tiistai 13. joulukuuta 2016

Sähköpostien anastamista, äärimielipiteiden lietsomista – Saksa huolestui Venäjän vaalivaleista...

"Ottaen huomioon maantieteellisen sijaintimme Suomen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä."
Seitsemän vuotta sitten tämä puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) lausunto nostatti Suomessa poliittisen syysmyrskyn. Suomen turvallisuuspolitiikkaa käsitelleen kohupuheensa Häkämies piti arvovaltaisille puolustusvaikuttajille – eikä missä tahansa, vaan Yhdysvaltojen pääkaupungissa.
Maailman poliittinen sää syksyllä 2007 oli tähän syksyyn verrattuna lauhkea. 
__________________________________________________________________
Mikään ei ole enää Euroopassa ennallaan vuoden 2014 jälkeen, jolloin Venäjä liitti Krimin vastoin kansainvälisiä sopimuksia itseensä ja aloitti Itä-Ukrainassa sisällissodan tukitoimet.
Alla olevassa artikelissa kuvataan mielestäni erinomaisesti niitä toimintatapoja, joilla Venäjä pyrkii aktiivisesti horjuttamaan maailmanrauhaa tavoitteittensa tukemiseksi.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Sähköpostien anastamista, äärimielipiteiden lietsomista – Saksa huolestui Venäjän vaalivaleista

Venäjä kohdistaa Saksaan järjestelmällisiä kyberiskuja.





Tapaus Lisa on tunnetuin esimerkki siitä, miten Venäjä on yrittänyt vaikuttaa poliittisiin mielialoihin Saksassa. Venäläismedian valheellinen uutisointi sai tammikuussa tuhannet saksanvenäläiset osoittamaan mieltään saksanvenäläisen tytön puolesta, vaikka tämän turvapaikanhakijamiehiin kohdistama raiskaussyytös osoittautui valheeksi.
BERLIINI

SAKSASSA kasvaa huoli siitä, miten Venäjä yrittää vaikuttaa Saksan ensi syksyn liittopäivävaalien asetelmiin. Saksan tiedusteluviranomaiset ja poliittinen johto ottavat Venäjän vaikutusyritykset vakavasti.

Saksan sisäisen tiedustelupalvelun eli Liittovaltion perustuslakisuojaviraston BfV:n johtaja Hans-Georg Maaßen on useaan otteeseen varoittanut Venäjän yrittävän vaikuttaa hyvin systemaattisesti Saksan politiikkaan.

Sama viesti on kuultu liittokansleri Angela Merkeliltä.

Venäjän tarkoituksena on horjuttaa poliittista ilmapiiriä ja luottamusta poliittiseen johtoon ennen syyskuun vaaleja, Maaßen sanoi viime viikolla.

Maaßenin mukaan kybervakoilu on lisääntynyt, ja Venäjällä on rahaa ja hakkereita erilaisiin kyber- ja propagandaiskuihin.

Tiedustelupalvelu ei seuraa Venäjää vain sivusta, vaan BfV:llä on oma Venäjän vaikutus­yrityksiin keskittyvä työryhmä. Sputnikiksi nimetty ryhmä antaa oman raporttinsa tilanteesta tammikuussa.

Se tiedetään jo, että Venäjän vaikuttamisyrityksissä on kyse hyvin kohdistetusta propagandasta, jossa manipuloidaan faktoja ja jonka tarkoituksena on sekoittaa vaaliasetelmia.

VAIKKEI raportti ole vielä ilmestynyt, saksalaispoliitikkojen huoli on todellinen.

Saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitung uutisoi sunnuntaina, että Saksan liittopäivien tietokantoihin toukokuussa 2015 tehdyn tietomurron takana on BfV:n ja Saksan ulkomaantiedustelupalvelun BND:n mukaan Venäjä. Samanlaisen arvion ovat esittäneet pitkin vuotta myös tiedustelupalvelut.

Valtiopäiville tehdyn tietomurron kaltaiset kyberiskut osoittavat, kuinka haavoittuvaisia demokratian instituutiot voivat olla, jos ja kun niihin kohdistetaan järjestelmällisiä kyberiskuja. Saksassa puolueet varautuvat nyt siihen, että myös ne voivat olla tietomurtojen kohteina ennen vaaleja.

Huolta on entisestään kasvattanut Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n arviot siitä, että Venäjä todella vaikutti Yhdysvaltain presidentinvaaleihin tavoitteenaan auttaa Donald Trump voittoon.

Yhteys Venäjään on ilmeinen, vaikkakin vaikeasti todistettava.

Saksan tiedusteluviranomaisten mukaan Saksan verkkovakoilutapauksissa on käytetty samoja ohjelmia ja välineitä, joilla Yhdysvalloissa hakkeroitiin muun muassa demokraattipuolueen sähköposteja.

Tietomurrolla Saksan valtiopäivien tietokannasta hankitut noin 2 400 asiakirjaa käsittelivät BND:n ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelu NSA:n salaista kirjeenvaihtoa.

Asiakirjat päätyivät julkisuuteen kaksi viikkoa sitten vuotosivusto Wikileaksin kautta.

Saksan ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen mukaan Venäjä nyt käyttää asiakirjavuotoihin nyt juuri Wikileaksia.


Liittokansleri Angela Merkel Saksan sisäisen tiedustelupalvelun johtaja Hans-Georg Maaßen seurassa Kölnissä syksyllä 2014.

KONKREETTISIN esimerkki Venäjän vaikutuksesta Saksan poliittisiin mielipiteisiin on Tapaus Lisa, jonka avulla Venäjä yritti horjuttaa saksanvenäläisten luottamusta Saksan johtoon. Lisaksi venäläismediassa nimetty saksanvenäläinen teinityttö väitti turvapaikanhakijoiden raiskanneen hänet. Poliisitutkinnassa väite osoittautui valheelliseksi.

Kaikessa räikeydessään tapaus Lisa oli oikeastaan varsin tökerö yritys provosoida saksanvenäläisiä. Valheiden toistaminen meni niin pitkälle, ettei tapausta voi pitää onnistuneena propagandana, vaikka myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vaati selityksiä Saksan hallitukselta.

Saksan poliittisen johdon Lisa kuitenkin herätti, sillä venäläismedian ylläpitämä valheellinen uutisointi sai Saksassa 12 000 saksanvenäläistä kaduille osoittamaan mieltä Merkelin hallitusta vastaan.

Saksan tiedusteluviranomaisten mukaan Venäjä pyrkii yhä samaan kuin tapaus Lisassa, eli vahingoittamaan Saksan hallitusta ja parlamentin jäseniä. Venäjä tavoittelee vallan vaihtumista, ja syynä on muun ­muassa Merkelin Venäjän-politiikka.

Tiedusteluviranomaisten mukaan Venäjän hybridivaikuttamisen voimistuminen Saksassa ajoittuu kahteen viime vuoteen ja Venäjän-vastaisten pakotteiden aikaan. Merkel vetää Euroopan unionissa tiukkaa Venäjä-linjaa, mikä ei miellytä presidentti Vladimir Putinia.

SAKSAN viranomaisilla on Venäjän vaikutusyritysten lisäksi tekemistä myös kotimaisten valeuutisten kanssa. Valeuutisilla propagoiminen kuuluu oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen kannattajien ja äärioikeistolaisen Pegida-liikkeen toimintatapoihin.

Informaatiovaikuttamisen yksi tavoite on kärjistää saksalaisten mielipiteitä pakolaispolitiikasta, asiantuntijat arvioivat.

Myös venäläinen propaganda- ja valemediakoneisto keskittää koko voimansa heikentääkseen Merkelin suosiota väitteillä siitä, että tämä olisi henkilökohtaisesti syypää pakolaiskriisiin.

Merkelin lisäksi moni muukin poliitikko joutuu jatkuvasti valeuutisten ja vihakampanjoiden kohteeksi. Yksi heistä on vihreiden kansanedustaja Renate Künast. Hänestä kiertää nyt Facebookissa kuva, johon on liitettyä valheellinen sitaatti.

Valheellinen lainaus liittyy Saksassa paljon huomioita saaneeseen, lokakuussa Freiburgissa tehtyyn 19-vuotiaan opiskelijatytön raiskaukseen ja murhaan. Tekijäksi osoittautui viikko sitten 17-vuotias afganistanilainen turvapaikanhakija. Tapaus on iso uutinen Saksassa.

Sosiaalisessa mediassa leviää Künastin kuva ja teksti, jonka mukaan hän olisi sanonut saksalaislehti Süddeutsche Zeitungissa, että ”traumatisoitunut nuori turvapaikanhakija tappoi, mutta häntä on siitä huolimatta autettava”.

KÜNAST on tehnyt Facebookista tutkintapyynnön, jotta se joutuisi ottamaan vastuun valheellisen propagandan levittämisestä. Myös Süddeutsche Zeitung harkitsee oikeustoimia.

Tapaus on yksi esimerkki siitä, kuinka tehokkaasti valheilla voi sotkea pitkäksi aikaa politiikan ja median päiväjärjestyksen.

Helsingin Sanomien sarja käsittelee Venäjän vaikuttamista

HS julkaisee viikon ajan artikkeleita, joissa kerrotaan, miten Venäjä yrittää vaikuttaa eri Euroopan maissa.

Sarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin Pietarin trollitehtaasta ja sen kohtaamista ongelmista. Salaisena hankkeena käynnistetty Pietarin trollikeskus on nyt laajan yleisön tiedossa: vaikuttamiseen osataan varautua ja väärää tietoa torjua. Tammikuussa Pietarin nettihäiriköiden keskus joutuu jo toista kertaa oikeuteen. Lue juttu tästä.

Länsimaat osaavat itse sotkea asiansa, mutta Venäjä hieroo suolaa haavoihin, kirjoittaa toimittaja Suvi Turtiainen näkökulmakirjoituksessa. Lue juttu tästä.

Sarjan toisessa osassa vierailtiin unkarilaisessa pikkukylässä, jossa selvisi, että maastopukuinen eläkeläinen olikin uusnatsi ja yhteydessä Venäjään. Unkarissa on paljastettu muitakin Venäjän ja äärioikeiston kytköksiä. Lue sarjan toinen osa tästä.

Pyhän Yrjön nauha kohosi symboliksi, kun Venäjä teetti nauhoja juhlistamaan toisen maailmansodan päättymisen­ 60-vuotispäivää voitonjuhlassa 2005. Nykyisin nauha on näyttävästi esillä siellä, missä Venäjä taistelee vaikutuspiiristään: Itä-Ukrainan taistelijoilla tai Montenegron vaalikampanjassa Venäjän-mielisillä. Lue sarjan kolmas osa tästä.

HS:lle esiteltiin ensimmäisenä ulkomaisena mediana uutta keskusta, jonka avulla Tšekki pyrkii kampittamaan Venäjän-mielistä disinformaatiota. Lue sarjan neljäs osa tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti