Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Kulttuuri | Päätoimittaja Kaius Niemen kolumni
Suomessa on tilaa sydämen sivistykselle
Medialukutaidon tärkeys korostuu digitalisoituvassa maailmassa, kirjoittaa Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. Itsenäisyyden juhlavuonna HS panostaa nuoreen yleisöön.
Julkaistu: , Päivitetty:
”Siinäkö se oli, vuosikymmenet odotettu hetki? Se jotenkin livahti”, arvioi toimittaja Ilkka Malmberg HS:n 125-vuotisjuhlakirjassa.
Itsenäistymisjulistuksen iloitsemista hillitsi muun muassa se, että tilanne Venäjällä oli niin epävakaa. Eduskunnan päätös ei siis vielä taannut varmasti itsenäisyyttä, sellaista, jota juhlittaisiin edes vuotta myöhemmin.
SATA VUOTTA myöhemmin Suomessa voidaan onneksi valmistautua itsenäisyyden juhlavuoteen. Sen ohjelma koostuu tuhansista hankkeista, joita suomalaiset järjestävät ympäri maata. Myös Helsingin Sanomat valmistautuu osaltaan tarjoamaan mahdollisimman kiinnostavan näkymän Suomen eri vaiheisiin ja erityisesti tulevaisuuteen.
Tämä on meille tärkeää siksikin, että lehti on ollut mukana rakentamassa yhteiskuntaa itsenäisyyden jokaisena päivänä.
Lehti kytkeytyi erityisen läheisesti tasavallan syntyvuosiin Päivälehti–Helsingin Sanomien toimitus- ja johtokuntaan kuuluneen K.J. Ståhlbergin ansiosta. Hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi vuonna 1919.
Helsingin Sanomat tuki Ståhlbergin poliittista linjaa, joka painotti laillisuutta, edistystä ja kansanvaltaa. ”Helsingin Sanomat oli merkittävältä osalta vaikuttamassa siihen, että Suomi kehittyi kansalaissodan jälkeen länsimaiseksi oikeusvaltioksi”, arvioi toimittaja Antti Blåfield kirjassaan Loistavat Erkot. Blåfieldin mukaan Ståhlbergin presidenttiaikana oikeusvaltioperiaatteet laitettiin ”sellaisille jengoille”, että Suomi säilyi demokratiana ja oikeusvaltiona läpi Lapuan liikkeen, sotavuosien ja Neuvostoliiton painostuksen.
HELSINGIN SANOMIEN ydintehtävä on edelleen sama kuin se oli sata vuotta sitten. Totuuteen pyrkivällä tiedonvälityksellä on tänä päivänä vähintään yhtä paljon merkitystä avoimen demokratian ja sivistyksen kivijalkana kuin lehden alkuaikoinakin.
Siksi haluamme kiinnittää erityistä huomiota juhlavuonna lapsiin ja nuoriin. Medialukutaidon tärkeys korostuu digitalisoituvassa maailmassa. Toimivan kansalaisyhteiskunnan perusedellytys on suomalaisten kyky erottaa tarkistamattomat ja valheelliset tiedot vakavasti otettavasta journalismista. Tästä syystä itsenäisyyden juhlavuosi on myös itsenäisen ja riippumattoman median vuosi. Kutsumme kaikki lukijamme sitä viettämään.
SIVISTYS EI OLE ELITISMIÄ. Se on kykyä ymmärtää ja analysoida ympäröivää maailmaa laaja-alaisesti sortumatta liian helppoihin mustavalkoisiin iskulauseisiin.
Suomalaiset ymmärsivät lukemisen ja tiedon merkityksen jo varhain. On suorastaan hätkähdyttävää, että rutiköyhän juuri itsenäistyneen tasavallan aikuisväestöstä enää vain yksi prosentti oli lukutaidottomia. Se kertoo kaukonäköisestä sivistystyöstä, josta on meille mallia otettavaksi edelleen.
Juuri nyt onkin hyvin tärkeää, että sekä lukemisesta että lukutaidon kehittämisestä pidetään hyvää huolta niin kodeissa kuin kouluissakin. Lukemisen ja oppimisen ei enää tarvitse olla sidottu paperiin, vaan se voi hyvin tapahtua digitaalisilta alustoilta. Olennaista on siirtää tiedon ja ymmärryksen pääomaa seuraaville polville – ja pikemminkin kasvattaa tätä pääomaa kuin antaa sen nahistua.
LEHDEN TEKIJÖILLE se on elämäntehtävä. Me näemme jo nyt, että totuuteen pyrkivälle riippumattomalle laatujournalismille on digitaalisessakin ajassa merkittävä kysyntä. Terveen ja avoimen yhteiskunnan tärkeimpiä peruspilareita onkin sivistyksen lisäksi empatia. Niiden yhdistelmää kutsutaan sydämen sivistykseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti