keskiviikko 30. elokuuta 2017

Terveisiä Ruotsin Haaparannalta...

Tänään keskiviikkona 30.08.2017 aamulla "arvoimme", lähdemmekö Selkäsaareen vai Haaparannalle. Aamun sadetihku sen ratkaisi, lähdimme Haaparannalle, jossa olimme käyneet viimeksi 17.07.2017.

Ilma ei ollut kovin otollinen, sillä koko ajan tuli taivaalta tihkusadetta. Lämpötila tien pinnassa +12 ja ilmassa +10 astetta Celsiusta.

Haaparanna entinen tullirakennus oli purettu ja maat tasoiteltu. Olihan se aikanaan komea rakennus.

Ensin perinteinen ICA MAX- käynti tuttuine ostoksineen. Tosin tutut ostokset tällä kerralla puolitettuina.  

Sitten paikallinen Systembolaget, jonka asiakaspalvelu on vertaansa vailla. Tällä kerralla vaimoni kävi pikakäynnin myös  IKEA:ssa ja minä istuskelin tuloaulassa uusilla nahkasohvilla. Ihan mukavan tuntuiset...

Ihmisiä tuli ja meni tasaisena virtana. Tosin aika vähän oli väkeä liikkeellä. Tälläkään kerralla en nähnyt yhtään tuttua en edes tutun näköistä henkilöä.

Pois lähtiessämme ajoimme uuden rajanpinnan Matkailukeskuksen/linja-autoaseman ohi ja totesimme, että Haaparannan Barents Centerin rakentaminen ei ole vieläkään käynnistynyt.

Suomalaiset ovat ostaneet "montun" suunnitelmineen, kukaties se josskin vaiheessa alkaa näyttää elon merkkejä...


Sen sijaan Torniossa rajan pinnassa kerrostalo oli noussut komeasti. Muistaakseni nimi oli Jopparinkulma tai jotain sinne päin.

Kotiin Kemiin oli taas mukava ajella - lähes koko matka rajoituksen mukaan 80 km/h - mutta rajoitukset eivät estä "Audi-, BMW-, Volvo-, Skoda-, KIA-, MB-, tms. miehiä ja naisia" ajamasta 100-120 km/h. 

Moottoritien kaistoja oli "hitaalta puolelta" uusittu. Päällystyskalusto näytti olevan Kemin Karjalahdella valmiina Tornioon menevän "hitaan puolen" uusimiseen.




tiistai 29. elokuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 28...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Kaikki edellä oleva tapahtui siis muutamia vuosia aikaisemmin kuntapolitiikkaan mukaan lähtemistäni.

Olin kyllä nähnyt kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä elementtejä ja todennut, että en osaa "vetää oikeista naruista". 
Toimintani oli aivan liian suoraviivaista. Luulin, että asiat, joissa olin mukana, olivat niin hyviä ja merkittäviä, että niille löytyy kyllä tukea/ymmärrystä.

Niin - Kemin kulttuuriasiainjohtaja, museonjohtaja Unto Käyhkön kanssa kävimme valtuustokauden 2001-2004 aivan alkuajoista lähtien useita, mielenkiintoisia keskusteluja hänen virkahuoneessaan Kemin  taidemuseon "piippuhyllyllä".
Keskustelun aiheet olivat "maan ja taivaan" väliltä kuitenkin pääsääntöisesti kulttuuriin liittyen.
Muistaakseni Unto jotakuinkin säännöllisin väliajoin muistutti minua, että olen aivan väärässä puolueessa, ryhmittymässä...
_____________________________________________________________________

Olen itsekin aikaisemmin kirjoittanut, että Kemin ammattikoulun rehtorinvalinnan aikoihin 1980-luvun aivan alkupuolella minun olisi pitänyt olla kivenkova eskoodeeälläläinen ja Kemi-Tornion ammattiopiston koulutusalajohtaja-/rehtorivalintojen aikoihin 2000-luvun alkupuolella äsdeepeeläinen.

Mutta en ollut, enkä aikonutkaan olla, niin tässä minä muistelen oikeastaan lievä hymynhäive suupielissäni menneitä. Näitäkin on oikeastaan mukava muistella niin kauan kuin muistaa - toivottavasti pitkään...

Tuo viimeinen valintaprosessi ei ollut erityisen mairitteleva silloisten kuntayhtymäpäättäjiä osalta. 
He eivät uskaltaneet valita paikallista osaamista, vaan lähtivät "kissojen ja koirien kanssa" hakemaan sopivaa ehdokasta ja helpostihan se kunnon, pesunkestävä demari löytyikin niin kuin asiasta olen kirjoittanut.

Jaaha, pitäisiköhän minun yrittää palata ensimmäisen valtuustokauteni 2001-2004 kulttuuriasianlautakuntaan. Löydänkö silloisista jäsenistä ja varajäsenistä kirjoitettavaa.

Edellä olen Ossi Liitenin nostanut selkeästi jalustalle. Sellaiset olivat ajatukseni siihen maailman aikaan. 
Eivät ne kovin paljon ole muuttuneet. Toki on tunnustettava, että ajan hammas iskee meihin kaikkiin armottomasti.

Kulttuuriasianlautakunnan varsinaiset- ia henkilökohtaiset varajäsenet olivat:

Pertti Henttinen pj , Vasemmistoliitto > Merja Holpainen Myllymäki
Elna Järvelä vpj, Kristilliset > Salme Kinnunen
Päivi Kangas, SDP > Virpi Niemi
Tapani Kotkansalo, SDP > Martti Uksila
Ossi Liiten, SDP > Tuula Kaartinen
Kari Luokkala, Vasemmistoliitto > Timo Ryynänen
Heli Luokkala-Nevalainen, Vasemmistoliitto > Erkki Romppainen
Antti Pasanen, Keskusta > Jaana Ilmasti
Pirkko Pehkonen, Vasemmistoliitto > Maisa Lahnajärvi
Aki Pyykkö, Keskusta > Marko Koivisto

Kaupunginhallituksen edustaja kulttuuriasianlautakunnassa oli Ritva Leppikangas Vasemmistoliitto. Hänen varaedustaja oli Hannu Kontiola. Myöhemmin kaupunginhallituksen edustaja oli Pentti Villanen.

Esittelijänä oli Unto Käyhkö ja hänen varaedustaja myöhemmin kirjastonjohtaja Hilkka Heikkinen, mikäli oikein muistan...

Kun oikein yritän avoimesti, aidosti ja rehellisesti mennä lähes 20 vuotta sitten tapahtumiin, Kari Luokkala käy ensimmäisenä erittäin myönteisesti mielessäni. Ehkä siinä vaikutti tuo Karin teollisuustausta, joka minulle oli aika tuttua. 

Toisaalta ehkä myös se, että hän ei ollut niin vannoutunut ja kalkkeutunut vasemmistolainen, etteikö hänen kanssaan voinut puhua uusistakin avauksista.
Oikeastaan Karin tulin hiukan paremmin tuntemaan myöhemmin valtuustokaudella 2009-2012 ollessani silloisessa kulttuurilautakunnassa jäsenenä, Kari oli silloin lautakunnan puheenjohtaja.

Saattaa olla, että olen edellisessä pahasti väärässä ja/tai aika kultaa muistot, mutta edelleenkin olen asiasta samaa mieltä. Tosin Karia en ole vuosikausiin tavannut face to face...


Teen taas pienen kirjoituksellisen muistelosyrjähypyn:

Aika lailla lautakuntatyöskentelyni alkuvaiheessa minua mietitytti eri ryhmittymien supernyrkkien valtavat luottamuspaikkamäärät. 

Itse tykönäni pohdiskelin:"Miten ihmeessä he voivat asiallisesti hoitaa niin monia tehtäviä?"

Siksi päätin tehdä Kemin kaupunginhallitukselle alla olevan ehdotuksen. Mikäli oikein muistan kirjoitin asiasta myös paikallisiin lehtiin.

Minulle jäi alla olevasta ehdotuksestani sellainen mielikuva omassakin ryhmässä, kukaties joku sanoikin:"Mitä ihmettä sinä niuhotat? Ei kai tuo nyt niin suuri ongelma ole? Onhan varajäsenet käytettävissä!"

Virallinen ehdotukseni:

Aki Pyykkö
Kainuunkatu 3
94700 Kemi                                                                                               Kemi 01.10.2002


Kemin kaupunginhallitus


ASIA: LAUTAKUNTA- TMS. TYÖSKENTELYN OSALLISTUMISTILASTOINTI
_______________________________________________________________

Ihmisen henkilökohtainen vetovoimaprofiili - ne osatekijät, jotka ratkaisevat esim. paikkakunnalla/talousalueella viihtyvyyden, vaikuttamisen ja aktivaatiotason - rakentuu mm. seuraavista tekijöistä:
+ monipuolisista työnsaantimahdollisuuksista
+ hyvistä koulutusmahdollisuuksista
+ liikenneyhteyksistä
+ toimivista julkisista palveluista
+ kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista
+ liikuntapalveluista
+ henkisestä ilmapiiristä
+ kansainvälisistä yhteyksistä
Vetovoimaprofiiliin liittyy myös olennaisesti aito luottamus eri organisaatioihin valittujen luottamushenkilöiden toiminnasta vaalikauden aikana.

Puolueissa ja eri aktiiviryhmittymissä luottamustehtävät pyrkivät keskittymään nykyisin harvojen henkilöiden hoidettaviksi. Edellä mainitulla menettelyllä on sekä hyvät että huonot puolensa ajatellen asiaa tehtävien käytännön hoidon kannalta.
Menettelyllä luonnollisesti turvataan vankka asiantuntemus ja poliittinen kokemus kaupungin päätöksentekoprosessissa, mutta…
Aika on kaikille kuitenkin rajallinen, eikä ainakaan toistaiseksi henkilö voi olla kahdessa, mahdollisesti kolmessa paikassa yhtä aikaa - paitsi nykytekniikkaa hyväksikäyttäen.

Saamani tiedon mukaan esimerkiksi eri lautakuntiin valittujen henkilöiden lautakuntatyöskentelyn osallistumistilastointia ei ole tähän saakka systemaattisesti toteutettu.
Tiedot luonnollisesti ovat julkisia ja saatavissa henkilöittäin/puolueittain/ryhmittäin, mikäli on henkilökohtaista viitseliäisyyttä tai muutoin asiaan kiinnostusta.

Rivikemiläisillä on niin halutessaan oltava mahdollisuus ja oikeus saada em. tiedot keskitetysti tilastoituina kirjastopalveluina esim. liitteinä kaupungin eri tietopakettien yhteydessä.
Luonteva tapa tiedon saamiseksi on liittää em. tilastot eri lautakuntien vuosikertomuksiin.
Oletettavasti tiedot on saatavissa myös lähitulevaisuudessa netistä…

Ehdotus
Ehdotan, että Kemin kaupungissa toteutetaan vuosittain kaikkien lautakuntiin tai vastaaviin toimielimiin valittujen luottamushenkilöiden ja heidän henkilökohtaisten varajäsenten osallistumistilastointi henkilöittäin/puolueittain/ryhmittäin.
Ensimmäinen, vuodenvaihteessa julkaistava tilasto koostunee poikkeuksellisesti kahden vuoden eli vuosien 2001 ja 2002 osuudesta.

Ehdotus- ja yhteistyöterveisin

Aki Pyykkö
kaupunginvaltuuston varajäsen
kulttuurilautakunnan jäsen
________________________________________________________________

Muistaakseni ehdotukseeni liittyvänä ei tapahtunut mitään. Siksipä lähetin suoraan asiaan liittyvän tiedustelun myös eri hallintokuntien virkamiehille.

Mikäli oikein muistan, sain aikanaan viiveellä ainoastaan teknisen lautakunnan osalta toivomani tiedot > tilastot lautakuntajäsenten osallistumisesta...


Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Pohjois-Korea laukaisi ohjuksen Japanin yli – YK:n turvaneuvosto hätäistuntoon...

Hmmmmm - vai niin - olen muistaakseni jo useaan kertaan kirjoittanut, että tällä menolla kohtarytisee oikein kunnolla...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Pohjois-Korea laukaisi ohjuksen Japanin yli – YK:n turvaneuvosto hätäistuntoon

Japani ja Yhdysvallat sopivat lisäävänsä Pohjois-Korean painostusta. Trump: Yhdysvallat on sataprosenttisesti Japanin tukena.


Japanin itsepuolustusjoukot harjoittelivat Patriot-torjuntaohjuspatterilla elokuussa, kun Pohjois-Korea oli tehnyt jälleen yhden ohjuskokeen.
POHJOIS-KOREA laukaisi tiistaina paikallista aikaa ballistisen ohjuksen, joka lensi yli Japanin, kertoivat Yhdysvallat, Etelä-Korean sotilaslähteet sekä Japanin hallitus.

Ohjus laukaistiin eteläkorealaisten mukaan Sunanista läheltä Pohjois-Korean pääkaupunkia Pjongjangia. Ohjus lensi 2 700 kilometriä ja se nousi enimmillään noin 550 kilometrin korkeuteen.

Japanin pääministeri Shinzo Abe sanoi maan hallituksen tekevän kaiken mahdollisen japanilaisten turvallisuuden takaamiseksi. Hallituksen edustajan mukaan ohjus oli ”merkittävä ja vakava uhka” Japanille.

Abe kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan keskustelleensa tiistaina puhelimitse Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa tilanteesta. Abe kertoi, että maat sopivat lisäävänsä painostusta Pohjois-Koreaa kohtaan.

Trump oli pääministerin mukaan myös sanonut, että Yhdysvallat ovat ”sataprosenttisesti” Japanin tukena.

YK:n turvallisuusneuvosto aikoo pitää tiistaina iltapäivällä hätäistunnon Japanin ja Yhdysvaltojen pyynnöstä.

Tokion ja Hongkongin pörssien avautuessa tiistaina, kurssit sukelsivat Pohjois-Korean ohjuskokeen takia.

Edellisen kerran Pohjois-Korea laukaisi kolme lyhyen kantaman ballistista ohjusta lauantaina, kertoi Yhdysvallat. Tuolloin kaikki kolme ohjuksen laukaisua epäonnistuivat heti alkumetreillään.

Aiemmin tässä kuussa Pohjois-Korea on uhannut laukaista ohjuksia Yhdysvaltojen sotilastukikohtaan Guamilla. Jotta Pohjois-Korean ohjukset osuisivat Guamiin, olisi niiden lennettävä Japanin ylitse.

YHDYSVALTOJEN ja Pohjois-Korean välit ovat kiristyneet viime aikoina, etenkin kun Pohjois-Korea testasi heinäkuussa onnistuneesti kahta mannertenvälistä ballistista ohjusta, joiden kantomatkan arvioidaan riittävän Yhdysvaltoihin saakka.

Pohjois-Korea on jatkanut ydinaseidensa kehittämistä laajasta kansainvälisestä vastustuksesta ja pakotteista huolimatta. Kansainvälisesti pelätään sitä, että Pohjois-Korea kykenee rakentamaan ohjukseen soveltuvan ydinpommin.

Huomisen kotikunnan tehtävät...

Kirjoitin maaliskuussa ennen kuntavaaleja alla olevan tekstin, jota olen hiukan päivittänyt.
Turuilla ja toreilla toitotetaan, että soten jälkeen kunnilla ei ole kunnon tehtävää. Vai ei ole, varsinkin kun tuo paljon poliittisia tunteita herättäneen/herättävän sotenkin käynnistämisajankohta on myöhäistetty.

Luetellaanpa hiukan huomisen kotikunnan tehtäviä:

+ Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
+ Paikallisen identideetin ja demokratian edistäminen
+ Elinvoiman edistäminen

Opetus- ja kulttuuripalvelut, mm.

+ varhaiskasvatus
+ esiopetus, peusopetus, lisäopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta
+ lukiokoulutus
+ ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus
+ vapaa sivistystyö, yleinen kulttuuritoiminta, teatterit, orkesterit, museot
+ liikunta ja nuoriso
+ kirjasto- ja tietopalvelu

Yleinen toimiala, mm. 

+ elinkeinoelämän edistäminen
+ yhdistysten ja vapaan kansalaistoiminnan tukeminen
+ työllisyyttä edistävät palvelut
+ energiahuolto
+ satamat
+ tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito

Tekniset palvelut, mm. 

+ maapolitiikka
+ kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
+ liikenne, joukkoliikenne ja väylät
+ vesihuolto
+ jätehuolto
+ energiatuotanto- ja jakelu
+ rakennusvalvonta
+ asuntotoimi

Soten lisäksi maakuntiin siirtyy toki muutakin - sitten aikanaan.
Toisin sanoen kyllä kuntapäättäjillä on työtä ihan niskanappia myöten...


maanantai 28. elokuuta 2017

Kävin kaloja syöttämässä, ruokkimassa...

Kaivoin päivällä tontinkulman matopellosta runsaat toistakymmentä matoa. Lähdin iltapäivällä merelle aikomuksena hiukan onkia.
Ajoin Selkäsaaren pohjoispäätyyn "keskelle ei mitään", ankkuroin ja pistin kaksi jigionkea ja pilkin pyytämään.
Oli kohtalaisen kaunis ilma, tosin aika navakka ja puuskittainen kaakkoistuuli.

Ei tapahtunut yhtään mitään. Nostin pyyntivälineet pois vedestä ja ajoin hiljaa vastatuuleen lähelle Pikkuleton saarirypästä.
Pysäytin perämoottorin, panin pyyntivälineet veteen ja annoin tuulen kuljettaa venettä hiljaa tulosuuntaan. Todellista ekokalastusta!

Eivät olleet kalat liikkeellä. Ainoastaan pieniä ahvenia, jotka päästin takaisin mereen kasvamaan.

Ankkuroin hetken päästä ja tarkistin matotilanteen. Vihdoin alkoi pientä syöntikiinnostusta ilmaantua. Pieniä ahvenia...
Luulin pilkin jääneen pohjaan tai uppotukkiin kiinni, mutta siinä olikin joku suurempi kala hetken kiinni - en saanut sitä edes näkyviin.

Tuttu juttu! Särki alkoi kiusata minua pilkissä. Monta matoa sille menetin ja kovassa aallokossa jigiongistakin madot tekivät kauppansa.
Viimeisellä madolla tuon särjen - ison särjen - sain jo vedenpinnan yläpuolelle, mutta irtihän se pääsi...
Jos olisin saanut sen ylös, olisin kotona parannut sen ja pistänyt pakastimeen seuraavan kalareissun syöteisksi.
Madot loppuivat ja alkoi tulla kylmä. Tämän illansuun - noin kolmen tunnin  - istuminen meni harjoittelun piikkiin.

No sain raitista ilmaa ja viimeisestä ankkurointipaikasta näkyi vasemmalla eli kaukana lännessä Outokummun Röyttän tehdaslaitoksia, etuvasemmalla eli luoteessa Metsä Groupin tehtaat, edessä eli pohjoisessa Kemin kaupunki/sisäsatama ja Sauvosaari, oikealla eli idässä Stora Enson Veitsiluoden tehtaat.

Mukavat maisemat, sillä mm kaikilla edellä mainituilla on suuri merkitys talousalueellamme. 

HBL: Venäjä halusi viedä 164 sotilasta Ahvenanmaalle purjelaivalla – Pääesikunta kielsi...

Hmmmmm - vai niin - testi mikä testi sano...

Maailma ja nimenomaan Eurooppa ei ole entisellään vuoden 2014 tapahtumien jälkeen. Se on aivan uudessa asennossa, joka on syytä muistaa - nyt ja aina. Olen tällä Blogisivullani lähes mainostanut Ilkka Remeksen (Petri Pykälä) kirjaa nimeltä JÄÄTÄVÄ HELVETTI. 

Olen muistaakseni kirjoittanut, että sen on syytä jokaisen kantasuomalaisen lukea. Siinä on mukana myös Ahvenanmaa...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

HBL: Venäjä halusi viedä 164 sotilasta Ahvenanmaalle purjelaivalla – Pääesikunta kielsi

Vierailua suunniteltiin ajankohtaan, jolloin Itämerellä järjestetään Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-sotaharjoitus.
Kotimaa


Kruzenshtern
Kruzenshtern vuonna 2013 Gdanskissa.Piotr Wittman / EPA

Pääesikunta ei päästä venäläistä koululaivaa Ahvenanmaalle syyskuussa, uutisoi Hufvudstadsbladet(siirryt toiseen palveluun). Lehden mukaan nelimastoisen Kruzenshtern-purjealuksen oli suunniteltu saapuvan Maarianhaminaan 164 kadettia mukanaan.
Pääesikunta ei kommentoi päätöksen syitä.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä turvallisuuspolitiikan asiantuntija Tomas Ries arvioi Hufvudstadsbladetille, että aluksen aiotun vierailun ajoitus ei ole sattuma. Juuri tuohon aikaan on Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad-sotaharjoitus.
– Todennäköisesti Venäjän puolelta halutaan testata Suomea, Ries sanoi.
Riesin mukaan kadettien päästäminen Ahvenanmaalle olisi vastoin alueen demilitarisoitua asemaa.
Kruzenshternin omistaa Hufvudstadsbladetin mukaan valtiollinen venäläinen meriakatemia. Aluksen kotisatama on Kaliningrad. Laivaa käytetään koulutus- ja edustustarkoituksiin. Esimerkiksi vuonna 2015 alus osallistui Venäjän voitonpäivän juhlaan.
Tänä kesänä Kruzenshtern vieraili Suomessa Tall Ships Races -tapahtuman yhteydessä Turussa ja Kotkassa.
Lähteet: STT

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 27...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Edellisessä osassa kirjoitin Ossi Liitenistä. En rohjennut jatkaa tekstiä muiden lautakuntajäsenten osalta, sillä niin häkellyttävän suvereeni tuo Ossin rooli sen aikaisessa kulttuuriasianlautakunnassa oli mielestäni.


Nyt minulle tuli eräänlainen tulppa kirjoitukseeni. Toisaalta aivan kuin venttiili putkessa olisi suljettu. Jatkan hetken päästä kukaties kirjoitustani kulttuuriasianlautakunnan esittelijän Unto Käyhkön osalta, jonka kanssa olen käynyt aikanaan mielenkiintoisia keskusteluja...
_____________________________________________________________________

Tosiaan en saa puserrettua juuri nyt valtuustokauden 2001-2004 kulttuuriasiainlautakunnan jäsenistä juuri mitään mutta...

Unto Käyhkön olin tavannut jo 1990-luvun puolessavälissä käynnistäessäni Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- asioita. Hänen aviovaimonsa Riitta Käyhkön olin tullut vähin tuntemaan opetessektorilla.
Mikäli oikein olin ymmärtänyt Unto ja Riittä Käyhkö sekä Olavi ja Ritva Korolainen olivat perhetuttuja. 

Unto oli mukana/oli asiasta tietoinen suunnitellessamme kemiläisten kuvataiteilijoiden taidenäyttelyä Murmanskiin ja Severomorskiin. Taidenäyttely toteutettiin alkukesästä 1994. Se oli MOJA-ryhmä (Marika Hakala, Olavi Korolainen, Jorma Kuula ja Anssi Hanhela) ja matkalla minun lisäksi olivat Olavi Korolainen ja Anssi Hanhela.
Mikäli oikein muistan, tauluvakuutukset ja matkat maksoimme omasta kukkarosta, mutta perillä Murmanskissa ja Severomorskissa kustannuksista huolehti pääasiassa Severomorskin kulttuuriosasto, oletettavasti osittain myös kuvataideystävämme.

Todettakoon, että Lapin Ely-keskuksen vientiasiamies Kari Oittinen avusti ansiokkaasti näyttelyssä olleiden taulujen rajan yli viemisessä - paperisodassa. Taulujen vienti rajan yli ei ollut ihan pikku juttu sekään, vaikka siihen maailman aikaan elettiin aika seesteistä hetkeä Neuvostoliiton hajoamisen jälkimainingeissa. 
Taulut saatiin "lähes ongelmitta"  Rajajoosepista meidän mukana linja-autossa Murmanskiin, mutta niiden takaisin saaminen syksyllä oli jo toinen juttu. Kyllä ne sieltä loppujen lopuksi saapuivat Kemiin.
Mikäli oikein muistan, severomorskilaiset kuvataideystävämme olivat joutuneet maksamaan näyttelytaulujen lähettämisestä Suomeen, Kemiin.

Todettakoon, että taidenäyttelyiden pitäminen perustui vastavuoroisuuteen eli periaatteeseen: Vuoroin vieraissa. 

Se merkitsi mm. sitä, että heti syksyllä 1994 Severomorskista saapui Kemiin kutsuttuna kuvataiteilijaryhmä. Varsinaiset kuvataiteilijat olivat Anatoly Sergienko, Ivan Voron ja Juri Legomtsev. Tauluja näyttelyssä oli kahdelta ensimmäiseltä. 
Ryhmän ja autokuskin lisäksi mukana oli Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran. He tulivat pitämään siis Kemiin ensimmäistä taidenäyttelyä. Näyttelypaikka oli Pohjolan Sanomien ala-aula ja sisäpääportaikko. Vieraat olivat majoittuneina Merihovissa.
Näyttelyjärjestelyissä oli kulttuuritoimittaja Hannu Sarralalla erityisen suuri rooli.

Taidenäyttelyn avasi Unto Käyhkö tulkin välityksellä. Siitä tuli erinomainen taidenäyttely. Kuvioissa olivat mukana taustajoukkoina myös Kemin Kuvataiteilijat ry sekä useita kemiläisiä yrityksiä, joita olin saanut rahoittamaan osittain em. taidenäyttelyn toteuttamista. Kemiläisillä kuvataiteilijoilla oli hallussaan "työhuoneina" ns. Paattion Kartano.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että Anatoly Sergienko maalasi alastonmallista upean, ison öljyväritaulun eräänlaisen "avoimien ovien päivänä" em. kuvataiteilijoiden tilassa.
Kyseinen taideteos luovutettiin Kemin TT-Keskuksen toimitusjohtaja Markku Toivaselle. Kyseinen yritys oli pääsponsori em. taidenäyttelyn toteuttamisessa. Arvelen, että em. taideteos on tällä hetkellä Oulussa...

Severomorskilais-/murmanskilaiskuvataiteilijat pitivät vuonna 1997 Kemin taidemuseossa ison taidenäyttelyn. Mukana olivat Anatoly Sergienko, Ivan Voron ja Vladimir Tchernov. Viimeksi mainittu henkilö oli Murmanskista - akvarellisti.
Matkalla oli autokuskin lisäksi myös Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran.
Kyseisen taidenäyttelyn avaussanat lausui Kemin silloinen kaupunginjohtaja Juhani Leino.
Ymmärtääkseni apulaiskaupunginjohtaja Jorma Virtanen oli vähän raottanut kulttuurirahahanoja tapahtuman toteuttamiseksi. 
Virallinen yhteistyö Kemin ja Severomorskin välillä oli jo aikaisemmin alkanut...

Itse vein Murmanskiin ja Severomorskiin useilla matkoilla paperia - A4- ja A3 - arkkeja satoja kiloja. Paperit olin saanut neuvotelluksi Veitsiluoto Oy:n, sittemmin ENSO Oyj:n ja viimein Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaiden arkittamolta Kemissä humanitäärisenä apuna. 
Miksi em. tyyppiseen toimintaan ryhdyin? Siksi, että ensimmäisellä matkallani Lapin lääninhallituksen delegaatiossa syksyllä 1993 näin omin silmin, että mm. lastentarhoissa, kouluissa, kirjastoissa, tms. oli akuutti pula hyvälaatuisesta paperista.

Kaikki edellä oleva tapahtui siis muutamia vuosia aikaisemmin kuntapolitiikkaan mukaan lähtemistäni.

Olin kyllä nähnyt kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä elementtejä ja todennut, että en osaa "vetää oikeista naruista". 
Toimintani oli aivan liian suoraviivaista. Luulin, että asiat, joissa olin mukana, olivat niin hyviä ja merkittäviä, että niille löytyy kyllä tukea/ymmärrystä.

Niin - Kemin kulttuuriasiainjohtaja, museonjohtaja Unto Käyhkön kanssa kävimme valtuustokauden 2001-2004 aivan alkuajoista lähtien useita, mielenkiintoisia keskusteluja hänen virkahuoneessaan Kemin  taidemuseon "piippuhyllyllä".
Keskustelun aiheet olivat "maan ja taivaan" väliltä kuitenkin pääsääntöisesti kulttuuriin liittyen.
Muistaakseni Unto jotakuinkin säännöllisin väliajoin muistutti minua, että olen aivan väärässä puolueessa, ryhmittymässä...

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...