Olen muutaman päivän ajan yrittänyt saada sähköpostin ja puhelimen välityksellä yhteyttä erääseen hyvin tuntemaani, työssä olevaan henkilöön.
Olen pyytänyt ottamaan yhteyttä. Erityisesti eilen aktivoiduinut sen verran, että soitin jopa hänen työnantajan keskukseen. Sieltä todettiin, että kyseisen henkilön pitäisi olla töissä. Keskuksesta yhdistettiin lisäksi etsimäni henkilön lähimmälle työtoverille/esimiehelle, mutta puhelu siirtyi tässäkin tapauksessa vastaajaan.
Kerroin puhelinvastaajaan nimeni ja asiani, lisäksi taisin todeta hiukan napakanpuoleisella äänenpainolla: "Kertokaa nyt ihmeessä, missä olette...!"
Mitään ei ole kuulunut. Vielä eilen illallakin olen yrittänyt yhteyttä tavoittelemaani henkilöön, edelleen tuloksetta. Puhelu siirtyi vastaajaan.
Kyllä minä ymmärrän, että työssä olevat ovat näinä aikoina kiireisiä. Heillä on niskanappia myöten työtä. Tuntuu kuitenkin siltä, että yhden sähköpostin lähettäminen tai puhelun ottaminen sentää kaiken kiireen keskelläkin olisi kohtuullista...
Yksi mahdollisuus luonnollisesti on sellainenkin vaihtoehto, että kyseinen henkilö ei jostain syystä halua kommunikoida kanssani.
Olen kauan sitten kirjoittanut artikkelin, mahdollisesti useitakin, joissa totean olevani sähköpostispitaalinen.
Sähköposteihini ei uskalleta vastata. Pelon syy saattaa olla, että joutuu töihin, ottamaan kantaa, "paljastamaan karvansa" ja/tai jotain vastaavaa - tiedä häntä...
Toisaalta olen usein kirjoittanut, että normaaliin yleissivistykseen kuuluu ehdottomasti vastata asiallisesti esitettyihin kysymyksiin, vaikka ne on esitettykin sähköpostin välityksellä.
Olen usein todenut, että käytän puhelinta erittäin vähän. En lörpöttele, en roiku puhelimessa.
Miksi?
Siksi, että siitä ei jää dokumentoitavia täpliä, "ei jää mustaa valkoiselle" niin kuin sähköpostissa.
Tänään en enää yritä ottaa yhteyttä. Tilanne on ohi - ainakin toistaiseksi...
perjantai 30. tammikuuta 2015
torstai 29. tammikuuta 2015
Taiteilija Jorma Kuula on kuollut...
Luin hetki sitten Pohjolan Sanomien neittilehdestä, että kemiläinen taidemaalari Jorma Kuula on kuollut 63-vuotiaana. Rauha hänen sielulleen...
En tuntenut häntä. Toki hänen taulunsa ovat tulleet jonkin verran tutuiksi.
Olen vain kerran hänen kanssaan keskustellut. Se tapahtui taidemaalari Olavi Korolaisen kotona Takajärven Alaojankadulla suunnitellessamme neljän Kemin kuvataiteilijan taidenäyttelyä Muurmanskiin ja Severomorskiin Barentsin meren rannalle. Silloin elettiin kevättä 1994.
Edellä mainittu taidenäyttely toteutettiin alkukesästä 1994 Muurmanskissa. Mukana taidenäyttelyä pystyttämässä olivat Olavi Korolainen ja Anssi Hanhela, joka oli silloin Kemin kuvataiteilijoiden puheenjohtaja. Minä olin mukana yhteyshenkilönä/avustajana.
Muurmanskin taidemuseossa näyttelyssä oli Marika Hakalan, Olavi Korolaisen, Jorma Kuulan ja Anssi Hanhelan tauluja. He muodostivat MOJA-ryhmän. Muurmanskista taidenäyttely siirrettiin Severomorskiin kuvataideystäviemme Anatoly Sergienkon ja Ivan Voronin toimesta.
Edellä mainittuun taidenäyttelyyn liittyvät vaiheet ovat ikimuistettavia, todella vaiherikas seikkailutarina, josta voisi kirjoittaa vaikka kirjan...
Todettakoon, että vastavuoroisesti Severomorskista saapui Kemiin syksyllä 1994 kuvataiteilijoita pystyttämään taidenäyttelyn Pohjolan Sanomien ala-aulaan. Kuvataideryhmän johtajana oli Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran.
Taidenäyttelyn avasi silloinen Kemin kulttuuritoimenjohtaja Unto Käyhkö.
Siitä käynnistyi Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - joka jatkuu edelleen "säästöliekillä"...
Soppii eppäillä!
Mielenkiintoista! Että oikein houkutella täytyy ulkomaisia kykyjä suomalaisyritysten hallituksiin...
Soppii eppäillä! Päinvastoin minulla on tähän saakka ollut sellainen mielikuva, että mahdolliset ulkomaiset kyvyt "tulevat sutena" paikalle, sillä niin arvostettuja monet suuryrityksemme ovat - eikä siinä silloin muutaman tonnin tai kymppitonnin palkkioilla ole mitään merkitystä.
Elämme avoimessa, läpinäkyvässä globaalimaailmassa. Olisipa mukava saada palautteena mm. Solidiumin Järviseltä luettelo ulkomaisista kyvyistä, jotka ovat kieltäytyneet suomalaisyritysten hallituspaikoista liian alhaisten "kipurahojen" vuoksi.
Ja toisaalta, eiköhän tuota asiantuntemusta löydy kotimaastakin ihan nokko...
Pätkä Helsingin Sanomien nettilehdestä hiukan tuunattuna:
Solidiumin Järvinen: Palkkiotaso haittaa kykyjen houkuttelua yhtiöiden hallituksiin
JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
No sieltähän se tuli - pörssikurssi/osinkopettymys...
Olen käyttänyt omissa kommenteissani aika usein sanontaa: Kun mikään ei riitä...
Nettilainaus Kauppalehden sivulta:
Kommentti
Nokia järjesti osinkopettymyksen
Hyvää tulosta tekevä Nokia esittää yllättävän vaatimatonta osinkoa.
Näinhän se menee - valitettavasti...
Toimin jälleen esilukijana ja Konsta Pylkkäsen välikätenä alla olevan asiantuntija-artikkelin suhteen. Moni suomalainen veronmaksaja muistaa ajat, jolloin pankkeja taloustalkoilla pelastettiin ja nyt ne takovat miljardiluokan voittoja.
Joku äkkinäisempi voisi sanoa: "Tulee aika, jolloin perseet tervataan!"
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Osinkoja keräävät Nordean omistajat eivät osallistu työntekijöiden säästötalkoisiin
Omistajat ottavat Nordeasta ulos yhä enemmän. Työntekijöitä koskeviin säästötalkoisiin he eivät osallistu.
Mistä tulos?
Nordean liikevoitto parani viime vuonna selvästi ja oli kaikkien aikojen paras eli 4 481 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana kertajärjestelykuluja.
Liiketoiminnan tuotoista yli kaksi kolmannesta eli 5,5 miljardia euroa tuli edelleen peruspankkitoiminnasta eli rahoituskatteesta. Se kuitenkin supistui edellisvuosien tapaan.
Nordea sai 2014 viimeisellä neljänneksellä enemmän palkkiotuottoja kuin koskaan ennen kolmessa kuukaudessa eli 763 miljoonaa euroa.Sen sijaan erilaisten asiakkailta perittävien palkkioiden määrä lisääntyi kahdeksan prosenttia 2,8 miljardiin euroon.
Tästä 443 miljoonaa euroa tuli säästämisen ja varainhoidon tuotteista.
Vahvuudet ja heikkoudet
Nordea on kääntänyt liiketoimintaansa onnistuneesti suuntaan, jossa riskit ovat asiakkailla ja tuotot tulevat pankille. Henkilöasiakkaiden rahat imaistaan mieluusti talletustileiltä rahastoihin, vakuutuksiin ja vakuutuskuoriin, joista pankki saa hoitopalkkiot ja asiakas kantaa riskin.
Yrityksiä pankki kannustaa hankkimaan rahoitusta joukkolainoilla suoraan markkinoilta. Pankki saa järjestämisestä palkkion, mutta rahoitus ei sido pankin omaa pääomaa. Muun muassa yritysten lainajärjestelyistä pankki nappasikin viime vuonna tuloja 737 miljoonaa euroa.
Nordea osaa käyttää tehokkaasti myös verotuksen porsaanreikiä. Nordean ja Sampo-konsernin sijoittajille myymät kapitalisaatiosopimukset (arvo yli viisi miljardia euroa) saavat vakuutuksille tarkoitetut merkittävät verohelpotukset, vaikka ne eivät ole vakuutuksia ollenkaan.
Nordea hallitsee muutenkin hyvin riskejään.Kapitalisaatiosopimuksista riittää tavallista suurempi siivu sekä finanssiyhtiölle että asiakkaille – veroedun vuoksi. Laskun maksaa veronmaksaja.
Pankki on saanut vihdoin nostettua ydinvakavaraisuutensa 15,7 prosenttiin, joka on Nordean pitkän aikavälin tavoite.
Korkotason lasku yllätti Nordean, joten pankin sisään ottaman ja asiakkaiden pankilta lainaaman rahan korkoerosta tuli vähemmän voittoa kuin vuonna 2013. Nordean rahoituskate aleni tämän vuoksi 0,8 prosenttia 5,482 miljardiin euroon.
Rahoituskate heikkenee aina yleisen korkotason laskiessa. Pankilla on vain vähän keinoja vaikuttaa siihen, joten tuottoja on haettava muualta.
Tulevaisuus
Nordea ja muutkin pankit ovat varustautuneet siihen, että kasvu jatkuu tänä vuonna hitaana ja korot pysyvät matalina. Samalla Nordean haasteena on kasvu, joka on jäämässä vähäiseksi.
Yksi tulevaisuuden riskeistä on maineenhallinta. Nordean on yhä vaikeampi selittää sitä, että asiakkaat maksavat palveluista sekä asuntolainoistaan huomattavasti menneitä vuosia enemmän, mutta työntekijät tuskailevat loppumattomien säästöohjelmien paineissa.
Samalla omistajat – varsinkin pääomistaja Sampo – ottavat pankista entistä enemmän ulos sekä suhteellisesti että miljardeissa euroissa laskettuna. Nordea jakoi viime vuonna osinkoja 56 prosenttia tuloksesta ja tänä vuonna jo 70 prosenttia tuloksesta.
Tänä vuonna omistajat saavat osinkoja 2,5 miljardia euroa, joka on 800 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Nousua on huimat 44 prosenttia.
Osingot ovat moninkertaisia verrattuna Nordean käyttämiin tuotekehityspanostuksiin.
Osinkovirran takana on yksi ja sama mies: Nordean ja Sammon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos, joka vuosi sitten muutti Nordean kotimaahan Ruotsiin.
Hän saa pankista henkilökohtaisesti noin 7,8 miljoonan euron osinkovirran Nordean pääomistajan Sammon kautta.
Pörssiyhtiöiden omistajat eivät osallistu niihin säästötalkoisiin, joihin yhtiöiden työntekijät on pakotettu osallistumaan
.
.
Hienoa Nokia!
Onpa mukava lukea heti aamutuimaan myönteisiä talousuutisia - erityisesti maamme entisestä lippulaivastamme Nokiasta.
Olen itsekin kirjoittanut useita artikkeleita, yleisönosastokirjoituksia kyseisestä yrityksestä.
Nimenomaan muutama vuosi sitten eli silloin, kun se rämpi pohjamudissa ja Suomessa pörssikurssi oli alimmillaan rapiat 2 euroa/osake. Kirjoitin mm. otsikolla: Isämmaallinen teko, osta Nokiaa!
Niihin aikoihin myös Suomen Keskusta rp. koki pohjakosketuksen hivenen yli 13%:n kannatuksella. Yksi artikkeleistani oli otsikolla: Suomen Keskusta vs. Nokia ounastellen molemmille uutta nousua...
Molemmat ovat tällä hetkellä aika lailla kovassa iskussa.
Mutta, mutta, mitä tapahtui Helsingin arvopaperipörssissä tänään aamupäivällä: Nokian osakekkeen arvo (edelliseen päivään verrattuna) on miinuksella. Kuinka hyvin olisi pitäisi mennä, että sijoittajat olisivat olleet tyytyväisiä?
Iltapäivällä Nokian pörssikurssi on tasaantunut, saapa nähdä ehtiikö vielä ennen iltaa plussalle...
Ei ehtinyt - huomenna on uusi päivä.
Iltapäivällä Nokian pörssikurssi on tasaantunut, saapa nähdä ehtiikö vielä ennen iltaa plussalle...
Ei ehtinyt - huomenna on uusi päivä.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Nokian tulos odotettua parempi – "Osoitus uudistuneen Nokian vahvuudesta"
TUOMAS SELÄNNE
Verkkolaitteita valmistavan Nokian kannattavuus oli loka–joulukuussa sijoittajien odotuksia parempi.
Yhtiön liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 524 miljoonaa euroa, mikä oli 28 prosenttia parempi kuin edellisvuonna samana ajankohtana. Nokian liikevaihto kasvoi yhdeksän prosenttia 3,8 miljardiin euroon.
Uutistoimisto Reutersin 20 analyytikon kyselyssä mediaaniennuste liikevoitosta ilman kertaluonteisia eriä oli 498 miljoonaa euroa ja liikevaihdosta 3,7 miljardia euroa.
Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestyksessä keskimmäistä lukua.
”Vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tulos on osoitus uudistuneen Nokian vahvuudesta. Kaikkien kolmen liiketoimintamme liikevaihto kasvoi vahvasti edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Nokia Networksin kannattavuus oli erinomainen, ja olimme erityisen tyytyväisiä liikevaihtomme vahvaan kasvuun Pohjois-Amerikassa sekä runkoverkkotekniikan myyntiin”, sanoo toimitusjohtaja Rajeev Suri tiedotteessa.
Here-sijaintipalveluiden liikevaihto kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 15 prosenttia 292 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä supistui 20 prosenttia 20 miljoonaan euroon. Teknologiayksikön liikevaihto kasvoi 23 prosenttia 149 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto kutistui viisi prosenttia 77 miljoonaan euroon.
Osavuosikatsauksessa Nokia pitää ennallaan arvion arvionsa, että verkkolaitteita ja -palveluita myyvän yksikön liikevoittoprosentti on kuluvana vuonna 8–11. Arvioita voi pitää verraten hyvänä toimialalla, jossa kilpailu kiristyy kaiken aikaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)