lauantai 1. elokuuta 2020

Mannerheim - Viimeinen kortti?

Tunnustan, että en ole erityisen kova lukumies mutta kyseinen kirja, yhteensä 836 sivua ystäväni lukukehotuksen saattelemana, tempaisi minut mukaansa. Ehkä osittain siksi, että montakaan em. tyyppistä teosta en ole aikaisemmin intoutunut lukemaan.

Mannerheim on ollut kautta historian kiistelty henkilö, mikä tulee esiin myös voimakkaasti Juhani Suomen teoksessa.

Mannerheim - Viimeinen kortti?
Olen lukenut Juhani Suomen kirjoittaman kirjan Mannerheim - Viimeinen kortti. Kirja on julkaistu vuonna 2013.
Kirjan takakannen johdannossa todetaan: ”Teos kattaa marsalkan elämästä vuodet 1943-1951 ja keskittyy ensisijaisesti Mannerheimin presidenttikauteen. Ylipäällikkö-presidentti käytti muutaman kuukauden ajan sellaista valtaa, ettei siihen ole sen koommin yltänyt yksikään hänen seuraajistaan.”
Johdannossa todetaan lisäksi: ”Juhani Suomen teos pyrkii vastaamaan kahteen suureen kysymykseen. Oliko Mannerheim hänestä luodun myytin kokoinen ja näköinen, nimenomaan niinä vuosina, jotka olivat jatkosodan ja sen jälkiselvittelyjen aikana Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden säilymisen kannalta ratkaisevat?
Oliko hän todella ”Suomen viimeinen kortti”, kuten Ruotsin ulkoministeriön kabinettisihteeri Erik Boheman elokuulla 1944 useaan otteeseen todisteli?”

Kirjan päähenkilöstä minulla oli ennestään varsin utuinen käsitys, joka entisestäänkin hämärtyi kirjaa lukiessani. Mannerheimista muodostui lukemani perusteella hyvin ristiriitainen, ailahteleva, suorastaan poukkoileva mielikuva.
Varmaan em. ajanjakson aikana hän oli kaikesta huolimatta enemmän kuin mies paikallaan, vaikka loppumetreillä hänessä alkaa esiintyä vanhan miehen elkeitä – vanha mies kun alkoi ollakin…
En saanut mielestäni yksiselitteistä vastausta otsikon toteamukseen mutta siitä tulin äärimmäisen selkeästi ja yksiselitteisesti vakuuttuneeksi, että itsenäisen Suomen elämänlanka oli erittäin ohut, suorastaan seitinohut syksyllä 1944 ja vielä vuosia sen jälkeenkin – aina 1950-luvun alkupuolelle saakka.
Toisaalta Paasikiven rooli em. ajanjaksona oli erittäin merkityksellinen ja Kekkonen alkaa myös voimallisesti tarttua itsenäisen Suomen vallankahvaan.
Em. tason poliittisia vaikuttajia saa nykyaikana etsimällä etsiä.

Suosittelen luettavaksi...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti