lauantai 25. heinäkuuta 2015

Kultaa - mikä ettei...

Väittävät, että raharikkaat eivät pistä kaikkia munia samaan koriin. Mikäli olen ymmärtänyt he hajasijoittavat kertynyttä omaisuuttaan/vaurauttaan eri muotoihin: Kiinteistöihin, pörssiosakkeisiin, jalometalleihin, jne. ja tietysti lompakossa täytyy olla riihikuivaa täpäkkää heräteostojen varalle...

Kun alla olevaa kullan hintakehitystä tarkastelee niin tulee helposti ajatus, että mikä ettei, jos irtorahaa olisi sijoitettavaksi.

Tosin alla olevassa artikkelissa asiantuntijat arvelevat, että ehkä kannattaa vielä hetken aikaa odottaa. Syksyllä kullan hinta saattaa olla vieläkin alhaisempi kuin tänään. 

Vanhat toteamukset oikeasta osto- ja/tai myyntihetkestä pitänevät tässäkin tapauksessa paikkansa: Oikea hetki on varmaan päivää ennen kuolemaa. Silloin hinta on kohdallaan, tosin itselle siitä on valitettavan vähän niin sanotusti hyötyä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kulta on ennätyshalpaa ja ajat epävarmat – kannattaako nyt ostaa?

Yhdysvaltain odotettu koronnosto pitää arvometallin hinnan alhaalla

TALOUS 
ERKKI LAINE
Epävakaina aikoina kullan hinta lähtee nousuun. Nyt kulta on halvimmillaan viiteen vuoteen.
Epävakaina aikoina kullan hinta lähtee nousuun. Nyt kulta on halvimmillaan viiteen vuoteen.

Kulta halpeni kuluneella viikolla alimmilleen yli viiteen vuoteen. Perjantaina hinta vajosi 1 077 dollariin troy-unssilta. Viikon aikana se halpeni kaikkiaan neljä prosenttia.
Kultaa on perinteisesti himoittu, kun ajat ovat epävakaat. Taloustilanne ainakin Suomessa on epävarma.
Kannattaako siis nyt ostaa kultaa, kun halvalla saa?
Ei välttämättä, arvioivat analyytikot ja salkunhoitajat.
"En näe kullalle isoa nousupotentiaalia lähiaikoina", sanoo OP-ryhmän analyytikko Juha Lounesto.
"Kullan trendi on alaspäin. Voi olla, että syksyn aikana hinta edelleen laskee", uskoo Danske Bankin salkunhoitajaTeemu Liikanen.
Kullan halpenemiseen on monia syitä, joiden voi ennustaa vaikuttavan vielä lähikuukausinakin. Keskeisiä tekijöitä on ainakin neljä.
Ensinnäkin markkinoilla odotetaan, että Yhdysvaltain keskuspankki nostaisi korkojaan. Koska kullasta ei saa korkoa, se on ollut houkuttelevampi sijoituskohde, kun korot ovat olleet muutenkin nollassa. Jos ja kun ne nousevat, kullan houkutus vähenee.
Kolme tapaa ostaa kultaa

Inhorealisti ostaa kultaharkon

Kultaan voi sijoittaa kolmella tavalla:
1. Ostamalla kaivosyhtiöiden osakkeita.
2. Ostamalla pankkien kultajohdannaisiin sijoittavia rahastoja.
3. Ostamalla fyysistä kultaa kuten harkkoja tai kultakolikoita. Niitä myyvät Suomessa esimerkiksi K. A. Rasmussen, Tavex ja Kultataaleri.
Fyysisen kullan haittapuolena on se, että sen säilyttäminen turvallisesti maksaa. Hyvätkin puolensa siinä on.
"Jos nyt on ihan inhorealistisissa maailmanlopun tunnelmissa, toki kultaharkko on se varmin sijoitustuote", kuvaa salkunhoitaja Teemu Liikanen Danske Bankista.
Toiseksi kulta kiinnostaa sijoittajia silloin, kun he pelkäävät kiihtyvää inflaatiota. Nyt tällaisia riskejä ei ole. Euroalueella inflaatio on poikkeuksellisen hidasta.
Kolmanneksi kullan hinnan laskuun on vaikuttanut Kiinan talouskasvun hiipuminen. Kiina ostaa paljon raaka-aineita ja kultaa, ja kasvun hidastuminen vähentää myös niiden kysyntää.
Neljänneksi osa maailman kriiseistä on ollut viime aikoina rauhoittumaan päin. Finanssikriisi ja euroalueen velkakriisi vaikuttivat osaltaan siihen, että kullan hinta nousi huippuunsa vuosina 2011–12.
Viime päivinä kullan hintaa on laskenut Louneston ja Liikasen mukaan etenkin se, että eurovaltiot saivat alustavasti sovittua uudesta lainaohjelmasta Kreikalle. Euro ei siis ainakaan välittömästi ole hajoamassa.
Maailmanpolitiikassa tunnelmia rauhoitti myös Iranin ydinohjelmaan liittyvä sopu, joka mahdollistaa Iranin vastaisten talouspakotteiden purkamisen.
"Kun Yhdysvaltain keskuspankki aloittaa koronnostot ja dollari vahvistuu, kaikki isot tekijät ovat kultaa vastaan", Liikanen uskoo.
"Geopoliittisestikaan ei ole mitään hirveän dramaattista tapahtumassa."
Liikasen mukaan kulta alkaa kallistua vasta, kun maailmantalous saa vauhtia ja inflaatio kiihtyy.
Vaikka kultajohdannaisia välittävien pankkien asiantuntijat eivät hinnan pikaiseen kallistumiseen uskokaan, ihan oikeaa kouriintuntuvaa kultaa ostavalle ja myyvälle K. A. Rasmussenille arvometallin halpeneminen on tarkoittanut vilkkaampaa kauppaa.
Sijoitusmielessä kultaa hankkivien tavanomaisin ostos on sadan gramman kultaharkko, kertoo toimitusjohtaja Niklas Sundman. Se maksoi perjantaina 3 334 euroa.
"Ennätysalhaiset hinnat antavat pienen kimmokkeen sijoittaa kultaan", Sundman sanoo.
"Se on positiivista meille."
Sundmanin mukaan tosin myös päinvastainen hintakehitys kiihdyttää kauppaa: jos kullan hinta kallistuu, osa sijoittajista innostuu ostamaan sitä hinnannousun jatkumisen toivossa.
"Hinnan liikehdintä on parasta meille."

Talvivaara - louhinta käynnistynee uudelleen...

Toimin tiedonantajana/tiedonjakajana/välikätenä.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä:  


MTV: Valtio salaa Talvivaara-tietoja - ei paljasta konsulttia

MTV:n mukaan TEM salaa Talvivaara-konsultin. KUVA: ANNINA MANNILA/AL
MTV Uutisten mukaan ministeriön salaama konsulttitoimisto kehotti selvityksessään käynnistämään louhinnan uudelleen.
Työ- ja elinkeinoministeriö salaa tiedot konsulttitoimistosta, joka on tehnyt selvityksen Talvivaaran bioliuotusprosessin ongelmien ratkaisemisesta. Näin kertoo MTV Uutiset.
Konsulttitoimisto kehotti selvityksessään käynnistämään louhinnan uudelleen ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Eduskunta on myöntänyt konkurssipesälle rahoituksen tätä varten.
Jos louhintaa ei aloiteta, on ministeriöiden Talvivaara-toimiston mukaan mahdollista, että myrkylliset liuokset voivat karata luontoon. Taustalla on bioliuotuskasojen lämmöntuotannon hiipuminen, minkä vuoksi liuoskierrosta ei haihdu vettä entiseen tapaan.
MTV Uutiset kertoo saaneensa harkinnan jälkeen käsiinsä ministeriöiden yhteisen Talvivaara-toimiston puoltavan lausunnon louhintaan tähtäävistä valmisteluista.
Uutisen mukaan asiakirjassa on peitetty selvityksen tehneen konsulttitoimiston nimi sekä arviot louhinnan valmistelun kestosta ja kuluista.
MTV:n mukaan ministeriö perustelee asiaa sillä, että on kuullut asiasta konkurssipesää ja että salaaminen liittyy liikesalaisuuksiin.
Hallitusneuvos Matti Hietanen vastasi MTV:n kysymykseen siitä, eikö veronmaksajien olisi syytä tietää, kenen asiantuntemukseen nojataan taloudellisesti merkittävissä päätöksissä. Hänen vastauksensa oli seuraava:

"Ei tämä ole yhden konsultin näkemyksen varassa. On myös hyväksyttävä se, että asiassa on erilaisia, vastakkaisiakin näkemyksiä ja objektiivisia totuuksia on vaikea löytää. Vasta jälkikäteen voidaan lopulta tarkastella lopputulosta", Hietanen kommentoi MTV:lle.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Perjantai 24.07.2015 - olipa päivä...

Sanotaan, että eläkeläiset ovat kiireisiä. Minä mielestäni en ole sellainen, mutta joskus yhteen ja samaan päivään mahtuu monia aktiviteettaja.
Tuskin moniakaan lukijoistani kiinnostaa, mitä olen mm. tämän päivä aikana tehnyt, mutta kirjoittelenpa ne tähän tekstiini osittain itselleni muistiin, jos tekemisiään tulee myöhäisemmässä vaiheessa tarkastelleeksi.

Tässä muutamia tapahtumia:

Kesäautomme kylmäkäynnistys on ollut sen verran takkuista, että otin varmuuden vuoksi aamulla talviautomme ainakin väliaikaisesti liikenteeseen. Asia hoituu vaivattomasti Trafin sivuilta, eikä maksa paljon, ainoastaan 4 euroa. Meille tulee ensi viikolla "etelänvieraita", joten em. autolla on vaivatonta porukalla liikkua paikasta toiseen. Kukaties käydään ihan ulkomaillakin - Ruotsin Haaparannalla.

Aamulla valmistelin päärakennuksemme kahden ison ikkunan tuunauslistoitusta, vaimoni maalaili uusiin irtolistoihin uuden värimaailman.

Niin palaan vielä tuohon kesäautoomme.Kylmäkäynnistysngelma johtuu/johtui naftan syöttöpumpun vuodosta - yksinkertasisesti polttoaineen saannista käynnistystilanteessa. 

Johtui uskallan kirjoittaa, sillä kävin Kemin Diesel Oy:n asiantuntijan juttusilla päivällä. Hän "seppäsi" syöttöpumppua vaihtamalla mm. yhden tiivisteen ja pari letkua. Hän kuulosteli dieselkoneen käyntiä ja kertoi useista vanhan koneen käyntiin vaikuttavista tekijöistä, mikäli nyt suoritetut toimenpiteet eivät tuoneet pysyvää muutosta kylmäkäynnistykseen.  

Totesin iltapäivällä vaimolleni: "Mitäpä jos huomenna savustetaan ahvenia, jos lähden käväisemään merellä ja jos ahvenia on tullakseen." Näin päätimme tehdä. Matoja tosin en löytänyt kuin muutaman. Niitä on merellä pakko käyttää säästeliäästi.

Ajelin Hahtisaaresta Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja annoin aluksi veneen vapaasti liikkua rantaa kohti. Minulla oli kaksi jigionkea ja yksi pilkki yhtä aikaa vedessä. Edellä mainitulla tavalla tuli muutama ahven. Ajauduin aika matalalle, vettä ei ollut kuin 1,5 m...

Päätin siirtyä "keskelle ei mitään" ja hiukan syvemmälle eli noin 2, 5 m syvyyteen lähemmäksi Kojukalliolta Ajoksen suuntaan menevää väylää. Ankkuroin veneen.
Tuskin olin saanut onget ja pilkin veteen, kun alkoi tapahtua. Hetkessä sain muutamia ihan hyvänkokoisia ahvenia ja...

Tämä saattaa tuntua Sinusta kalavaleelta, mutta tämä on taivahan tosi niin kuin eräs opettajakollega tapasi sanoa hiukan epäillessämme hänen tarinoitaan...
Pilkkiin jysähti tosi iso ahven. Kuinka iso, sitä en voi sanoa, sillä se pääsi veneen reunalta irti. Se pääsi irti, koska pilkissä käyttämäni iso jigikoukku oikesi. Oikesi sen verran, että ote irtosi ahvenen leuasta. Ehkä vetoni oli liian raju...

Kuulen aivan selkeästi muutaman lukijan jupisevan, että tunaroin koukun veneen reunaan, jossa se oikesi. Ei se niin käynyt...

Väänsin koukun entiseen muotoonsa mukana olleilla pihdeillä ja koukku uuden mahdo kera äkkiä veteen. Edellä olevaa kalaa ei sen koommin näkynyt, mutta savustuskalat sain kasaan ja mikä tärkeintä - kaikilla pyyntivälinelllä sain jotakin. 

Rantaan takaisin tultuani kesäautomme käynnistyi kertalaakista, toivottavasti näin jatkossakin.

Kerroin vaimolleni em. jigikoukun oikeamisen. "Olikohan se hauki?" hän kysyi. "Ei ollut, koska näin vilauksen ahveneesta veneen reunalla ennen irtoamista." totesin hänelle.

Huomenna savustamme ahvenia, se on varma. Varma on myös se, että Selkäsaaren pohjoispäätyyn "keskelle ei mitään" menen uudemmankin kerran kokeilemaan kalaonnea...




  

torstai 23. heinäkuuta 2015

Ollin oppivuodet...

Suomen elinkeinoministeri Olli Rehnillä on hätää myydä saakka. Sotkamon Talvivaara pitäisi saada kunnialliseen, kaikkia osapuolia tyydyttävään - siedettävään - ratkaisuun.

Hän joutuu lisäksi pakostakin olemaan  Fennovoiman eräänlainen liikkeelle potkija. No Ollilta se toki onnistuu, sillä potkupallomiehiä hän on henkeen ja vereen. Eiköhän tuon Moskovan reissun seurauksena Olli kohta vakavailmeisenä medialoisteessa ilmoita, että Fortum on saanut neuvottelut venäläisten kanssa myönteiseen päätökseen ja tulee mukaan Fennovoimaan.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Olli Rehn saapui Moskovaan keskelle energiajättien sotaa

Rehn keskusteli Moskovassa muun muassa Fennovoiman ydinvoimalan kohtalosta torstaina

TALOUS 
RONI REKOMAA / LEHTIKUVA
Olli Rehn
Olli Rehn
MOSKOVA. Suomen elinkeinoministeri Olli Rehn vieraili torstaina Moskovassa keskustelemassa muun muassa Fennovoiman ydinvoimalan kohtalosta. Vierailu osui mielenkiintoiseen hetkeen, sillä Fennovoiman voimalahanke näyttää joutuneen pelikortiksi venäläisten energiajättien sodassa.
Rehn neuvotteli torstai-iltana energia-asioista vastaavan ensimmäisen varapääministerin Arkadi Dvorkovitšin kanssa. Lisäksi hän tapasi entisen valtiovarainministerin Aleksei Kudrinin.
Venäjän ydinvoimayhtiö Rosatom omistaa Fennovoimasta kolmanneksen ja Pyhäjoen voimalan rakentaminen on sille tärkeä miljardiprojekti. Suomen viranomaiset vaativat kuitenkin, että ydinvoimayhtiöstä 60 prosenttia on EU:sta tai Euroopan talousalueelta kotoisin olevan omistajan hallussa. Nykyinen kotimainen omistus ei riitä.

Fortum on asettanut osallistumisensa ehdoksi Luoteis-Venäjän vesivoimavarat: aiesopimuksen mukaan Fortum ja Rosatom ostaisivat venäläisen kaasujätin Gazpromin ulos pietarilaisesta vesivoimayhtiöstä TGK-1:stä. Neuvottelut asiasta ovat venyneet, sillä Gazprom ei ilmeisesti halua luopua sähkömyllyistä aivan ilmaiseksi.
Fennovoiman yllätysomistajaksi hankkima kroatialaisyhtiö Migrit Solarna Energija ei Rehnille kelvannut, joten katseet ovat kääntyneet Fortumiin: voisiko sähköfirma lähteä sittenkin mukaan Fennovoimaan?
Vastakkain näyttävät siis olevan Rosatom ja Gazprom – Fortumin pääkonttorissa tuskin itketään, vaikka Fennovoiman voimala jäisi haaveeksi.
Viimeksi lusikkansa soppaan on työntänyt Venäjän valtiollinen öljy-yhtiö Rosneft. Uutistoimisto Ria Novosti nimittäin kertoi keskiviikkoiltana Rosneftin hallituksen varapuheenjohtajan Larisa Kalandan kirjeestä energiaministeriölle. Siinä ehdotetaan Gazpromin kaasunvienti- ja kaasuputkimonopolin purkamista ja yhtiön pilkkomista.
Dvorkovitš joutui torstaina toppuuttelemaan Gazpromin pilkkomisvaatimuksia. Lausunnosta on luettavissa, että ministeri on paitsi ammattipoliitikko myös Venäjän šakkiliiton varapuheenjohtaja.
"Minun tai valtiojohdon käsitys ei ole muuttunut", Dvorkovitš sanoi uutistoimisto Interfaxille. "Jo aiemmin on tehty päätös, että Gazpromin nykyinen rakenne on säilytettävä. Ottaen huomioon, että samalla on otettava riittävästi askelia Gazpromin sisäisen tehtävänjaon taloudellisen läpinäkyvyyden lisäämiseksi."
Gazprom näyttää siis vaihteeksi joutuneen puolustuskannalle Rosneftin hyökätessä ja Rosatomin häiritessä. Tähän taisteluun Rosneft lähti kuitenkin alakynnestä.
Läntisen lainahanojen sulkeuduttua viime vuonna Rosneft pyysi lainaa Venäjän hyvinvointirahastosta, muttei saanut. Toisin kuin Rosatom, jolle kyllä heltisi 2,4 miljardia euroa Pyhäjoen voimalan rahoittamiseen.
Tämän jälkeen Rosneftin hallituksen puheenjohtaja ja entinen Kremlin harmaa eminenssi Igor Setšin junaili venäläispankeilta lainaohjelman, jota pidettiin pääsyyllisenä ruplan kurssin romahdukseen viime joulukuussa.
Setšin pääsi syntipukiksi. Huhtikuun lopussa Venäjän television ykköskanava esitti presidentti Vladimir Putinin valtakaudesta 2000–2015 kertovan dokumentin tai pikemminkin ylistyslaulun nimeltään "Presidentti". Lukuisat Putinin lähimmät kumppanit todistivat kameran edessä, kuinka mainio kaveri Putin on.
Moni jäi Moskovassa ohjelman ensiesityksen päätyttyä pohtimaan, mitä siitä puuttui. Ai niin, Setšiniä ei näkynyt missään.

Selkäsaaressa yön yli ja upea aamutapahtuma - hirvet vierailulla...

Olimme Selkäsaaressa 22.-23.07.2015 välisen ajan. 
AITAKI-tolppajalustoille perustuva katos saatiin vajaan kahden päivän aherruksen päätteeksi aikalailla pitkälle. Ei vielä ihan "viittä vaille valmiiksi" mutta ei paljon muutenkaan...
Ne viimeiset millimetritarkkuudet tuntuivat tuskallisilta. Jonkun kohdan kun sai oikaistuksi, se "poiki" poikkeamaa johonkin muualle. Täytyi psyykata itsensä ajatukseen - se on vain tulistelupaikan katos - ja mahdolliset virheet voi näppärästi "puolittaa ja/tai peittää listoilla".

Toisaalta niitä "hullu ei huomaa eikä viisas virka mittään" niin kuin suomalaiset ovat kautta aikojen todenneet.

Mutta mitä tapahtui torstaina aamulla klo 07.30?

Käväisin ulkosalla ja sisään tullessani tuvan etelänpuoleisesta ikkunasta oli yllättävä ja upea näky. Totesin vaimolleni: "Vilkaisehan ulos!"

Noin viidentoista metrin etäisyydellä oli kaksi kookasta uroshirveä kaikessa rauhassa rouskuttelemassa pensaita, lehtipuiden alkuja ja näyttipä heinätupsutkin kelpaavan...

Liikkumisemme mökin sisällä sai hirvet hiukan höristelemään korviaan, mutta ne jatkoivat ateriointiaan. Otin kännykkäkameralla niistä muutaman kuvan. Seurasimme hirvien ateriointia viitisentoista minuuttia.

Onhan se upea eläin!

Tehokkaan tuntuista tuntui olevan myös ateriointikin. Ymmärrän hyvin metsätaimikoiden omistajien murheet, mikäli hirviä liikkuu alueella.

Aukaisin kamarin puoleisen oven varovasti. Minut nähdessään hirvet lähtivät välittömästi - ylväin askelin ja lähes äänettömästi metsikköön. Näimme niiden pysähtyvän hetkeksi aikaa kauemmpana ja sitten ne jatkoivat matkaansa kivirakkaa kohti..

Pohdiskelimme näkemiemme hirvien painoja. Kukatie ne olivat 400-500 kg. Varsinkin toinen niistä oli tosi kookas.

Kemin edustalla olevassa Selkäsaaressa on varmaan pysyvästi noin kymmenen hirven populaatio.

Kukaties jollakin tämän artikkelin lukijalla on asiaan tarkempaa tietoa.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Jos, jos ja jos...

Marjastusajat lähestyvät Suomessa, jolloin alla olevan tekstin informaatio on paikallaan, vaikka karhun kohtaaminen luonnossa on erittäin epätodennäköistä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Miten toimia, jos metsässä tulee vastaan karhu?

KOTIMAA 
KIMMO TASKINEN / HS
Karhun kohtaaminen luonnossa on poikkeuksellista, sillä peto pyrkii välttelemään ihmisiä.
Karhun kohtaaminen luonnossa on poikkeuksellista, sillä peto pyrkii välttelemään ihmisiä.
Mahdollisuus törmätä suurpetoihin Suomen metsissä on pieni, mutta olemassa. Ilveksiä elää Suomen luonnossa arviolta noin 3000, karhuja noin 1500, ja susia sekä ahmoja noin 200 kumpiakin.
Petoon törmääminen marjametsällä tai muuten on hyvin harvinaista, ja esimerkiksi karhun päätyminen samalle marjamättäälle johtuu aina jostain poikkeuksellisesta.
Näin siksi, että karhulla on hyvä haju- ja kuuloaisti, ja se välttelee ihmistä jo kaukaa. Parhaiten karhut saakin pidettyä loitolla pitämällä metsässä meteliä.
Joskus esimerkiksi tuuli saattaa kuitenkin tehdä karhulle tepposet, eikä se haista tai kuule ihmistä. Silloin on hyvä muistaa, että koskaan ei kannata sännätä suin päin karkuun. Karhu kun voittaa ihmisen niin juoksussa kuin vaikkapa puuhun kiipeämisessä.
Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg neuvoo, että karhun sattuessa kohdalle kannattaa pysyä rauhallisena.
Karhulle voi esimerkiksi jutella, mutta huutaa ei kannata. Näin eläimelle voi osoittaa, ettei uhkaa sitä millään tavalla.
Paikalta kannattaa perääntyä rauhallisesti, mutta selkää karhulle ei kannata kääntää, jotta näkee, mitä se tekee.
Vihainen karhu murisee, luimistelee korviaan, heiluttelee päätään ja käy etukumaraan.
Takajaloille nousu ei sen sijaan ole karhulta uhkaus, vaan niin tehdessään se pyrkii lähinnä saamaan paremman käsityksen tilanteesta.
Etumatkaansa voi parantaa jättämällä karhulle marjaämpärin, vaatteen tai repun haisteltavaksi. Jos karhu kaikesta huolimatta käy päälle, kannattaa heittäytyä maahan ja käydä sikiöasentoon ja suojata päätä ja niskaa käsillä.
Kaikista petohavainnoista, myös pelkistä jäljistä ja ulosteista, tulisi ilmoittaa myös paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle. Niistä saadaan kerättyä arvokasta tietoa suurpetojen liikkeistä ja levinneisyydestä, Suomen riistakeskuksesta muistutetaan.

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Mielenkiintoinen viikon aloitus autoilun merkeissä...

Niin kuin muistat olen kahden auton loukussa - myönteisesti. Meillä on kesäauto eli VW Doppel TD vm. 1989, ajettu noin 303.000 km ja talviauto eli Land Rover Freelander vm. 2000, ajettu noin 140.000 km.

Kesälomilla oleva nuorempi poikamme näytti viime viikolla Lounais-Lappi-lehdestä keminmaalaisen autoliikkeen, Pörhön ilmoitusta, jossa oli ja on edelleen myytävänä Nissan Pathfinder vm. 2006, ajettu rapiat 140.000 km. 
Kyseistä autoa löytyy mm. Nettiauto-palstalta hintahaarukassa 10.000-25.000 euroa useita.

Otin sähköpostin välityksellä ja myöhemmin puhelimitse yhteyttä kyseisen autoliikkeen erääseen automyyjään ja sovin koeajosta.

Kävimme tänään maanantaina 20.07.2015 koeajamassa pienen lenkin em. kulkuneuvoa, jota joissakin esitteissä nimitellään "herrasmiesmaasturiksi"...
Asiallisen tuntuinen kulkuneuvo, josta löytyy monia sellaisia ominaisuuksia, joita joskus kaipaa ajellessani nykyisillä autoillamme. Toisaalta paljon myös sellaista, jolla todennäköisesti ei ole juurikaan tarvetta.

Emme vielä keskustelleet mahdollisista vaihtokuvioista, mutta asia jäi omalta osalta puolivakavaan harkintaan.

Em. tyyppisen auton hinta käytettynäkin on sitä luokkaa, että hiukan mietityttää jopa uuden auton hankinta. Käväisimme Keminmaasta tullessamme jututtamassa Kemin Wetterillä tuttua, nuorta automyyjää Dacia Duster nelivetoauton puitteissa. Sitäkin on ehkä syytä käydä koeajamassa.

Todettakoon, että henkilökohtaisesti en ole kovin innokas autojen koeajaja - ehkä kerran kymmenessä vuodessa jos silloinkaan...


Uuden sukupolven hyötyajoneuvot - kyllä juuri näin...

Lukaistuani alla olevan tekstin tänään Kauppalehdestä kävi välähdyksen omaisesti mielessäni Ruotsin Luulajassa käyntimme - minä, vaimoni ja esikoisemme - 1970-luvun alkupuolella. Veljeni asui siihen maailman aikaan Luulajassa ollessaan LKAB:llä töissä.

Myöhään illalla esikoisemme ollessa jo unten mailla - maisteltuamme lasin parin viintä veljeni ja hänen naisystävänsä kanssa - keskustelimme rennosti tulevaisuuden autoista.

Minä esitin, että tulevaisuudessa kaupungeissa tarjotaan mm. sellaisia kulkuneuvopalveluja, että asiakas ollessaan wc-palveluja vailla, voi nousta mistä tahansa keskikaupungilla hitaasti liikkuvaan/kiertävään kulkuneuvoyhdistelmään ja tehdä tarpeensa. Tyyliin pieni hätä markan ja iso hätä kaksi...

Kuulen vieläkin korvissani valtavan naurunremakan keskuudessamme - nauroin asialle itsekin...

Piirsin paperille bussimaisen vetoauton ja eräänlaisen, modernin massiivisen perävaunun, jotka olivat yhdistetty toisiinsa taituvien bussien paljeratkaisulla. Yksikössä oli em. wc-palvelujen lisäksi muutakin. Siinä saattoi siemaista vaikkapa kupin kahvia tai oluen, jne. ...

Kotiin tultuamme muistaakseni piirsin em. yksikön muistiin. Piirros todennäköisesti on jossakin "tallessa" ideointiaineistoissani.

Alla olevat suuntaviivat hyötyajoneuvoista lähestyvät em. tyyppistä ajatusta.


Suora nettilainaus Kauppalehdestä:


PSA:lta seuraavan sukupolven hyötyajoneuvot

Tuotanto kasvaa ja Mangualden Portugalin tehdas saa uuden tuotantolinjan.
PSA Peugeot Citroën –yhtymä avaa vuonna 2018 uuden tuotantolinjan Mangualden tehtaillaan seuraavan sukupolven hyötyajoneuvojen valmistusta varten.
Peugeotin ja Citroënin, tonniluokan kevyet hyötyajoneuvot saavat uuden alustan ja myös materiaalit ja muotoilu muuttuvat. Osviittaa uudesta ulkonäöstä antaa Milanon muotimessuilla esitelty, catering-käyttöön räätälöity Peugeotin Food Truck.
Tonniluokan hyötyajoneuvot ovat Suomen ostetuin pakettiautoluokka. Niitä myydään runsaasti esimerkiksi jakelukäyttöön kaupungeissa sekä monien pienyritysten, kuten putkifirmojen tarpeisiin.
Tammi-kesäkuun aikana pakettiautojen markkina kasvoi kokonaisuudessaan Suomessa 7,8 prosenttia. Eniten myyntiään kasvatti Citroen, 86,2 prosenttia. Muita kasvajia ovat olivat Volkswagen, Ford ja Mercedes-Benz.
PSA Peugeot Citroën -yhtymän kevyitä hyötyajoneuvoja valmistetaan Mangualden lisäksi Vigon tehtailla Espanjassa.
"Lisääntyneen tuotantokapasiteetin ansiosta voimme saavuttaa nyt tavoitellun 122 prosentin käyttöasteen vuoteen 2022 mennessä, Back in the Race -ohjelmamme mukaisesti", arvioi yhtymän tuotanto- ja logistiikkajohtaja Yann Vincent.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Hyvä Suomi ja Rovio/Angry Birds...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että en ole syttynyt mobiilipelimaailmaan. Ehkä se johtuu siitä, että en aikanaan - kauan sitten - syttynyt edes ns. matopelejä pelaamaan. Tiedän, että monille em. pelit ovat lähes "henki ja elämä", joita ilman he eivät voi elää tuntiakaan... 


Suora nettilainaus Kauppalehdestä:


Rovio paljasti murskaavan Angry Birds –luvun: 2 miljardia

Rovion suositusta Angry Birds -pelistä tulee uusi versio. KUVA: ROVIO
Rovio julkaisee uuden version Angry Birdsistä 29. heinäkuuta.
Ensimmäisen Angry Birds –pelin julkaisemisesta on jo kuusi vuotta, muistelee Forbes. Tänä aikana suomalaispeli on tehnyt historiaa, sillä sitä on ladattu maailmalla kaikkiaan yli kaksi miljardia kertaa.
Pitkän aikaa Angry Birds hallitsi latauslistoja.
Ensimmäinen Angry Birds tuli markkinoille vuonna 2009.
Roviolta ei ole kuulunut aikoihin mitään uutta, mutta nyt kuuluu, sillä yhtiö on tuomassa 29. heinäkuuta markkinoille uuden pelin, Angry Birds 2:n. Se on YouTubeen ladatunennakkovideon mukaan ”suurempi, vihaisempi ja ´lintuisempi´”.
Peli julkistetaan kahdessa paikassa, San Franciscossa ja New Yorkissa. San Franciscossa julkistamistilaisuus on jo edellisenä päivänä, 28. heinäkuuta.