Alla olevasta kartasta on havaittavissa, että täällä Perämeren pohjukassa, Kemissä jäävyöhykkeen leveys ei ole kovin suuri. Kuitenkin varmaan jo monet kemiläiset "jäällälosuajat" eli hiihtäjät odottavat Kemin kaupungin latukoneen ilmestymistä latu-urien tekoon. Ehkä tuota lunta saisi olla hiukan enemmän...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Katso kartalta jään paksuudet: Asiantuntijat kertovat, mistä tietää vaaranpaikat
Kiristyvät pakkaset eivät takaa, että jäät kantavat vielä. Jäille mentäessä on aina varauduttava, että jäät voivat pettää.
Kiristyvät pakkaset saavat monet tähyilemään jäätyneille järville. Etelässä jäät ovat vielä paikoin heikkoja ja suurten järvien selät ovat pysyneet sulana koko alkutalven. Alueelliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria ja etelässäkin on mitattu yli 20 senttiä paksuja jääpeitteitä.
- Turvalliseksi jään paksuudeksi arvioidaan yleensä vähintään 10 cm, koska jää ei ole tasaisen paksua joka kohdasta.
- Suoraan vedestä muodostuvan kirkkaan teräsjään paksuuden tulee olla vähintään 5 cm, jotta se kantaa yksin kulkevan ihmisen.
Tulevat pakkaspäivät vahvistavat jäitä, mutta eivät takaa, että jäille meno olisi varmasti turvallista. Tänään yksi ihminen hukkui Keski-Suomessa Muuramessa, ja kaksi pelastettiin jäistä Haminassa.
Hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta kehottaakin odottamaan vielä jäiden vahvistumista. Hän myös muistuttaa, että kovan tuulen vuoksi avoinna olevat selkävedet eivät välttämättä jäädy kovista pakkasista huolimatta.
Myös jään päälle satanut lumi hidastaa jään paksuuntumista. Pakkasen nopea kiristyminen voi puolestaan synnyttää railoja jäihin, kun jää alkaa supistua. Eilen noin kuusikymppinen pariskunta putosi railoon kalamatkallaan Uudessakaupungissa.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen muistuttaa, että railojen lisäksi jäillä liikkujien on syytä kiinnittää huomiota muihin vaaranpaikkoihin. Näitä ovat muun muassa kapeikot, tehtaiden poistoviemärit, virtaukset, laitureiden vierustat ja siltojen alustat. Syvänteiden kohdalla jää voi olla heikompaa, koska suurempi vesimassa jäätyy hitaammin.
Jäätymiset myöhästyneet 2000-luvulla
Ympäristökeskus seuraa sisävesien jäätilannetta noin 50 järvellä eri puolilla maata. Mittauksia tehdään kymmenen päivän välein. Viimeisin mittaustulos on viime perjantailta, jolloin jäätä pystyttiin mittaamaan miltei kaikilla havaintopaikoilla. Etelä-Suomessa jäät olivat ohentuneet muutamalla sentillä edellisestä kerrasta.
Kuluvan talven lukemat vaihtelevat ajankohdan keskiarvojen molemmin puolin.
– 2000-luvulla ollut useita talvia ja vuodenvaihteita, milloin on vielä ollut nykyistä laajemminkin sulaa suurilla järvillä, Korhonen kertoo.
2000-luvulla jäätymiset ovat myöhästyneet laajalla alueella. Vielä viime vuosisadan puolella tähän aikaan vuodesta oli yleensä enemmän jäätä.
Aina on riski, että jää pettää
Malttia jäille aikoville peräänkuuluttaa myös Heinonen. Pelkkään pakkaseen tai silmämääräiseen arvioon jään kantavuudesta ei pidä luottaa. Jään paksuus selviää vain mittaamalla.
– Aina jäille lähtiessä pitää olla oikein varustautunut. Siinä on aina se riski olemassa, että jää pettää, ja sillä asenteella sinne pitää lähteä, Heinonen sanoo.
Oikeaan varustukseen kuuluvat ehdottomasti kaulalla roikkuvat naskalit. Lisäksi mukana on hyvä olla reppu, johon on vesitiiviisti pakattu vaihtovaatteet. Lantiolla sidottuna reppu toimii myös kellukkeena veden varaan joutuessa.
– Itse suosittelisin, että mukana olisi jääsauva, jolla voi kokeilla jään paksuutta siellä liikkuessa, Heinonen neuvoo.
Suositeltavaa on myös ottaa mukaan kaveri, joka voi auttaa tarvittaessa. Tällöin reppuun kannattaa pakata heittoliina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti