Maailma, Eurooppa, Suomikin on erilainen vuoden 2014 Venäjän Krimin miehittämisen ja Itä-Ukrainan separatistien/kapinallisten sotilaallisen tukemisen jälkeen. Puhumattakaan muista maailman kriisipesäkkeistä, joissa merkittävää edistymistä rauhan palauttamiseksi ei ole tapahtunut.
Itämeren alueen turvallisuus on tärkeä. Siihen liittyy olennaisesti Suomen Ahvenanmaan, Ruotsin Gotlannin ja Venäjän Kaliningradin asema.
Viimeinkin suomalaisilta ns. sinisilmäisyys alkaa hivenen muuttaa muotoaan ja uskalletaan avoimesti tuoda realimaailman ajatuksia esiin. Valitettavan moni suomalainen päättäjä haikailee/muistelee entisiä - muka parempia - Suomi-Neuvostoliitto ja YYA-sopimusaikoja. Ne ajat ovat olleet ja menneet. Niihin ei ole paluuta.
Toivottavasti tulevaisuudessa löytyy jotain parempaa. Se parempi perustuu keskinäiseen luottamukseen, sitä ei mm. Suomen ja Venäjän välillä - edellä mainituista syistä - ole ollut vuosikausiin...
Toivottavasti "pienten vihreiden, tunnuksettomien miesten" läsnäoloa emme Suomen maaperällä koskaan joudu kokemaan.
Valitettavasti koko ajan maailmalla on menossa perinteisen sodankäynnin ohessa pienimuotoinen kybersota, jossa Suomikin on koko ajan läsnä. Niihin on myös varauduttava/varustauduttava...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Analyysi: Mitä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisille pitäisi tehdä?
Yle uutisoi tänään, että Puolustusvoimat on laittanut Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun. Missä viipyy kauan odotettu laki kaksoiskansalaisuudesta, kysyy Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen.
Suomessa on pohdittu jo muutamia vuosia, pitäisikö Suomen kiristää tiettyjen maiden kaksoiskansalaisten pääsyä tiettyihin valtion virkoihin.
Poliittiset päättäjät eivät sano sitä mielellään ääneen, mutta näissä pohdinnoissa on ennen kaikkea kyse henkilöistä, jotka ovat Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia.
Venäjän toiminta viime vuosina on saanut monen huolestumaan Suomessa. Eikä vähiten Puolustusvoimissa.
Suomessa on virkamieslain mukaan tiettyjä valtion virkoja,joihin voidaan nimetä vain Suomen kansalainen. Esimerkiksi Puolustusvoimien virat ovat tällaisia. Suomen kansalaisuuden vaatimus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei henkilöllä voisi olla jonkun toisen maan kansalaisuutta.
Koska Suomi hyväksyi kansalaisuuslaissa kaksoiskansalaisuuden vuonna 2003, kaksoiskansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti Suomen kansalaisten kanssa. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan kaksoiskansalaisia on kohdeltava samoin kuin oman maan kansalaisia.
Siispä esimerkiksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia on kohdeltava esimerkiksi virkojen nimityksissä kuin Suomen kansalaisia.
Puolustusvoimat on kuitenkin laittanut oma-aloitteisesti jokin aika sitten Venäjän kaksoiskansalaiset erityistarkkailuun. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että jos turvallisuusselvityksessä on käynyt ilmi työnhakijan kaksoiskansalaisuus, se on ollut este päästä töihin Puolustusvoimiin.
Ylen tietojen mukaan Puolustusvoimissa on myös alettu rajoittaa varusmiespalvelukseen tulevien Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten toimintaa. Yle sai nähtäväksi Puolustusvoimissa hiljattain annetun salaisen ohjeistuksen, joka koskee varusmiespalvelukseen tulevia Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia. Heitä ei enää kouluteta tehtäviin, joissa on mahdollisuus päästä käsiksi turvallisuuden kannalta merkittävään tietoon.
Aiemmin tällaista linjausta ei ole ollut.
Puolustusvoimien nykyinen käytäntö ei ole kansalaisuuslain mukainen. Puolustusvoimissa on kuitenkin päädytty turvallisuussyistä toimimaan omien linjausten mukaisesti.
Suomessa asuu 60 000 kaksoiskansalaista. Heistä 20 000 on venäläisiä, joilla on Suomen kansalaisuus. Kaksoiskansalaisten syrjinnän mahdollistavan lain säätäminen ei varmasti ole aivan ongelmatonta.
Puolustusvoimissa kuitenkin ihmetellään, missä viipyy laki, jolla kaksoiskansalaisten pääsy tiettyihin virkoihin voitaisiin estää.
Samaa lakia odotetaan todennäköisesti kuumeisesti myös Rajavartiolaitoksessa, Tullissa ja Poliisissa. Ja turvallisuusselvityksiä tekevässä Suojelupoliisissa.
Eikö tätä lakia saada Suomeen siksi, että me haluamme olla hienovaraisia itänaapuriamme kohtaan, kysyi minulta eräs Puolustusvoimissa merkittävässä asemassa työskentelevä henkilö.
Parhaan vastauksen tähän kysymykseen pystyvät antamaan Suomen johtavat poliittiset päättäjät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti