Kahvipöytäkeskustelua hetki sitten - kyllä...

Kahvipöytäkeskustelua hetki sitten - kyllä... Kysyin tai oikeastaan ääneen pohdiskelin:"Miksikähän minun lähes pakonomaisesti on kommentoitava kohta asiaa kuin asiaa?" Tämä "vika" minussa on ollut pitkään, oikeastaan vuosikymmeniä. Tätä kirjoittaessani käväisi mielessä, että se saattaa johtua siitä, että tähänastisen elämäni aikana olen ainakin pari-kolme kertaa jättänyt sanomatta, kommentoimatta, vaikka jälkikäteen ajateltuna olisi aivan ehdottomasti pitänyt. Olen päättänyt, että ainakaan tästä eteenpäin en aio olla "tuppisuuna", mikäli johonkin asiaan olisi henkilökohtaista sanottavaa, kommentoitavaa... Niin - kahvipöydässä oli myös puhetta, että kommentointi, kannanotto on ehdottomasti myös vaikuttamista, vähintäänkin piilovaikuttamista, vaikka itseäni tituleeraan usein Takarivin Taaviksi. Mene ja tiedä, aika näyttää.