Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme valmistautua Selkäsaareen lähtöön. On tulossa erittäin kaunis kevätpäivä...

Mökin Sinisellä terassilla on mukava hetken aikaa istuskella ja kuunnella hiljaisuutta. Siitä huolimatta toivottavasti korpit tulevat meitä tervehtimään.

Aikaisemmilla kerroilla ovat kauemppana kaarrelleet ja äännelleet.

Kyllä Selkäsaaressa käytiin. Saareen suorinta reittiä jään yli kävellessämme totesimme valtavan savupilven nousevan saaren pohjoispäädystä, arvatenkin naapuri risunpoltossa.

Mökille oli helppo nousta rannasta. Moottorikelkan jälkiä oli ristiin rastiin. Mönkijälläkin oli yritetty nousta rinteeseen, yritykseksi oli jäänyt.

Virittelimme tulet tuvan lieteen aikeissa paistaa pari makkaraa. Se ei jäänyt aikomukseksi.

Käväisin taas voimaantumassa lähimetsässä entisiä ja uusiakin reittejä pitkin. Oli jotakuinkin hankikelit.
Kyllä nuo isot kuuset ovat mahtavia. Otin suurimmista syliotteen. Eivät kädet yltäneet kuin vähän yli puolen välin. Lähietäisyydellä on isoja kuusia toistakymmentä, pienempiä kymmeniä, myös muutama mänty ja joitakin lehtipuita.

Makkaroiden ja kahvittelun jälkeen aloimme tehdä lähtöä. Juuri lähtiessämme lähinaapuri tuli kahden lapsen kanssa meitä tervehtimään. Mukava jutusteluhetki, totesimme kaikki, että kyllä aika kuluu kiivaasti...

Takaisin sisäsatamaan kävellessämme totesimme, että väkeä oli tosi paljon liikkeellä. Oli monenlaista kulkuneuvoa - lentokoneesta lähtien.
Totta - lähelle rantaa laskeutui punainen pienkone. Hytistä vääntäytyi esiin mieshenkilö, joka alkoi räplätä kännykkää välittömästi. Ilmeisesti tieto asiakkaalle, että rannassa ollaan...

Mukava käynti, erityisesti siksi, että pääsin jututtamaan potentiaalista kuntavaaliehdokasta. Olin hänelle lähettänyt Keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajan Kai Puron taannoin lähettämää materiaalia. Keskustelimme muun muassa kuntapäättäjänä olemisen ajankäytöstä. Toivottavasti hän lähtee ehdokkaaksi...