Venäjällä on nyt asiaa Suomelle – pääministeri Medvedev tuo tänään Ouluun kokonaisen ministerijoukkueen...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Politiikka
Venäjällä on nyt asiaa Suomelle – pääministeri Medvedev tuo tänään Ouluun kokonaisen ministerijoukkueen
Päällimmäisenä pitkällä asialistalla on ilmeisesti Itämeren kaasuputki.
Julkaistu: , Päivitetty:
VENÄJÄN pääministeri Dmitri Medvedev tapaa tänään perjantaina suomalaiskollegansa Juha Sipilän Oulussa. Medvedevin valtuuskuntaan kuuluu kolme ministeriä, neljä varaministeriä ja Karjalan kuvernööri Aleksandr Hudilainen.
Moskovan tietojen mukaan asialistan ykkösenä on Itämeren uusi kaasuputki. Venäjän ministerijoukkue on todella laaja, joten niin on varmasti keskustelun aiheiden kirjokin. HS kokosi yhteen muutamia todennäköisiä keskustelun aiheita.
Kahdenväliset suhteet
Kauaksi on tultu maaliskuun alusta 2014, jolloin Suomen tuolloinen puolustusministeri Carl Haglund perui viime tipassa ja nootin säestyksellä aiemmin sovitun tapaamisen puolustusministeri Sergei Šoigun kanssa.
Tuolloin protestoitiin Krimin miehitystä. Sittemmin on tultu siihen tulokseen, että vähempikin protestointi riittää. Ja ettei Krimistä nyt tarvitse niin puhuakaan. Riittäisi, jos Itä-Ukrainan sotaa koskeva Minskin rauhanprosessi etenisi.
Rauhanprosessi ei etene eikä Venäjä ole mielestään osapuoli Itä-Ukrainan sodassa. Pattitilanteessa suomalaisten halu jankuttaa hyytyy päivä päivältä.
EU ja pakotteet
Venäläisen uutistoimisto Interfaxin haastattelemat nimettömät venäläiset virkamieslähteet arvelivat pääministeritapaamisen alla, että Venäjän ministerijoukkue yrittää jollakin tavalla vaikuttaa Suomen avulla Euroopan unionin pakotepolitiikkaan.
Ajatus ei ole aivan hölmö, sillä Suomessa pakotteet ja erityisesti vastapakotteet haittaavat talouden kehitystä enemmän kuin monessa muussa EU-maassa. Interfaxin nimettömät lähteet tosin totesivat samaan hengenvetoon, että mitään painostusta tässä asiassa on turha yrittää.
Suhteet Venäjään ovat olleet Suomelle aina tärkeät. Nyt suhde Suomeen saattaa olla entistä tärkeämpi myös Venäjälle – vähän niin kuin Neuvostoliiton kultavuosina, jolloin Suomi oli Moskovan länsikaupan kultapoika.
Nord Stream 2
Medvedevin kansliapäällikkö, varapääministeri Sergei Prihodko nosti venäläisille toimittajille pitämässään tiedotustilaisuudessa ministeritapaamisen ykkösaiheiden joukkoon Itämeren uuden kaasuputken.
Venäjä rakensi ensimmäiset, Itämeren pohjassa kulkevat kaasuputket eli Nord Stream 1:n siten, että molemmat putket olivat toiminnassa 2012. Venäjän valtiollisen kaasujätin Gazpromin kaasu kulkee putkissa Viipurista Greifswaldiin Saksaan.
Toisen putkiparin puuhaaminen alkoi saman tien. Venäläiset haluavat rakentaa putken samaan määränpäähän, mutta lähtöpaikaksi on suunniteltu Ust-Lugan eli Laukaansuun satamaa Suomenlahden etelärannalla.
Tämä Nord Stream 2 -suunnitelma ajautui syksyllä vaikeuksiin. Gazpromin eurooppalaiset kumppanit ryhtyivät epäröimään sen jälkeen, kun Puola oli vastustanut putkea äänekkäästi. Venäjän presidentti Vladimir Putin tosin vakuutti viime maanantaina, että kumppanit eivät ole kadonneet mihinkään.
Puolan lisäksi epäileviä ääniä on kuulunut Ruotsista. Venäläiset haluaisivat vuokrata edellisen urakan tapaan tukipaikan Sliten pikku satamasta Gotlannista.
Tukholmassa on maalattu kauhukuvia, että erikoisjoukot käyttävät kaasuyhtiötä Troijan hevosena osana konfliktin laajenemista Itämeren alueella.
Pääministeri Matti Vanhasen hallitus suhtautui Nord Stream ykköseen pelkkänä ympäristökysymyksenä. Tällainen suhtautuminen on vähintä, mitä Moskova Sipilän hallitukselta odottaa. Suurempikin apu voisi olla tarpeen.
Ydinvoima
Varapääministeri Sergei Prihodko mainitsi kaasuputkihuolien jälkeen Oulun-tapaamisen aiheeksi ”yhteiset tuotantoprojektit ja yhteistyönäkymät ydinvoima-alalla”.
Ydinvoimasta varmaan puhetta riittää, melkein Pyhäjoen naapurissa kun ollaan. Mikäli Hanhikiven rakennusyhtiöt eli suomalainen SRV ja venäläinen Titan 2 eivät pääse yhteiseen näkemykseen työnjaosta ja komentoketjusta, voidaan asioista aina ärähtää hallitustasolla.
Mutta venäläisillä eli lähinnä ydinvoimayhtiö Rosatomilla saattaa olla takataskussaan aivan uusiakin aloitteita.
Ympäristöasiat
Presidentti Putin antoi elokuussa potkut pitkäaikaiselle toverilleen ja hallintopäällikölleen Sergei Ivanoville ja nimitti hänet ympäristöasioista vastaavaksi presidentin neuvonantajaksi.
Nimitys kuulosti tuoreeltaan kahden tiedusteluveteraanin eli Putinin ja Ivanovin väliseltä huumorilta, mutta ehkä asiassa oli muutakin.
Moskovassa alkaa nimittäin näyttää vähän siltä, että ympäristöhuolet ovat lopultakin tulossa Venäjällä muotiin – ja niissähän on myös liiketoimintamahdollisuuksia.
Arktinen yhteistyö
Uusi ympäristöneuvonantaja Ivanov ilmestyi Moskovassa järjestettyyn Arktiseen konferenssiin lokakuussa ja piti painokkaan puheen ilmastonmuutoksen vaaroista. Tämä kertoo paitsi ympäristöasioiden myös arktisen yhteistyön tärkeydestä.
Suomella on edessään Arktisen neuvoston kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi, joka alkaa ensi toukokuussa.
Presidentti Sauli Niinistö on väläytellyt arktisen yhteistyön tärkeyttä perustellen asiaa muun muassa sillä, että juuri muista asioista Venäjä, Yhdysvallat ja EU eivät tätä nykyä pystykään puhumaan samalla kielellä.
Raja-asiat
Sipilä ja Medvedev tapasivat edellisen kerran tammikuun lopussa Pietarissa. Tuolloin julkisuudessa puhutti Suomen huoli pohjoisten raja-asemien kautta Venäjältä tulevista turvapaikanhakijoista. Venäjän arveltiin päästävän kolmansien maiden kansalaisia Lapin rajojen kautta Suomeen ilkeyttään.
Pääministeritapaamisen jälkeen presidentti Putin puuttui asiaan julkisesti. Suomi ja Venäjä tekivät puolen vuoden sopimuksen liikenteen rajoittamisesta Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla.
Tilapäisen sopimuksen voimassaolo loppui lokakuussa, mutta tilanne raja-asemilla on pysynyt rauhallisena. Suomessa varmasti toivotaan, että pysyy jatkossakin.
Tausta: Pääministerien keskustelun aiheena talouden näkymät
PÄÄMINISTERITAPAAMINEN perjantaina tuo Ouluun tiukat turvajärjestelyt ja näyttävän venäläisen autosaattueen.
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev saapuu Oulun kaupungintalolle useiden kymmenien autojen saattueessa puolilta päivin.
”Vieraiden tuloa voi tulla seuraamaan jalkaisin kaupungintalon ympäristöön. Saapuva autoletka on todella pitkä, useita kymmeniä ajoneuvoja”, kertoo ylikomisario Arto Autio Oulun poliisista.
Medvedevin valtuuskunta saapuu omalla koneellaan. Rahtikoneella etukäteen toimitetut autot odottavat kentällä valmiina.
KAUPUNGINTALOLLA ydinkeskustassa järjestettävä tapaaminen aiheuttaa liikennejärjestelyjä torstai-illasta alkaen. Ympäristö eristetään niin, etteivät sinne pääse muut kuin delegaatioiden ajoneuvot.
Liikennejärjestelyt jatkuvat kunnes vierailu päättyy perjantaina myöhään iltapäivällä.
Medvedevin ja pääministeri Juha Sipilän (kesk) yhteinen lehdistötilaisuus lähetetään suorana livelähetyksenä alkaen kello 14.45.
Vierailu on merkitty päättyväksi keskusteluiden ja tiedotustilaisuuden jälkeen.
ALUN PERIN ohjelmassa oli myös yritysvierailu, mutta se peruttiin aikataulusyistä.
”Yritysvierailukohdetta ei tällä kertaa ole - se oli jossain vaiheessa suunnitelmissa, mutta joudutaan aikataulusyistä kuitenkin jättämään väliin”, Sipilän kansainvälisten asioiden erityisavustaja Anna-Kaisa Heikkinen toteaa.
Tiedotusvälineiden edustajia paikalle on valtioneuvoston kanslian mukaan tulossa vähintään 60. Suurin osa heistä on suomalaisia. Venäläisiä toimittajia ja kuvaajia paikalle saapuu myös useampi kymmenen.
SIPILÄLLE ja Medvedeville tapaaminen on toinen. Heikkisen mukaan keskustelut painottuvat kauppavaihtoon, investointeihin ja talouden näkymiin.
”Kauppa- ja talousasioissa on toki näinä aikoina tiettyjä sektoreita, jotka ovat pakotteiden piirissä, mutta suurin osa taloudellisesta kanssakäymisestä on kuitenkin pakotteiden ulkopuolisilla sektoreilla”, Heikkinen muistuttaa.
NÄIDEN lisäksi esille noussee Heikkisen mukaan kiinnostavia, konkreettisia aiheita, kuten ympäristökysymykset, arktiset asiat sekä Koillisväylän tietoliikennekaapeli.
Koillisväylän tietoliikennekaapelin eli Euroopasta Aasiaan ulottuvan merikaapelin rakentamiseksi pyritään kasaamaan monikansallista yhteenliittymää, mutta ilman Venäjää hanke ei etene.
”Pääministeriagendalle kuuluvat luontaisesti myös EU–Venäjä-asiat. Tämän lisäksi käsiteltäneen myös muita kansainvälisiä asioita, kuten Ukrainan ja Syyrian tilannetta”, Heikkinen kertoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti