

Olemme viime aikoina seuranneet enemmän ja vähemmän kiinnostuneina, miten käy esim. FACEBOOK-pörsslistautumisessa jenkeissä, Rovio Entertainmentin ANGRY BIRDS-maailmanvalloituksessa, jne. …

Toisaalta monet meistä ovat aidosti pohdiskelleet, kuka välttämättä tarvitsee em. palveluja, toisin sanoen sosiaalista mediaa (some) ja pelien pyöritystä erilaisilla nykytekniikan vempaimilla? Kenellä on aikaa mokomaan hömppään?

”Miten niin hömppään!”, kuulen monen lukijan ajattelevan. ”Meille em. palvelut ovat henki ja elämä, emme yksinkertaisesti voi kuvitella päivää ilman naamakirjaa ja äkäisiä lintuja!”, he ajattelevat päiviensä viihderatoista…

Oli niin tai näin, jenkeissä syntyi 18.05.2012 liuta uusia multimiljonäärejä, kun Facebook listautui pörssiin 38 dollarin tavoitehinnalla ja Rovion Angry Birds jatkaa maailmanvalloitusta julkistamalla sponsoroinnin ensimmäistä kertaa F1-kuvioissa Lotus-tallin kanssa.

Angry Birds -symboliikkaa näkyy ratinpyörittämisessä Monacon kiemuraisella radalla Lotuksen autoissa viikon kuluttua. Voi olla, että sen onnistuu näkemäänkin auton kyljessä, spoilerissa, ajajan kypärässä, tms. Ilmeisesti tähän touhuun rahaa palaa muutama miljoona euroa mutta sitähän Roviolla riittää lööppitietojen perusteella ihan häiriöksi saakka.

Lotus kertoo ajavansa 500. osakilpailunsa ruhtinaskunnassa, kun taas Rovion mobiilipeli saavutti taannoin vielä astetta suuremman numeron: latauksen järjestysluvultaan 1 000 000 000.

Juhliakseen tapauksia, pelistä tulee tallin “virallinen vihainen yhteistyökumppani” ja Lotuksen autot tulevat saamaan “katseenvangitsevat Angry Birds -brändäykset”.

Voiko/uskaltaako enempää enää toivoa?

Niin – muistutettakoon, että onhan Rovion Angry Birds ollut jo aiemmin sen toisen F1-suomalaiskuskin kypärässä esillä.

Palataan otsikon kysymykseen: Voiko hömpällä rikastua? Kyllä voi, mm. Roviosta väännetään jo innolla uutta Nokiaa Suomeen! Rovio yrittää nostaa Angry Birdsin tosissaan megasuosioon.

Tälle vuodelle odotetaan jo melkein sadan miljoonan liikevaihtoa. Voittoprosentin odotetaan olevan hurja, lähes 50 prosenttia.

Parin kolmen vuoden kuluttua Rovio on tarkoitus listata pörssiin. Silloin sen arvo lienee miljardeja/kymmeniä miljardeja. Silloin Suomeenkin todennäköisesti syntyy muutama multimiljonääri lisää. Voihan hömppien hömppä… 

Pohdiskeluterveisin

Aki Pyykkö 

Kemi

Hyvä! Paavo! Oikea ratkaisu!

Seurasin Paavo Väyrysen olemusta torstaina 06.11.2014 klo 19 -  Kemin taidemuseossa hänen esittäessa avaussanat taidenäyttelyn avajaisissa. Kyllä hänellä on sana hallussa, siltä osin asia ok. Kiinnitin kuitenkin huomiota hänen olemukseensa, taisinpa jollekin läsnäolleelle todetakin: "Ei se Paavokaan enää ihan poikanen ole... ."

Siksi luettuani Pohjolan Sanomista Paavon vetäytymisen Keskustan puoluevaltuuston johtoon, puheenjohtajaksi, tuli voimakas tunne, että nyt syntyi oikea, kertakaikkiaan oikea ratkaisu - hyvä näin...


Ote Väyrysen blogista:

"Ilmoittauduin ehdolle puoluevaltuuston johtoon voidakseni edesauttaa puolueen vaalimenestystä ensi kevään vaaleissa. Uskoin, että asiantuntemuksestani ja kokemuksestani olisi saattanut olla hyötyä sekä työvaliokunnan työssä että hallitusneuvotteluissa. Puheenjohtajana olisin ollut valmis tukemaan puolueen ja ehdokkaiden vaalityötä kaikissa vaalipiireissä.

Vastarinta valintaani kohtaan on ollut siinä määrin voimakasta, että katson viisaimmaksi vetäytyä ehdokkuudesta. Keskityn vaalityöhön omassa vaalipiirissäni ja tavoittelen ulkoministerin paikkaa seuraavassa hallituksessa. Haluan olla etulinjassa huolehtimassa siitä, että Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Paasikiven linjalla."

Kemin tulo- ja kiinteistöveroprosenttiin korotusehdotus...

Jo on aikakin, voin henkilökohtaisesti alla olevan artikkelin otsikkoon todeta! Vaikka menopuolen nyörejä kuinka kiristetään/pidetään tiukalla, se ei tällä kerralla todennäköisesti enää riitä. Veronkorotukset aiheuttanevat perinteistä narinaa. Olemme kuitenkin ymmärtääkseni tilanteessa "teet tai itket ja teet", vaihtoehdot ovat vähissä. 

Alla olevan artikkelin toinen ulottuvuus liittyy kuntajakoselsvitykseen. Edistystä olisi edes "tynkäratkaisu" - Keminmaan, Kemin ja Simon yhdistyminen uudeksi kunnaksi. Toivottavasti päättäjiltä löytyy rohkeutta ja viisautta avata peli...

Nettilainaus Pohjolan Sanomien artikkelista:

Nissinen esittää puolen prosenttiyksikön veronkorotusta

Martti Vuolukka

Kemi

Kemi hakee ensi vuoden taloutensa kalupakkiin vipusinta, jota se ei ole käyttänyt seitsemään vuoteen.

Kaupunginjohtaja Tero Nissinen esittää puolen prosenttiyksikön korotusta Kemin tuloveroon. Kemi on nostanut tuloveroprosenttiaan viimeksi vuodeksi 2008.

Maanantaina kokoontuva kaupunginhallitus saa eteensä esityksen, jossa nykyinen tuloveroprosentti 20,75 korotetaan 21,25:een.

Korotus toisi kaupungille noin 1,85 miljoonaa lisäeuroa.

Kaupunginjohtaja esittää myös yleisen kiinteistöveroprosentin korottamista 1,13:sta 1,18:aan. Tämän noston tuotto olisi 200 000 euroa.

Seitsemän

 vuotta sitten Kemi oli kuntakentän 20-30 kovimman verottajan joukossa. Vuosien pidättäytymisen seurauksena jo yli sata kuntaa on Kemiä ahneemmin asukkaansa kukkarolla.

– Ensi vuodeksi noin sata kuntaa nostaa verotustaan, joten meidän suhteellinen asema pysyy kuta kuinkin ennallaan, Nissinen näkee.

Tero Nissinen sanoo, että veronkorotus yksin ja sellaisenaan on tylsä ja yksinkertainen idea.

Kemin tilanne on nyt sellainen, että on järkevää tehdä kattava, kokonaisvaltainen ratkaisu. Verokorttiin turvautuminen on vain sen yksi osa.

– Tämän vuoden tilinpäätös menee noin kolme miljoonaa miinukselle. Valtionosuusjärjestelmän muutos ja sen leikkaukset vievät meiltä toiset kolme miljoonaa. Ensi vuoden budjetissa haetaan tätä kuuden miljoonan tasapainotusta.

Uusien 

veroeurojen lisäksi talousarvioehdotusta tasapainotetaan karsimalla lautakuntien talousarvioehdotuksia noin kolmella miljoonalla eurolla.

Verolinjaukset kaupunginhallitus tekee maanantaina. Nissinen olettaa, että päätös syntyy äänestämällä.

Muilta osin lopullisen budjettiesityksen kaupunginjohtaja tuo hallitukseen kahden viikon päästä.

Tuottavuuden parantamisessa on yhä suuria mahdollisuuksia. Nissisen mukaan niitä hyödynnetään rakenteellisilla uudistuksilla myös ensi vuoden budjetissa. Sähköistämistä jatketaan.

– Hallinto- ja toimistopalveluja organisoidaan uudelleen, samoin elinkeinopalvelut. Sosiaali- ja terveystoimessa tarkastelun alla ovat muun muassa kotihoito sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut.

Kaupungin

 henkilöstön määrä pienenee ensi vuonna. Tämä tapahtuu ilman, että ketään irtisanotaan.

Vielä lautakuntien ensimmäisissä esityksissä suunta oli päinvastainen. Listoilla oli kaikkiaan yli 60 uutta palkollista. Eläkkeelle kaupungin palveluksesta lähtee ensi vuonna 45 ihmistä.

Nissinen sanoo, että jokaista avautuvaa tehtävää tarkastellaan kokonaisuutta vasten. Mahdollisuuksien mukaan töitä ja tehtäviä yhdistetään, tarvittaessa myös yli hallintorajojen.

– Tämä tarkastelu kulkee läpi hallinnon, aivan ylimmälle johtotasolle saakka, Nissinen sanoo.

Näillä ylimmän oksan edustajilla on nimetkin. Sivistystoimenjohtaja Martti Höynälänmaa on juuri jäänyt eläkkeelle, tekninen johtaja Tapani Onkalo jää vuodenvaihteen jälkeen. Kaupunginlakimies Matti Raskeläköityy kesällä.

Kaikkia näitä virkoja ei täytetä.

Meri-Lappi hukkaa energiaa

Meri-Lapin kuntajakoselvitys puksuttaa eteenpäin ja valmistuu vuoden lopulla.

Edellinen selvitys muutama vuosi sitten tyrmättiin. Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen arvioi, että asetelmat eivät ilmeisesti ole juuri muuttuneet.

Jos ja kun tämä tilaisuus missataan, seuraava tarkastelun paikka tulee 2021, ei seuraavien vaan sitä seuraavien kuntavaalien yhteydessä.

– Paljonko siinä ajassa ehtii tapahtua? Seutukuntien kisa kiristyy koko ajan ja siinä pelaamme itseämme nurkkaan.

Nissinen sanoo, että vuosikymmenen vaihteessa alueen kuntien valtionosuudet ovat vuositasolla 15 miljoonaa pienemmät kuin nyt.

Kustannuspuoli paisuu väestön ikääntymisen ja muiden palvelutarpeiden kasvun takia niin ikään noin 15 miljoonaa.

Näiden aukkojen täyttäminen edellyttää selvästi nykyistä elinvoimaisempaa Meri-Lappia. Sitä ei nykyisellä kuntarakenteella synny.

Kolmatta vuotta alueen kuntamenossa mukana oleva Nissinen sanoo, että miltei joka viikko tulee esiin juttuja, jotka hiertävät kivenä kengässä – milloin minkäkin kunnan.

– Hukataan energiaa aivan turhaan.

Itä-Ukrainassa tilanne kiristyy...

Väitetään, että Venäjän kalustoa ja venäläisiä sotilaita ei ole Itä-Ukrainassa, mielenkintoista...

Katselin muutama viikko sitten televisiosta dokumentin, jossa kerrottiin II-maailmansodan aikaisista liittoutuneiden hämäysosastoista ja niiden menestyksekkäästä toiminnasta. Ne menivät niin sanotusti täydestä saksalaisten sodanjohdossa. Ilmakuvissa hämäysosastojen rakennelmat näyttivät aidoilta.

Alla olevassa artikkelissa on tilanne toinen: Rajan yli on tullut vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia luvatta vieraan vallan kalustoa ja miehistöä.

Eikö tälle löydy loppua?
Muuta loppua kuin mikä sotimalla saavutetaan. Valitettavasti em. tyyppiseen ratkaisuun päädyttäessä se onkin tosiasiassa alku - mahdollisesti rajoitetun III-maailmansodan alku, jonka aikakirjat osoittavat aikanaan alkaneen Itä-Ukrainassa - murheellista, todella murheellista...

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ukraina ja Nato: Venäjä tuo kymmeniä panssarivaunuja etulinjaan Itä-Ukrainassa

ULKOMAAT 7.11.2014 15:07 Päivitetty 7.11.2014 16:51

HS–REUTERS

KALLE KOPONEN / HS

Suuri määrä panssarivaunuja ja kenttätykistöä on tullut Itä-Ukrainaan Venäjän rajan yli, Ukrainan armeija kertoo.

Armeijan tiedottaja Andriy Lysenkon mukaan rajan ylittäneessä saattueessa oli 32 panssarivaunua, 16 haupitsi-tykkiä sekä rekkoja, jotka kuljettivat ammuksia ja taistelijoita.

Lysenkon mukaan Venäjä tuo joukkojaan nyt etulinjaan. Uutiskanava Sky Newsin mukaan sotilasliitto Nato vahvistaa Ukrainan havainnot. Myös uutistoimisto Reuters on saanut Natosta vahvistuksen havainnoille.

Perjantaina Ukrainan presidentti Petro Porošenko kertoi keskustelleensa puhelimitse Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa. Uutistoimisto Reutersin mukaan Porosenko kertoi Merkelille, että Itä-Ukrainan tilanne on jälleen kiristymässä merkittävien tulitaukorikkomusten johdosta.

Torstaina Itä-Ukrainan joukot ilmoittivat, että Ukrainan armeija on rikkonut tulitaukoa käynnistämällä uuden hyökkäysvaiheen. Ukrainan hallinto kiisti väitteen välittömästi.

Tulitauko julistettiin syyskuun alussa. Yhteensä Itä-Ukrainan sodassa on kuollut huhtikuusta alkaen yli 4 000 ihmistä.

Tiedottaja Lysenkon mukaan viimeisimmän vuorokauden aikana on kuollut 16 Ukrainan armeijan sotilasta. Samalla Ukrainan "terrorisminvastaisen operaation"Facebook-sivut kertovat Kyiv Postin ja Radio Libertyn sivujen mukaan, että separatisteja on kuollut viimeisen vuorokauden aikana kaksisataa.

Lähes uskomattoman uskottava tarina...

Tänään perjantaina 07.11.2014 klo 11.45-12.15 Prisman parkkialue Kemissä:

Istuskelin autossa jäätyäni odottelemaan vaimoani pikakauppareissulta. Viereiseen parkkiruutuun ilmestyi punainen eteläkorealaisvalmisteinen, nimeltä mainitsematon auto.

Eteläeurooppalaistyyppinen mies viittoili minua avaamaan kuskinpuoleisen ikkunan - näin tein...

Hänen taholtaan käynnistyi vuolas ja erittäin nopeatempoinen selonteko hänen ongelmastaan. Hän puhui huonoa suomea, sekaan tuli enlantia, ilmeisesti italiaa ja mahdollisesti jotain muutakin.

Hän sanoi olevansa italialainen: soppii eppäillä...

Hän sanoi tulevansa Torniosta esittelystä, näyttelystä: mahdollisesti näin...

Hän sanoi olevansa edustaja: soppii eppäillä...

Hän otti esiin tuotekansion, jossa oli ainakin kahdentyyppistä tuotetta: kansio tuntui asiallisen näköiseltä...

Hän sanoi meneväsä Ouluun/Oulunsaloon ja lentävänsä kotiin Milanoon: kukaties näin mutta soppii eppäillä...

Hänellä oli ongelma matkatavaroiden/laukun painon kanssa, siksi hän halusi myydä minulle aggregaatin, joka hänellä oli auton takakontissa: mahdollisesti näin...

Sanoin hänelle, että en ole kiinnostunut siitä, koska meillä on sellainen, mikäli sellaista tarvitaan...

Seuraavana hän tarjosi tuotekansion teräksistä keittiövälineistöä: ihan asiallisen näköistä tavaraa...

Kerroin hänelle, että minulla ei ole tarvetta ostaa em. tyyppisiä keittiövälineitä...

Mikäli oikein ymmärsin, hän olisi antanut em. tuotteet lähes ilmaiseksi ja olisin voinut maksaa aivan miten minua huvittaa. En innostunut lainkaan asiasta...

Tässä vaiheessa hän katsoi parhaaksi kohteliaasti kiittää minua, peruuttaa autonsa ja poistua takavasemmalle.

Minulle on yritetty takavuosina monta kertaa kaupitella nimenomaan markettien parkkipaikalla yhtä ja toista. Ei tosin koskaa näin tyylikkäästi ja lähes uskomattoman uskottavasti.

Kuitenkaan hänen tarinansa ei vakuuttanut minua. Epäilys iski vahvasti takaraivoon. 

"Mitä peliä tämä nyt sitten on olevinaan?" kysyn vaan...

Tapasin henkilön, joka ymmärtääkseni seuraa ympärillään olevaa maailmaa tarkkaan ja aistii herkästi missä mennään tai ollaan menemättä...
Hän oli tulikiukkuinen Suomen valtion saamattomuudesta mm. surullisessa Talvivaara-talouskurjimuksessa.

"Miten on mahdollista, että Suomessa valtio ei voi muka omistaa vaikka koko Talvivaara-kaivoshanketta?" hän jupisi.

"Seurasin tarkkaan kaikki eilisen päivän Talvivaara-tiedotustilaisuudet. Hyvä, että edes nyt valtion tukea löytyy. Löytyy, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Tukea olisi pitänyt tulla jo vuosi sitten ja kunnolla. Jos näin olisi tapahtunut, tilanne olisi nyt aivan toinen!" hän lisäsi.

"Katsopa esimerkkiä länsinaapurista! Ruotsin valtio omistaa tällä hetkellä hyvin menestyvän "kruununjalokiven" LKAB:n. Eihän sielläkään tosin aina ole mennyt kuin lautaa pitkin mutta kuitenkin. Kiirunassa kaupunki siirretään toiseen paikkaa kaivostoiminnan tieltä. Se ei ole halpaa puuhaa sekään, mutta se kuvastaa ruotsalaisen asennoitumisen tärkeään asiaan! Meillä vaan itkestään kaikaen maailman viherpiipertäjien suulla kuorossa, jos vähääkään maan pintaa raapaistaan. On tämä yhtä helevettiä!" alkoi ohjeistajani päästä vauhtiin hiukan lämmettyään...

Vuodatusta tuli hartaasti ja pitkään. Eipä siihen voinut muuta kuin itsekin todeta näin olevan - valitettavasti.

"Toiminnan Kainuussa on aivan ehdottomasti jatkuttava. Jos olisin asioista päättämässä, ostaisin nykyiset osakkeenomistajat kohtuuhinnalla ulos ja alkaisin puhtaalta pöydältä. Tietysti Talvivaaran tämänhetkisistä talousrasitteista on päästävä sopimukseen velkojien kanssa pitkän aikajänteen suunnitelmilla ja maksuohjelmilla." tuttavani totesi hiukan 
rauhoituttuaan. "Toivottavasti tuo Perän Pekka kuitenkin jatkaa. Olisihan hänkin voinut aikanaan rahastaa yhtiön osakkeilla ja luikkia pakoon. Ei luikkinut. Pekka on veistetty toisenlaisesta puusta!" hän vielä totesi...

Lyhyt netti-info LKAB:stä:

LKAB eli Luossavaara-Kiirunavaara 

Aktiebolag on Ruotsin valtion kokonaan omistama kaivosyhtiö, jonka päätoimiala on rautamalmin louhinta Kiirunan ja Malmbergetin rautaesiintymistä.

Osa malmista käsitellään valmiiksi tuotteeksi kaivospaikkakunnalla ja kuljetetaan Malmbanan-rautatietä pitkin raskaillatavarajunilla joko Luulajan tai Narvikin satamiin laivausta varten. Liikenteenharjoittajana toimii LKAB:n tytäryhtiö Malmtrafik i Kiruna AB (MTAB). Osa Luulajassa laivattavasta malmista kuljetetaan Rautaruukin Raahen terästehtaalle.

LKAB:n pääkonttori sijaitsee Luulajassa.

Tuntuuko tutulta?

Tunnustan, että usein olen syyllistynyt kevyeen sopimusehtojen lukemiseen jos ollenkaan...

Ne ovat niitä "tiheään präntättyjä tekstejä", jotka aktivoituvat pääasiassa siinä tapauksessa, jos tulee ongelmia ja/tai tulkintaerimielisyyksiä.

Onneksi toistaiseksi näin ei ole käynyt - nyt on syytä koputtaa maalaamatonta puuta tai ainakin päätä.

Suoraa nettitekstilainausta hiukan muunneltuna:

Netin yleisin valhe: Olen lukenut sopimusehdot

TEKNIIKKA 5.11.2014 16:27 Päivitetty 6.11.2014 16:46

KOLUMNI

Petteri Järvinen 

Kirjoittaja on tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija ja kolumnisti.

Internet on täynnä valheita. Yksi valheista on ylitse muiden, sillä se on omamme. Kuinka monta kertaa oletkaan rastittanut kohdan "Olen lukenut palvelun käyttöehdot ja sitoudun noudattamaan niitä", vaikka et todellisuudessa ole edes vilkaissut tekstiä? Luultavasti kymmeniä, ellei satoja kertoja.

Valehtelusta seuraa aina huono omatunto, mutta tässä tapauksessa siihen ei ole syytä. Kukaan ei jaksa perehtyä käyttäjäsopimuksen ehtoihin – ei edes Googlen juristi, jolta asiaa kerran kysyin. Tekstiä on kymmeniä sivuja ja kieli yleensä englantia. Lakitermit ja koukeroiset lauseet tekevät lukemisesta vaikeaa sellaisellekin, jolle englanti on äidinkieli.

Jokin aika sitten kerrottiin, miten lontoolaisen wlan-verkon käyttäjä sitoutui luovuttamaan esikoisensa palveluun. Ehdon tarkoituksena oli vain testata, miten moni oikeasti lukee sopimuksen. Harva luki, mutta nekään kuusi, jotka kuittasivat kaiken lukematta, eivät oikeasti joutuneet luovuttamaan lastaan.

SANOMA NETWORK OPTIMIZER

Sopimusehdoilla ei ole juurikaan merkitystä, sillä laki suojaa joka tapauksessa kuluttajaa kohtuuttomuuksilta. Vieraskielisen sopimuksen hyväksyminen ei voi velvoittaa mihinkään ja ainoa, mitä suomalaisen nettikäyttäjän tarvitsee noudattaa, on Suomen laki.

Mikäli kyseessä on ilmainen palvelu, sopimuksen rikkomisesta ei voi seurata sanktioita. Pahinta, mitä palvelu voi tehdä, on tilin sulkeminen, jolloin käyttö loppuu. Sekin voi tietysti olla kova rangaistus, varsinkin jos menettää tekstinsä ja kuvansa.

Facebook edellyttää vähintään 13 vuoden ikää (sopimuksen kohta 4.5), mutta sillä ei ole mitään keinoa varmistaa asiaa, eikä laki kiellä valehtelemasta henkilötietojaan. Niin ikään Facebook kieltää tuomittuja seksuaalirikollisia liittymästä palveluun (kohta 4.6), mutta tämänkin ehdon noudattaminen on käyttäjän itsensä varassa.

Toisin päin tilanne on hankalampi, sillä palvelun riidat käsitellään yhtiön omalla kotipaikkakunnalla. Facebookin tapauksessa (kohta 16.1) kiistat ratkaistaan Kalifornian osavaltion pohjoisalueen piirioikeudessa ja osapuolten välille syntyviä mahdollisia vaateita säätelevät kyseisen osavaltion lait.

Vaikka amerikkalainen nettipalvelu vastoin sopimustaan vakoilisi käyttäjiään, myisi heitä koskevat tiedot eteenpäin, hyödyntäisi aineistoa omiin tarkoituksiinsa ja lopuksi vielä sulkisi yksipuolisella ilmoituksella käyttäjän tilin, lähteekö joku meistä peräämään oikeuksiaan San Mateon oikeusistuimeen? Kuka meistä edes tietää, missä San Mateo sijaitsee, ja mitä oikeuksia Kalifornian laki antaa?

Ainoa, mikä pitää jenkkipalvelut ruodussa, on julkisuuden pelko ja amerikkalaisten käyttäjien oma valppaus. Kun Instagram pari vuotta sitten ilmoitti muuttavansa sopimusehtoja ja varaavansa oikeudet käyttäjien lähettämiin kuviin, ilmoituksesta nousi mediakohu. Instagram peräytyi nopeasti ja väitti kyseessä olleen pelkän väärinkäsityksen.

Raaka totuus on, ettei suomalaisella kuluttajalla ole mitään mahdollisuuksia amerikkalaista yritystä vastaan. Jos Facebook poistaa tilin ilman perusteluita tai vaikkapa oman virheensä vuoksi, ei meillä ole mitään keinoa valittaa asiasta. Hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen.

Sopimusehdoista viis – ulkomaisten nettipalvelujen käyttö tapahtuu aina omalla vastuulla.

Kirjoittaja on tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija ja kolumnisti.

Talvivaaran kolme vaihtoehtoa...

Otan jälleen alla olevan Helsingin Sanomien artikkelin selkänojaksi Talvivaara-asiassa.

Olen aikaisemminkin todennut, että luontevin ja varteenotettavin yhteistyötaho myös rahoituksen tilapäisjärjestelyissä olisi belgialainen kaivos- ja metalliyhtiö Nyrstar, joka on Talvivaaran suurin asiakas.

En edelleenkään jaksa uskoa/hyväksyä, että noin neljänkymmenen vuoden tuotantoon riittävät malmivarat jätetään jatkossa hyödyntämättä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt kasoissa on yli miljardin euron edestä tavaraa ja prosessit toimivat ammatitaitoisen työvoiman turvin...

Helsingin Sanomien artikkeli tuunattuna:

 

Talvivaara voi saada uuden omistajan – kriisiyhtiön kolme vaihtoehtoa

HS:n tietojen mukaan neuvottelut 200 miljoonan rahoituksesta Talvivaaralle ovat pitkällä. Jos rahoitusta ei löydy, kaivos lakkautetaan.

TALOUS 7.11.2014 7:45

Heikki Arola

HELSINGIN SANOMAT

Petri Sajari

HELSINGIN SANOMAT

Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos voi vielä selvitä erittäin vakavista vaikeuksistaan, jos neuvottelut uudesta rahoituksesta onnistuvat.

Helsingin Sanomien kahden toisistaan riippumattoman lähteen mukaan neuvottelut 200 miljoonan euron rahoituksesta ovat verraten pitkällä. 

Tytäryhtiön konkurssi olisi voitu estää, jos Talvivaara olisi saanut 20 miljoonan euron tilapäisen rahoituksen. Sillä se olisi voinut huolehtia velvoitteistaan noin kaksi kuukautta, jonka aikana neuvottelut 200 miljoonan euron rahoituksesta olisi ehkä saatu päätökseen.

Neuvottelut tilapäisestä rahoituksesta loppuivat myöhään keskiviikkona, koska valtio ei suostunut yksin myöntämään tilapäistä rahoitusta. Se vaati muita suuressa rahoitusjärjestelyssä mukana olevia osallistumaan tilapäiseen rahoitukseen 50 prosentin osuudella eli 10 miljoonalla eurolla.

Halukkuutta ei ollut, eikä valtio antanut periksi. Siksi Talvivaara Sotkamo ilmoitti varhain torstaina hakeutuvansa konkurssiin. Espoon käräjäoikeus asetti yhtiön konkurssiin tämän jälkeen.

Suuressa 200 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä ja tilapäisessä rahoituksessa yhtenä keskeisenä osapuolena on HS:n lähteiden mukaan belgialainen kaivos- ja metalliyhtiö Nyrstar, joka on Talvivaaran suurin asiakas. Valtio on osallistunut tiiviisti rahoitusneuvotteluihin, mutta se on noudattanut jo viime syksynä ilmoittamaansa linjaa: valtio osallistuu rahoitukseen vain, jos sen osuus on alle puolet.Talvivaara Sotkamon suurin osakkeenomistaja on 84 prosentin omistusosuudella Talvivaara. Osakkeista 16 prosenttia omistaa teräsyhtiö Outokumpu, joka ilmoitti keskiviikkona osavuosikatsauksessaan omistusosuuden olevan arvoton.

Talvivaaralla on edessään karkeasti kolme vaihtoehtoa.

1. Uusi rahoitus

Pörssissä noteerattu Talvivaara onnistuisi sittenkin hankkimaan rahoituksen, jolla se ostaisi tytäryhtiönsä Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan ja keskeiset omaisuuserät. Kaivoksen toiminta jatkuisi. Vaihtoehdon toteutuminen edellyttää, että valtion osuus rahoituksesta on enintään 50 prosenttia. Neuvotteluita jatketaan lähiaikoina, mutta aika on niitä vastaan. Pörssiyhtiö Talvivaarakin on hyvin lähellä konkurssia.

2. Konkurssi

Pörssiyhtiö Talvivaara menee konkurssiin, jolloin valtio menettäisi noin 200 miljoonaa euroa. Valtion sijoitusyhtiö Solidium on sijoittanut Talvivaaran osakkeisiin 149 miljoonaa euroa ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on antanut Talvivaaralle noin 60 miljoonaa euroa lainaa.

Pörssiyhtiön konkurssin jälkeen voidaan perustaa uusi yhtiö, joka ostaisi tytäryhtiön liiketoiminnan ja arvokkaimmat omaisuuserät. Uusi yhtiö olisi velaton, mikä voisi houkutella sijoittajia tai kaivosalan muita yhtiöitä rahoittamaan sitä. Se kuitenkin edellyttäisi, että vuosikausien vaikeuksien jälkeen sijoittajat tai kaivosalan yhtiöt uskoisivat varsinaisen kaivosliiketoiminnan olevan tulevaisuudessa kannattavaa.

3. LakkautusTalvivaara menee konkurssiin, eikä kukaan halua jatkaa kaivoksen toimintaa. Valtio ottaa kaivoksen vastuulleen ja lakkauttaa sen joko nopeutetussa menettelyssä tai hitaammassa menettelyssä, joka voisi kestää yli kymmenen vuotta.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä oli torstaina tiedotustilaisuudessa apeana.

"Vielä eilen meillä oli syytä uskoa, että Talvivaaralla on tänään rahaa toiminnan jatkoon. Aamulla selvisi, ettei ole. Vuosi on ollut raskas koko organisaatiolle. Kukaan ei odottanut, että olisimme päässeet näin pitkälle."

Uusi taskukalenteri - mahtavaa!

En kerta kaikkiaan voi olla innostumatta vuodesta, vuosikymmenestä toiseen uuden taskukalenterin saapumisesta postilaatikkoon!

Juuri tänään sain Insinööriliiton uuden kalenterin vuodelle 2015 lisätekstein Parempaan työpäivään.. Aikaisemmin työssä ollessani kalenteri tuli myös OAJ:n taholta...

Kalenterin kannessa aistin salkkua vasemmassa kädessä kantavan miespuolisen insinöörin tasapainottelevan trapestilla. Näin varmaan realilimaailmassa työelämässä on tilanne.

Itse olen ollut jo yli kuusi vuotta eläkkeellä. Miksi jaksan innostua uudesta taskukalenterista? 

Siksi, että revin käytössäni olevasta taskukalenterista menneet viikot. En siltä osin muistele menneitä. Loppuvuodesta henkilökohtainen taskukalenterini on varsin ohut. Tosin pöytäkalenterissani ovat tärkeimmät tapahtumat, jotka olen säilyttänyt ja niistä on ollut useastikin hyötyä. Pöytäkalenterini olen toistaiseksi säilyttänyt.

Monet käyttävät pöytätietokoneissa, kannettavissa, tableteissa ja älykännyköissä olevia kalenterimahdollisuuksia. Itse en ole niitä ottanut vielä käyttöön...

Toistaiseksi minulle on riittänyt perinteinen paperikalenterivaihtoehto.

Mitä minä sanoin...

Ajattelin alkuviikosta kirjoittaa tekstin otsikolla: Tyyntä myrskyn edellä liittyen Talvivaaran talouskurjimukseen, josta olen supermyönteisessä hengessä kirjoittanut aika monta artikkelia. Em. artikkeli jäi kirjoittamatta.


Tänään ja varmaan lähipäivinäkin revitellään Talvivaaran tytäryhtiön hakeutumisella konkurssiin. 

Yrityssaneerausta hoitanut asianajaja Pekka Jaatinen kertoo, että kaivosyhtiön rahoituspaketti kaatui loppujen lopuksi "mitättömään" summaan lyhyen aikavälin rahoituksesta.

Em. summa lienee muutamia, maksimissaan 10 miljoonaa euroa, jolla olisi rakennettu silta jatkolle.

Varmaan moni pienosakkeenomistaja saa kuulla lähiaikoina rikkiviisaita lausuntoja, jotka alkavat sanoilla: "Mitä minä sanoin...".

Olen aikaisemmissa teksteissäni painottanut, perään kuuluttanut Suomen valtion aktiivisempaa osuutta Talvivaara-asiossa - turhaan. Jokohan aika alkaa olla kypsä valtion mukaantuloon, sen aika näyttää.

Pienenä kevennyksenä tähän artikkeliin lisään, että kävin hetki sitten Kemin kulttuurikeskuksessa. Kaupunginkirjasto pitää aulan pikkuhyllykössä poistettuja kirjoja, joita voi kuka tahansa ottaa mukaansa - ilmaiseksi.

Kuinka ollakaan käteeni sattui Kalle Päätalon kirja nimeltä Myrsky koillismaassa. Se on aivan pakko lukea...
____________________________________________________________________________

Tämän päivän aikana on kuultu monia lausuntoja Talvivaaran tilanteesta. Päällimmäisenä, parhaana ratkaisuna on tuotu selkeästi esille toiminnan jatkaminen. Mistä löytyy se varteen otettava, luotettava ja osaava taho, joka ottaa vastuun Kainuun valmivarannon hyödyntämisestä?  
_____________________________________________________________________

Todettakoon, että löysin ilmaiskirjahyllyköstä vielä lisäksi Kalle Päätalon kirjan nimeltä Myrskyn jälkeen...

Nyt on hetkeksi aikaa luettavaa ja seurattavaakin.