EI tarvitse olla suuri elättääkseen yhden kansakunnan.
Näin voisi sanoa suomalainen havupuun kuitu. Se on pituudeltaan vain noin kolme millimetriä, mutta olennaista on, että se on kolme kertaa pidempi kuin alle millin pituiset erityisesti lämpimillä alueilla nopeasti kasvavien lehtipuiden kuidut.
Jos havukuidulle löytyy korvaaja, Suomi on lirissä.
Vain sata päivää vuodessa kasvavan havupuun kuitu on ylivoimainen, kun esimerkiksi puusta valmistettaviin tuotteisiin tarvitaan lujuutta ja sitkeyttä.
Oikein hienoa ja kestävää pakkausta on vaikea tehdä vain millikuituisesta eukalyptuksesta, ja kun uusia innovaatioita puusta kehitetään, havusellu on usein keskeinen raaka-aine.
Professorit rauhoittelevat, ettei uhkaa ole, vaikka koko puukuitututkimus edistyy.
”En näe mitään syytä, miksei pitkä kuitu olisi kilpailukykyinen myös tulevaisuudessa”, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas.
”Ei nykytekniikalla pystytä korvaamaan havupuun koostumusta”, säestää Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan professori Olli Dahl.
PITKÄSTÄ KUIDUSTA Suomeen tuovat rahaa ennen kaikkea kolme metsäjättiä. Ne ovat 10 miljardin euron liikevaihtojen UPM ja Stora Enso sekä noin viiden miljardin euron liikevaihdon Metsä Group.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kansantaloudelle tärkein yhtiö on UPM, ainakin jos mittarina on sen tuottama arvonlisä Suomeen.
UPM tuottaa kansantalouteen hyvää noin 4,1 miljardia euroa vuodessa, kun mukaan lasketaan oman yrityksen itse tuottama arvonlisä ja ostojen vaikutus. Neljäntenä listalla on Stora Enso ja kuudentena Metsäliitto eli Metsä Group.
Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala yli 20 prosentin osuudellaan. Vuonna 2015 Suomen kuudesta tärkeimmästä vientituotteesta kolme oli metsäteollisuustuotteita.
ENITEN Suomesta viedään edelleen paperia ja kartonkia, kaikkiaan seitsemällä miljardilla eurolla. Suoraan tai välillisesti metsäteollisuus työllistää 160 000 henkeä.
Suomi ei ole enää yhtä riippuvainen puusta kuin ennen, mutta metsäteollisuuden häviäminen olisi suurempi ongelma Suomelle kuin kännykkä-Nokian romahdus, koska metsäteollisuudessa myös raaka-aine tulee Suomesta. Suomessa on kymmeniä paikkakuntia, jotka elävät puusta.
PALJOLTI JUURI havukuidun ansiosta suomalaisella metsäjäteillä menee jälleen varsin hyvin. Ainakin paljon paremmin kuin moni olisi odottanut vielä muutama vuosi sitten, kun koneita suljettiin ympäri Suomea.
”Vielä jokunen vuosi sitten en olisi ikinä voinut kuvitella, että Suomeen rakennetaan enää yhtään sellutehdasta”, sanoo metsäteollisuuden tulevaisuutta tutkinut Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäki.
Hän sanoo, että Suomen metsäteollisuus on 2000-luvulla käynyt läpi samanlaista murroskautta kuin 1800-luvun lopulla, jolloin tervanpoltosta siirryttiin sellun ja paperin valmistukseen.
KYMMENEN vuotta sitten Metsäliiton M-Realin (nykyinen Metsä Board) ennustettiin menevän konkurssiin, mutta Metsäliiton Metsä Fibre rakentaa Äänekoskelle sellutehdasta, joka on kaikkien aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi Suomessa. Myös Kemijärvelle, Kemiin ja Kuopioon on suunnitteilla uusia tehtaita.
Puukauppa käy ja tuo rahaa maaseudulle ja kaupunkilaisille metsäomistajille.
Pörssin metsäteollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu tulos on jo parempi kuin kertaakaan 14 vuoteen. UPM pysyy tekemään juuri nyt jopa graafisella paperilla hyvää tulosta vaikka kysyntä ja hinnat laskevat.
Paperia viedään vuosi vuodelta vähemmän, mutta kartongista, sellusta ja vanerista tulee vientituloja jo enemmän kuin koskaan, ja sahatavarastakin melkein. Koko viennin arvo lähentelee ennätysvuosien tasoa, vaikka hinnat ovat tänä ja todennäköisesti ensi vuonnakin laskussa.
Kaikki yhtiöt ovat säästäneet ja karsineet kovalla kädelle sekä trimmanneet koneitaan. Kulukuuri on nykyisen tuloskunnon keskeisin selitys.
Velkaa yhtiöt ovat maksaneet pois. Nyt yhtiöillä on rahaa investoida uusiin tuotteisiin. Osinkojen maksamisen lisäksi rahat käytetään ainakin nykyisien laitteiden uusimiseen Suomessa ja ehkä isoihin investointeihin ulkomailla.
Suomalaisten metsäjättien liikevaihdosta vain noin kymmenen prosenttia syntyy Suomessa, ja paperikoneita suljetaan todennäköisesti edelleen, vaikka yhtiöillä menisi kuinka hyvin.
KULUKUURIN lisäksi toinen syy uuteen kukoistukseen on pitkäkuituisen sellun hyvä kysyntä. Pitkäkuituisesta sellusta on viime vuosina maksettu koko ajan enemmän kuin lyhytkuituisesta. Sellua tarvitaan pakkausmateriaaleihin ja hienopaperiin jatkuvasti lisää, sillä verkkokauppa vaatii lisää pakkauksia. Digitaalisuus kuihduttaa paperin kysyntää, mutta tuo lisää rahaa kartonkitehtaille.
Metsäteollisuuden etuna on ihmisten halu ostaa vuosi vuodelta enemmän ei-fossiilisista raaka-aineista tehtyjä kierrätettäviä tuotteita. Tämän takia metsäyhtiöiden verkkosivut hakkaavat vihreydessään jo ympäristöjärjestöjen värimaailman. Vaikka metsäteollisuus on siirtynyt korkeamman jalostusasteen paperimaasta yhä enemmän sellumaaksi, sellu on yhtiöiden brändinkiillotuksessa harvinainen sana, bio taas hyvin yleinen.
Keskeinen kysymys on se, elättääkö metsä myös sen jälkeen, jos ja kun paperin teko Suomessa loppuu.
Apulaisjohtaja Hetemäki uskoo, ettei paperia korvaa mikään yksi uusi tuote, vaan monet. ”Äänekosken sellutehdas on hyvä esimerkki. Ison tehtaan ympärille tulee paljon pieniä yrittäjiä, jotka saavat elantonsa selluprosessissa ylijäävistä aineksista.”
TULEVAISUUDESSA metsäteollisuuden isoja aloja voivat olla esimerkiksi muovin ominaisuudet omaava nanosellu tai liukosellu, jolla voi korvata paljon maailmasta viljelypinta-alaa vievää puuvillaa. Puusta saa kemikaaleja ja polttoainetta.
Pitkään odotetut älypakkaukset ovat nyt valmiita jokapäiväiseen käyttöön mobiilitekniikan kehittymisen ansiosta.
Hetemäki luettelee kolme keskeistä lähiaikojen muuttujaa, jotka vaikuttavat siihen, kuinka kilpailukykyinen suomalainen havupuu on jatkossa.
Ensinnäkin se, millä aikavälillä paperin käyttö viestinnässä hiipuu. Toinen kysymys on se, mitä tapahtuu Pohjois-Amerikan vanheneville havusellua käyttäville sellutehtaille.
”Oletus on, ettei ainakaan kaikkia niitä korvata.”
Kolmas on Venäjä, jossa on vielä runsaasti havupuuta hyödyntymättä.
”Sinne oli paljon investointeja suunnitteilla. Ne ovat kaikki nyt jäissä.”
PROFESSORI DAHL sanoo, että joku Suomen metsät joka tapauksessa tulee hyödyntämään.
”Jos suomalaiset metsäyhtiöt eivät uskalla tänne investoida uuteen tekniikkaan, niin kiinalaiset uskaltavat”, hän sanoo.
Toistaiseksi kiinalaisten yhtiöiden tulo on ollut lähinnä aikeita.
Vuosikymmeniä metsäteollisuutta tutkinut pankkiiriliike EQ:n analyytikko Hannu Angervuo sanoo, että jos kaikki investoinnit toteutuvat, ongelma voi syntyä puun hinnasta ja saatavuudesta.
”Ennen maanviljelijät tarvitsivat kaikki metsästä tulevat rahat, mutta nykyiset kaupunkilaiset metsänomistajat eivät rahoja välttämättä tarvitse. He voivat helposti jättää myymättä joksikin aikaa ja odotella hintojen nousua tai jättää metsät metsiksi.”
Angervuo sanoo, että etenkin pakkausmateriaalien näkymät ovat vielä pitkään hyvät. ”Ainakin siihen saakka, että 3d-tulostin yleistyy tavarakaupassa.” ”Aika varmasti voi sanoa, että suomalaiset elävät puusta ja metsistä jatkossakin.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti