Alla oleva Helsingin Sanomien nettisivuteksti on kohtalaisen ajankohtaisesta asiasta, mikäli se Sinua kiinnostaa ja toisaalta mikäli luet näitä blogitekstejäni. Sinulta ei varmaan ole jäänyt televisiouutisista huomaamatta tutun, vakavailmeisen porukan liikkuminen Helsingissä Eteläranta 10:n portaikossa. He ovat kävelleet siellä jo viikkokausia. Toivottavasti se loppuu tässä viikonvaihteessa...
Helsingin Sanomien nettitekstiä:
Eläkeratkaisu viimeistelyä vaille valmis - Akava mukana hakemassa ratkaisua
Jo vuoden alusta jatkuneissa eläkeneuvotteluissa on saavutettu viimeistelyä vaille sopu keskiviikkoyönä. Yön neuvotteluissa työnantajaleiri ja SAK ja STTK lähestyivät toisiaan, mutta Akavan kohtalo on vielä avoinna.
Akava tuli vielä torstaina vaatimuksissaan vastaan, mutta ilmeisesti vastaantulo ei riittänyt. Osapuolet eivät kommentoi yön tapahtumia.
STT:n mukaan Akava marssi yöllä ulos neuvotteluista, mutta jatkaa eläkeratkaisun hakemista tänään torstaina. Ratkaisun löytyminen voi STT:n järjestölähteen mukaan olla silti vaikeaa. Akava voi jäädä ratkaisun ulkopuolelle, mikäli se ei pääse yhteisymmärrykseen muiden osapuolten kanssa.
Neuvottelut keskeytettiin keskiyöllä. Niitä jatketaan torstaina iltapäivällä, jolloin virallinen neuvottelutulos on tarkoitus solmia.
Eläkeneuvottelijat etsivät koko keskiviikon sopua eläkeneuvottelujen vaikeimmasta jäljelle jääneestä kiistasta eli siitä, kuinka paljon ja missä vaiheessa eläkettä tulevaisuudessa karttuu.
SAK, STTK ja myös Akava ovat kutsuneet perjantaiksi hallinnot koolle päättämään mahdollisesta neuvottelutuloksesta. Vaikka sopu näyttää nyt varmalta, tänään torstaina saattaa tulla vielä mutkia matkaan.
Sopimusehtoja pitää muun muassa tarkistaa. Myös laskelmia pitää tehdä. Valtiovarainministeriö haluaa varmistua, että sopimus kattaa sen asettamat kestävyysvajevaatimukset. Myös hallituksen pitää siunata sopimus.
Jos hallinnot ja valtio hyväksyvät huomenna neuvottelutuloksen, eläkeikä nousee 65 vuoteen portaittain vuoteen 2025 mennessä. Superkarttuma loppuu. Pitkään fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä tehneille tulee järjestelmä, jonka avulla he pääsevät määrätyin ehdoin ennen vanhuuseläkeikää eläkkeelle.
Akavan tekemä yön kompromissiehdotus kuvaa, että Akava haluaisi olla mukana ratkaisussa, jonka työnantajat voivat lopulta solmia myös SAK:n ja STTK:n kanssa ilman Akavaa. Akava ei ollut lopulta mukana, kun eläkejärjestelmää uudistettiin edellisen kerran. Kyse silloinkin oli uran loppuvaiheen karttumista, joita Akava piti liian alhaisina.
Loppukiista on tiivistynyt kahteen eläkkeiden suuruuteen vaikuttavaan muuttujaan.
Akava on halunnut korkeammat karttumat ennen vanhuuseläkkeen alarajaa. SAK ja STTK haluavat puolestaan, että eläkemaksuja ei pitäisi enää vähentää palkasta, josta eläke karttuu. Näin eläkettä karttuisi enemmän koko uran ajalta.
Akava on taas painottanut, että paremmat karttumat uran loppuvaiheessa kannustavat pitkiin uriin. Akavalaiset tulevat keskimäärin myöhemmin työelämää kuin SAK:n ja STTK:n jäsenet, mutta monilla akavalaisilla aloilla on korkeampi palkka uran loppuvaiheessa kuin SAK:n ja STTK:n jäsenillä.
Akavalaiset ovat aikaisemmin esittäneet, että 56-vuotiaasta lähtien eläkettä pitäisi karttua 1,8 prosenttia palkkasummasta. Työnantajat ovat tarjonneet 60–64-vuotiaille 1,7 prosenttia. Nykyisin eläkettä karttuu normaalisti 1,5 prosenttia palkasta ja 53–62 -vuotiaina 1,9 prosenttia.
SAK ja STTK ovat pitäneet kiinni siitä, että eläkemaksun vähennys toteutetaan täysmääräisesti. Työnantaja on esittänyt vähennykseen 50 prosentin vähennystä.
Jos sopimus syntyy, eläkemaksu tuskin enää vähennetään palkasta, josta eläke kertyy.
Eläkemaksujen vähennyksestä hyötyisivät myös akavalaiset. Akavalaisten ongelma on ollut se, että myöhäisuran karttumiin ei ole paljolti varaa jo alustavasti sovituilla eläkemaksuilla, jos eläkemaksun vähennys poistetaan.
Valtiovarainministeriössä tehtyjen laskelmien mukaan on erittäin vaikea toteuttaa mallia, jossa molempien leirien tahto toteutuu. Ministeriön mukaan eläkejärjestelmä ei tässä tapauksessa supistaisi julkisen talouden taakkaa eli kestävyysvajetta valtion reunaehdoksi asettaa määrää.
Neuvottelijoilla on ollut viime päivät käytössä valtiovarainministeriön uusia laskelmia, joiden on tarkoitus helpottaa ratkaisun syntyä. Näin osapuolet ovat nähneet, kuinka hyvin kunkin suosima vaihtoehto täyttää valtion asettaman reunaehdon eläkeneuvottelujen tulokselle. Valtion mielestä niin sanotun kestävyysvajeen pitäisi supistua 1,05 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta palkansaajien mielestä tärkeää on taso, eivät desimaalit. Kestävyysvaje tarkoittaa vanhenemisesta johtuvaa julkisten menojen ja tulojen epäsuhtaa. Karttumat vaikuttavat merkittävästi kestävyysvajeeseen ja tuleviin eläkemaksuihin
Eläkelakien pitäisi olla voimassa 2017. Mahdollisen neuvottelutuloksen jälkeen alkaa lakien kirjoittaminen, jonka jälkeen eduskunta päättää uusista eläkelaista.
