torstai 2. lokakuuta 2014

Talvivaaraa, Talvivaara, Talvivaara...

Kyllä on mukava lukea alla olevan tyyppistä tekstiä kestoaiheestani nimeltään Talvivaara.
Kehitys- ja valtion omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) haluaa Ylen mukaan Talvivaaran jatkavan ja pitää mahdollisena, että valtio tukee Talvivaaraa.

_____________________________________________________________________

Kauan sitten, käytännössä alkuvuodesta 2014 kirjoitin mm. seuraavaa:


Ei viikkoa ettei Talvivaara ole otsikoissa. Ei riitä, että ns. keltainen lehdistö irrottelee, suorastaan hekumoi irtonumeromyyntiä lisäten asiasta lööpeissään Talvivaaran nykyahdingosta. Samaan kuoroon ovat yhtyneet sanomalehdet ja nimenomaan tv-uutiset…

Jokainen lukutaitoinen suomalainen tietää tarkalleen Talvivaaran tämänhetkisen tilanteen vai tietääkö sittenkään.

Tietääkö suomalainen matti tai maija meikäläinen, että em. yrityksessä on meillä jokaisella paljon kiinni valtion – Solidiumin – omistuksen kautta.

Solidium lyhyesti nettilainauksena:

Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa. Solidiumin sijoitustoiminta perustuu taloudelliseen analyysiin. Solidiumin sijoitusstrategian perusta ja keskeisin tavoite on nykysalkun hyvä hoito ja sen arvon kasvattaminen. Solidiumin osakesalkussa on yksitoista pörssilistattua yhtiötä, joissa kaikissa Solidium on vähemmistöomistajana.

________________________________________________________________________

Erityisesti Kainuun Talvivaaran tilanne ei ole saanut kummoista kouluarvosanaa lööpeissä eikä asiaa ymmärtävien ammattimiestenkään puheissa. Viimeaikaisissa teksteissä/tv-uutisoinnissa ovat vilahtaneet sanat: yhteiskunnan saamattomuus, kyvytön johto, nikkelin maailmanmarkkinahinnan romahtaminen, allasongelmat, ympäristön saastuttaminen, prosessin tehottomuus, jyrääminen, luparikkomukset, valvonnan puute ja aivan viime päivinä nimenomaan kassan tyhjeneminen.

Kuitenkin tälläkin hetkellä: Kainuun työllisyyteen liittyvänä Talvivaaran kerrannaisvaikutukset ovat tuhansia työpaikkoja ja yli miljardin euron edestä metallia jo valmiina kasassa.

Uusilla kasoilla prosessi toimii – lehtitietojen mukaan – erinomaisesti…

Tiedän, että monet lukijoista ajattelevat Talvivaaran olevan suuri kupla. Näkemyksen taustalla on olennaisesti pörssikurssin kehitys. Se on syöksynyt alas kuin kivi taivaalta.

Muutamassa vuodessa 7 eurosta alle 10 senttiin. Tällä hetkellä (torstaina 2. päivänä lokakuuta 2014) se on noin 4 senttiä.

Yrityksen arvo tämänhetkisellä pörssikurssilla mitattuna on naurettavan alhainen. Sen joku raharikas voisi ostaa lähes taskurahoillaan, jos se olisi näin myytävissä.

”Meillä suomalaisilla ei yksinkertaisesti ole varaa ajatuttaa Talvivaarasta alas. Se on liian suuri ruumis!

Jos eduskuntavaalit olisivat juuri nyt edessä, Talvivaaralle löytyisi ruuhkaksi saakka myötätuntoa, paitsi ehkä viherpiipertäjiltä!” totesi taannoin eräs asiaan perehtynyt.

Mielestäni Suomen valtio on ollut viime vuosina murheellisen passiivinen monissa valtionomistukseen liittyvissä hankkeissa. Niitä on ihan luetteloksi saakka. Se on tosi syvältä se…

Tuntuu välillä siltä, että ministereitäkin ohjailevat ns. keltaisen lehdistön kevyehköt kesälööpit.

Talvivaaran rahoitustilanne on tiukka. Kassassa ei ole liiemmälti pelivaraa. Juuri nyt rahoitustilanteeseen haetaan kiihkeästi uusia ratkaisumalleja. 

Talvivaara irtaantui Lontoon pörssistä - hyvä niin - se oli nykytilanteeseen peilattuna liian suureellista.

Toivottavasti suomalaisten piensijoittajien usko ja luottamus säilyy kuitenkin pääosin aidosti Talvivaaran tulevaisuudessa.

Väliin tuntuu siltä, että pitäisikö pannan hattu asian ratkaisemiseksi kiertämään...

Itse odotan Talvivaaran tilanteesta myönteisiä uutisia lähitulevaisuudessa, toivottavasti niitä alkaa tipahdella kesän kääntyessä alkusyksyyn...

Kyllähän tuo tämän viikon tiistai eli 30.09.2014 oli tosi murheellinen mutta myös jätti pienoisen elämän liekin lepattamaan...

_______________________________________________________________________

Tänään torstaina 02.10.2014 vihdoinkin jotain tukea valtionhallinnon suunnalta, toivottavasti eivät ole pelkkää eduskuntavaalien läheisyyden irtiottoja...
Kehitys- ja valtion omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) haluaa Ylen mukaan Talvivaaran jatkavan ja pitää mahdollisena, että valtio tukee Talvivaaraa.
Paatero korosti , että työpaikat, aluetaloudelliset vaikutukset ja ympäristö ovat nyt tärkeitä. Hän sanoi Ylelle, että ”sellaista vaihtoehtoa, että sitä malmivarantoa ei hyödynnettäisi tai työpaikat tuhottaisiin, sitä en halua nähdä”.
Ministerin mukaan nyt selvitetään, löytyykö Talvivaaralle rahoittajaa markkinoilta. Paatero sanoi Ykkösaamussa myös, ettei Solidiumia ole poissuljettu, kun Talvivaaran ongelmaa ratkaistaan.
”Kaikkein paras vaihtoehto tietysti on, että rahaa löytyy markkinoilta, ja meille tulee uudenlaista osaamista tämmöiseksi ankkurisijoittajaksi. Sehän on tietysti unelma.”
Paatero valittiin kehitys- ja omistajaohjauksesta vastaavaksi ministeriksi, kun vihreät lähti hallituksesta.
Aikaisemmin tällä viikolla elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoi, että valtio voi osallistua Talvivaaran rahoittamiseen osana markkinaehtoista ratkaisua. Hän sanoi, että valtion osallistumisen edellytyksenä on, että kaivostoimintaan mukaan tulee uusi teollinen tai muu vakaa toimija, joka tuo toimintaan lisää osaamista, resursseja ja uskottavuutta ja että ympäristöasiat hoidetaan.

Hanna Eskola
hanna.eskola@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Nettipankin maksupohjien päivitys...

Kävin hetki sitten nettipankissani. Tein joitakin laskujen maksumääräyksiä ja samalla poistin muutamia valmiita maksupohjia - yrityksiä, henkilöitä ja tilinumeroita. 

Monet ajatukset kävivät mielessäni poistaessani edesmenneen kirvesmiehemme, ystäväni Unto Postisen nimen ja tilinumeron.

Hän oli aikanaan meille rakentamassa kaiken kaikkiaan kuutta rakennusta ja rakennusten pohjia vuosien 1982-2012 eli kolmenkymmenen vuoden aikana. Hän oli monitaitoinen rakennusalan ammattilainen.

Viimeisin yhteinen ponnistuksemme oli Kemin edustalla olevan Selkäsaaren pohjoispäädyssä rakentaessamme merihenkistä torppaa ja pientä varastorakennusta. Se tapahtui myöhäissyksyn, oikeastaan vuodenvaihteen 2010/2011 ja alkukesän 2012 aikana. 

Aika monta kertaa sinne Unskin lähdettiin osittain Kalkkinokalta mutta pääasiassa Hahtisaaren veneluiskalta...

Irtiottoja Meri-Lapin liitosselvityksestä...

Tämän keskiviikon 01.10.2014 Pohjolan Sanomissa oli artikkeli kuntajako-/-liitosselvityksestä.

Aikaisemmin on ollut noin 110%:n todennäköisyydellä selvää, että Tornio ei ole ajatuksesta, suurkunnasta kiinnostunut. Ylitornio on tullut selvitykseen mukaan valtionhallinnon painostuksesta ja nyt liputtaa itsenäisenä kuntana pysymisen puolesta. Tervolassa ollaan myös kohtalaisen itseriittoisia.

Mielestäni kuntajakoselvittäjät Martti Ruotsalainen ja Timo Mäkitalo voisivat jaktkossa keskittyä vain ja ainoastaan Kemimaa-Kemi-Simo-uuskunnan hahmottamiseen. Muut vaihtoehdot epärealistisina voi hyvällä omallatunnolla unohtaa.

Varmaan kuntajakoselvittäjät käyttävät tavalla tai toisella SWOT-analyysia ja/tai sen sovellutuksia asian varmistamiseksi. Päättäjille on taivuteltava selkeä, yksinkertainen rautalankamalli asiasta...
_____________________________________________________________________

Ajatelin kirjoittaa otsikon asiasta tuoreen kirjoituksen luettuani Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Katri Kulmunin yleisönosastokirjoituksen Pohjolan Sanomista lauantaina 4. päivänä lokakuuta otsikolla: Seutukuntaamme kehitettävä voimakkaasti.

Loppujen lopuksi minun ei ole syytä edellä olevaa kirjoitusta muuttaa.

Katri tuntuu omassa tekstissään hiukan ohjeistavan Pohjolan Sanomien toimittajaa, joka teki artikkelin 30.09.2014 pidetystä seutukunnan kuntajakoasiasta, artikkeli julkaistiin 01.10.2014. Vähän on selittelyn makua...

Turhaa parran pärinää...

Näyttää siltä, että vanhat, turhautuneet ja kränisevät ukonkääkät kirjoittelevat/kirjoituttavat muistelmiaan.

Muistelmissa kerrotaan/kerrataan ännänteen kertaan vanhoja, iänaikaisia asioita, joista tuskin kukaan on enää kiinnostunut.
Kaikki löytyy jo entuudestaa netistä ja/tai ainakin niin sanotun keltaisen lehdistön lööppisivuilta.

Niin, ilmeisesti noista lööppikirjoituksista saa eläkkeen lisukkeeksi sen verran, ettei leivän päällä tarvitse pitää ainoastaan ylähuulta...  

Paljonko on paljon?

Olen kirjoittanut viimeisen vuoden aikana monta artikkelia kestoaiheesta kaivosyhtiö Talvivaara, jonka kehityskaarta olen monista eri syistä seurannut koko sen tähänastisen eliniän. Talvivaaran tie on ollut kivikkoinen. Pääasiassa viimeiset hetket kolinkolia alas, josta media ottaa irti kaiken ja vielä enemmänkin…

Katselin hetki sitten kaivosyhtiö Talvivaaran viidenkymmenen (50) suurimman osakkeenomistajan 30.09.2014 päivitettyä osakasluetteloa.

Monet suuromistajat ovat eilen edelleen "tankanneet" Talvivaaran osakkeita, pienosakkeenomistajat sitävastoin median johdattelevan spekulointiuutisoinnin myötä myyneet aktiivisesti laskevin pörssikurssein osakkeitaan - lievässä paniikissa.

Suurin omistaja, Solidium Oy omistaa tällä hetkellä 318 329 000 osaketta eli 15,1800% koko osakekannasta.
Talvivaaran koko osakemäärä on tällä hetkellä 2 096 782 480100,00 osaketta...

Mediassa on esitetty arvioita, että akuutisti tarvittaisiin riihikuivaa rahaa 100-200 miljoonaa euroa. Arvio perustuu viimeksi toteutetun selvittäjän esittämiin arvioihin.

Sillä saataisiin välittömästi malmin uuslouhinta käyntiin tuotanto ajettua noin kuukaudessa "oikeisiin lukemiin" ....

Paljonko on paljon?

Onko esim. 100-200 miljoonaa euroa paljon rahaa? Riippuu luonnollisesti, mihin sitä vertaa, voin minäkin estottomasti viisastella...

Jos em. rahamäärää rohkenee verrata vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon Suomessa vuosikausia taaksepäin ja vuosikausia/-kymmeniä eteenpäin maksettavaviin tietotekniikkajärjestelmien "yhteensopivuuden takaamiseksi", niin on kysymyksessä pikkusumma.

Em. yhteensopivuuden takaamiseksi tehtävät tietotekniikkajärjestelmät maksavat miljardeja, kukaties jopa kymmenen miljardia euroa!
Miljardi = tuhat miljoonaa, jotta Taka-Hikiän eläkeläismummon vaivat saadaan aukottomasti siirretyksi alue-/keskussairaalaan tai peräti Kehä III-sisälle ja jotta eri tietotekniikkajärjestelmät kommunikoivat yhteensopivasti...

Toisaalta...

Jos tuota 200 miljoonaa euroa vertaa Talvivaaran euroa/osake, se on niin vähän, että sitä ei kehtaa edes mainita.

Jos otetaan tuo Solidium Oy:n tämänhetkinen osakemäärä  318 329 000 osaketta
vertailuun mukaan, niin osaketta kohti, se tekisi noin 0,63 euroa eli 63 senttiä osaketta.

Paljonko on paljon? Ei kovinkaan paljon näin äkkituntumalta.
Kyllä meillä on maa väärällään eteviä, rikkiviisaita ja sanavalmiita kolumnisteja. He pääsevät suorastaan hekumoimaan epäonnistumisilla.
Tässäkin Talvivaara-tapauksessa he tekevät -todennäköisesti  jatkossakin - kaikkensa, jotta piensijoittajille saadaan "kunnon opetus" vertaamalla mm. Talvivaaran osakkeenomistusta Veikkauksen Lotto- peliin.
Totta kai suomalaisille piensijoittajille Talvivaaran osakkeiden osto on ollut aivan muuta kuin lottoamista. Haluan uskoa, että pääosin osakkeenomistajilla - pienillä ja suurilla - on edelleenkin tavoitteena pelastaa kyseinen yhtiö.

Suurista omistajista puheen ollen, Sinulla ja minullakin Solidiumin kautta on mahdollisuus osallistua pelastustalkoisiin.

Nyt tarvitaan Suomen valtion entistäkin selkeämpää roolia.

Kysymyksessä ei ole pelkästään Talvivaara yrityksenä, vaan koko kaivosalan tulevaisuus ja nimenomaan tässä tapauksessa koko Kainuun tulevaisuus. 

Koska me - Sinä ja minä - omistamme suomalaisina tuon Solidum Oy:n, niin eihän tuo suuri lisäpanostus toki olisi, jotta saadaan homma taas kunnolla pelittämään...





"Hei! Me väännetään! Puukkoa vielä lisää haavassa..."

Kyllä meillä on maa väärällään eteviä, rikkiviisaita ja sanavalmiita kolumnisteja. He pääsevät suorastaan hekumoimaan epäonnistumisilla.

Tässäkin Talvivaara-tapauksessa he tekevät -todennäköisesti jatkossakin - kaikkensa, jotta piensijoittajalle saadaan "kunnon opetus" vertaamalla mm. Talvivaaran osakkeenomistusta Veikkauksen Lotto- peliin.

Totta kai suomalaisille piensijoittajille Talvivaaran osakkeiden osto on ollut aivan muuta kuin lottoamista. Haluan uskoa, että pääosin osakkeenomistajilla - pienillä ja suurilla - on edelleenkin tavoitteena pelastaa kyseinen yhtiö.

Suurista omistajista puheen ollen, Sinulla ja minullakin Solidiumin kautta on mahdollisuus osallistua pelastustalkoisiin.

Nyt tarvitaan Suomen valtion entistäkin selkeämpää roolia.

Kysymyksessä ei ole pelkästään Talvivaara yrityksenä, vaan koko kaivosalan tulevaisuus ja nimenomaan tässä tapauksessa koko Kainuun tulevaisuus. 

Tämän aamun eräs "puukonvääntö haavassa"-artikkeli:

Talvivaara-lotolle kävi kalpaten

Keskiviikko 01.10.2014 klo 10:43  


Tiistaiaamu kello 9 oli ratkaiseva hetki kymmenilletuhansille piensijoittajille.
Kävi viimeinkin selväksi, että Talvivaara-lotossa ei jaeta pika- eikä päävoittoja. Käteen jää vain kasa tappioita, menetettyjä euroja.
Talvivaaran selvittäjän Pekka Jaatisen jättämän saneerausohjelman mukaanTalvivaara Sotkamon koko liiketoiminta myydään uudelle yhtiölle. Samalla velat leikattaisiin 99-prosenttisesti.
Hyvä uutinen on, että toimintaa aiotaan jatkaa, mutta on edelleen täysin auki, kuka näin tekee. Ja kenen pussista rahat uuteen yhtiöön tulevat.
Talvivaaran nykyinen toimitusjohtaja Pekka Perä toteaakin yhtiön tulostiedotteessa ykskantaan, että tulevaisuus on edelleen vaakalaudalla.
"Saneerausohjelmien toteutuminen on edelleen ehdollinen velkojien hyväksynnälle ja riittäväksi katsotun, pitkän aikavälin rahoitusratkaisun saavuttamiselle", Perä sanoo.
Mahdollisuuksia on, mutta mikään ei ole varmaa.Takarajana Talvivaaran selviämiselle on nyt joulukuun 1. päivä.
Piensijoittajat ostivat Talvivaaraa kuin hurmoksessa viime kevääseen saakka. Ostoputki on kestänyt käytännössä koko sen ajan, kun Talvivaara on hoiperrellut kuilun reunalla.
Nordnetin mukaan Talvivaaran osaketta sisältävien salkkujen lukumäärä kääntyi viime kevään aikana orastavalle laskutrendille pitkäkestoisen ja voimakkaan nousutrendin jälkeen.
Vuoden 2012 maaliskuun lopussa vähintään yhden Talvivaaran osakkeen sisältävien salkkujen määrä oli vajaat 10 000. Tällä viikolla vastaava salkkumäärä oli yli 16 000.
Kun suuret instituutiosijoittajat poistuivat Talvivaarasta, piensijoittajat tankkasivat. Jo tuolloin oli tiedossa, että kyse on lähinnä lottokupongista.
Talvivaaran omistajina on ollut kymmeniätuhansia piensijoittajia. Lottokupongin ennätyshalpa hinta on innostanut ostamaan, ja pienikin positiivinen liikahdus on näyttänyt prosenteissa valtavalta voitolta.
Totuus on inhottava. Kymmenientuhansien sijoittajien rahat ovat nyt Kankkulan kaivossa.
Saneerausmenettelyn myötä Talvivaaran nykyisen osakkeen arvo liudentuu käytännössä nollaan. Aikamoinen isku ja opetus pörssisijoittamista opetteleville suomalaisille.

Jari Saario
jari.saario@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

tiistai 30. syyskuuta 2014

Onko analyytikoilla puhtaat jauhot pussissa?

Tässä on aineksia todelliseen veret seisauttavaan jännitysnäytelmään vailla vertaa. Oleellinen osa kirjoitettiin juuri tänään tiistaina 30.09.2014.

Tänään kuulimme ensin hyviä uutisia Suomen  eräästä kestospekulointiaiheesta - Talvivaarasta, ennakkotietoja selvitysmies Pekka Jaatisen raportista.
Talvivaaran pörssikurssi ponnahti nousuun.
Eipä mennyt aikaa kuin hetki, niin Kauppalehti uutisoi osakkeennousun olevan väärinkäsityksen syytä. Evli Bankin analyytikko Antti Kansanen analysoi selvitysmies Pekka Jaatisen raporttia.
Talvivaaran osakekurssi laskee jyrkästi.

Nimenomaan piensijoittajat ovat selvästi hermostuneet, vaikka aamun ensimmäiset uutiset olivat kokonaisuudessaan myönteisiä.
Mikäli oikein havaitsin pörssikurssi laski päivällä pahimmillaan -32% eilisestä, vielä pörssipäivän päätteeksikin noin -22% käyden välillä siedettävissä noin - 15%: lukemissa.

Oletettavasti pahin paniikki osakkeenomistajien keskuudessa on hiukan rauhoittunut.

Selvitysmies on tarkentanut iltapäivällä Talvivaara-näkemystään. Missään tapauksessa Talvivaaran tie jatkossa ei ole helppo - oikeastaan paäinvastoin.

Viitaten Evli Bankin analyytikon umpisurkeaan, suorastaan johdattelevaan, manipuloivaan näkemykseen on pakko todeta: Nyt joku/jotkut tekevät piensijoittajien hädällä raakasti riihikuivaa rahaa. Kauppaa Talvivaaran osakkeilla on tehty tänään 30.09.2014 yli 7 miljoonan euron edestä - se on kova luku.

Käväiseepä takaraivossa ajatus: Mikä on ns. analyytikkojen provikka "sopivista sanavalinnoista"?
Kuuntelin ja lukaisin hetki sitten lisäksi Kauppalehden analyytikko Ari Rajalan näkemyksiä. 

Hän ihmettelee Talvivaaran tämänpäiväisiä uutisia. Talvivaaran lanseerama termi realisaatiosaneeraus ei hänen mukaansa helpota yhtiön ahdinkoa mitenkään.
Tuntuu välillä siltä, että nyt suorastaan ns. asiantuntijat kilpailevat, kuka kehittelee/keksii synkimmän tarinan/näkemyksen Talvivaarasta. Kisa on selkeästi käynnissä...  

Onko analyytikoilla puhtaat jauhot pussissa?

Sekavaa, sakavaa, sekavaa, toisaalta elinkeinoministeri Jan Vapaavuori lupailee edelleen valtion mukaantuloa samalla tavalla kuin telakkateollisuuden pelastamisoperaatiossa - se on hyvä...


Talvivaaran nykyinen toimitusjohtaja Pekka Perä hänelle ominaiseen tyyliin uhoaa, että louhinta voitaisiin aloittaa uudestaan vaikka huomenna ja laitos olisi täystuotannossa kuukaudessa - jos rahaa olisi, niinpä.

Otetaan hiukan siteeksi työntekijänäkemystäkin ruohonjuuritasolta. Aika olennainen pointti kokonaisuuden kannalta...



Pätkä nettitekstiä Helsingin Sanomista:

SOTKAMO. "Suoraan sanottuna konkurssia olen pelännyt", sanoo Talvivaaran työntekijöiden pääluottamusmies Jukka Vetola.
Kaivoksen työntekijät seurasivat Helsingin tiedotustilaisuutta mietteliäinä työpisteissään tiistaina. Talvivaaran tilannetta kartoittanut selvitysmies katsoo, että kaivostoiminta Sotkamossa voidaan saada kannattavaksi, yhtiö kertoi tiistaina. Liiketoiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin uuden rahoituksen hankkimista.
"Yhtiö sai hivenen lisäaikaa. Toivottavasti Talvivaara saa vielä mahdollisuuden, sillä metallien liuoskierrossa saavutettiin viime kuussa tuotantoennätys. Myös ympäristöasiat ollaan saamassa kuntoon", Vetola sanoo.
Kesän ja syksyn aikana kaivoksella on kuulunut monenlaisia huhupuheita yhtiön tulevaisuudesta.Pitkältä tuntunut vuosi ei ole ollut Vetolan mukaan helppo työntekijöille. Viime vuoden puolella oli kolmet yt-neuvottelut ja saneeraukset.
"Moni ahdistunut työntekijä on käynyt luonani keskustelemassa. Talvivaaran työntekijöiden keski-ikä on alhainen. Moni on perustanut perheen, ottanut lainaa ja rakentanut omakotitalon", Vetola sanoo.
Yhtiön palveluksessa on 501 työntekijää, joista 120 työskentelee metallitehtaalla. Lomautettuna on 30 työntekijää, sillä malmin louhinta on ollut keskeytyksissä noin vuoden.
Lisäksi ulkopuolisen urakkatyövoiman määrä on supistunut noin 50:een, kun heitä oli vielä vuosi sitten noin 400.
"Tärkeintä olisi saada louhinta alkuun Kuusilammen avolouhoksella. Näin bioliuotuskasaan saataisiin tuoretta malmia, jotta nikkelimalmin saanto ei ehtyisi. Metallitehdas on tämän vuoden pyörinyt erinomaisella 90 prosentin käyttöasteella. Myös työntekijät ovat venyneet", kertoo Talvivaaran metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto 346:n pääluottamusmies Tero Pulkkinen.
Talvivaaran konkurssilla olisi erittäin negatiivinen vaikutus koko Kainuun aluetalouteen. Se voisi käynnistää Kainuun tyhjenemisen, kun tilanne on pitkään ollut erittäin valoisa, sanoo Kainuun liiton maakuntajohtaja Pentti Malinen.
"Talvivaara on yhä Kainuun kolmanneksi suurin työnantaja Osuuskauppa Maakunnan ja junanvaunutehdas Transtechin jälkeen", Malinen kertoo.

Talvivaaran avulla Kainuu selvisi Malisen mukaan syksyn 2008 kriisistä, kun UPM sulki Kajaanin paperitehtaan. Työttömäksi jäi 535 työntekijää.
"Moni tuli minun tavoin suoraan Talvivaaraan töihin", Pulkkinen kertoo.
"Toinen iso irtisanominen olisi Kainuulle liikaa", hän lisää.
"Sotkamoon on Talvivaaran myötä muuttanut paljon lapsiperheitä. Sotkamossa on eletty positiivisessa ilmapiirissä, kun työttömyys on ollut alhainen. Toivottavasti yhtiön saa jatkaa toimintaansa", Sotkamon keskuskoulun rehtori Tapani Tölli sanoo. Koulussa on 294 oppilasta.
"Talvivaara joutaisi panna kiinni. Se uhkaa pilata Vuokatin matkailun maineen. Minua huolettaa myös tehtaan purkuputken rakentaminen Vuokatin lähelle Nuasjärveen", sotkamolainen Mirva Mustonen sanoo.
Tapio Mainio HS

Järkevää!

Saimme juuri hetki sitten hyviä uutisia ahdingossa olevasta kaivosyhtiöstämme, Talvivaarasta.

On saatu näyttöjä, vakuudet kannattavuudesta, tästä vaan kovalla työllä ja pitkän aikavälin rahoitusratkaisuilla nokka nousuun - hyvä niin...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Talvivaarassa tehdään suuri yritysjärjestely – tavoitteena jatkaa kaivostoimintaa

TALOUS  
KIMMO RAUATMAA / STR
Talvivaaran primääriliotusalue syyskuun alussa.
Talvivaaran primääriliotusalue syyskuun alussa.
Kaivosyhtiö Talvivaaran tytäryhtiön Talvivaara Sotkamon koko liiketoiminta myydään realisaatiosaneerauksen kautta uudelle Talvivaaran perustamalle yhtiölle, jos Espoon käräjäoikeus ja velkojat järjestelyn hyväksyvät.
Samalla NewCoon siirtyisivät Talvivaara Sotkamon nimissä olevat tuotevirta- ja tuotteiden myynti- ja ostosopimukset. Liiketoiminnan kaupasta saatava kauppahinta olisi käytettävä täysimääräisesti Talvivaara Sotkamon saneerausvelkojen maksuun.
Talvivaara Sotkamo on kaivostoimintaa harjoittava yhtiön, jonka enemmistöomistaja on Talvivaara.

Molemmat yhtiöt eli Talvivaara ja Talvivaara Sotkamo ovat toimittaneet tänään Espoon käräjäoikeuteen saneerausohjelmaehdotuksensa.
Yrityssaneerauksen selvittäjänä toimivan asianajaja Pekka Jaatisen mukaan Talvivaaran ja Talvivaara Sotkamon liiketoiminta on osoittautunut saneerausmenettelyn aikana elinkelpoiseksi ja kaivostoiminta Sotkamossa voidaan saada kannattavaksi. Liiketoiminnan jatkaminen edellyttää kuitenkin uuden rahoituksen hankkimista.
Talvivaaran tiedotteen mukaan käräjäoikeudelle jätettävät selvittäjän saneerausohjelmaehdotukset eivät sisällä tarkempia yksityiskohtia mahdollisen liiketoiminnan kaupan tai muun toteuttavan järjestelyn rakenteesta, osapuolista ja muista ehdoista.
Asianajaja Jaatinen esittää Talvivaaralle kahdeksan vuoden saneerausohjelmaa. Yhtiön kaikkia vakuudettomia velkoja leikattaisiin 97 prosenttia.
Yhtiön mukaan se jatkaa kaikkien mahdollisten rahoituslähteiden arviointia, joihin kuuluvat joukkolainojen liikkeeseen laskeminen, osakeanti ja yhden tai useamman sijoittajan sitoutuminen Talvivaaraan ja uuteen perustettavaan operatiiviseen yhtiöön.
Yhtiön tiistaina julkistaman huhti–kesäkuun osavuosikatsauksen mukaan Nikkelin tuotanto oli katsauskaudella 3 189 tonnia. Viime vuoden huhti–kesäkuussa nikkelin tuotanto oli 1 776 tonnia. Sinkkiä Talvivaara tuotti 5836 tonnia, kun sen tuotanto oli viime vuonna samalla ajanjaksolla 4 465 tonnia.
Talvivaaran liikevaihto oli huhti–kesäkuussa Liikevaihto 39,2 miljoonaa euroa, mikä on kolme kertaa niin paljon viime vuonna samalla ajanjaksolla. Liiketappio supistui 4,2 miljoonaa euroon. Viime vuonna samalla ajanjaksolla liiketappio oli 23,9 miljoonaa euroa.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Ukrainan kriisin heijastuksia...

Vilkaisin hetki sitten Pohjolan Sanomien nettilehteä. Tunnen olevani kohta Veikko Huovisen romaanihahmon, Konsta Pylkkäsen mainitsema välikäsi kopioidessani lehdistä artikkeleita.

Ei tarvitse paljoakaan mielikuvitusta, kun laskee yhteen 1 + 1 = 3 toisin sanoen kohta vuoden velloneen Ukrainan kriisin, välillä totaalisen Itä-Ukrainan sotatilan heijastuksia tänne koto-Suomeenkin.

Valmiutta on kohennettava/löydyttävä koko maan puolustamiseksi, siitä ei liene kahta sanaa.

Suoraa nettilainausta Pohjolan Sanomista:

Kuusi puoluetta saavutti Ilkka Kanervan johtamassa parlamentaarisessa työryhmässä yksimielisyyden. Vasemmistoliitto jättää eriävän mielipiteensä, ja vihreät ehdottaa sodan ajan joukkojen vahvuuden pienentämistä.

Lauri Nurmi
Helsinki
Armeijan asehankintojen rahoitusta miettinyt parlamentaarinen työryhmä on saanut työnsä valmiiksi.
Kuusi puoluetta on yhtä mieltä siitä, että jo vuonna 2016 armeijalle pitää antaa puolustusmateriaalin hankintaan lisärahaa 50 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä taistelujoukoilla on vakavia puutteita esimerkiksi pimeänäkölaitteista.
Ensi vuonna puolustustarvikkeiden hankintaan on budjetoitu 446,8 miljoonaa euroa. Sen lisäksi armeija irrottaa hankintoihin muista budjettirahoistaan noin 50 miljoonaa, jolloin kokonaissumma nousee 500 miljoonaan. Vuoden 2016 lisäys on siis suuruudeltaan 10 prosenttia.
Alma Aluemedian tietojen mukaan kokoomus, sdp, keskusta, perussuomalaiset, rkp ja kristillisdemokraatit ovat asiasta yksimielisiä.
Vuoden 2016 jälkeen armeija saa joka vuosi asehankintoihin lisärahaa porrastetusti. Vuonna 2020 vuotuinen lisäys on nykytasoon verrattuna 150 miljoonaa euroa. Käytännössä summa on suurempi, koska puolueet ovat sopineet, että indeksikorotukset vaikuttavat määrärahan suuruuteen.
Ilkka Kanervan (kok) johtama työryhmä julkistaa raporttinsa keskiviikkona.

Vihreiden esitys johtaisi koko maan puolustamisesta luopumiseen

Vasemmistoliitto on jättänyt lopputuloksesta eriävän mielipiteensä. Puolue vastustaa asemäärärahojen korottamista.
Vihreät on vastaavasti kirjannut raporttiin lausuman, jonka mukaan puolustusvoimien pitäisi pienentää sodan ajan joukkojensa määrää. Puolustusvoimauudistus päättyy vuonna 2015. Siitä lähtien Suomen armeijan sodan ajan taisteluvahvuus on 230 000 miestä.
Vihreiden mielestä vahvuutta pitäisi vielä tästäkin laskea, mikä vapauttaisi määrärahoja materiaalihankintoihin.
Yksimielisyyden työryhmässä saavuttaneille puolueille vihreiden esitys ei käy, koska muuten armeija ei pysty puolustamaan koko maata.
Kuuden puolueen saavuttama yksimielisyys tarkoittaa sitä, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus kirjaa ohjelmaansa armeijan asemäärärahojen korottamisen.

Upseerien toiveet toteutuvat

Alman tietojen mukaan yksimielisyyden saavuttaminen oli nykyisessä maailmantilanteessa melko helppoa. Työryhmässä istuneille kansanedustajille on vuoden aikana selvinnyt, että armeijan taisteluvarustukseen uhkaa tulla vakavia puutteita, kun etenkin maavoimien kalusto vanhenee nopeasti.
Eduskuntapuolueet asettivat Kanervan johtaman työryhmän sen jälkeen, kun vuoden 2012 puolustuspoliittisessa selonteossa oli todettu maanpuolustukseen varattujen määrärahojen riittämättömyys suhteessa armeijalta vaadittavaan suorituskykyyn.
Nyt päätetyt lisäykset aserahoihin noudattavat puolustusvoimien johdon arviota vaadittavista tasokorotuksista.
Ensi vuonna tarvikehankintoihin käytetään vain noin 18 prosenttia puolustusbudjetista. Armeijan tavoitteena on nostaa prosenttiosuus lähelle kolmannesta.

Romahtanutta kertausharjoitusten määrää nostetaan

Työryhmä korostaa, että nyt linjatuilla korotuksilla pystytään paikkaamaan vasta arviolta puolet vaalikaudella 2011–2015 puolustusvoimissa tehdyistä leikkauksista.
Edellisten eduskuntavaalien jälkeen armeijan rahoitusta leikattiin tuntuvasti, mutta parin viime vuoden kuluessa puolueet ovat havahtuneet Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttumiseen.
Ensimmäisenä johtopäätöksenä on aserahojen asteittainen palauttaminen armeijalle. Työryhmässä on keskusteltu myös kertausharjoitusten määrästä. Vuonna 2011 kertausharjoituksiin osallistui noin 27 000 suomalaista, mutta tänä vuonna luku jää 6 000:een.
Ensi vuonna kertauskutsu kolahtaa noin 18 000 suomalaiselle.

Ihmisenergiasäästöä teoriassa

Varmaan jokaisella ihmisellä on kouluajoiltaan erilaisia mielikuvia, sanoja, lauseita, jotka jossakin vaiheessa putkahtavat esiin sopivan asian yhteydessä.

Viime aikoina on paljon puhuttu elämän kestoaiheesta - liikunnan merkityksestä ihmisen elinkaaressa. Sormi varoittavasti pystyssä erilaiset asiantuntijat kertovat intohimoisesti ihannearvoja. jotka liittyvät ihmisen päivittäiseen liikkumiseen. Tosin ihannearvoista näytetään olevan ainakin kahta mieltä...

Muistan 1960-luvulta fysiikanopettajani sanat hänen kertoessa ihmisen jokapäiväisestä energiankulutuksesta.
Hän totesi yksiselitteisesti: "Jos sinun ei tarvitse juosta, kävele. Jos sinun ei tarvitse kävellä, istu. Jos sinun ei tarvitse istua, makaa, silloin sinun energiankulutuksesi on minimissään."

Mikäli oikein muistan, hän eli niin kuin opetti. Hän eli aikanaan selvästi yli suomalaisen miehen keski-iän. Toki elinikään vaikuttavat monet muutkin osatekijät kuin liikkuminen/liikkumattomuus..

Tämän artikkelin kirjoittaminen lähti liikkeelle lukemastani otsikosta: "Istuminen on hengenvaarallista." Niin varmaan onkin, tämäkin teksti olisi ollut viisasta kirjoittaa vähintäänkin seisoaltaan...   


sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Fennovoima suurennuslasin alle...

Käväisin vielä illankähmeessä Yle uutisten sivuilla. Olli Rehn oli kirjoittanut blogissaan napakasti asiaa ydinvoimakuvioista.
Erityisesti maininta: "Tätä menoa Suomesta uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimahankkeiden ulkomuseo, joka samalla putoaa kelkasta vihreän talouden kehittämisen saralla." , on otettava vakavasti tulevissa päätöksentekoprosesseissa huomioon.
Suoraa lainausta Ylen nettisivuilta:
Entinen talouskomissaari Olli Rehn (kesk.) vaatii elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelta (kok.) selvitystä "Suomen valtion ja venäläisen Rosatom-yhtiön välisestä erityissopimuksesta". Rehn esitti vaatimuksen blogissaan sunnuntaina.
– Ministeri Vapaavuorelta on syytä saada perusteellinen selvitys asiasta. Kyse on koko hallituksen teollisuuspolitiikan linjasta, josta pääministeri Stubb tietysti viime kädessä vastaa, Rehn kirjoittaa.
Kirjoituksellaan Rehn viittaa Suomen ja Venäjän väliseen sopimukseen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla. Venäjän valtion puolelta allekirjoittajana sopimuksella oli Rosatom. Suomen valtio valtuutti helmikuussa tehdyn sopimuksen allekirjoittajaksi Vapaavuoren.
Sopimuksesta nousi kohu lauantaina, kun kaksi oikeustietieteilijää arvioi Helsingin Sanomille Vapaavuoren olleen mahdollisesti esteellinen esitellessään hallitukselle periaatepäätöstä, jossa Rosatomin kanssa toimivan Fennovoiman periaatepäätös hyväksyttäisiin ja Teollisuuden Voiman hylättäisiin.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi lauantaina pitävänsä tulkintoja Vapaavuoren jääviydestä perusteettomina. Yle Uutiset ei tavoittanut Vapaavuorta kommentoimaan asiaa.

"Fennovoiman hanketta katsottava Rosatomin valossa"

Rehnin mukaan Fennovoiman ydinvoimalahanketta on nyt katsottava tarkemmin Rosatomin valossa.
Merkit viittaavat nyt siihen, että tästä Rosatom-sopasta on kehkeytymässä uusi ja vakava energia- ja teollisuuspoliittinen pohjakosketus.
– Olli Rehn
– Yhtiö on tiukasti Venäjän johdon poliittisessa ohjauksessa oleva taloudellinen toimija, Rehn bloggaa.
Rehn muistuttaa blogissaan, että Euroopan parlamentti kehottaa päätöslauselmassaan jäsenvaltioita peruttamaan Venäjän kanssa suunnitellut energia-alan sopimukset.
– Sen mukaisesti ei luonnollisesti tulisi käynnistää myöskään uusia ydinvoimahankkeita Venäjän kanssa niin kauan kuin maa jatkaa voimapolitiikkaansa Ukrainassa, kirjoittaa Rehn.
Rehn pelkää, että Rosatom-yhteistyöstä on tulossa energia- ja teollisuuspoliittinen ongelma.
– Merkit viittaavat nyt siihen, että tästä Rosatom-sopasta on kehkeytymässä uusi ja vakava energia- ja teollisuuspoliittinen pohjakosketus. Uuteen venäläiseen ydinvoimaan tehtävä, taloudellisesti epävarma ja poliittisesti rujo investointi tulee myös syrjäyttämään vuosikausiksi tarpeelliset investoinnit uusiutuvaan, vihreään energiaan. Tätä menoa Suomesta uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimahankkeiden ulkomuseo, joka samalla putoaa kelkasta vihreän talouden kehittämisen saralla, kirjoittaa Rehn.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Niin kuin aikaisemminkin olen kirjoittanut, alan olla siinä iässä, että voin vapaasti muistella menneitä. 
Kaivan aina silloin tällöin - varmaan jatkossakin - vanhan tekstini esiin ja kommentoin sitä, mikäli siihen on tarvetta.

Muutama vuosi sitten kirjoitin alla olevan tekstin. Siihen liittyvänä totean, että silloinen kriisipuolue Suomen Keskusta rp porskuttelee tällä hetkellä puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla mielipidetiedustelujen paalupaikalla ja silloinen kriisiyrityksen, Nokian pörssikurssi lähentelee kohta seitsemän (7) euron arvoa eikä nousulle näytä olevan kattoa näkyvissä. 

On helppo rikkiviisaana sanoa, tämähän oli odotettavissa. Katsotaan, mitä tuleman pitää...

___________________________________________________________________

SUOMEN KESKUSTA VS. NOKIA VUONNA 2012

Olen kirjoittanut otsikon asiakokonaisuudesta aikaisemminkin. Tämä teksti voisi olla vaikkapa osa 3…

Edellisessä tekstissä totesin: Molemmilla otsikon tahoilla on tällä hetkellä uskottavuusongelma – akuutti kriisi on päällä.

Nyt voi jo kirjoittaa: Molemmilla otsikon tahoilla oli uskottavuusongelma – akuutti kriisi on ohi…

Keskustan galluplukemat ovat viimevuotisesta, eduskuntavaalien rökäletappiosta kohentuneet presidentinvaalikampanjan myötä noin 17%:n tuntumaan ja edelleen siitä kunnallisvaalien jälkeen ylöspäin hipoen kohta 20%. Puheenjohtaja Juha Sipilä on tehnyt hyvää, luottamusta herättävää työtä selviytyen politiikan keltanokkana erinomaisesti.

Nokian osakkeen pörssikurssi kävi viime kesänä < 1,5 € ollen tällä hetkellä yli 3 €. Pääjohtaja Stephen Elop on osoittautunut sanojensa mittaiseksi mieheksi. Hänen johdollaan uusiutuva Nokia, uusilla huipputuotteilla vääntäytyy takaisin globaaleilla markkinoilla kännykkäbusineksessa kärkisijoille.
Valitettavasti se on vaatinut suuria uhrauksia mm. työpaikkojen menetyksinä myös Suomessa…

Suomen Keskustalla taustalla on Santeri Alkion luoma vahva arvomaailma/kokenut kenttäorganisaatio, pikkuhiljaa heräävä äänestäjäkunta.
Nokialla on edelleenkin teknologiateollisuuden huippuyksiköt ympäri maailman ja huippuosaajat palveluksessaan, edelleen myös Suomessa.

Molemmilla perusasiat ovat kunnossa mutta populismissa ja innovatiivisuudessa jotkut kilpailijat ovat porhaltaneet ohi – tilapäisesti...

Suomen Keskusta näyttää onnistuneen puheenjohtajavalinnassaan ja Nokian Stephen Elopin heittäytyminen rennonrohkeasti mukaan Microsoft-yhteistyöhön näyttää myös onnistuneen, vaikka pikavoittoja ei ollut odotettavissa.

Stephen Elop pääsi julkisesti kehumaan suomalaisten Nokia-uskollisuutta viikko sitten televisiossa ja vakuuttamalla, että pääkonttori on ja pysyy Suomessa.
Totta, suomalaisten omistusosuus on kasvanut kuluneen vuoden aikana muutamalla prosentilla.
Arvopapaeri-lehden mukaan suomalaiset omistavat Nokiasta vajaan neljänneksen. Viimeisen vuoden aikana Nokian omistajamäärä on kasvanut noin 52 000:lla reiluun 240 000 omistajaan.
Näistä suuri osa on ollut suomalaisia piensijoittajia, jotka ovat uskoneet yhtiöön vaikeuksien keskellekin.
Olenpa minäkin joskus irrotellut, että ostaa juuri nyt Nokiaa, on isänmaallinen teko. Olen yhä vahvemmin sitä mieltä.

Nokian osakekurssi on selkeästi nousussa uusien LUMIA-tuotteiden rynniessä markkinoille. Kokonaisuudessaan Nokian joulumyynti on vahvaa.
Vuoden 2012 viimeisen neljänneksen, kvartaalin tulos julkistetaan tammikuussa 2013, sitä talousanalyytikot ja osakkeenomistajat odottavat kiinnostuneena…

Niin ja alkuvuodesta Nokia julkistaa oman tabletin. Jos tekniikka ja muotoilu ovat nyky-LUMIAN tasoa, menestys on taattu.

Molemmilla – niin Keskustalla kuin Nokialla – on tällä hetkellä yksi suunta, ylöspäin, mikäli eri lähteistä tulevia signaaleja on uskominen.

Kommenttiterveisin
Aki Pyykkö

Kemi