Lista dementian riskitekijöistä kasvoi kolmella – muun muassa ilmansaasteet kerryttävät aivoihin Alzheimerin tautia aiheuttavaa proteiinia
Lääkettä dementiaan ei vieläkään ole, mutta sitä voi ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla.
Tiedejulkaisu The Lancetin listausta dementian riskitekijöistä on päivitetty.
Uusina riskitekijöinä 12 kohdan listalle lisättiin päähän kohdistuneet iskut, rankka alkoholinkäyttö ja ilmansaasteet.
Epidemologian professori Mika Kivimäen mukaan dementian riskitekijät on tärkeä tunnistaa, sillä niiden huomiointi on ainoita tapoja vaikuttaa yleiseen oireeseen.
Lääkettä aivojen rappeutumista ja älyllisen suorituskyvyn laskua vastaan ei ole. Silloin vaihtoehdoksi jää ennaltaehkäisy.
Riskitekijöitä on Kivimäen mukaan paljon enemmänkin kuin 12, mutta katsaukseen on yritetty kerätä yleisimmät.
Vaikutukset yksilölle eivät ole välttämättä suuria, mutta niiden vähentämisellä voidaan lähestyä kansanterveydellisesti painavaa pulmaa.
– Vaikka ihmisellä olisi useita näistä riskitekijöistä, hän ei välttämättä sairastu dementiaan. Väestötasolla ennaltaehkäisyllä voidaan kuitenkin vähentää dementian ilmaantuvuutta huomattavasti, ja lykkäämään sitä vanhempiin ikäluokkiin, Kivimäki kertoo.
Ensimmäinen Lancetin katsaus tehtiin vuonna 2017. Silloin korkean verenpaineen, diabeteksen, tupakoinnin, ylipainon, kuulo-ongelmien, matalan koulutustason, fyysisen epäaktiivisuuden, sosiaalisten kontaktien puutteen ja masennuksen havaittiin kasvattavan dementiariskiä.
Julkaisun arvion mukaan jopa 40 prosenttiin dementioista voisi vaikuttaa näiden riskitekijöiden vähentämisellä.
Ilmansaasteet yhteydessä Alzheimeriin?
Kaikkien riskitekijöiden biologisia syitä ei vielä tiedetä, sillä monia dementiaoireita aiheuttavia muutoksia kehossa ei tunneta.
Eläinmallit ovat osoittaneet, että ilmansaasteet saattavat lisätä tiettyjen proteiinien kertymistä aivoihin.
Saasteiden on näissä tutkimuksissa huomattu kerryttävän aivoihin esimerkiksi amyloidia, joka on yksi Alzheimerin taudin aiheuttajista. Saastunut ilma saattaa myös lisätä aivoille haitallisia tulehduksia.
Kivimäen mukaan saasteiden vaikutus ei ole suuri, mutta riski on tärkeä nostaa listalle, sillä se koskettaa monia ympäri maailman.
Vuonna 2014 Maailman terveysjärjestö WHO arvioi saasteiden johtavan vuosittain jopa seitsemän miljoonan ihmisen kuolemaan.
Suomalaisten riskiä lisäävät diabetes ja verisuonisairaudet
Alzheimerin lisäksi verenkierto-ongelmat ovat yleinen dementian aiheuttaja. Kivimäki muistuttaa myös, että yleensä oiretta aiheuttavat monien tautien yhteisvaikutukset.
Suomessa merkittävä riskitekijä on diabetes, joka voi aiheuttaa verenkirtosairauksia ja vaikuttaa myös muuhun elimistöön.
– Kun insuliini ei enää tehoakaan, kuten sen terveessä kehossa kuuluisi, vaikuttaa se glukoosin imeytymiseen myös aivokudoksessa. Jotkut puhuvatkin dementiasta kolmostyypin diabeteksena, Kivimäki kertoo.
Yhden teorian mukaan diabetes saattaa myös heikentää aivojamme suojaavaa aivoveriestettä, jolloin virukset, bakteerit ja haitalliset aineet pääsevät verenkierron mukana tärkeimpään elimeemme aiheuttamaan tulehduksia.
Kivimäen mukaan suomalaisten kannalta painavia riskitekijöitä ovat myös esimerkiksi alkoholikulttuuri ja tunnetusti kansanterveyttä kuormittava korkea verenpaine.
Lancetin arvion mukaan riski dementiaan kasvaa, kun viikossa kuluu yli 21 annosta alkoholia. Siis enemmän kuin keskimäärin kolme päivässä. Vielä rankempi kulutus voi johtaa Korsakoffin syndroomaan, joka on jo vuosikymmeniä tunnettu kansan keskuudessa "juopon dementiana".
Aikaisemmin päivittäisen 1–3 alkoholiannoksen uskottiin suojaavan Alzheimerilta. Samoin ajateltiin jopa ylipainon suhteen, mutta Whitehallin kaltaiset pitkäaikaistutkimukset ovat osoittaineet väittämät kyseenalaisiksi.
Avaimet dementian torjuntaan ovat monesti entuudestaan tuttuja
Välillä riskitekijöiden tunnistaminen tutkimuksissa on vaikeaa, sillä aina ei ole selvää, mikä on syy ja mikä seuraus.
Vanhalla iällä esimerkiksi sosiaalisten kontaktien vähentyminen, masentuminen ja fyysisen aktiivisuuden vähentyminen voivat myös olla seurausta dementian aiheuttamasta suorituskyvyn laskusta.
Pitkä seuranta on osoittanut, että nuoruudessa tärkein riskitekijä on matala koulutustaso.
Koulutuksella aivojen suorituskykyä voidaan kasvattaa, jolloin myös pudotus siihen, että dementiaoireet diagnosoidaan, kestää pidempään.
Monet ennaltaehkäisevistä tekijöistä ovat sellaisia, joista suomalaisia on muistutettu jo pitkään monien muiden sairausten yhteydessä, kuten vaikkapa kolesteroliarvojen tarkkailu.
Samoin valistustyötä on tehty myös pään suojaamisesta esimerkiksi polkupyöräillessä tai työmailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti