Mikään ei ole entisellään vuoden 2014 jälkeen. Emme elä miissään Lintukodossa Suomessakaan.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että luen vähän kirjoja. Kuitenkin saatuani mielenkiintoisen kirjan haltuuni luen sen nopeasti - melkein yhtäsoittoa...
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että luen vähän kirjoja. Kuitenkin saatuani mielenkiintoisen kirjan haltuuni luen sen nopeasti - melkein yhtäsoittoa...
Ilkka Rinteen (Petri Pykälä) JÄÄTYVÄ HELVETTI oli sellainen kirja. JÄÄTYVÄ HELVETTI on mielestäni erittäin realistinen, fiktiivinen kuvaus siitä, mihin Suomi voi joutua pahimmillaan, mikäli meillä ei ole kunnon turvaverkkoa ympärillämme ja/tai selkänojaa.
Venäläistyyppinen maskirovka > hämäys, harhautus ja patologinen valehtelukaan eivät aina riitä, täytyy olla niin sanotusti kättä pitempää…
Kyseisessä kirjassa loppumetreillä Suomen nykyisellä pääministerillä Juha Sipilällä on aika merkittävä rooli, josta hän selviytyy mielestäni erinomaisesti.
Olen seurannut maailmanmenoa kohtalaisen tarkkaan viime vuosina Blogisivuni pitämisen muodossa.
Kyllähän maailman on rajusti, suorastaan dramaattisesti muuttunut kahden viimeisen vuoden aikana.
Venäjän Krimin valloitus, Itä-Ukrainan sotatila, johon liittyy murheellisena yksityiskohtana siviilimatkustajakoneen raukkamainen alasampuminen, Lähi-Idän kriisi = vuosikausia jatkunut/jatkuva sotatila, terrorismin pelko, epäinhimilliset ja satunnaiset iskut, Euroopan pakolaisvirta, Itämeren herkkä sotilaspoliittinen tilanne, Suomen ja Ruotsin Nato-ratkaisut, jne. jotka tulevat osittain esiin em. teoksessakin, ovat huolestuttavia.
Toivon vilpittömästi, että Suomi ei koskaan joudu em. jännitysromaanin tilanteeseen. Kuitenkin se on täysin mahdollista. Onneksi asiaan voimme itse vielä vaikuttaa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Politiikka
Puolustusministeriö haluaa Suomeen nopean toiminnan joukkoja – valmistelua vauhdittivat Ukrainan sota ja Krimin valtaus
Suomeen kaavaillaan nopean valmiuden erikoisjoukkoja. Uudet joukot kykenisivät reagoimaan käytännössä heti erilaisiin uhkatilanteisiin. Asiaa on jo pedattu eduskunnassa.
Julkaistu:
PUOLUSTUSMINISTERIÖ kaavailee Suomeen nopean valmiuden joukkoja. HS:n tietojen mukaan valmiusjoukko olisi erikoisvarustettu, noin puolen tuhannen sotilaan vahvuinen ja välittömässä toimintavalmiudessa.
Valmiusjoukkoa perustellaan muuttuneilla sodankäynnin muodoilla. Uusi joukko on HS:n tietojen mukaan määrä sisällyttää helmikuussa annettavaan puolustuspoliittiseen selontekoon.
Asialle on haettu eduskunnasta jo alustavaa tukea.
VALMISTELUUN ovat saaneet vauhtia Ukrainan sota ja Krimin valtaus.
Upseerien kielenkäytössä on ryhdytty puhumaan tarpeesta pystyä reagoimaan vain muutamassa tunnissa.
Ministeriössä on määrä uusia ensi keväänä myös virka-avun antamista koskevat lakipykälät. Nykylaki ei mahdollista kyllin nopeaa viranomaistoimintaa yllätystilanteissa.
PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (ps) linjasi viime viikolla, että sodanajan joukkojen vahvuutta kasvatetaan selonteossa. Määrää Niinistö ei vielä kertonut.
Niinistö korosti, että ”aina pitää varautua pahimpaan”. HS:n tietojen mukaan esillä on ollut joukkojen vahvistaminen noin 50 000 sotilaalla.
EDUSKUNNASSA määrän kasvattaminen ei saa varauksetonta tukea. Päähallituspuolue panostaisi joukkojen reagointinopeuteen ja iskukykyyn.
”En pidä joukkojen määrällistä kasvattamista mitenkään ensisijaisena vaihtoehtona. Pikemminkin meidän pitää parantaa kykyämme reagoida nopeasti erilaisiin kuviteltavissa oleviin tilanteisiin ja uhkakuviinkin”, linjaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Antti Kaikkonen (kesk).
”Pitäisin hyvänä, jos meillä olisi nykyistä enemmän nopean toiminnan joukkoja, joilla on kyky ja välineet reagoida välittömästi erilaisissa tilanteissa.”
KAIKKOSEN mukaan resurssit rajaavat uutuusjoukon suuruutta.
”Mitä tulee välittömään reagointikykyyn, puhumme pikemminkin sadoista kuin tuhansista sotilaista.”
Kaikkosen mukaan myös valmiuslakia pitää pikaisesti uusia.
”Meidän pitää tehostaa viranomaisten kykyä toimia yhteistyössä eri tilanteissa. Tasavallan presidenttikin on tästä viime aikoina puhunut.”
PERUSSUOMALAISET kasvattaisivat paitsi joukkojen vahvuutta myös valmiutta toimia.
”Yleistä vahvuutta täytyy nostaa, jotta koko maa voidaan pitää varmuudella puolustettuna. Lisäksi erityisiä tilanteita varten on hyvä kehittää nopean toiminnan joukkoja. Kyse olisi määrältään rajatusta, erikoiskoulutetusta joukosta nopeutta vaativia tilanteita varten”, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho (ps).
PUOLUSTUSVALIOKUNTAA johtavan Ilkka Kanervan (kok) mukaan valiokunnassa ei ole keskusteltu valmiusjoukoista.
”On silti enemmän kuin selvää, että meillä täytyy olla myös vahvaa, terävää kärkeä edustavia, iskukykyisiä joukkoja, kutsutaanpa niitä vaikka nopean toiminnan joukoiksi. Meidän pitää kyetä suojaamaan erilaisia strategisia kohteita”, Kanerva arvioi.
”Jos ei kehitetä ja uudisteta rakenteita, meillähän olisi yhä ratsuväki Suomessa.”
Valmiusjoukkoa perustellaan muuttuneilla sodankäynnin muodoilla. Uusi joukko on HS:n tietojen mukaan määrä sisällyttää helmikuussa annettavaan puolustuspoliittiseen selontekoon.
Asialle on haettu eduskunnasta jo alustavaa tukea.
VALMISTELUUN ovat saaneet vauhtia Ukrainan sota ja Krimin valtaus.
Upseerien kielenkäytössä on ryhdytty puhumaan tarpeesta pystyä reagoimaan vain muutamassa tunnissa.
Ministeriössä on määrä uusia ensi keväänä myös virka-avun antamista koskevat lakipykälät. Nykylaki ei mahdollista kyllin nopeaa viranomaistoimintaa yllätystilanteissa.
PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (ps) linjasi viime viikolla, että sodanajan joukkojen vahvuutta kasvatetaan selonteossa. Määrää Niinistö ei vielä kertonut.
Niinistö korosti, että ”aina pitää varautua pahimpaan”. HS:n tietojen mukaan esillä on ollut joukkojen vahvistaminen noin 50 000 sotilaalla.
EDUSKUNNASSA määrän kasvattaminen ei saa varauksetonta tukea. Päähallituspuolue panostaisi joukkojen reagointinopeuteen ja iskukykyyn.
”En pidä joukkojen määrällistä kasvattamista mitenkään ensisijaisena vaihtoehtona. Pikemminkin meidän pitää parantaa kykyämme reagoida nopeasti erilaisiin kuviteltavissa oleviin tilanteisiin ja uhkakuviinkin”, linjaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Antti Kaikkonen (kesk).
”Pitäisin hyvänä, jos meillä olisi nykyistä enemmän nopean toiminnan joukkoja, joilla on kyky ja välineet reagoida välittömästi erilaisissa tilanteissa.”
KAIKKOSEN mukaan resurssit rajaavat uutuusjoukon suuruutta.
”Mitä tulee välittömään reagointikykyyn, puhumme pikemminkin sadoista kuin tuhansista sotilaista.”
Kaikkosen mukaan myös valmiuslakia pitää pikaisesti uusia.
”Meidän pitää tehostaa viranomaisten kykyä toimia yhteistyössä eri tilanteissa. Tasavallan presidenttikin on tästä viime aikoina puhunut.”
PERUSSUOMALAISET kasvattaisivat paitsi joukkojen vahvuutta myös valmiutta toimia.
”Yleistä vahvuutta täytyy nostaa, jotta koko maa voidaan pitää varmuudella puolustettuna. Lisäksi erityisiä tilanteita varten on hyvä kehittää nopean toiminnan joukkoja. Kyse olisi määrältään rajatusta, erikoiskoulutetusta joukosta nopeutta vaativia tilanteita varten”, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho (ps).
PUOLUSTUSVALIOKUNTAA johtavan Ilkka Kanervan (kok) mukaan valiokunnassa ei ole keskusteltu valmiusjoukoista.
”On silti enemmän kuin selvää, että meillä täytyy olla myös vahvaa, terävää kärkeä edustavia, iskukykyisiä joukkoja, kutsutaanpa niitä vaikka nopean toiminnan joukoiksi. Meidän pitää kyetä suojaamaan erilaisia strategisia kohteita”, Kanerva arvioi.
”Jos ei kehitetä ja uudisteta rakenteita, meillähän olisi yhä ratsuväki Suomessa.”
- PuolustusvoimatSeuraa
- PuolustuspolitiikkaSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti