Varmaa on myös, että lähitulevaisuudessa lööpeistä saamme lukea reippaita irrotteluja ehdokkaiden edesottamuksista.
Tyypillinen tilanne: Kuka sanoi kellekin mitäkin, missäkin ja niin edelleen…
Tyypillinen tilanne on myös siltä osin, että aluksi tuntuu, että kukaan ei muista mitään,
mutta mitä pitemmälle juttu etenee, niin kaikki muistavat kaikki ja vähän enemmänkin.
Lööppidemokratia toimii.
Kohta ilmeisesti esitetään lööpeissä kunnianloukkausuhkauksia ja kolkutellaan
käräjäoikeuden portteja.
Tulee taas väistämättä mieleen ajatus, että Suomi on niin pieni maa, että tuota puheen- ja kirjoittamisen aihetta revitään/on revittävä vaikka mistä – aika lailla turhanpäiväisestäkin…
Murheellisinta on se, että tässä tapauksessa mahdollisuuksiaan, kykyjensä riittävyyttä
testaavalle – mahdollisesti hairahtuneelle – henkilölle, kansanedustajalle/kansanedustajaehdokkaalle saattaa jo pätkätyöpaikka vaarantua, jos ei sanojaan ole asetellut viimeisen päälle rehellisesti.
Toisaalta hänkin tietää, että vaalikansan, rahvaan muisti on lyhyt, tuskin nykyaikana edes
vuosineljänneksen eli kvartaalin mittainen…
Takavuosien, laajojen äänestäjätutkimustenkin mukaan priorisoidaan lähes samat asiat tärkeiksi: Sairaanhoito, vanhustenhoito, varautuminen väestön ikääntymiseen, energiakysymykset ja työttömyys.
Lähellä viiden kärkeä ovat köyhien asema, verotusasiat, koulutusasiat, palkansaajien asema ja tulokehitys, eläkeasiat, jne. …
Hyviä asioita kaikki!
Varmaan viimeaikaisten maailmanpolitiikan tapahtumien vuoksi myös yleiseen turvallisuuteen liittyvät asiat tulevat esiin. Onko Suomen eduskuntavaaleista keväällä 2015 tulossa samalla osittain myös "NATO-vaalit"? Tuskin sitä aivan ohittaa voi - kaikki ehdokkaat joutunevat tavalla tai toisella ottamaan siihen kantaa.
Toisaalta osa elää unessa, niin kuin edesmennyt, arvostettu filosofi, ajattelija Yrjö Kallinen meitä suomalaisia muistutti ja varotteli kauan sitten…
