Olemme vuosikymmenien saatossa rakentaneet/rakennuttaneet betonielementeistä, puhtaasti kappaletavarasta ja tiiliverhoiltuna, osittain puurakenteisia rakennuksia. Kaikki ovat ihan hyviä rakennuksia mutta...
Jos vielä olisi tarvetta rakentaa/rakennuttaa jotakin omaan käyttöön, niin se olisi ehdottomasti CLT-rakenne.
Miksi?
Siksi, että on yksinkertaisesti - näin maallikonkin näkövinkkelistä katsottuna - erinomainen ratkaisu. Siitä ei ole kahta sanaa.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
CLT voi yleistyä rakennuksissa hyvinkin pian
Ristiinliimatut massiivipuulevyt kisaavat hirsien kanssa. Rovaniemen Metsäruusun alueella voisi käyttää CLT:tä.
SAULI PALONIITTY
Rakennusfysiikkaa paljon tutkinut Sauli Paloniitty rakentaa ammattiopisto Lappian tekemistä CLT-elementeistä mökkiä Hämeenlinnan Tuulokseen. Hän aikoo rakentaa vaimonsa kanssa myös mökkikylän päärakennuksen CLT:stä.
Ristiinliimattujen massiivipuulevyjen eli CLT-levyjen läpimurto voi olla lähellä. Niiden käyttäminen on jo yleisempää kuin vielä pari vuotta sitten.
– CLT:n käyttö on vielä aika vähäistä, mutta sen käyttö on lisääntynyt 1–2 vuodessa mielestäni paljonkin. CLT on hyvä tuote, oululaisen Alt Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Antti Karsikas kertoo.
CLT:n hyviä puolia ovat Karsikkaan mukaan ekologisuus, pinnan kauneus ja hyvä valmiusaste, nopea ja kevyellä kalustolla onnistuva rakentaminen sekä hirsirakentamista nykyaikaisempi tekniikkaa.
Cross Laminated Timber (CLT) koostuu nimensä mukaisesti ristiinliimatuista lautakerroksista.
Kerroksia on useita, tavallisimmin kolme tai viisi. Näin muodostuu hyvin paloa kestävä, erittäin luja ja jäykkä ja ominaisuuksiinsa nähden kevyt rakennuslevy.
Alt Arkkitehdit on mukana Kuhmon Tuupalan uuden puukoulun rakentamisen suunnittelussa. Koulun runkomateriaalina käytettävät CLT-elementit tekee paikkakunnalla hiljattain aloittanut Crosslam Kuhmo Oy.
Crosslam Kuhmon toimitusjohtaja Juha Virta sanoo, että tehdas toimittaa ensi syksynä valmistuvaan puukouluun kaikkiaan noin 5 300 neliömetrin edestä CLT-elementtejä kantavaksi runkomateriaaliksi.
CLT:llä on Virran mukaan paljon hyviä puolia.
– Kun puuta liimataan ristiin, siitä syntyy stabiili, jäykkä, hyvin kantava rakenne ja painumisongelmaa ei ole.
Tehdas toimittaa nyt talvella myös kahteen kerrostalokohteeseen Tampereelle CLT-elementtejä runsaasti. Viime vuonna Crosslam toimitti kymmenkuntaan omakotitaloon elementit. Tehtaalle on hyvin töitä tarjolla.
– Markkina on viimeisen vuoden aikana virkistynyt aivan merkittävästi.
Rovaniemi suunnittelee ekologista hirsi- ja puutaloaluetta Pöykkölän Metsäruusun alueelle. Kaupunki aikoo tehdä yhteistyötä vielä suunnitteluasteella olevassa hankkeessa Oulun yliopiston kanssa.
Arkkitehtuurin tiedekunnan professorin Janne Pihlajaniemen mielestä alueen taloissa voisi käyttää myös CLT-rakenteisia osia.
Hänen mukaansa hirren ja CLT:n ero on teknisessä mielessä oikeastaan aika pieni, sillä sekä lamellihirsiä että CLT-elementtejä tehdään liimaamalla yhteen puuta.
– Jotkut hirsifirmoista ovat kehittäneet muun muassa painumattomia hirsiä, joissa ydin on CLT:tä.
Hirsitaloteollisuuden tekniikka on Pihlajaniemen mukaan tietyllä tavalla samansuuntaista kuin CLT-teollisuudella ja ne voisivat saavuttaa yhdessä synergiaetuja.
Yhdessä talossa voi käyttää hänen mukaansa monenlaisiakin rakenteita, jotka voivat yhdessä muodostaa hienon kokonaisuuden.
Puutuoteteollisuuden iso toimija PRT-Forest-konserni käyttää toimitusjohtaja Mika Rytkyn mukaan konsernin pientaloteollisuudessa CLT:tä vähän mutta puukerrostalojen osien valmistuksessa enemmän.
Rakennusliike M. Kurtti Oy suunnitteli CLT-elementtien käyttämistä Kemin Ruutinpuiston rakennushankkeen tulevien tornitalojen parvekkeiden teossa, mutta ei saanut paloviranomaisilta hyväksyntää suunnitelmalle.
Rakennusyritys teki koeluonteisesti puukerrostalon aikanaan, mutta toimitusjohtaja Mikko Kurtin mukaan sellaisen tekeminen ei ole kannattavaa.
– Palomääräysten vaatima sprinklaus aiheuttaa niin kovan lisäkustannuksen, että se ei ole taloudellisesti järkevää toimintaa.
Kemin puuta etelän mökkiin
Kemissä ammattiopisto Lappialla on osaamista ja hyvät laitteet CLT-elementtien valmistamista varten.
Sauli Paloniityllä on tekeillä Lappian oppilastyönä valmistamista CLT-elementeistä mökki Hämeenlinnan Tuulokseen, jossa hänen vaimonsa Anne Paloniitty vuokraa eri materiaaleista tehtyjä mökkejä.
Rakennusfysiikkaa paljon tutkinutta miestä kiinnostaa uudenlainen rakennusmateriaali ja sen testaaminen.
– Puu on rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan yliveto. Mikään muu ei ole yhtä fiksu materiaali kuin puu. Siinä on yhdistetty kaikki hyvät ominaisuudet, Sauli Paloniitty sanoo.
– Hirsitalohan on tunnetusti terveellinen, turvallinen ja toimiva. CLT-talo on kuin jalostettu hirsitalo. Hirsitaloon verrattuna CLT-talo on ilmatiiviimpi ja modernimpi, hän jatkaa.
65-neliöisen mökin CLT-elementit ovat sekä rakennuksen ulko- että sisäseinissä näkyvissä. Rakennuksen ulkopinta on käsitelty vain rautaoksidilla ja sisäpinta puuöljyllä.
Paloniityt aikovat rakentaa myöhemmin mökkikylän päärakennuksen CLT-tekniikalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti