Hesaritekstiä kohta häiriöksi saakka...

Minkä sille voi, kun tykästyy johonkin lukemaansa. Tällä kerralla en voinut kerta kaikkiaan olla lainaamatta vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen tekstiä, pääkirjoitusta. Siinä on selkeää asiaa.

Kevään 2015 eduskuntavaalien halituksen ei kannata tavoitella ohjelmassaan "kaikkea maan ja taivaan väliltä" -vähempikin riittää. Kyllä tässä alkaa tulla vähitellen takaraivoon ajatus: Punamultaa pukkaa...

Asiasta toiseen: 

Ukrainassa juuri tällä hetkellä on kansa vaaliuurnilla. TV-uutisten mukaan valinnanvaraa puolueiden suhteen riittää - kaikkiaan viitisenkymmentä eri puoluetta.

Onneksi meillä Suomessa on noin viidennes edellisestä ja niitäkin on ihan liikaa. Mielestäni meille riittäisi viisi puoluetta, joista tärkeimmät olisivat: Oikeisto-, keskusta- ja vasemmistopuolue ja pari muuta "koontipuoluetta". Edellisissäkin on valinnanvaraa ihan riittämiin...

Nettilainaus hiukan "mainosriisuttuna" Heslsingin Sanomista:

Vaivaako hallitusta väärä vaalitulos vai selkeyden puute?

PÄÄKIRJOITUS 26.10.2014 9:11

KOLUMNI

Kaius Niemi HELSINGIN SANOMAT

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.

Voiko vaalitulos olla "väärä"?

Voi olla. Näin sanoi eräs johtava virkamies, joka pohti tulevia eduskuntavaaleja kuluneella viikolla. Hän ei ollut huolissaan siitä, mitkä puolueet keräisivät eniten ääniä. "Väärällä" tuloksella hän tarkoitti perinteisen kolmen suurimman puolueen blokin hajoamista.

Vanhastaanhan Suomea hallittiin kahden päähallituspuolueen ja muutaman pienemmän puolueen voimin. Kolmas suurin jäi tai jättäytyi oppositioon. Kaava toistui ennen viime vaaleja kuin kello.

Nykyisen hallituksen vaikea ja haparoiva taival tunnetaan hyvin. Piinallisen yksityiskohtainen 90-sivuinen hallitusohjelma laadittiin pitämään laajapohjainen koalitio hallinnassa. Eläkepäätös syntyi tänä syksynä, mutta selkeä suunta on puuttunut. Viimeiset kuukaudet uhkaavat jäädä vaalivankkureiden ohjastamiseksi, vaikka aikaa ei olisi hukattavissa kuukauttakaan Suomen ohjastamisesta.Liian monta tasavahvaa puoluetta voisi johtaa jälleen samaan lopputulokseen kuin edellisissä vaaleissa. Syntyisi liian monen puolueen hallitus, liian monimutkainen hallitusohjelma ja niiden myötä nykyisen kaltainen kyvyttömyys toteuttaa isoja tarvittavia muutoksia seuraavan vaalikauden aikana.

Voisiko sosiaali- ja terveysuudistus jäädä tällä vaalikaudella toteutumatta? Siihen ei olisi varaa. Äänestäjät saattavat lopultakin arvostaa enemmän isoja päätöksiä ja niiden toimeenpanoa kuin vaalien alla tapahtuvaa perinteistä irtopisteiden keräämistä.

Vaalitulos ei voi olla "väärä". Suomalaiset äänestävät kuten parhaaksi katsovat. Puolueiden keskinäiset koot voivat kaikin mokomin muuttua edellisiin vuosikymmeniin verrattuna. Pikemminkin kannattaa miettiä sitä, miten seuraava hallitus – millä tahansa kokoonpanolla – pystyy välttämään edellisen kauden sudenkuopat. Se on mahdollista, jos huomiota kiinnitetään riittävästi hallitusohjelman laatimiseen ja ammattimaisempaan johtamiseen.

Vuonna 2008 Sitran silloinen innovaatiojohtaja Mikko Kosonen arvioi Suomen ketteryyttä. Kouluarvosanaksi hän antoi seitsemän. Valtionhallinto oli Kososen mielestä "uskomattoman siiloutunut".

Ministeriöiden rajat ylittäviä isompiä hankkeita oli vaikea toteuttaa. "Hallitusohjelmassa sanotaan, että tehdään tätä ja tätä, mutta toimeenpanoon ei ole resursseja – siilot hoitavat jos ovat hoitaakseen", Kosonen luonnehti Helsingin Sanomien haastattelussa.

Yli kuutta vuotta myöhemmin asiat ovat edenneet vain vähän, mutta ympäröivä todellisuus on muuttunut sitäkin enemmän. Suomella ei mene hyvin. Tilannetta ei helpota ulkomaailman taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen epävakaus. Sitran yliasiamieheksi edennyt Kosonen antaa Suomen ketteryydelle arvosanaksi enää kuusi.

Hänen ja professori Yves Dozin tänä syksynä julkaisema raportti kehottaa poliittisia puolueita selkeämpään strategiseen ajatteluun. Kaksikko ehdottaa uudelle hallitukselle 3–5 suurta tavoitetta, jotka muodostaisivat suunnan maan johtamiselle.

Puolueet laatisivat vaalien alla omat suuntansa Suomelle aikaisempaa selkeämmin. Vaalikamppailu käytäisiin puolueiden strategisten ohjelmien eroista. Vaalien jälkeen puolueiden ohjelmat sovitettaisiin yhteen ja niistä muodostuisi hallituspuolueiden yhteinen strateginen ohjelma. Lopuksi tärkeimmiksi luokitellut asiat purettaisiin konkreettisiksi tavoitteiksi, ja mikä tärkeintä, toteuttaminen aikataulutettaisiin.

Hallitusohjelmassa ei pitäisi määritellä keinovalikoimaa vaan pitäytyä tavoitteissa, Kosonen sanoo. Hyvällä johtajuudella keinot kyllä löytyvät. Myös hallinto tulisi uudistaa reippain ottein.

Samansuuntaisiin ajatuksiin päätyi keskushallintouudistusta pohtiva parlamentaarinen komitea väliraportissaan tiistaina. Hallitusohjelmat yksinkertaisemmiksi, parempaa reagointikykyä vaalikauden aikana ja enemmän yhteistyötä ministeriöiden välillä. Uskallusta ruotsalaiseen yhden yhtenäisen valtioneuvoston malliin ei komitealla ollut.

Entä ministerien määrä? Matti Vanhasen ajoista määrä on vähentynyt. En silti kadehdi pääministeriä, jonka "johtoryhmä" koostuu yhteensä peräti 17 ihmisestä.

Kaius Niemi kaius.niemi@hs.fi
Twitter: @kaiusniemi
Kirjoittaja on vastaava päätoimittaja.

Vanha teksti kissoista ja oravista muutaman vuoden takaa...

Alla oleva teksti on siltä ajalta, kun kulkukissat olivat tontillamme ongelma, on osittain vieläkin.
Sitten tulivat oravat. Niitä näyttää tällä hetkellä olevan kaksi, kova talvivarastojen, käpypiilojen rakentelu on käynnissä.
  
Vanha teksti: 

KOTINURKKAORAVAT, NUO HERTTAISET RIIVIÖT?

Kirjoitin kauan sitten artikkelin: SAATANA! TONTTI TÄYNNÄ KISSANPASKAA
Muistaakseni se jossakin lehdessä julkaistiin otsikolla: VOI HIMSKATTI SENTÄÄN, 
KISSAT PISUVAT JA KAKKIVAT TONTILLAMME

On kevät, lumet sulavat, kesä tulee kohinalla, jolloin talven tapahtumat tulevat esiin. 
Tontillamme on liikkunut aikaisempia vuosia vähemmän kissoja, joten odotan, että aivan 
joka neliömetrillä ei ole kissojen jätöksiä. Jos niin, niin hyvä niin…

Mutta entä nuo ”kotinurkkaoravat”, nuo herttaiset riiviöt?

Mitä Google sanoo asiasta esimerkiksi hakusanalla eläinsuojelulaki - oravat? Löytyihän 
sieltä tavaraa, tekstiä, vaikka muille jakaa.

Kiinnitin huomiota mm. seuraavaan:

Onko kesäruokinta luonnoneläinten hyvinvoinnin kannalta suositeltavaa?
Pitää paikkansa, että kesäruokinta ei ole oraville tai linnuille tarpeen. Ne löytävät kyllä 
luonnosta ravintonsa. 

On mahdollista, että pesimäaikaan linnuille tarjottu helppo siemenravinto heikentää 
poikasten selviytymistä ja kasvua, koska luonnossa ne saavat myös hyönteisravintoa, 
minkä osuus ravinnosta voi vähentyä ruokinnan vuoksi. Esimerkiksi harakasta on 
olemassa tutkimustulos, jonka mukaan auringonkukansiemenet ja pähkinät olivat 
poikasille haitallisia. 

Oravista vastaavia tutkimuksia ei ole tiedossamme, mutta on syytä ottaa huomioon se, 
että erittäin kesyiksi käyneet oravat saattavat käydä erittäin röyhkeiksi ja tunkeutua 
asuntoihin sisälle. Tämä taas ei varmasti kaikkia ihmisiä miellytä, ja oravia voidaan 
hätistellä ja karkottaa myös kyseenalaisin keinoin. 

Kannattaa huomioida myös se, että eläimiä olisi ruokinnan aloitettuaan ruokittava joka 
ikinen päivä. Myös eläinten jälkeläiset ja niiden jälkeläiset tulevat oppimaan olemaan 
riippuvaisia päivittäisestä ruokinnasta. Vastuu on siis suuri ja jatkuu hamaan 
tulevaisuuteen. 

Ymmärrän toki, että ajatus kesäruokinnan lopettamista tuntuu surulliselta, sillä oravat ovat 
hyvin kauniita ja mielenkiintoisia seurattavia. Eläinten kesäruokinta olisi kuitenkin hyvä 
lopettaa, kun ruokaa on luonnossa paljon tarjolla. Talvella ruokinnan voi taas aloittaa. 
Ruokinnan voi lopettaa niin ettei enää vie uutta ruokaa ruokintapaikalle, mutta antaa 
eläinten syödä jo siellä olevat muonat loppuun.

Niinpä!

Erittäin kesyiksi käyneet oravat saattavat käydä erittäin röyhkeiksi ja tunkeutua asuntoihin 
sisälle. 

Tontillamme on hyvä, monipuolinen puusto, vaikka iäkkäitä puita on jouduttu kaatamaan.
Tontillamme on liikkunut useiden vuosin, oikeastaan vuosikymmenien ajan oravia. 
Lukumäärä on vaihdellut havaintojeni mukaan kahdesta kuuteen. Lukumäärää ovat 
pitäneet toistaiseksi kurissa lähinnä paikallinen liikenne ja kissat.

Oravat ovat takavuosina pysyneet pois rakennuksista. Vuoden parin aikana olemme 
havainneet, että niitä alkaa pesiytyä rakennusten ullakolle nimenomaan talviaikaan. 

Olen saanut asiallisia ohjeita paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä pariinkin kertaan.
Ensi kesänä tavoitteeni on ratkaista em. kiusallinen ongelma.

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Kemi

Odotettavissa sikakallista tumpelointia...

Olen seurannut vuosien, oikeastaan vuosikymmenien aikana kohtalaisen tarkkaan Suomessa vallinneen niin sanotun kolmikantasopimusjärjestelmän toimivuutta. 

Kolmikannalla yleisesti tarkoitetaan valtiovallan, käytännössä kulloisenkin hallituksen, työmarkkinaosapuolten: työnantajajien ja työntekijöiden etujärjestöjen välistä neuvottelukäytäntöä.

Vuosien saatossa on tämän tästä saatu seurata itse neuvotteluja, mutta myös nimenomaan eräänlaista jälkipyykkiä neuvotelluista sopimuksista.
Sopimuksenteon jälkeen ei aina, oikeastaan lähes koskaan löydy yhteistä kaiken kattavaa näkemystä, mistä on loppujen lopuksi sovittu.

Suomessa tämänhetkiseesä taloudellisessa tilanteessa kipeästi kaivataan suuria rakenteellisia uudistuksia. Mikäli em. käsitteen alle vähääkään kuuluvat lähitulevaisuuden kuntaliitos-/kuntajakojatkaisut, sote-ratkaisut, eläkeratkaisut, jne. , niin tästä takuuvarmasti vuosikausia näemme päivittäin eräänlaista televisionäytelmää - jatkosarjaa uutisten ja ajankohtaisohjelmien yhteydessä.

Tästä eteenpäin arvelen pidettävän kymmeniä ettei peräti satoja erilaisia/eri työryhmien 
palavereja, joissa edellä mainittuja rakenteellisia uudistuksia pohditaan ja muokataan lopulliseen muotoonsa.

Ilmeisesti tästä eteenpäin näemme myös joka ainoassa television uutislähetyksessä pätkän jostakin neuvottelu- ja/tai allekirjoitustilaisuudesta, jossa järjestöjohtajat kirjoittivat nimikirjoituksiaan sopimuspapereihin – uskossa/harhauskossa, että olemme sopineet jotakin uutta. Samassa lähetyksessä saamme oletettavasti asiaan liittyvänä myös valtionvallan näkemyksen kulloiseenkin asiaan.

Siihen se yhteisymmärrys sitten todennäköisesti päättyykin. Tuskin on muste sopimuspapereissa kuivunut, kun asiasta aletaan julkisesti riidellä…

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolella, keskusjärjestöillä on pilvin pimein lakimiehiä 
sopimuksia värkkäämässä. 

On käsittämätöntä, että Suomessa, suomenkielellä ei saada sellaista yksiselitteistä tekstiä aikaan, että sen kanssa voidaan jatkossa sovussa elää. Aina sama juttu! Riitelyä, riitelyä ja riitelyä!

Itselleni on muodostunut sellainen käsitys, että loppujen lopuksi yksituumaisuutta ei 
halutakaan yksiselitteisesti saada aikaan, vaan halutaan – sopimuskauden väliaikana –
työllistää nuo edellä mainitut, sikakovapalkkaiset lakimiehet.

Varmaan monet aidot = oikeat ammattijärjestöihmiset ovat perijuurin turhautuneet asiasta. 

Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen ja vielä kerran Väyrynen...

Minun oli pakko lisätä otsikkoon tuo - ja vielä kerran Väyrynen, jotta teksti erottuisi aikaisemmasta artikkelistani.

Kun Paavo Väyrystä kuuntelee tai hänen sanomisistaan lukee lehdistä, tulee väistämättä mieleen edesmennyt, armoitettu suomalainen pilapiirtäjä Kari Suomalainen. Karilla oli kynä mutta myös sana hallussaan.

Hän muun muassa totesi nostaessaan oikean käden keskisormen pystyyn: " Olen aina oikeassa ja kaksikymmentä vuotta aikaani edellä!"

Sama "vika" saattaa olla Meidän Paavollamme. "Eihän Paavo tyhmä ole, päinvastoin, mutta hänellä on äärimmäisen kova, timantinkova ja kyltymätön vallanhalu, ettei hän välillä tunnu pysyvän pukunsa sisällä!" sanoi hänet hyvin tunteva ei-keskustalainen...

Hän lisäsi: "Eiköhän tämä rähmällään olo itään päin ala riittämään, siirrytään nykyaikaan, reaalimaailmaan! Toivottavasti Paavokin sen jossakin vaiheessa ymmärtää."

Paavon toimintaa, edesottamuksia olen sen verran seurannut, että hän jos kuka löytää sopivan valtapolkureitin, "porsaanreiän",  mikäli Keskusta menestyy kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

Reilusti ja avoimesti hän tuntuu reittinsä jo etukäteen ilmoittavankin. Varmaan reitille löytyy kapuloita rattaisiin..

Hiukan tuunattu nettiartikkeli Helsingin Sanomista:

Paavo Väyrynen haluaa ulkoministeriksi ja kehuu nykyistä ministeriä Erkki Tuomiojaa

KOTIMAA 25.10.2014 8:25

Juha Roppola

HELSINGIN SANOMAT

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk) tutkii mietteliäänä Juha Sipilän Nato-lausuntoa. Kulmat ovat kurtussa, kun epäilevä katse käy keskustan puheenjohtajan ajatusten kimppuun.

"Tarvitaan varmaan keskustelua", hän toteaa.

Sipilä sanoi perjantain Talouselämä-lehdessä, että Suomen kanta puolustusliitto Naton jäseneksi hakemiseen pitää jättää auki. Hänen mukaansa "raudan saanti" olisi Naton jäsenenä kriisitilanteessa paremmin turvattu.

"Paasikiven linjan" puolustajaksi ilmoittautuneen Väyrysen maailmankuvaan Nato-jäsenyyden myönteisten puolien esiin tuominen istuu huonosti.

Puolueensa kunniapuheenjohtaja haluaa muistuttaa, että keskustan kannan sotilaalliseen liittoutumiseen voi muuttaa vain puoluekokous.

Puheenjohtaja Sipilän mukaan keskusta on kuitenkin mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka jättää Naton suhteen liikkumavaraa.

Nato-jäsenyyden hakemisen estävästä hallitusohjelmakirjauksesta tulisi erityisen tarpeellinen, jos kokoomus olisi mukana seuraavassa hallituksessa.

"Pääministeri Alexander Stubb ajaa Suomen Nato-jäsenyyttä määrätietoisesti ja keinoja kaihtamatta. Jos kokoomus on hallituksessa, hän on pää- tai ulkoministeri."

Väyrynen näkisikin seuraavan hallituksen ulkoministerinä mieluummin itsensä. Ulkoministeriö on Väyryselle tuttu paikka, sillä hän on hoitanut tehtävää 1970-luvulta alkaen neljässä eri hallituksessa. Vuodet 2007–2011 hän toimi ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.

Ennen ulkoministerinpestiä hän haluaa takaisin puolueensa sisäpiiriin. Välineeksi Väyrynen on keksinyt keskustan puoluevaltuuston, jolle puolue valitsee pysyvän puheenjohtajan.

Kun Väyrynen ilmoittautui ehdokkaaksi, puoluejohdosta korostettiin uuden tehtävän hakevan muotoaan. Sen suoma läsnäolo-oikeus keskustan puolue-elimissä sai kuitenkin Väyrysen asettumaan ehdolle.

"Jos minulla olisi mahdollisuus osallistua puoluehallituksen lisäksi myös työvaliokunnan kokouksiin, voisin siellä antaa panokseni Juha Sipilän tueksi. Koen, että se saattaisi olla hyvinkin tarpeen."

Suomen ulkopoliittisesta linjasta Väyrynen on hyvin huolissaan. Hänestä se myös riippuu liiaksi siitä, kuka on äänessä.

"Ukrainan kriisin yhteydessä on käynyt ilmi, että meillä on aika suuria näkemyseroja. Ennen muuta se näkyy ulkoministerin ja pääministerin kannanotoista ja toiminnasta. Näyttää olevan myös niin, että pääministerin ja presidentin välillä on erilaisia näkemyksiä ja linja on erilainen."

Väyrysen näkemyksen mukaan ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) on suhtautunut Venäjän-vastaisiin pakotteisiin selvästi pidättyvämmin kuin pääministeri Stubb.

"Minun mielestäni Erkki Tuomioja on toiminut tämän Ukrainan kriisin yhteydessä mallikelpoisesti. Itse olisin toiminut varmasti hyvin samalla tavalla."

Politiikka meni hänen mukaansa pieleen jo kauan ennen Ukrainan kriisiä – tarkemmin vuonna 2008. Hänen mukaansa Venäjä olisi silloin pitänyt ottaa mukaan EU:n itäisen kumppanuuden ohjelmaan.Ukrainan sodassa pakotteilla ei Väyrysen mukaan ole myönteisiä vaikutuksia. Pakotteet eivät kuitenkaan olisi EU:n Venäjän-politiikan ensimmäinen virhe.

"EU-ministerivaliokunnassa asiasta keskusteltiin, ja minä ehdotin, että Venäjä otettaisiin mukaan ainakin tarkkailijana."

Väyrysen ajatus ei maistunut silloin ulkoministerinä toimineelle Alexander Stubbille.

Jos Väyrystä olisi kuunneltu, olisi hänen itsensä mukaan saatettu välttää sellaisen vastakkainasettelun syntyminen, joka lopulta johti Ukrainan sotaan.

Vaikka lännen valinnoilla on Väyrysen mukaan vaikutusta Venäjän kielteiseen kehitykseen, Venäjän voimapolitiikalta ja kansalaisvapauksien rajoittamiselta ei voi ummistaa silmiään.

"Eihän Krimin haltuunottoa voi hyväksyä. Tai jos ihmisoikeusjärjestö Memorial pyritään lakkauttamaan, sitä täytyy arvostella. Täytyy kritisoida sitä, mitä on tarve kritisoida."

Veikkauksen nettijalkapalloa...

Olen seurannut jonkin verran Veikkauksen sivuilla nettijalkapalloa ja pelaillut livenä pienin panoksin lähinnä Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Italian pelejä. Toki jonkin verran kotimaisiakin pelejä.

Pääsääntöisesti olen päässyt aistimaan upeaa jalkapalloa myös niin sanottua potkupalloa.

Lähinnä viimeksi mainittujen pelien yhteydessä olen ihaillut eräiden pelaajien ilmiömäisiä näyttelijäsuorituksia.
En lakkaa ihmettelemästä, miten esim. pelaaja voi pikku kosketuksen vastustajalta saatuaan kieriskellä niin pitkään - ruudulta katsoen jopa viisikin metriä. Liike-energian ei uskoisi riittävän niin väkkärämäiseen pyöriskelyyn. Todennäköisesti sopivalla, opetellulla kuivaharjoittelulla näin mahtaviin suorituksiin kyllä ylletään...

Onneksi erotuomarit pääsääntöisesti puuttuvat em. tyyppiseen "filmaamiseen" jopa varoituksia, keltaisia kortteja jaellen.

Kauan, vuosikymmeniä sitten meidän "superkaatuilija" Vesa-Matti Loiri, Vesku olisi varmaan pystynyt vastaaviin suorituksiin.

Välillä ovat pelaajien ilmeet myös niin tuskaisia pallonhallintatilanteissa, varsinkin pallon menetyksissä vastustajille, että tuskin em. ilmeisiin/ääntelyyn pystyy pitkänkään näyttelijäuran tehnyt näyttelijä.
Rehellisesti on tosin todettava, että jos vastustaja tulee pahasti nappulat edellä nilkkaan, niin kyllä siinä yläkerta saattaa jopa sumentua.

Eräissä otteluissa paareja kannetaan kentälle erotuomarin viittoilun tuloksena tämän tästä. Yleensä käy kuitenkin niin, että paarien saapuessa "potilaan" viereen, tämä ponnahtaa ketterästi ylös - halu jatkaa kuitenkin peliä on voimakas,

Poikkeuksellsesti olen tänään maanantaina 27.10.2014 katsellut ruotsalaista jalkapalloa Veikkauksen nettisivuilta: Helsingborg-IFK Göteborg - ottelua. Vierasjoukkue oli selkeästi niin sanotusti niskan päällä, peli päättyi 0-3.
Minulle jäi sellainen tunne, että jommasta kummasta joukkueesta oli pelaaja pitkin kenttää noin puolen minuutin välein. Jalat tuntuivat mm. kramppaavan...

Edellisistä kommenteistani huolimatta käväisen varmaan jatkossakin katselemassa Veikkauksen nettisivuilla jalkapalloa, sillä missäpä niitä maailmanluokan supertähtiä muuallakaan tapaa...

Sanomalehtien hinta-/laatusuhde

Luen - niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut - pääsääntöisesti kahta sanomalehteä: Helsingin Sanomia ja Pohjolan Sanomia. Molempia lehtiä luen sekä paperi-että nettiversioina.

Hyviä lehtiä molemmat, tosin ne painivat niin sanotusti eri sarjoissa.

Lisäksi lukuvalikoimaani kuuluvat luonnollisesti talousalueemme kaupunkilehdet, lähinnä Lounais-Lappi ja Kemi-Tornio...

Tällä hetkellä kotitalouteemme tulee Pohjolan Sanomat tilattuna.

Helsingin Sanomat on tullut useaan otteeseen-lähinnä tarjouskampajan-jälkimainingeissa tilattunakin.
Tällä hetkellä saan kyseisen lehden paperiversiot jälkijunassa naapuriltani - muovipussillisen kertarysäyksenä. Luen ne myös jälkikäteen kertarysäyksenä kohtalaisen nopeasti, lähinnä selaillen. 
Kiinnostavimmat artikkelit irrotan/leikkaan talteen myöhäisempää tarkastelua varten. Ne muiden ("poltettavien") lehtien mukana päätyvät loppujen lopuksi sytykkeeksi varaaviin takkoihimme. Puhdas puutuhka palautuu aikanaan pensaiden ja puiden juurille - tieto on muuttunut lannoitteeksi... 

Itse varsinaiseen asiaan: Hetki sitten kävin taas keittiön pöydän ääressä läpi muovikassillisen Hesareita.

Etusivun yläreunassa on hintatietoa: Irtonumero 3,50 €, kotiin tilattuna alk. 0,97 €/pv (12 kk:n jatkuva tilaus) eli noin 350 €/vuosi. 

Päätin päivittää hintatietoni myös Pohjolan Sanomien osalta. Todettakoon, että lehti on nykyään 5-päiväinen ja kahtena "välipäivänä" eli maanantaina (ilmestyy jo sunnuntaina) ja torstaina tulee Lounais-Lappi-lehti ilmaisjakeluna.

Pohjolan Sanomien irtonumero maksaa 2,00 € ja tilaushinta jatkuvana tilauksena ja kerralla maksettuna on 20,50 €/kk eli 246,00 €/vuosi.

Jätän em. lehtien verkkotuotteet vertailun ulkopuolelle.

Edellä mainitun informaation perusteella Helsingin Sanomien "kilohinta" on 100-0 huomattavasti edullisempi kuin Pohjolan Sanomien, koska sivumäärä on moninkertainen mutta...

Vielä tällä hetkellä minun henkilökohtaisessa vertailuvaaàssani on nimenomaan uutisoinnin paikallisuus ollut tärkein vaikuttava tekijä. Onko se vielä lähiaikoinakin, sen aika näyttää...

Kyllä Pajalan Kaunisvaaran kaivos kanveesista nousee...

Toimin taas eräänlaisena välikätenä. koska Pohjolan Sanomien lukijakunta on loppujen lopuksi rajallinen.

Olen kirjoittanut tästä asiasta aikaisemminkin. Asia kiinnostaa minua ainakin kahdesta eri syystä.

Olen tavannut alla olevassa artikkelissa mainitun ex-kunnanneuvoksen Bengt Niskan Ruotsin Pajalassa. Olen kuunnellut livenä hänen esityksen Kaunisvaaran kaivoksen synnystä erään kokouksen yhteydessä.

Olen täysin vakuuttunut, että hän jos kukaan kykenee lobbaamaan poliitikot myötämielisiksi asialle ja siten kaivoksen pitkän aikajänteen rahoituksen avaamiseksi. Em. toimenpitein kaivoksen toiminta kyetään käynnistämään ja turvaamaan.. 

Toisaalta olen vaatimattomalla panoksellani mukana Ammattiopisto Lappian Kaivosalan ammatiilisessa neuvottelukunnassa.

Kyseisessä neuvottelukunnassa luonnollisesti seuraamme pääasiassa Suomen, erityisesti Pohjois-Suomen  mutta myös Pohjois-Ruotsin kaivosalan kehitystä koulutuksen näkökulmasta. 

Nettitekstiä Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 24.10.2014 07:08, julkaistu 24.10.2014 07:05

Kaunisvaaran kaivos ei jouda koipussiin

Kuva: Anssi Jokiranta

Pekka MaunoLähetä palautetta toimittajalle

Jättimäiset malminlastauskoneet seisovat nyt toimettomina Pajalan Kaunisvaaran kaivoksella. Viestintäpäällikkö Niclas Dahlström uskoo, että ei mene kauan kun kaivos on taas toiminnassa.

Pajalassa kaikki voimat on valjastettu Kaunisvaaran kaivoksen pikaiseen avaamiseen.

Edessä olisi kuntatalouden katastrofi, jos miljardi-investointi joutuu pitkään seisokkiin.

Pekka Mauno

Seitsemän valtavaa kaivosdumpperia seisoo rivissä kuin hylättynä 60 metriä syvän avolouhoksen reunassa. Louhoksen pohjalla näkyy kirjavia keppejä malmin räjäytykseen tarkoitetuissa kairausrei`issä.

– Viimeiset räjäytykset on tehty viikko sitten, sanoo viestintäpäällikkö Niclas Dahlström.

Ollaan Northland Resources -yhtiön Kaunisvaaran kaivoksella Ruotsin Pajalassa. Kaivosta pannaan pakettiin rahojen loppumisen vuoksi. Potkut on saanut 240 henkilöä kaivosyhtiöstä ja sama määrä alihankkijoiden työntekijöitä.

Kaivokselle jää runsaat parikymmentä työntekijää ylläpitotehtäviin ja muutama toimihenkilö valmistelemaan pikaista avaamista. Siis jos rahoitus saadaan kuntoon.

Kuinka pitkän ajan yhtiö uudelleen avaamiseen tarvitsee, sitä se ei ole kertonut. Pörssitiedotteessa hallituksen puheenjohtaja Olav Fjell on ilmoittanut kaksi vaikuttavaa tekijää: kun edellytykset paranevat ja pitkän tähtäimen rahoitus varmistuu.

Juuri nyt ei kumpikaan näytä toteutuvan. Rautarikasteen hinta jatkaa alamäkeä ja rahoittajat ovat entistä varovaisempia.

Yhtiön työntekijät eivät ole kuitenkaan menettäneet toivoaan. Irtisanottu viestintäpäällikkö Niclas Dahlströmkin uskoo, että toiminta käynnistyy ennen kuin hänen irtisanomisaikansa kuluu loppuun.

Kyse

 ei ole vain kaivoksessa töissä olleiden tai vain Pajalan kunnan kohtalosta. 40 prosenttia työvoimasta tuli muualta Norrbottenista, Suomen puolelta ja Västerbottenista. Kaivoksesta puhutaan Tornionlaakson kaivoksena.

Kaunisvaaran 110 asukkaan kyläänkin asettui kaivoksen avaamisen jälkeen asumaan muutama perhe.

40 vuotta kyläkauppiaina toimineet Kenneth ja Pirjo Aro ovat huolissaan. – Kun kaivos avattiin, alkoi valtava vilske. Rikasteautoja meni seitsemän minuutin välein jompaan kumpaan suuntaan, Pirjo Aro kertoo.

Kiirunassa töissä käyvä Hans-Erik Aro tulee ovesta 2,5 vuotiaan Märtan kanssa. Tyttö pääse mummon syliin.

– Ennen kaivosta oli pakko lähteä muualle töihin. Nyt moni kavereista on palannut. On traaginen juttu, jos kaivos menee kiinni, sanoo Hans-Erik Aro.

Mutta 

palataan vielä kaivokselle konttoriin, jossa Harry Rantakyrö pakkaa tavaroitaan pahvilaatikkoon. Rantakyrö on paitsi irtisanottu henkilöstöosaston työntekijä, myös Pajalan kunnan tuleva kunnanneuvos. Hän on siten keskeisessä asemassa estämässä, ettei toivottomuus valtaa mielialoja.

– Tällä alalla nousut ja laskut ovat tuttuja. LKAB:kin teki 1980-luvun alussa tappiota huonon hintason vuoksi miljoona kruunua päivässä, 3 000 irtisanottiin. Mutta siitä vain selvittiin, hän sanoo.

Rantakyrö ehti olla 37 vuotta LKAB:lla neljässä kaivoksessa ennen kuin tuli töihin Kaunisvaaran kaivokseen.

– Viime kesänä Pajalassa oli kolme alle 24-vuotiasta työtöntä. Kun itse tulin työelämään, silloin oli hyvä, jos kolmelle oli työtä tarjolla, kuvaa Harry Rantakyrö Pajalan tilannetta.

Pajalan

 kunta on lykännyt ensi vuoden budjetin tekoa siihen saakka, että tulee selvyys, avautuuko kaivos nopeasti vai ei.

Rantakyrö arvioi, että kolme kuukautta on maksimiaika, minkä kaivos kestää olla seisokissa. Muussa tapauksessa irtisanotut työntekijät alkavat hakeutua muualle töihin ja kaivoksen käynnistäminen vaarantuu.

– Pitää saada poliitikot paikan päälle. Ei riitä, että he sanovat ymmärtävänsä. Ymmärrys ei tuo rahaa.

Ex-kunnanneuvoksella on kova paikka edessä

Pajalan 2000-luvun ykköspoliitikolla Bengt Niskalla on nyt uransa kovin tehtävä lobata poliitikot myötämielisiksi ja tie auki kaivoksen rahoitussolmun avaamiseksi.

Kunta on antanut sen tehtäväksi eläkkeellä olevalle kunnanneuvokselle.

Niskalle kyse on myös henkilökohtaisesta haasteesta. Hänen aikanaan kaivospäätös tehtiin ja Pajala nousi Ruotsin surkeimpien kuntien joukosta kärkikaartiin.

– Kaivoksen syntymiseen asti elämä oli yhtä itkua ja parkua. Se oli ollut mennyt 60 vuotta huonompaan suuntaan, Niska muistelee 2000-luvun alkuvuosia.

Sitten tuli kaivospäätös ja kahdeksan miljardin kruunun (900 miljoonan euron) investoinnit. Kaikki kunnan tunnusluvut kohenivat kertaheitolla.

– Jos kaivosta ei saada käyntiin, se olisi sellainen paukku, ettei siitä enää nousta. Ei tämä ole bidragin kerjuuhomma, eikä kyse ole valtion hätäaputöistä. Vähän lisää rahaa toisen tuotantolinjan saamiseksi toimintaan, sanoo Bengt Niska.

Vaalitaktisia irtiottoja...

Kyllä Paavo Väyrynen oli aikanaan oikeassa, nimittäin Suomen EU-jäsenyyden suhteen. Meidän olisi pitänyt pysyä erossa EU:sta ja rahaliitosta. Keskittyä sen sijaan Pohjoismaiden yhteistyön tiivistämiseen.

Nyt - kaksikymmentä vuotta myöhemmin - eletään aivan toista aikaa ja päälle käyvät toisenlaiset ongelmat. Päätöksentekoprosesseihin hiipivät mm. NATO-kannanotot.

Kyllä Paavo Väyrynen on siinä oikeassa, että Suomen Keskusta rp:n osalta päätökset mm. em. asiakokonaisuudesta tehdään luonnollisesti omassa piirissä.

Arvelen, että Keskustan nykyinen, suvereeni puheenjohtaja Juha Sipilä katsoo vaalitaktisin irtiotoin jo nurkan taakse ja vähän pitemmällekin.

Hän selkeästi näkee nyky-Kokoomuksen heikkoudet, mahdolliset äänestäjäsiirtymät nimenomaan Keskustaan ja siksi muotoilee sanansa, lausuntonsa hiukan väljemmin kuin Keskustan tiukka linjaus sallii.

Mikäli asiat etenevät NATO-jäsenyyden suuntaan, siitä käydään taatusti aikanaan kansanäänestys. Varmaan sitä ennen on tehty viimeisen päälle kattava SWOT-analyysi asiasta. Ken elää, hän näkee...

Pätkä suoraa nettilainausta tältä päivältä:

HSTV:n Studio Kulmapöydässä vieraana Paavo Väyrynen

Paavo Väyrynen kritisoi Juha Sipilän Nato-kommentteja

POLITIIKKA 24.10.2014 12:39

Jukka Hiiro

HELSINGIN SANOMAT

HSTV:n Studio Kulmapöytä -keskusteluohjelmassa europarlamentaarikko ja keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kritisoi keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän Nato-lausuntoja.

Sipilä sanoi perjantain Talouselämässä, että mahdollisuus Nato-jäsenyyteen on jätettävä auki, ja että Keskusta voi olla mukana vain hallituksessa, joka jättää Nato-kantansa auki. Väyrynen on asiasta jyrkästi eri mieltä.

"Nykyisen hallituksen ohjelmassahan on hyvin selkeästi ilmoitettu, että ei haeta eikä valmistella Nato-jäsenyyttä," Väyrynen sanoo.

Väyrysen mielestä olisi typerä linjamuutos muodostaa hallitus ja kirjoittaa sille hallitusohjelma, jossa jätettäisiin kokonaan auki kysymys Suomen suhteesta Natoon.

"Etenkään tilanteessa jossa Alexander Stubb on joko pää- tai ulkoministeri. Hänhän ajaa hyvin päättäväisesti ja keinoja kaihtamatta Suomen Nato-jäsenyyttä", Väyrynen sanoo.

Väyrysen mielestä Alexander Stubbin mahdollinen rooli tulevan hallituksen pää- tai ulkoministerinä on otettava huomioon. Keskustan pitää pitää Väyrysen mukaan käydä keskusteluja linjasta, sillä puoluekokous on hänen mukaansa selkeäesti todennut linjan, ja sen voi muuttaa vain puoluekokous.

"Se on niin kuin meidän osalta lukittu", Väyrynen toteaa.

Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen tuoreessa kirjassa esittämästä kritiikistä Väyrysellä on niin ikään vahva mielipide. Esimerkiksi Korhosen väitettä siitä, että hän olisi toiminut aikanaan niin sanotun K-linjan inkvisiittorina, Väyrynen pitää suorastaan lapsellisena. Korhosen kirja on hänen mielestään lisäksi liian paksu, tylsä ja huonosti editoitu.

Kemin kirjastoauton, Merilokin kohtalo vaakalaudalla...

Alla olevan artikkelin mukaan näyttää siltä, että Kemin kirjastoauton, Merilokin ajot ovat ohi.

Murheellista, jos näin todella pääseen käymään. Pienellä rahalla sen toimintaa kyetään jatkamaan, jos hyvää tahtoa löytyy. Mielestäni kirjastoauto kuuluu Kemin katukuvaan, imagoon.

Nettilainaus Pohjolan Sanomien sivulta:

Päivitetty 22.10.2014 17:30, julkaistu 22.10.2014 17:26

Lautakunta esittää Kemin kirjastoautosta luopumista

Kuva: Nina Susi

Lähetä palautetta toimittajalle

Kirjastoauto Merilokki on palvellut kemiläisiä vuodesta 1987.

Jussi Saarela

Kemin kulttuurilautakunta päätti tiistain kokouksessaan esittää kaupunginhallitukselle Kemin kirjastoauton toiminnan lopettamista. Huonokuntoinen auto on seissyt jo viime elokuusta lähtien. Vuonna 1987 rekisteröidyn kulkupelin remontoiminen olisi maksanut jopa noin 8 000 euroa.

Päätösesitykseen lisättiin, että kirjastolla on tarkoitus tiivistää yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa sekä lisäksi kehittää hakeutuvia kirjastopalveluja kaupunkilaisille, jotka eivät pääse omin voimin käymään kirjastossa.

Kirjastoimenjohtaja Hilkka Heikkisen mukaan hakeutuva kirjastopalvelu aloitettaneen samanlaisella Kirjakassi-palvelulla, jollainen on käytössä jo Torniossa. Palvelussa kirjaston työntekijät pakkaavat lainakirjat valmiiksi ja esimerkiksi omainen tai ystävä käy hakemassa kirjat.

Hörölöröä sano...

Saan alla olevan tyyppistä hörönlöröä viikoittain. Arvelen, että tämäntyyppistä rahailmoituksia, lähes satumaisen suurista rahasummista, tulee sadoille, tuhansille kukaties kymmenille tuhansille suomalaisille vuositasolla. 

Ilmeisesti asiaan on vaan "suhtauduttava" ja poistaa tietokoneelta...
___________________________________________________________________

Hörönlörö-sähköpostiviesti:

Hei!

Olen Andrew Young asianajaja Lontoosta, Englannista. Asiakkaani kuoli vuonna 2008, ja hän jätti jälkeensä summan 9,500,000 Englannin puntaa (yhdeksän miljoonaa, viisisataa tuhatta Englannin puntaa) talletettuna pankkiin. Valitettavasti hän ei nimennyt perijänsä ennen äkillistä kuolemaansa.

Kaikki yritykseni jäljittää hänen perheenjäseniään ovat epäonnistuneet, koska hän ei kirjoittanut testamenttia ennen kuolemaansa.

Englannin perintölaki sallii takavarikoitavan edesmenneen varat, jotka ovat jääneet perimättä kun yli 6 vuotta tilinomistajan kuolemasta on kulunut. Kuitenkin, pankki on ottanut minuun yhteyttä löytääkseni perijän edesmenneelle asiakkaalleni, niinpä rahat luovutetaan henkilölle, jota en ole vielä pystynyt löytämään asiakkaani perijäksi. Tämän vuoksi otan yhteyttä sinuun, koska aion laillisesti suositella sinua hänen perijäkseen, koska sinulla on sama sukunimi kuin edesmenneellä asiakkaallani.

Englannin perintölain mukaan on lakimiehen vastuu osoittaa edesmenneen perijä ja olen edesmenneen asianajaja. siten minulla on oikeus suositella sinua perijäksi ja pankki luovuttaa varat sinulle.

Minulla on kaikki lailliset dokumentit, joita tarvitaan varojen siirtoon ilman ongelmia Englannin ja omassa maassa hallinnon kanssa. Tämä varojen siitrto on 100 % riskivapaa. Neuvon ja ohjaan sinua, mitä pitää tehdä missäkin ajassa ja pian tämä summa on siirretty tilillesi. Matkustan tapaamaan sinua maahasi, niin jaamme summan 40% sinulle, 40% minulle ja 20% lahjoitettuna hyväntekeväisyysjärjestöille.

Tämä periminen tulee saatettua laillisesti loppuun; kaikki mitä tarvitsen on täydellinen yhteistyö ja rehellisyys.

Jos olet kiinnostunut työskentelemään kanssani, ota yhteyttä ja täytä alla pyydetyt tiedot:

Koko nimi: .....................
Matkapuhelinnumero: .....................
Puhelinnumero: .....................
Faksinumero: .....................
Ammatti: .....................
Ikä: .....................
Kansallisuus: .....................

Odotan pikaista vastaustasi.


Kunnioittaen,
Andrew Young