Hallituksen esitykseen ehdotetut muutokset eivät perustuslakivaliokunnan mukaan ratkaisseet kaikkia perustuslaillisia ongelmia.
Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan uusi sote-malli ei kelpaa perustuslakivaliokunnalle. Hallituksen esitykseen ehdotetut muutokset eivät ratkaisseet perustuslaillisia ongelmia.
Perustuslakivaliokunta katsoo, että soten valmistelu on parasta jättää seuraavan hallituksen ja mahdollisesti laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi. Valiokunnan mukaan soten eri hallinto- ja rahoitusmalleja pitää arvioida perusteellisesti. Valiokunta myös painottaa, että kuntia on kuultava asian jatkovalmistelussa.
Valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) kertoo, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiehdotus perusteluineen muodosta riittävää perustaa arvioida ehdotusten perustuslainmukaisuutta.
Perustuslakivaliokunta linjasi edellisen kerran helmikuussa hallituksen sote-lakiesityksen rikkovan perustuslakia. Valiokunta katsoi sekä hallintomallin että rahoitusjärjestelmän olevan perustuslainvastainen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta sorvasi pika-aikataululla uuden sote-mallin. Esityksessä oli aiempaa enemmän kuntayhtymiä ja tasausjärjestelmästä kunnille aiheutuva vuosilasku oli puolitettu 200 euroon asukasta kohden.
Olen aiemmin kirjoittanut, että harrastan hyötyliikuntaa: Tarvittaessa lumenluontia ja -kolausta talviaikaan. Vaimollani on saman suuntaisia harrastuksia... Olemme päättäneet iän karttuessa, että emme pidä omakotitonttimme toisen liittymän osalta tietä auki kuin lumikolan leveyden verran. Näin tilanne on ollut tänäkin talvena, mutta mitä tapahtui eilen keskiviikkona 04.03.2015? Intouduin monien edellisten keväiden tapaan lapioimaan ja kolaamaan auki edellä mainitun sivuliittymän varastorakennuksen autotallille saakka 2/3 leveydeltä. Jatkoin lumihommia vielä hiukan hetki sitten... Tein siis kevättä tai oikeastaan kesää niin kuin täällä seuduilla on ollut tapana sanoa... Toisin sanoen siitä hätätilassa saa peräkärryn otettua käyttöön ja/tai kevään edistyessä ns. kesäauton käyttöönotto on myös mahdollista poikkeuksellisen aikaisessa vaiheesa edellisiin vuosiin verrattuna. Täytynee miettiä myös ulkona varastoitavien romppeitten sijaintia ensi syksynä entistä tarkemmin. Edellä mainitut lumihommat saattavat laukaista aikaan vielä kunnon takatalven, se ei olisi mikään yllätys sekään, sillä niin poikkeuksellisia säät nykyisin ovat olleet... Todettakoon lisäksi, että tänään perjantaina 06.03.2015 ajouraa vielä "parsiessani" = hiukan leventäessäni talitintti "ärhenteli" minulle koivussa olevan linnunpöntön vieressä. Syy oli ehkä se, että kyseisen linnunpöntön pohja oli tipahtamassa. Eihän siinä auttanut muu kuin tikkailla ylös, linnunpönttö alas ja pohjan kiinnitys. Samalla tuli tarkastetuksi linnunpöntön kunto - hyvältä muutoin näytti. Kävin saman tien kiinnittämässä linnunpöntön paikoilleen. Siihen löytynee kohta uudet asukkaat...
Aloitettuani blogikirjoittamisen heinäkuussa 2014 olen aina silloin tällöin kysäissyt tuntemiltani/tapaamiltani henkilöiltä: "Oletko käynyt blogisivullani?" Näen välittömästi joidenkin henkilöiden ilmeestä: "Nyt narahdin, nyt äkkiä kootut selittelyt käyttöön." Monet selittelevät käymättömyyttään pääasiassa ajan puutteella. Heillä ei kerta kaikkiaan ole - muka - aikaa. Ymmärrän, että monet työelämässä olevat, elävät erittäin hektistä, dynaamista jopa repivää aikaa. He yrittävät taiteilla monien asioiden keskellä. He väittävät olevansa työssä kiinni 24 tuntia vuorokaudessa ja haikailevat: "Olisipa vuorokaudessa tunti, kaksi lisää!". En halua syyllistä ketään, mutta totean yksiselitteisesti, aikaa kyllä on, mutta on hallittava oma ajankäytön suunnittelu. Turhat, usein myös turhanpäiväiset rönsyt on syytä karistaa itseltään pois. On osattava raa ásti priorisoida tekemisiään ja hyväksyttävä se tosiasia, että kukaan, toistan ei kukaan voi tehdä kuin yhden asian kerrallaan - kunnolla - vaikka muuta väitetään. Näin yksinkertaista se vaan on - minun mielestäni... Kuulen selvästi muutaman lukijan jupisevan: "Hyvähän sinun eläkeläisenä on paasata, kun sinulla ei ole muuta kuin joutilasta aikaa!" Niinhän se tietysti on, mutta minäkin olen ollut vuosina 1960-2008 työelämässä, osittain opiskelemassa. Mikäli vielä oikein muistan, minulla ei ole ollut koskaan kiirettä, vaikka siinä ohessa olen yrittänyt hoidella oman virkani ohessa opettaja- ja insinöörijärjestöasioita. Pahimmillaan/parhaimmillaan olisi saanut, jos olisi halunnut, olla pääkaupunkiseudulla päivän, kaksi viikossa. Sitä ei aina välttämättä työnantajani katsonut suopeasti. Tuntuu välillä siltä, että kiirettä pidetään jollakin tavalla hienona asiana, se kuuluu, on kuuluttava nykyaikaan. Näin mielestäni asia ei ole, kiire on itsetehtyä, joka osittain johtuu siitä, kahmitaan aivan liikaa tehtäviä itselleen...
On hyvä, että alla olevan artikkelin asiakokonaisuuksista avoimesti kirjoitetaan nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tällä hetkellä Suomessa on menossa eräänlainen "supertorstai" monien vierailujen johdosta - hyvä niin.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ruotsin kuningas tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä: "Tämä on vasta alkua"
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi puolustusliitto Naton pitävän Suomen ja Ruotsin tiivistyvää puolustusyhteistyötä varsin luontevana kehityksenä.
"Olemme molemmat Ruotsin kanssa niin sanottuja edistyneitä kumppaneita, siis samalla tasolla Naton näkökulmasta", Niinistö sanoi keskiviikkona Santahaminan varuskunnassa, jossa hänelle ja Suomessa valtiovierailulla olevalle Ruotsin kuninkaalle esiteltiin tiivistyvän puolustusyhteistyön perusteita.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg saapuu keskiviikkoiltana tiiviille vierailulle Suomeen. Torstaina Stoltenberg tapaa muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomiojan, pääministeri Alexander Stubbin ja puolustusministeri Carl Haglundin, mutta ei Niinistöä, jonka pitää vielä torstaina kiireisenä Ruotsin kuningasparin valtiovierailu. Niinistö ja Stoltenberg tapasivat kuitenkin muutama viikko sitten Saksassa Münchenin turvallisuuskonferenssissa.
JUHANI NIIRANEN / HS
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Presidentti Sauli Niinistö vierailivat Santahaminassa keskiviikkona.
Tiivistyvää puolustusyhteistyötä kuningas Kaarle XVI Kustaa kuvasi yhdeksi osaksi niitä muutoksia, joita on käynnissä Suomen ja Ruotsin turvallisuusympäristössä.
"Tämä on vasta alkua", kuningas sanoi. "Yritämme hiljalleen löytää sille oikein hyviä muotoja."
Niinistö sanoi Ruotsi-yhteistyön olevan keskeinen osa Suomen turvallisuuspoliittista yhteistyötä. "Tämä on eräs tärkeä osa turvallisuusajatteluamme."
Santahaminassa kuningas ja Niinistö kuulivat muun muassa Puolustusvoimien komentajan Jarmo Lindbergin ja puolustusministeri Carl Haglundin yhteenvedot puolustusyhteistyön lähtökohdista ja Suomen puolustusvoimauudistuksesta. He saivat myös näytöksen Utin jääkäriryhmän helikopterien potilasevakuointitaidoista. Utin jääkäriryhmän helikopteriosasto on parhaillaan Ruotsin johtaman EU:n taisteluosaston valmiusvuorossa.
Santahaminan vierailu ja Kaartin jääkärirykmentin kaupunkijääkärien esittäytyminen tekivät myönteisen vaikutuksen, kuningas kiitteli. "Varusmiesten koulutus ja varustus muistuttavat varsin paljon Ruotsin vastaavia. Juuri siksi on niin hyödyllistä myös tehdä yhteistyötä. Toisista saa turvaa, ja toisilta voi oppia", hän sanoi.
Torstaina Ruotsin kuningaspari vierailee Lappeenrannassa. Ennen Lappeenrantaan siirtymistään Niinistö tapaa myös torstaina Suomessa vierailevan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin. Asialistalla on muun muassa Ukrainan ja Venäjän tilanne sekä EU:n turvallisuusstrategian päivittäminen.
"En olekaan aiemmin hänen kanssaan pidemmin puhunut. Kuuntelen mielelläni, miten hän näkee tilanteen, ja tietysti kertaan, miten minä Suomesta käsin sen näen", Niinistö sanoi.
Mogherini käy keskustelut myös Tuomiojan ja Stubbin kanssa. Ohjelmassa on myös tapaaminen eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman kanssa sekä tapaamiset valtiovarainministeri Antti Rinteen, puolustusministeri Carl Haglundin ja kehitysministeri Sirpa Paateron kanssa.
Menin taas kerran vastaamaan tuntemattomaan numeroon. Niin kuin arvelin, "langan päässä" oli myyntitykki jostain päin Suomea - taas kerran. "Taiettiin herätä päiväunilta!" olivat nuoren myyntitykin ensimmäiset sanat. Oho vai niin kävi ajatuksissani sekunnin murto-osan aikana, eipä ollut kovin kaseva avaus... En puuttunut asiaan sen kummemmin, vaan totesin, että olen terassilta lunta lapioimassa vesisateessa. "Jaa onko Kemissä vielä paljon lunta?" jatkoi nuorimies. Sen jälkeen hän esitteli asiansa. Tällä alueella on laaja tarjouskampanja keittiökalusteiden uusimisista menossa. Hän tiedusteli muodon vuoksi omakotitalomme iän, vaikka se oli hänen tiedostoissaan satavarmasti tiedossa. Omakotitalon rakentamisvuoden kuultuaan hän totesi, että varmaan tuon ikäisissä keittiökalusteissa käyttö jo näkyy ja uusimistarvetta on ja että heidän edustajansa tekee mielellään ilmaiseksi arvion uusintatarpeista... Kerroin hänelle, että meille on viime vuosina tarjottu vastaavan tyyppistä palvelua n kertaa. Kerroin lisäksi, että meillä on puupintaiset keittiökalusteet, jotka olemme alustavasti suunnitelleet itse ensi kesänä siistiä, mahdollisesti hiukan hioa ja lakata. Meidän mielestämme ne ovat sen jälkeen "kuin uudet"... Hiukan nyreissään nuori myyntitykki sulki puhelimen. Mahtoiko hän edes sanoa - kiitos ja kuulemiin - ehkä, ehkä ei... Tuo edellä mainittu "Taiettiin herätä päiväunilta!" hiukan jäi mietityttämään. Korreloiko se nuoren myyntitykin malttamattomuutta, kun en vastannut heti ensimmäiseen puhelimen pirahdukseen, puhelin oli haalarin etutaskussa "monen lukon takana" > vetoketju ja tarravarmistus vai ikääni, joka sekin oli varmaan em. henkilöllä tiedossa tai ...
On erittäin tärkeää, että vaalitilanteessa, olipa sitten kysymys esim. kunnallisvaalit tai eduskuntavaalit, on mahdollisuus tavata face-to-face potentiaalisia ehdokkaita.Miksi?Siksi, että samalla on mahdollisuus testata kuuluisan ns. neljän sekunnin säännön toimivuus: Siis katsekontakti, tervehtiminen/kädenpuristus ja ensimmäiset sanat - siinä se on...
Monet Lapin vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaat eivät olleet millään tavalla noteeranneet esimerkiksi viime viikon Kemin talvimarkkinoita = Kemiä > mahdollista Uutta Kemiä...
Voin tässä julkisesti todeta, että he ovat minun ehdokaslistaltani tipahtaneet välittömästi pois. Toki tiedän, että osalla oli pätevä syy poissaoloon. Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta: Eduskuntavaalit 2015|
Ääniharavaksi haluava kuuntelee, puhuu arjesta ja välttelee vaikeita aiheita
Vaaleissa äänisaalista metsästävien ehdokkaiden kannattaa suosia äänestäjäryhmän arkea lähellä olevia aiheita kampanjoinnissaan. Mikäli potentiaalisen äänestäjän päivittäisen elämän kokemukset ovat tuttuja, on äänen saaminen omaan haaviin hitusen helpompaa.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Vaaleissa onnistuminen vaatii ehdokkaalta paljon. Aikaa käytetään kampanjan suunnitteluun ja siihen, millä aineksilla äänestäjät saataisiin kirjoittamaan vaalipäivänä oikea numero äänestyslippuun. Resepti, minkä aineksilla ihanne-ehdokas leivotaan on joka tapauksessa haastava.
On kuitenkin yksi asia, jolla ehdokkaan on mahdollista vedota kaikkiin äänestäjiin ja onnistua. Vaaleista toiseen äänestäjille tärkeitä ovat heidän jokapäiväiseen elämäänsä liittyvät asiat.
– Ehdokkaan kannattaa puhua ongelmista ja kysymyksistä, jotka ovat keskeisiä äänestäjän arjessa, Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Ville Pitkänen toteaa.
Ehdokkaan kannattaa puhua ongelmista ja kysymyksistä, jotka ovat keskeisiä äänestäjän arjessa.
– Ville Pitkänen
Äänestäjiin vetoaa, mikäli ehdokkaan kokemusmaailma ja tietämys risteää heidän oman arkensa kanssa. Samoilla linjoilla on myös mainostoimiston Kixitin toimitusjohtaja ja Art director Vesa Kärkkäinen.
– Ehdokkaan tulee olla paras ihminen ajamaan äänestäjien asemaa, Kärkkäinen komppaa.
Silti keskimääräisen ihanne-ehdokkaan veistäminen on käytännössä mahdotonta. Niin erilaiset ovat jokaisen vaatimukset, arvot, toiveet ja niiden yhteensovittaminen puhumattakaan puolueiden välisistä eroista.
Ihanne-ehdokasta kansanedustajaksi on pyritty myös selvittämään tutkimuksin, viimeisimpänä syksyllä 2014. Tuolloin kansalaisten mielestä hyvä kansanedustajaehdokas toimisi koko valtakunnan etua ajatellen, mutta esimerkiksi Nato-jäsenyyttä kannattava ehdokas taas pärjäisi varsin heikosti. Nämä tulokset saatiin Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa.
Äänestäjä haluaa kuulla, kuinka asioita parannetaan
Erikoistutkija Ville Pitkäsen mukaan äänestäjiä puhuttelevat tietyt toistuvat aiheet joka vaaleissa.
– Vanhusten hoitoon, terveydenhuoltoon ja työllisyyteen liittyvät teemat ovat vaaleista vaaleihin tärkeitä äänestäjille. Niistä puhumisella saa varmasti jonkin verran vastakaikua.
Tätä tukee myös tutkimus, jossa vuoden 2011 eduskuntavaalien äänestäjiltä kysyttiin, mitkä he arvioivat tärkeimmiksi asiakysymyksiksi puoluevalinnassaan. Oikeusministeriön tutkimuksen mukaan tärkeimmiksi asioiksi nousivat vanhustenhoito, terveyspolitiikka, työllisyyspolitiikka, lasten ja lapsi-perheiden asiat ja tuloerot.
Äänestäjät haluavat lisäksi mieluiten kuulla, miten poliitikot laittavat asioita kuntoon kuin puhumista leikkauksista ja vaikeista ratkaisuista.
– Kaikelle keskustelulle on tilausta, mutta hankalat aiheet ovat myös ehdokkaille haastavampia. Kuitenkin vaikeina aikoina näistä on pakko puhua, vaikka äänestäjät eivät niistä haluaisi kuulla, Pitkänen lisää.
Mainonnan mielikuvat auttavat erottumaan massasta
Paljon vaalimainontaa tehnyt Vesa Kärkkäinen korostaa kampanjoinnissa joukosta erottumista mielikuvien avulla.
– Mainonnan tehtävä vaalikampanjoinnissa on saada ehdokas erottumaan massasta tietyllä tavalla erilaisena, herättää ihmisten mielenkiinto ja sitä kautta saada hänet seuraamaan ehdokkaan arvoja ja ajatusmaailmaa.
Myös Pitkäsen mielestä ehdokkaan kannattaa pyrkiä erottautumaan kilpailijoista ja yhtenä keinona voi olla oman persoonan esiintuominen.
– Äänestämiseen liittyy paljon epärationaalista. Se tykkääkö ihmisestä ja hänen persoonastaan vaikuttaa varmasti äänestäjään. Mielipide saattaa muuttua hyvinkin pienestä seikasta, Pitkänen sanoo.
Äänestäjän mielipide saattaa muuttua hyvinkin pienestä seikasta.
– Ville Pitkänen
Ääniharaviksi nousevat tavallisesti tunnetut, usein puolueiden johtopaikoilla olevat henkilöt. Uusien ehdokkaiden menestymiseen sen sijaan vaikuttaa, kuinka hyvin he ovat alueellaan ihmisten tietoisuudessa. Kampanjoinnissa korostuvat omat verkostot esimerkiksi työpaikalla.
Toreilla ja somessa saadaan kiinni eri äänestäjät
Kampanjointitavalla on merkitystä sillä, miten viestin saa parhaiten perille. Perinteisissä toritapahtumissa kansan pariin jalkautuvilla ehdokkailla korostuvat kuuntelemisen taidot. Sosiaalisessa mediassa kampanjointi on enemmän ehdokaslähtöistä.
– Jalkatyössä ehdokkaan tulisi osata laskeutua jokapäiväisten ongelmien tasolle, kun taas somessa korostuu paitsi oma aktiivisuus keskustelijana myös oman inhimillisen puolen korostaminen ja esiin tuominen, Pitkänen toteaa.
Äänestäjiä kalastellessa tulee huomioon ottaa luonnollisesti myös heidän tiedonhankintatottumuksensa.
Varttuneimmille äänestäjille twitter tai facebook eivät ole välttämättä tärkeimpiä areenoja, vaan he haluavat mieluummin hakea kontaktia kasvotusten.
Separatistit heiluttivat Venäjän lippua siirtyessään eturintamasta Starobeshevosta Donetskista helmikuun lopussa.
Yhdysvaltojen mukaan Itä-Ukrainassa on noin 12000 venäläissotilasta neuvonantajina, asejärjestelmien käyttäjinä sekä taistelujoukkoina.
Lisäksi Yhdysvallat laskee, että Venäjän viime vuonna Ukrainalta valtaamalla Krimin niemimaalla on 29000 venäläissotilasta ja Ukrainan rajan tuntumassa, Venäjän puolella 50000 sotilasta.
Haluatko lukea koko artikkelin? Hanki rajaton lukuoikeus:
Pelaan aina silloin tällöin Veikkauksen Moniveto-peliä, viimeksi eilen Kemin Kauppakadun R-Kioskilla. Joskus - kauan sitten - olen onnistunut jopa vähän voittamaankin pelitulosten napsahtaessa kohdilleen. Pääasiassa voittotavoitteeni ovat valuneet urheilun ja kulttuurin tukemiseen...
Oli se taas niin lähellä eilen. Niin lähellä, että voisi heittäytyä asiaa jopa harmittelemaan. ei kuitenkaan harmita, sillä varmaan jonakin päivänä veikkaamani tulokset osuvat taas kohdilleen.
Minäkin pelaan aina silloin tällöin tykönäni niin sanottua jälkipeliä. Mietin, miksi ihmeessä käteni ei veikkaustilanteessa vaihtoehtoja ruksatessani liiku muutaman millimetrin "oikeaan tulossuuntaan", tässä monivetotapauksessa oikeaan maalimäärään.
Tunnustan, että minunkin pitäisi veikata laajemmalla tulosvalikoimalla, mutta kun ei oikein raski...
