Hans Backe ei antanut arvoa heikolle tilastolle: “Näillä numeroilla ei ole mitään merkitystä”...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

Pelin toisella jaksolla meillä oli muutama puolittainen maalipaikka. Vaikka tilastoissa ei ole yhtään laukausta maalia kohti, näillä numeroilla ei ole mitään merkitystä. Ammuimme yli ja aika monta vetoamme blokattiin, Backe totesi.
_______________________________________________________________________

Totta! Kyseessä olivat pääsääntöisesti edesmenneen takavuosikymmenien, intohimoisen kemiläisjalkapallofanin mainitsemat "kivimies Surakaisen potkut", jotka kuulemma menivät taivaan tuuliin - maalin yli ja ohi...

Seurasin alla mainitun ottelun televisiosta, samoin kuin aikanaan Suomen loppuminuuteiltaan surullisen kuuluisan jalkapallomaajoukkueen ottelun Islannissa. Kyllä Suomellakin oli molemmissa otteluissa omat vahvat hetkensä, mutta maalinteko nimenomaan viimeisessä kotiottelussa oli kiven takana.

Mutta eiköhän se siitä, kun "varamiehisyyttä" päästään hiukan purkamaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Hans Backe ei antanut arvoa heikolle tilastolle: “Näillä numeroilla ei ole mitään merkitystä”

URHEILU9.10.  22.16JUKKA RITOLA

Hans Backe ja Markku Kanerva yrittivät ohjata Suomen peliä kentän laidalla.

 

Esa MaaranenAlma Media

Suomen maajoukkueen päävalmentajan Hans Backen mielestä Kroatia sai liikaa tasoitusta Huuhkajien kolmannessa MM-karsintaottelussa Ratinan stadionilla.

– Meillä oli suuria vaikeuksia ensimmäisen 20 minuutin aikana, kun Kroatia teki ottelun voittomaalin. Kun vastassa oli maailmanluokan joukkue, meidän seitsemän avauskokoonpanon miehen puuttuminen näkyi selvästi. Kaiken tämän lisäksi meillä oli vielä Roman Eremenkon tapaus, Backe totesi toisen peräkkäisen tappion jälkeen.

Kolmen MM-karsintaottelun jälkeen Suomella on koossa yksi piste.

– Pelaajien asenne oli kohdallaan. Tappiosta huolimatta olen tyytyväinen poikien esitykseen, Backe jatkoi.

Karsintojen ensimmäisen tappion jälkeen ruotsalaisvalmentaja vaihtoi Suomen taktiikkaa ja esimerkiksi joukkueen kapteeni Niklas Moisander pelasi keskikentällä.

– Tarvitsimme puolustuslinjaan isoja miehiä, koska Kroatialla oli kärjessä kova maalintekijä Mario Mandzukic. Olen aina halunnut kokeilla Moisanderia keskialueella. Hän on hyvä syöttäjä, Backe kertoi.

Kroatia ratkaisi ottelun Mandzukicin avausjakson maalilla. Juventuksen kookas kärkipelaaja on tehnyt kahdessa peräkkäisessä MM-karsintaottelussa yhteensä neljä maalia.

– Pelin toisella jaksolla meillä oli muutama puolittainen maalipaikka. Vaikka tilastoissa ei ole yhtään laukausta maalia kohti, näillä numeroilla ei ole mitään merkitystä. Ammuimme yli ja aika monta vetoamme blokattiin, Backe totesi.

Kroatian päävalmentaja Ante Cacic oli selvästi tyytyväinen maalin voittoon Ratinan stadionilla.

– Kaksi vierasvoittoa peräkkäisissä otteluissa ei ole huono saavutus. Suomi puolusti urhollisesti. Peli ei ollut meille helppo, Cacic sanoi.

Vahvan ja aiheellisen itsekritiikin paikka...

On mairittelevaa kuulla tai lukea, että joku tuntemani henkilö on pitänyt kirjoittamastani tekstistä tai lainattuun tekstiin liittyvistä kommenteistani. Silloin tuntee mukavantuntuista mielihyvää onnistumisestaan mutta...

Vahvan ja aiheellisen itsekritiikin paikka syntyy välittömästi sellaisessa tilanteessa, jossa hyvinkin tuntemani henkilö toteaa yksiselitteisesti, että häntä ei kiinnosta tekstini pätkääkään. 
Lisäksi hän ilmoittaa, että hän ei saa niistä elämäänsä lisäarvoa, joten hän ei uhraa aikaansa Blogitekstieni lukemiseen, puhumattakaan aktiiviseen seuraamiseen.

Hyvä! Juuri näinhän se on, jokainen tekee henkilökohtaiset ratkaisunsa mm. tämän tyyppisissä asioissa. Hyväksyn nöyränä em. tyyppiset ajatukset, koska muutakaan en oikeastaan voi, paitsi että itse parantaa entisestään otetta.

Tälaisella hetkellä takaraivooni hiipi kuitenkin lievä epäusko: Eikö Blogisivuni yli 3100 viestin joukosta löydy sentään muutama teksti, jotka ketä tahansa kiinnostavat. En kuitenkaan sorru asiasta väittelemään, kinastelemaan, sillä se olisi täysin turhaa, turhanpäiväistäkin.
_________________________________________________________________________

Olen aikaisemminkin todennut, että lukijalla on erittäin korkealla kynnys kommentoida kirjallisesti Blogisivuviestejä edes nimimerkillä puhumattakaan omalla nimellä...    

Alla olevassa artikkelissa todetaan: 

Mietin monenko minuutin mittaisia hiljaisia hetkiä voi nykyään kokea. Suomessa on vielä mahdollista löytää paikkoja, joissa ei toviin kuulu kuin luonnon omia ääniä – linnunlaulua, tuulen kohahtelua, veden liplatusta ja omasta liikkumisesta syntyviä ääniä.

________________________________________________________________________

Edelliseen totean, että kyllä niitä hiljaisia paikkoja löytyy Suomesta pilvin pimein eikä niitä tarvitse välttämättä tunturista lähteä etsimään.

Olen kirjoittanut muutaman kerran tämän kesän aikana käynneistämme Kemin Selkäsaaressa. 

Jo näin läheltä - meidän näkövinkkelistä katsoen - löytyy edellä mainittua luonnonhiljaisuutta, jota on mukava kuunnella.

Tosin em. hiljaisuuden "rikkoo" kesäaikaan usein ohi kulkeva moottorivene, vesiskootteri/-jetin ja/tai pelastusalus, tehtaalle menevän puutavarajunan ääni, pienlentokoneen ja/tai helikopterin ääni, myös matkustajalentokoneen ääni sekä talvella luonnollisesti moottorikelkkasafarin jonon ääni merenjäällä, jne. - onneksi näin. Onneksi näin sillä se on normaalia ja toivottuakin elämää näillä kulmilla... 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

KOLUMNIT

Kolumni: Kolmen minuutin hiljaisuus

LAPIN UUTISET9.10.  17.20

Vesa Luhta

Toukokuun lopun ukonilmassa räjähti vanha mahtipetäjä sanan mukaisesti kappaleiksi. Nojaan sen rungon tynkään, ja uumoilen tapahtuman ääniefektejä ja sen jälkeistä hiljaisuutta.

Mietin monenko minuutin mittaisia hiljaisia hetkiä voi nykyään kokea. Suomessa on vielä mahdollista löytää paikkoja, joissa ei toviin kuulu kuin luonnon omia ääniä – linnunlaulua, tuulen kohahtelua, veden liplatusta ja omasta liikkumisesta syntyviä ääniä.

Koen täydellistä rauhaa, ja olo on heti mitä parhain. Kunnes yhtäkkiä kuulen kaivinkoneen moottorin käyvän jossain muutaman kilometrin päässä, tuuli tuo äänen lähelle. Ääni vaimenee, mutta samassa toinen kaivinkone käynnistyy lähempänä.

Tunnen molempien äänien aiheuttajat. Äänetkin ovat kuuluneet viimeiset kolmisen vuotta lähiäänimaisemaani lähes päivittäin. Ärsytyskynnys ylittyy kuitenkin heti.

Mietin miten haluaisin kuulla tilhien sirinää tai pohjantikan nakutusta, tai tuulenpuuskan huokaisua vanhan kuusen latvassa ja keväisen puron iloista solinaa sen kannattaessa kuplaa kahden koskipaikan välissä.

Lapsuuden kaihomieli iskee heti kun vinttikamarin ulkokattoon ropisee sakea kesäsade, tai milloin puuveneen kylki hioo kaislikon reunaa kevyiden aaltojen liplattaessa veneen pohjaan.

Veriä liikuttavaa on kuulla miten metso rymähtää lentoon siipien paukkuessa sakeaan oksistoon ja miten kahahtaa linnun vaimea laskeutuminen puun latvustoon.

Muistoista kumpuilee hiiripöllön huikkaus erään lammen rannalla, jolloin yö oli kirkas, ja nuotiopiiri sulkeutui tulen napsahteluun – ja miten käheästi närhi aamulla raakkui, kun lammen pinnassa helähti hiirenhiljainen jääkuoren syntyloitsu, ja miten viaton saattoi nuoren miehen mieli silloin olla.

Kahden kaivinkoneen kumu halkaistaan kahtia Ivalon ja Kittilän välisen vuorokoneen jyrinällä. Sen vaietessa jään kuuntelemaan muita todellisuuden ääniä. Joku on ryhtynyt lanaamaan tienpintaa läheisellä metsätiellä, jyminään sekoittuu pauketta ja kirskuntaa.

Jokin ase paukahtaa etäällä viisitoista kertaa, minkähän vuoksi? Tietenkin huvin, ihmisen tärkeimmän vietin.

Katson kelloa ja huomaan miten viimeiset puoli tuntia on kuulunut jotakin aivan muuta kuin luonnon ääniä. Alussa oli kolme minuuttia hiljaista.

Talvella tilanne pahenee, jokaiseen hiljaisuuskeskukseen kulkee moottorikelkkojen ulvova jono. Ja niin ovat metsätkin nykyään kolmen minuutin metsiä, sen pitempään ei pääse joutumatta raiskion reunaan tai uudestaan metsätielle

Yli miljoona suomalaista kärsii päivittäin liiallisesta melusta. Varmaa on se, että melkoinen osa väestöstä kokee melun elämänlaatuaan huonontavana tekijänä. Pahimpia ovat uudet, yllättävät äänet.

Sillä kärsimyssektorilla eivät tautitapaukset ole laskussa.

Kirjoittaja on inarilainen kullankaivaja ja luontoasiantuntija.

Jokin ase paukahtaa etäällä viisitoista kertaa, minkähän vuoksi? Tietenkin huvin, ihmisen tärkeimmän vietin.

Venäjän Lavrov syyttää Yhdysvaltoja ryssävihasta – "Kansallinen turvallisuutemme uhattuna"...

Omilleen oman tiukasti kontrolloidun median - tässä tapauksessa television - kautta on helppo irrotella mitä tahansa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on kova poika porisemaan tyyliin: "En minä mutta pojat!"

En muista lukeneeni/kuulleeni yhtään hänen lausuntoaan, "jyrinäänsä", jossa hän edes sivulauseessa mainitsisi, että nyt olemme tehneet virheen - pyydämme anteeksi tekojamme omalta - pimennossa pidettävältä kansaltamme - sekä erityisesti koko maailmalta...

Että mitäkö virheitä muka Venäjä on viime aikoina tehnyt? Äkkiseltään käy mielessäni ainakin seuraavaa:

Eurooppa ja Lähi-itä muuttuivat viimeistään vuoden 2014 jälkeen olennaisesti. + Krimin valloitus vastoin kansainvälistä oikeutta, kyseistä operaatiota ei ole sivistynyt maailma hyväksynyt eikä hyväksy. Se on tuomittu epäonnistumaan...
Kyseisen operaation alkuvaiheessa valjastettiin kaikki patologiset valehtelijat liikkeelle presidentti Vladimir Putinista lähtien. Silloin maailman mediassa muodostui käsite "pienistä, tunnuksettomista vihreistä miehistä" > venäläisistä sotilaista.
+ Itä-Ukrainan kapinallisten tukeminen, johon liittyy venäläisten sotilaiden ja sotakaluston operointi em. alueella.
+ Osa suvereenin valtion eli Ukrainan itärajaa on otettu valvontaan kapinallisten toimesta ja Venäjän tukemana.
+ Itä-Ukrainan jäätynynyt konflikti, joka merkitsee jatkuvaa jännitettä em. alueella ja järkevien rauhanponnisteluiden torpedointia..
+ Malesialaiskoneen alasampuminen Buk-ilmatorjuntaohjuksella, kyseisen operaation kaikki peittely-yritykset ovat surkeasti epäonnistuneet. Tässäkin yhteydessä ovat patologiset valehtelijat olleet aktiivia - onneksi turhaan.
+ Syyrian sotatoimet, nimenomaan Aleppon/Itä-Aleppon järjetön, raakalaismainen ja massiivinen pommittaminen Syyrian armeijan tukena. Kyseessä on sotarikos, joka liittyy siviilikohteiden > sairaaloiden, koulujen, tms. tuhoamiseen, jossa siviiliuhrien määrä on suuri. Mailma on tuominnut em. toimenpiteet.
+ Kyseiseen operaatioon liittyy YK:n avusturekkakaravaanin raukkamainen ja häikäilemätön tuhoaminen ilmaiskuin. Kyseinen teko on todistettu satelliittikuvien YK:n toimesta tapahtuneeksi. Edelliseen liittyvänä liuta patologisia valehtelijoita on taas ollut ansiokkaasti liikkeellä - onneksi turhaan... 
+ Tässä luettelossa Venäjän ilmavoimien tekemät ilmatilaloukkaukset ovat  En vaivaudu jatkamaan em. tyyppistä luetteloa pitempään.

Maailma on entistä enemmän solmussa. Suurvalloilla on ratkaiseva rooli solmukohtien avaamisessa.
USA, Venäjä, Kiina, Iran, Intia, Japani, Saksa, Ranska, Iso-Britannia,Turkki, jne. ovat maailmanrauhan takuumiehinä. 

YK on tällä hetkellä totaalivoimaton.

Mikä on Vladimir Putinin rooli meneillään olevassa prosessissa? Se on ratkaiseva, se on pakko tunnustaa.  

Ilmeisesti hänen näkemyksiään suoltavat maailman mediaan tutut venäläiset, patologiset valehtelijat: Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova,  Venäjän presidentin tiedottaja Dmitri Peskov ja Leonid Slutski, josta on tulossa parlamentin alahuoneen uusi kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja..

Niin ja tietysti virkansa puolesta ulkoministeri Sergei Lavrov.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Venäjän Lavrov syyttää Yhdysvaltoja ryssävihasta – "Kansallinen turvallisuutemme uhattuna"

Ukrainan ja Syyrian konfliktit ovat saaneet Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet natisemaan liitoksissaan.

Ulkomaat

9.10.2016 klo 20:27päivitetty 9.10.2016 klo 20:38

Sergei LavrovEnnio Leanza / EPA

Paula TapiolaYle

Jaa artikkeli Facebookissa68

Jaa artikkeli Twitterissä

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on syyttänyt Yhdysvaltoja kasvavasta Venäjän vastaisesta vihamielisyydestä ja suoranaisesta ryssävihasta. Lavrov kertoi asiasta Venäjän valtion television haastattelussa.

– Olemme todenneet perustavanlaatuisen olosuhteiden muutoksen, joka liittyy määrätietoiseen ryssävihaan. Se muodostaa nykyään Yhdysvaltain Venäjän-politiikan ytimen, latasi Lavrov.

"Obaman hallinto on syypää"

Hänen mielestään syypää Venäjän ja Yhdysvaltojen nopeasti huonontuneisiin suhteisiin on presidentti Barack Obaman hallinto. Venäjän ja Yhdysvaltain välisiä suhteita ovat rasittaneet etenkin Ukrainan ja Syyrian konfliktit.

– Venäläisvastaisuus ei ole pelkkää retoriikkaa, vaan vihamielisiä tekoja, jotka todella vahingoittavat kansallisia etujamme ja muodostavat uhkan kansalliselle turvallisuudellemme.

"Vaarallisempaa kuin kylmä sota"

Lavrov luetteli televisiohaastattelussa joukon Yhdysvaltojen Venäjää kohtaan tekemiä vääryyksiä, jotka hänen mielestään ovat luoneet epäluottamuksen ilmapiiriä. Hän piti nykyistä ilmapiiriä osin vaarallisempana ja arvaamattomampana kuin kylmää sotaa.

Lavrovin luettelemiin vääryyksiin kuuluivat muun muassa Venäjän-vastaiset talouspakotteet ja sotilasliitto Naton hivuttautuminen lähemmäksi Venäjän rajoja.

Hän mainitsi myös kuulleensa, että Yhdysvaltain lainsäätäjät ovat kehottaneet Obamaa Syyrian hallituksen sotilaslentokenttien massiivisiin ilmapommituksiin. Tavoitteena olisi Syyrian ilmavoimien lamauttaminen.

– Se olisi erittäin vaarallista peliä. Venäjällähän, joka on Syyriassa maan legitiimin hallituksen kutsumana, on siellä ilmapuolustusjärjestelmiä, joilla se voi suojella etujaan.

"Yhdysvallat puuttuu sisäisiin asioihimme"

Venäjä jäädytti viikko siten Yhdysvaltain kanssa tekemänsä sopimuksen asekelpoisen plutoniumin muuntamisesta hyötykäyttöön. Sopimuksen jäädyttämistä perusteltiin Yhdysvaltain epäystävällisillä toimilla Venäjää kohtaan.

– Sopimus solmittiin, kun suhteemme olivat normaalit ja sivistyneet, kun kukaan ei yrittänyt puuttua toisen sisäisiin asioihin. Siinä on tapahtunut perustavanlaatuinen olosuhteiden muutos, sanoi Lavrov.

Suomen kaikkien aikojen suurimpiin ilmaoperaatioharjoituksiin kuuluva Ruska 2016 on alkamassa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan > harjoitus tekee mestarin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Suomen kaikkien aikojen suurimpiin ilmaoperaatioharjoituksiin kuuluva Ruska 2016 on alkamassa

Harjoituksella pyritään valmentamaan Suomen ilmapuolustuksen eri tehtävissä toimivia joukkoja.

Kotimaa

9.10.2016 klo 15:57

Ruskaan osallistuu mm. 30 Hornet-monitoimihävittäjää.Ilmavoimat

Minna KarilaYle

Jaa artikkeli Facebookissa113

Jaa artikkeli Twitterissä

Mistä on kyse?

• Massiivinen ilmaoperaatioharjoitus Ruska 2016 järjestetään 10.-14.10.
• Mukana 2600 henkilöä, yli 50 ilma-alusta ja apuvoimia Ruotsista.
• Arkea voi harjoitusalueella elää normaalisti, vilkkaasta lentoliikenteestä huolimatta.

Maanantaina alkava viisipäiväinen Ruska 2016 on yksi kaikkien aikojen suurimmista ilmaoperaatioharjoituksista Suomessa. Siihen osallistuu 2 600 puolustusvoimiin kuuluvaa henkilöä; varusmiehiä, reserviläisiä sekä apuvoimia ja kalustoa Ruotsin ilmavoimista.

– Kyseessä on kansallisen puolustuksen harjoitus, korostaa everstiluutnantti Henrik Elo ilmavoimien esikunnasta.

Sotaharjoitukset kuuluvat ilmavoimien normaaliin harjoituskalenteriin, niiden mittaluokka vain vaihtelee.

– Ruskan tavoitteena on harjoittaa eri tehtävissä toimivia yksiköitä osana kokonaisuutta lähtien ilmatilan yhteisestä suojaussuunnitelmasta edeten joukkojen täytäntöönpanoon, Elo kertoo.

Operaatioon sisältyy sekä valtakunnallinen että tukikohtien sisäinen taso. Ruskassa harjoitetaan mm. johtamista, valvontaa, tiedustelua, logistiikkaa, lentoteknistä huoltoa ja tukikohtien suojaamisjärjestelyjä. Viimeaikaisilla ilmatilaloukkauksilla ei Henrik Elon mukaan ole minkäänlaista yhteyttä nyt järjestettävään massiiviseen harjoitukseen.

– Ilmatilaloukkauksiin reagointi kuuluu ilmavoimien päivittäiseen lentokoulutukseen, joten sillä ei ole mitään vaikutusta ilmaoperaatioharjoitukseemme.

Ruskaan osallistuu ilmavoimien 30 Hornet-monitoimihävittäjää, 15 Hawk-suihkuharjoituskonetta ja kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä maavoimien NH90-helikoptereita. Ruotsin ilmavoimista on mukana kuusi Gripen-monitoimihävittäjää sekä kuljetus- ja taistelunjohtokonekalustoa.

Tämän vuoden alusta lähtien valmistellun harjoituksen lennot suuntautuvat alueelle, joka rajautuu Jyväskylään, Kuopioon, Kajaaniin, Kuusamoon, Rovaniemeen, Vaasaan ja Seinäjokeen. Lentoja on jonkin verran myös Pohjanlahden ilmatilassa ja Rovaniemen länsipuolella sijaitsevilla Suomen ja Ruotsin Cross Border -harjoitusalueilla. Lennot keskittyvät klo 8-22 välille.

– Meillä on tapana tiedottaa rutiininomaisesti pienemmistäkin toimistamme. Ruskasta on informoitu niin tehokkaasti, ettei operaation pitäisi aiheuttaa alueella asuville ihmisille yllätyksiä, vaikka liikkeellä onkin tavallista enemmän lentokoneita. Pimeällä voi nähdä ilma-alusten suojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, ja yliäänilentojen pamaukset voivat tuulesta riippuen kantautua mereltä mantereelle. Mutta muuten arkea voi elää normaalisti, Ruskasta huolimatta, everstiluutantti Henrik Elo vakuuttaa.

Kolumni: Toivon tämän toteutuvan

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...


Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Kolumni: Toivon tämän toteutuvan

LAPIN UUTISET8.10.  07.00

Maria Jauho

Mieleni tekee ajatella tänään vain myönteisiä asioita. Välillä on tarve luoda ja valaa uskoa, että töitä riittää ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Yksi vahva tekijä tätä kohti Meri-Lapissa olisi eittämättä biodieseltehtaan rakentuminen Kemin Ajokseen.

Myönteisten lasien läpi katsottuna puunjalostuslaitoksessa välkkyy monta hyvää ja kaunista.

Päällimmäinen hyvä kohta on, että biotalous voi nostaa Lapin ahdingosta. Yksistään Lappiin kaavaillaan kahta suurta puunjalostuslaitosta. Kemin biodieseltehtaan on laskettu maksavan noin miljardi euroa. Kaidi Finland aikoo tehdä lopullisen investointipäätöksen Ajoksen biojalostamosta tämän vuoden aikana.

Kemijärven hankkeen kustannuksiksi on arvioitu vajaat 800 miljoonaa.

Lapin yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo sanoi lehdessämme (LK/PS 30.8.), että maakunnan suurimmat odotukset teollisuudessa ovat näissä suunnitelluissa biojalostamoissa.

Jos hankkeet toteutuvat, ensin rakentamisvaihe tuo työpaikkoja. On arvioitu, että Kemin tehtaan rakentaminen työllistäisi noin 4 000 henkilötyövuoden verran. Pysyviä työpaikkoja syntyisi noin 150.

Lisäksi tehdas työllistäisi välillisesti puunkorjuun, metsienhoidon ja logistiikan kautta satoja. Tai enemmänkin, laskutavasta riippuen. Harvoin kuulee sellaista määrää, etenkään Lapissa.

Miksi esimerkiksi hanke Kemissä voisi onnistua? Alueella on ennestään prosessiteollisuutta, eli Meri-Lapissa on osaavaa työvoimaa. Myös teollisuuden tarvitsemat palvelut ja teollisuuspalveluyritykset ovat tällä perällä tiuhassa valmiiksi. Väylät ovat asia erikseen. Kemin ja Oulun tievälin kurjuudelle on jo luvassa helpotusta, toivottavasti riittävästi ja riittävän nopeasti. Ja jos haluaa pysyä myönteisellä linjalla, sehän on hyvä, jos Ajoksen väylää saataisiin syvemmäksi ja entistä isommat rahtialukset pääsevät kulkemaan Kemin satamaan.

Hyvää voi nähdä myös siinä, että pohjoisen metsät saattaisivat kaivatakin kunnostustoimia, joilla sopivasti saadaan puunjalostuslaitokselle raaka-ainetta. On nuoria metsiä, jotka vaativat harvennushakkuita. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi 17.9. Simon nahkiaismarkkinoiden biotalouspaneelikeskustelussa, että osalla näistä hakkuista olisi jo suorastaan kiire.

Kunhan pidetään huoli, että komeita metsiä ei vedetä liian laajalti sileiksi. Se voisi olla jo liian iso kielteinen asia.

Jos nämä puunjalostushankkeet ja niiden kerrannaisvaikutukset todella toteutuvat – ja todella niiden myönteisten asioiden kautta, jättäen kielteiset syntymättä –, se ei voi olla vaikuttamatta alueen elinvoimaan. Eikä se vaikutus ole pieni. Alueelle saattaisi jopa muuttaa uutta, nuorta väkeä. Kylillä näkyisi elämää, syntyisi tapahtumia.

Sen takia on välillä hyvä katsoa tulevaan myönteisesti ja uskoa, että hyviä asioita tapahtuu. Ihmisille, maakunnalle, yhteiskunnalle.

Maanantaina Kemin kaupunginhallituksen listalla on Ajoksen tonttikauppa. Sen jälkeen sormet ristissä toivotaan, että suuntaus biopolttoaineisiin säilyy ja vahvistuu ja ennen kaikkea että hankkeen rahoitus onnistuu.

Kirjoittaja on päätoimittaja.

Kaidi Finland > Kemin Ajos...

Teksti Lounais-Lappi-lehdestä lauantaina 08.10.2016:


ENTISAJAN PATRUUNAT PITIVÄT HUOLEN OMISTAAN, ENTÄ NYKYISET…

Olen kirjoittanut edellä mainitulla otsikolla useaankin kertaan tekstiä asiasisällön mukaan varioiden. Tähän saakka kirjoituksieni sävy on ollut kyseisellä otsikolla aavistuksen verran negatiivinen, kielteinen mutta ei ole enää tällä kerralla.

Kemin kaupungin historia eli pätkä Wikipediatekstiä:

Kemin kaupunki perustettiin vuonna 1869 ja se on naapurikaupunkinsa Tornion jälkeen Lapin maakunnan vanhin kaupunki ja viimeisiä niin sanottuja Suomen vanhoja kaupunkeja.

Vaikka Kemi on tunnettu savupiipputeollisuudestaan, niin ensimmäisinä vuosikymmeninään se oli alueeltaan ja väestöltään pienehkö kauppakaupunki. Teollisuuskaupungiksi se muuttui vasta vuoden 1931 alueliitoksen myötä, jolloin Kemin maalaiskunnasta erotetulla liitosalueella sijainneet suuret teollisuuslaitokset Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy siirtyivät osaksi kaupunkia. Kemin asukasluku ja pinta-ala moninkertaistuivat liitoksen myötä.

Kuten monet muutkin teollisuuspaikkakunnat myös Kemi on viime vuosikymmeninä kärsinyt väestökadosta. Kaupungin asukasluku 1960-luvun puolivälissä oli lähes 30 000, mutta vuonna 2010 enää alle 23 000 asukasta – tällä hetkellä rapiat 21.000...

Tällä kerralla rinnastan Kemin kaupunginjohtajan, Tero Nissisen patruunaan, joka on pitänyt huolen omistaan, vaikka onkin niin sanotusti junan tuoma. Hän on ammattijohtaja.

Hän on mielestäni esimerkillisesti taistellut omiensa puolesta asiassa kuin asiassa.

Luonnollisesti hänellä on ollut tukenaan Kemin muuta virkamiesjohtoa ja luottamushenkilöitä.

Kyllä virkamiehillekin on syytä antaa positiivista palautetta – aiheesta.

Kemin historian kannalta on syntymässä eräs hienoimmista saavutuksista, joka heijastuu laajalle talousalueellamme.

Mediatietojen mukaan Kaidin biojalostusyksikkö Kemin Ajokseen on toteutumassa. Jos ja  kun niin tapahtuu, se on yksi nykyisen patruunamme aktiviteetin myönteisistä seurauksista.

Riittääkö puuraaka-aine Suomessa/Lapissa/Meri-Lapissa? Kyllä riittää!

Muistuupa mieleeni 1970-luvun alkupuolelta tositarina, silloin, kun maassamme oltiin ylihuolestuneita metsien riittävyydestä ja puhuttiin kiivaasti/kiihkoillen puupulasta.

Suomeen oli tullut japanilainen teollisuusvaltuuskunta tutustumaan maamme metsäteollisuuteen.

Valtuuskuntaa kuljetettiin linja-autolla tuntikausia läpi metsiä halkovaa tietä pitkin pääkaupunkiseudulta Itä-Suomeen.

Valtuuskunnan jäsenet ihmettelivät: ”Miten on mahdollista, että te täällä Suomessa puhutte puupulasta, kun olemme ajaneet jo koko aamupäivän, emmekä ole toistaiseksi nähneet muuta kuin metsää, metsää ja metsää?”

Tarinan mukaan luotettavaa, vedenpitävää vastausta ei löytynyt mukana olevilta isänniltä.

Aki Pyykkö

Kemi

Venäjä torppasi Syyria-päätöslauselman turvallisuusneuvostossa...

Järjetöntä, traagista ja laskelmoivaa käyttätymistä - kirottu veto-oikeus!

Suora nettilainaus Yle Uutiset-svuilta hiukan tuunattuna:

Venäjä torppasi Syyria-päätöslauselman turvallisuusneuvostossa

Ranskan esittämässä luonnoksessa vaadittiin Aleppon kaupungin pommitusten lopettamista.

Ulkomaat

8.10.2016 klo 22:59päivitetty 9.10.2016 klo 06:09

Pommitusten jälkiä Aleppossa Syyriassa.Reuters

Marija SkaraYle

Jaa artikkeli Facebookissa64

Jaa artikkeli Twitterissä

Venäjä on estänyt YK:n turvallisuusneuvostossa käsitellyn Syyriaa koskevan päätöslauselman.

Ranskan esittämässä luonnoksessa vaadittiin Aleppon kaupungin pommitusten lopettamista ja lentokieltoa kaupungin ylle. Valtaosa neuvoston jäsenistä äänesti päätöslauselman puolesta, mutta Venäjä käytti veto-oikeuttaan.

Turvallisuusneuvoston jäsenistä vain Venezuela asettui Venäjän puolella. Neuvoston pysyviin jäseniin kuuluva Kiina on aiemmin tukenut Syyria-päätöksissä Venäjää, mutta nyt se pidättäytyi äänestyksestä.

Venäjä tukee Syyrian sisällissodassa maan hallitusta, joka on pommittanut Aleppoa viime aikoina kiivaasti.

Symbolisia avustussummia Suomen sotaveteraaneille ja Syyrian/Itä-Aleppon lapsille...

Olen tehnyt tänään kaksi asiaa, joista toista en ole pitkiin aikoihin.tehnyt ja toista en ole koskaan aikaisemmin tehnyt.

Mitä?

Kemin Prisman edessä pistin kolikoita nuoren sotilaan keräyslippaaseen. Hän oli keräämässä rahaa Suomen sotaveteraaneille.

Vuosikymmenien aikana työssä ollessani oppilaitoksella kävi vuosittain jo edesmennyt henkilö, itsekin sotaveteraani ja -invalidi keräämässä rahaa sotaveteraaneille. Eipä hänelle voniut olla laittamatta keräyslistaan nimeä ja antamatta jotain symbolista avustussummaa.

Todettakoon, että Suomen Sotaveteraaniliiton mukaan maassa on yhä 22 000 vuosien 1939–1945 sotien veteraania. Heidän keski-ikänsä on kivunnut jo 91,5 vuoteen ja määrä vähentyy nopeasti.

Toisaalta juuri hetki sitten pistin nettipankkisiirtona symbolisen avustussumman Suomen Unicefin tilille. Kohdistin sen Syyrian lapsille.

Avustuksiin liittyvänä olen pääsääntöisesti aina ajatellut, että olen maksanut työssä ollessani ja luonnollisesti yhä eläkkeelläkin ollessani veroja aivan riittävästi, joista osa ohjautuu valtion toimenpitein myös humanitäärisiin tarkoituksiin.

Kuitenkin eri medialähteistä - pääasiassa televisiosta - välittyy niin lohduttoman näköistä informaatiota nimenomaan Syyrian Alepposta > Itä-Alepposta, johon en voinut olla reagoimatta.

Tietysti, jos itsensä kovettaisi > Syyrian tilanne on itse aiheutettu, oma moka mutta...

Kyllähän nuo hajalle pommitetut sairaalat, koulut, torit, asuinkorttelit, jopa YK:n avustusrekkakaravaanit, jne. pistävät miettimään varsinkin kun kyseessä ovat sodat keskellä oleva lapset...

Mikä taho em. pommituksista on vastuussa? 

Syyrian armeija ja Venäjä, siitä ei ole kahta sanaa. Kyseessä ovat laajamittaiset sotarikokset. Rikoksista yleensä seuraavat rangaistukset...