lauantai 31. maaliskuuta 2018

Kuinka kauan maatuu juomatölkki tai tupakantumppi? Testaa taitosi!

Testasin - tunnustan, että sain heikon arvosanan...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kuinka kauan maatuu juomatölkki tai tupakantumppi? Testaa taitosi!

Keväällä lumen alta paljastuu usein suuri määrä roskaa. Tiedätkö sinä, kuinka kauan erilaisten tuotteiden maatuminen kestää?
Roskaaminen
Tölkin maatuminen
Henry Lämsä / Yle
Tupakantumpin, muovipussin tai juomapullon heittäminen maahan ei tunnu välttämättä isolta asialta. Jos roskaajia on kuitenkin paljon, kertyy asiasta suuri ongelma. Yhden alumiinitölkin häviämiseen luonnossa voi mennä yllättävän pitkä aika.
Testaa alla olevan kyselyn avulla tietosi: Kuinka hyvin sinä tunnet eri tuotteiden maatumisajat?
Testin vuosimääritelmät ja perustelut vastauksille on määritellyt Helsingin yliopiston professori ja maaperätutkija Heikki Setälä.

Kuinka kauan kestää muovipullon maatuminen?

Kuinka kauan kestää, että koirankakkaa ei enää erota kesäaikaan maaperästä?

Milloin juomatölkki on hajonnut täysin maaperään?

Milloin purkkaa ei enää tunnista purkaksi?

Missä ajassa tupakka-aski (ilman suojamuovia) hajoaa?

Missä ajassa banaaninkuori maatuu?

Milloin tupakantumppi on hävinnyt täysin maaperästä?

Kuinka nopeasti paristo häviää luonnosta?

Kuinka nopeasti lasipurkki maatuu?

Milloin suklaalevyn folio on hävinnyt maaperästä kokonaan?


Ajankohtaista autoasiaa...

Tiputtelin eilen lumet päärakennuksemme päädyssä olevan uusvanhan ympärivuotisautomme MB 200 vm. 1998 AIP-164 päältä. Tänään aamupäivällä pistin auton lataukseen ja lämmitykseen.
Käynnistin sen iltapäivällä ...

Tarkistin pöytäkalenteristani, että olin ottanut auton liikennekäyttöön ja käynyt sen katsastamassa maanantaina 03.01.2018.
Sinä päivänä toteuttamani pienen fiilistelylenkin jälkeen en ole ajanut sillä metriäkään. 

Joku teistä lukijoista saattaa ihmetellä, miksi olen "turhaan" maksanut lähes kolmelta kuukaudelta vakuutus- ja liikennemaksuja.
Ajatukseni oli pitää autoa vara-autona ja toisaalta, jos joku ohikulkija olisi ollut siitä kiinnostunut, koeajo olisi välittömästi mahdollinen. No tuossahan tuo on edelleen lähtövalmiina. 
Auto, jolla on ajettu alle 140.000 km ja joka on viimeisen päälle huollettu joka vaiheessa. Me olemme autolle kolmas omistaja. Olen vähin hieronut siitä ja maastoautostamme, Land Rover Freelander vm. 2000 JER-15 kauppaa Kemin Wetterin tutun autokauppiaan kanssa - jo muutaman vuoden..

perjantai 30. maaliskuuta 2018

Eräs tämän päivän Facebook-tekstini...

Niin - käväisin päivällä Kemin Citymarketissa ostamassa "pakolliset" tarjouskahvipaketit.
Uteliaisuuttani ajelin Kemin sisäsataman kautta ja...
Olihan väkeä liikkeellä! Autopaikat laajalla alueella täysin varattuina ja ihmiset merenjäällä.
Oli monenlaista liikkujaa, suurin osa näytti hiihtävän/kävelevän Selkäsaaren eteläkärjessä olevan majan/kotien suuntaan.
Oli myös "sekuvain" rannan tuntumassa kävelijää, pilkkijöitä, moottorikelkkailijoita, jäärata-autoilijoita, jne. ...
Mikä oli ollessa, sillä näin upeita ilmoja ei ole vuodessa/keväällä montakaan. Nautitaan!

torstai 29. maaliskuuta 2018

Eräs tämän päivän Facebook-tekstini...

Että mitäkö mietin? No ainakin alla oleva kävi hetki sitten mielessä katsellessani, osittain poistaessani kännykästäni valokuvia mm. Selkäsaaresta. Tätä ilosanomaa on helppo jakaa...
Jos Sinulla on niin sanottua luppoaikaa, mene ihmeessä Kemin kaupungin erinomaisille kotisivuille ja siellä kohtaan karttapalvelut.

Suosittelen, että tutkit mm. Kemin edustalla olevan Selkäsaaren tonttikarttoja.

Selkäsaaressa on kaavoitettuja, hyväpuustoisia ja edullisia mökkitontteja.
Olen julkisestikin ihmetellyt jo yli kymmenen vuoden ajan, miten ihmeessä niitä ei revitä käsistä. Ei tarvitse ajaa satoja ruuhkakilometrejä luonnonrauhaa nauttiakseen. Ei tosiaan!
Ei tarvitse kuin ostaa Selkäsaaresta mökkitontti, tasoittaa mökinpaikka ja rakentaa esim. CLT-runkoinen mökki ja nauttia elämästä...
Kemin Matkailu Oy:llä on niin kova, nousujohteinen buumi menossa, että sielläkin varmaan huomataan kohta (jos ei ole jo huomattu) nuo erinomaiset mökkitontit ja niiden tulevaisuuden mahdollisuudet.
Niin - tämä ei ole mainos, vaan illankähmeessä julkiskirjoittelua...

Milloin oikeuden hakeminen muuttuu kostoksi? Missä menee ihmisen hirviöistämisen raja?

On tämä outoa aikaa! Maailma on pullollaan koulukiusattuja, työssä kaltoin kohdeltuja, seksuaalisesti häirittyjä, erilaisten toimintakulttuurien kyseenalaistajia, johtamistapojen arvostelijoita, jne. ...

Mielestäni on kysymys muoti-ilmiöistä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Mielipide    |   Mielipide


Milloin oikeuden hakeminen muuttuu kostoksi? Missä menee ihmisen hirviöistämisen raja?

Käynnissä oleva #metoo-keskustelu tuntuu osin kohtuuttomalta.





UUTINEN Tukholman kaupunginteatterin entisen johtajan Benny Fredrikssonin itsemurhasta (HS Kulttuuri 21.3.) pysäytti. Missä menee syyttämisen ja jälkipyykin raja?

Fredrikssonin paneutuminen Ruotsin teatterikentän uudistamiseen näyttää olleen yhtä intohimoista kuin Aku Louhimiehen elokuvanteko Suomessa. Tarkoitus on pyhittänyt keinot. Fredrikssonia syytettiin muun muassa abortin vaatimisesta ehtona roolin saamiselle ja työolosuhteiden korjausehdotusten kuittaamisesta erottamisuhkauksilla. Johtamisen outouksia 16 vuoden ajalta puitiin julkisuudessa kolme kuukautta.

Lesken, Anne Sofie von Otterin lausunto Fredrikssonin itsemurhan jälkeen oli koruton: ”Perhe on murtunut rakkaan aviomiehen, isän ja isoisän poismenosta ja pyytää yksityisyytensä kunnioittamista.”

Itsekin tikun nokkaan vastikään nostettu Panu Rajala kirjoitti blogissaan20.3.: ”Ran­kistelua elokuva-alalla. Louhimiehen vuoro roikkua häpeähirressä ja raskaimman kautta. Tasa-arvon päivänä hänet lis­tittiin. Aikamoinen joukko naisia hänen menetelmiään on kokoontunut kynimään.”

Kuten Fredrikssonin myös Louhimiehen arvostelu perustuu toistakymmentä vuotta jatkuneen toimintakulttuurin kyseenalaistamiseen. Ihmisen perusoikeuksia loukkaavissa tilanteissa uhrien vastuun pohtiminen on herkkä asia. Silti on syytä kysyä: olisiko mielestään vääränlaisen johtamisen tai ohjauksen alaisuudessa olleet voineet herätä kunnioittamaan itsemääräämisoikeuttaan aikaisemmin, tilanteen ollessa päällä tai pian sen jälkeen? Ylittikö kunnian­himo ja tarve olla mukana omien rajojen kunnioituksen?

Ruotsalaiskirjailija Lena Andersson totesi haastattelussa (HS Kulttuuri 18.3.), että ”meillä kaikilla on taipumus leikata ­tarina niin, että se sopii omaan näkökantaamme”.

Mikä on täysi-ikäisen ihmisen mahdollisuus ja vastuu säilyttää subjektiutensa? Onko oikein alistua toistuvasti uhriksi, väärinkäytetyksi ja nujerretuksi? Onko tätä ratkaisua mahdollisuus katua tehokkaasti vuosien jälkeen? Onko kaikki #metoo-keskustelu arvokasta ja eteenpäin vievää? Milloin oikeuden hakeminen muuttuu kostoksi?

Ylen A-studiossa 19.3. toimittaja Kirsi Heikel sanoi, ettei tv-ohjelma ole mikään tuomio­istuin, mutta oli järjestänyt ­tilanteen sellaiseksi, että yksin puolustautuvaa Louhimiestä vastassa oli kolme syyttäjää.

Katarina Baerin kirjoituksessa ”Aku Louhimies nöyrtyi yhdessä päivässä” (HS Kulttuuri 21.3.) toimittaja tyrmäsi syytetyn katumisen ja uuden alun mahdollisuuden: ”Louhimies pyysi pyytämistään anteeksi suorassa tv-lähetyk­sessä. – – Jotta lumipallo ei lähtisi vyörymään, Louhimiehen kannattikin esiintyä viestintäkonsulttien opaskirjojen mukaisesti.”

Kun empatia loppuu, alkaa tyrannia. Uhreja on silloin liikaa – sekä rikospaikalla että kansantuomioistuimessa.

Pekka Gestrin

varatuomari, Tampere

Putin ulkoistaa Syyrian sodan ja jääkiekon...

Hmmmmm - niinpä - näin se vaan on...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Mielipide    |   Kolumni

Putin ulkoistaa Syyrian sodan ja jääkiekon

Venäjällä on uskottavuusongelma, kun Vladimir Putin käyttää sodassa ja jääkiekossa lähipiirinsä rahoittamia bulvaaneja.



VENÄJÄN kansainvälistä toimintaa arvioidaan tällä viikolla hermo­myrkkykriisin valossa. Länsimaiden johtajat ovat tulleet laajalla rintamalla vakuuttuneiksi, että Venäjän hallitus on vastuussa Britanniaan luovutetun venäläisen kaksois­agentin ja hänen tyttärensä myrkyttämisestä hermo­myrkyllä.

Venäjällä on vakava uskottavuusongelma, kun se kiistää osuutensa myrkytyksiin. 
Ongelmaa voi valottaa esimerkeillä siitä, miten Venäjä muuten toimii.

Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää toiminnassaan bulvaaneja. 
Muiden kirjoittajien tavoin olen aiemmin kutsunut järjestelyä eräänlaiseksi feodalismiksi. Lähipiirille jaetaan arvokkaita läänityksiä, joista korvauksena he tekevät palveluja ruhtinaalle. Jos tuottaa pettymyksen, menettää läänityksen.

ESIMERKKEINÄ tästä toimintamallista käyvät jääkiekkosarja KHL, jossa helsinkiläinen Jokerit pelaa, ja Syyrian sota. Aloitetaan sodasta.

Putin oli jo pariin otteeseen ilmoittanut Venäjän vetäytyneen Syyriasta, kun helmikuun alkupuolella jopa 200 venäläistä sotilasta kuoli epäonnistuneessa hyökkäyksessä Yhdysvaltojen tukemia syyrialaisia kapinallisia vastaan.

Venäjä ei protestoinut, vaikka sen sotilaita kuoli Yhdysvaltojen vasta­iskussa, mutta maa myönsi lopulta, että ehkä viisi ”omasta aloitteestaan” Syy­riaan sotaan mennyttä venäläistä oli kuollut.

Itsenäisten venäläisten tiedotusvälineiden mukaan sotilaat kuuluivat yksityisarmeijaan nimeltä Wagner, joka on osallistunut myös sotaan Ukrainassa ja joutunut siitä Yhdysvaltojen pakotelistalle.

YHTEISTÄ Wagnerilla ja Jokereilla on rahoitusmalli.

Wagnerin rahoittaja on ”Putinin kokkina” tunnettu pietarilainen liikemies Jevgeni Prigožin.

Jokereiden rahoittajia ovat olleet Putinin lähipiiriläiset Gennadi Timtšenko ja Rotenbergin perheen jäsenet, joista osalla on Timtšenkon tavoin Suomen ja Venäjän kansalaisuus. Erikoisuus Jokereiden kohdalla on seuran suurin omistaja ja kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo, jonka seuran miljoonatappioita maksetaan Putinin lähipiiristä.

Rahoitusvastuun jakaminen Putinin linnanherroille sekä KHL:ssä että Syyrian ja Ukrainan sodissa ovat keinoja käyttää valtaa ja kiistää Putinin oma rooli.

Torjuakseni etukäteen kimmastuneita Jokereiden faneja myönnän, että Jokerit pelaa ihan oikeaa jääkiekkoa. Ja Syyriassakin käydään ihan oikeaa sotaa.

Kirjoittaja on HS:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.