sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Kemin Selkäsaaressa tänään...

Kävimme viimeksi Selkäsaaressa tiistaina 12.09.2017. Tänään aamulla päätimme lähteä pikakäynnille saareen.
Miksi? Siksi, että olin lukenut Ylen sivuilta artikkelin pihlajanmarjoista. Artikkelissa kehuttiin niitä "superfoodiksi". Vaimoni tiesi asian entuudestaan ja oli aikonut tehdä pihlajanmarjoista hyytelöä. Lupasin rapsia hänelle koe-erän marjoja saaresta rannan tuntumasta...

Menomatkalla oli lähes peilityven. Oli aivan pakko ajaa hetken aikaa lähes täysillä veneen liukuessa mukavantuntuisesti.
Rantautuminen onnistui hyvin, vesi oli sopivan korkealla. Tällä kerralla rantahietikolla ei ollut hirvenjälkiä.

Rauhoiduttuamme terassille kuuntelimme taas saaren hiljaisuutta. Tovin päästä minä lähdin "pihlajanmarjametsään" ja vaimoni lähietäisyydelle puolukkaan.

Palasin terassille ja aloin "perata" = "riipiä" pihlajanmarjoja ensimmäistä kertaa elämässäni.. Vaimoni palasi lähimaastosta > muutama litra puolukoita. Aikoi mennä toisenkin reissun...

Kahvittelimme ja söimme jugurtit.

Montussa oleva iso kivi muistutti edellisen käynnin touhuista. Tällä kerralla annoin kiven olla "rauhassa". Siihen se vielä jäi, vaikka minulla oli hyvät vipuviritelmät. No seuraavalla kerralla sitten tai sitä seuraavalla kerralla tai ...

Lähdimme paluumatkalle. Oli muuten hieno ilma.

Merellä oli liikennettä, Mukava saarikäynti taas kerran...

Mainitsemani artikkeli osittain lainattuna:

Pihlajanmarja on ”superfoodia” – ja sitä on nyt paljon

Pihlajat notkuvat hyvänlaatuisten marjojen painosta, mutta ne eivät kelpaa juuri muille kuin linnuille. Miljoonia kiloja terveysruokaa, superfoodia menee ihmisiltä parempiin suihin.

Pihlajanmarja

12.9.2017 klo 06:00päivitetty 12.9.2017 klo 14:09

Pihlajanmarjoja on helppo poimia. Sankollinen täyttyy muutamassa minuutissa. — Vesa Vaarama / Yle

Vesa Vaarama

Jaa artikkeli Facebookissa9920

Jaa artikkeli Twitterissä

Muodikas markkinointitermi sopii mainiosti pihlajanmarjan yhteyteen. Marjassa on C-vitamiinia kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Marjasta löytyy myös runsaasti polyfenoleita, jotka ovat luontaisia antioksidantteja. Lisäksi niissä on A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, pektiiniä ja eteerisiä öljyjä.

Ikävä puoli on se, että pihlajanmarjaa hyödynnetään kovin vähän. Syynä on marjan hapokkuus ja karvaus.

Pihlajanmarjan happamuutta vähentää pieni pakkaskäsittely, joko luonnossa tai vaikka kotipakastimessa. — Pihlajanmarjalle tekee hyvää pieni pakkaskäsittely, joko luonnossa tai vaikka kotipakastimessa.Vesa Vaarama / Yle

Pakkanen vähentää happamuuden tuntua

Pihlajanmarjan hapokkuus tulee omenahaposta ja sorbiinihaposta.

Sorbiinihappo on ruokapöydissä tuttu aine, sillä sitä löytyy lisättynä monista elintarvikkeista. Se on erittäin tehokas estämään homeen kasvua ruoka-aineissa ja niinpä se on maailman eniten käytetty säilöntäaine (E200).

Omenahappo on hyvin terävä ja sorbiinihappo karvas. Karvautta vahvistaa vielä tanniini, jota myös parkkihapoksi nimitetään. Yhdistelmä on juuri sellainen sylkirauhasia kipristävän ärhäkkä, jonka kokee kun maistaa pihlajanmarjaa ennen pakkasia.

Jos haluaa hyödyntää pihlajanmarjaa ravintolisänä, ei välttämättä kannata odottaa pakkasöitä. Marjat kannattaa poimia pian kun ne ovat kypsyneet, ennen tilhien ja räkättirastaiden hyökkäystä. Vuorokausi kotipakastimessa riittää pakkaskäsittelyksi.

Mutta pakastinkäsittelyynkään ei kannata noukkia marjoja ihan mistä tahansa pihlajasta.

Katso tästä pihlajanmarjasmoothien resepti.

Apua hätämajoitukseen: Pahvisänky tehdään 6 eurolla ja kootaan minuuteissa...

Kyllä! Aaltopahvi taipuu moneksi...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Apua hätämajoitukseen: Pahvisänky tehdään 6 eurolla ja kootaan minuuteissa

Muotoiluinstituutin opiskelijat kehittivät pahviset huonekalut turvapaikanhakijoille. Suunnittelussa hyödynnettiiin Hennalan vastaanottokeskuksesta saatuja kokemuksia.

Huonekalut

16.9.2017 klo 09:59

pahvinen kerrossänky — Markku Lähdetluoma / Yle

Tuija Veirto

Jaa artikkeli Facebookissa92

Jaa artikkeli Twitterissä

– Ulkoilutin koiraa Hennalassa sen jälkeen, kun ensimmäiset turvapaikanhakijat olivat saapuneet entisiin kasarmirakennuksiin ja mietin, kuinka tyhjiin tiloihin saataisiin nopealla aikataululla ihmisten perustarpeet tyydyttäviä kalusteita. Kasarmia vastapäätä sijaitsee Stora Enson aaltopahvitehdas ja tajusin, että siinähän se vastaus on, muistelee kalustemuotoilun lehtori Vesa Damskin vuoden 2015 syksyä.

Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinsituutin opiskelijat ryhtyivät suunnittelemaan koottavia kalusteita hätämäjoitusten tarpeisiin.

Lähtökohtana oli kehittää syömiseen, nukkumiseen ja yhdessä oloon sopivia huonekaluja.

Kalusteiden tuli tarjota suojaa ja yksityisyyttä, niiden piti soveltua ison mittakaavan sarjatuotantoon ja olla tuotantokustannuksiltaan edullisia.

Koottiin kahdeksan muotoiluopiskelijan ryhmä. SPR:n ja Stora Enson ohella pilottiin saatiin mukaan lahtelainen kalustevalmistaja Isku.

pahvinen pöytä ja sermi — Markku Lähdetluoma / Yle

Turvapaikanhakijoilta ideoita

Opiskelijat kehittivät kymmenen kalusteen sarjan, johon kuuluu sänkyjä aikuisille ja lapsille, tilanjakajia ja hyllyjärjestelmä sekä pöytä ja tuoli.

Päämateriaali on aaltopahvi, tukevampaa rakennetta vaativiin kerrossänkyihin on käytetty vaneria.

Hennalan vastaanottokeskuksesta kerättyjä kokemuksia hyödynnettiin suunnittelussa.

Ihmiset olivat virittäneet vuoteidensa suojaksi lakanoita edes vähän suojaa saadakseen, siitä keksittiin vuoteisiin verhot.
ANNE HIRVONEN

– Teimme huomioita ja jututimme turvapaikanhakijoita. Hennalaan oli tilattu kerrossänkyjä, mutta käytössä oli vain yksi akkuporakone, jolla niitä kasattiin. Siitä tuli idea, että kalusteet pitää saada kasattua ilman työkaluja, kertoo kiilaliitoksilla koottavan vanerikerrossängyn kehittänyt Henri Mertanen.

Myös yksityisyyden tarve oli suuri, kun samassa tilassa nukkui kymmeniä, toisilleen tuntemattomia avuntarvitsijoita.

Opiskelijat huomasivat muun muassa, että ihmiset olivat virittäneet vuoteidensa suojaksi lakanoita edes vähän suojaa saadakseen, siitä keksittiin vuoteisiin verhot.

Yksityisyyden suojaksi suunniteltiin myös tilanjakajia ja kaappisänkyjä.

– Suunnittelin moduuleista helposti koottavan tilanjakajan, jonka saa rakennettua hyvinkin korkeaksi, Anne Hirvonen esittelee.

Kevyttä ja kestävää

Yhden aaltopahvisängyn hinnaksi on laskettu 6–10 euroa. Käytössä sen arvioidaan kestävän vuoden verran.

Pahvikalusteiden osat voidaan toimittaa eteenpäin pakkauksissa ja koota käsin, ilman työkaluja.

Toivon, että tällä on myös Suomen vienninedistämisen näkökulmasta arvoa.
VESA DAMSKIN

– Tehtaalla linjasto pystyy valmistamaan 3 500 kappaletta aaltopahvisänkyjä tunnissa. Kaupankäynti voi tapahtua verkossa, mutta pahvi tuotteena on sellainen, että valmistus pitäisi tapahtua kohdemaassa, pohtii lehtori Vesa Damskin.

Habitare-messuilla ensi kertaa esillä olleille kalusteille uskotaan löytyvän laajat markkinat hätämajoituksesta vaikkapa festivaaleihin.

– Tämä on vasta alku ja toivomme, että saamme jatkokehittelyyn hyvät yhteistyökumappanit. Toivon, että tällä on myös Suomen vienninedistämisen näkökulmasta arvoa, toteaa Vesa Damskin.

pahvinen pinnasänky — Markku Lähdetluoma / Yle

lauantai 16. syyskuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 42...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Mielenkiintoisena yksityiskohtana liittyen - kulttuurilautakuntien yhteinen kokous - asiaan puheenjohtaja Pertti Henttisen esityksestä lautakunta päätti, että myös Tornion kulttuurilautakunta pitäisi saada mukaan lautakuntien yhteiseen kokoukseen.

Edellä on puhetta Pohjois-Suomen kulttuurilautakuntien yhteisestä kokoontumisista, joissa Tornio ei saamieni tietojen mukaan ole ollut mukana...

Tärkein asia oli em. kokouksessa oli kirjastotoimenjohtajan viran täyttäminen. Määräaikana oli saapunut kolme hakemusta.

Ennen päätöksen tekoa kulttuuriasiainlautakunta haastatteli kaikki kirjastoimenjohtajan virkaa hakeneet.

Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja Pertti Henttisen ehdotuksesta lautakunta valitsi yksimielisesti kirjastotoimenjohtajan virkaan filosofian maisteri Hilkka Heikkisen.

Mielestäni hyvä valinta.

_______________________________________________________________________

Kulttuuriasianlautakunnan seitsemäs 7/2002 29,10.2002 klo 13.00-15.30 pidettiin Kemin taidemuseon kokoushuoneessa.

Esityslistalla oli mm. eri toimialojen taloussunnitelemat 2003-2006 ja talousarviot 2003 ja projektiavustus Laulu- ja soitinryhmä ystävyys ry:n 25-vuotisjuhlakonserttiin.

Kulttuuriasianlautakunta puolsi avustuksen myöntämistä ja esitti kaupunginhallitukselle, että sesuostuu em. projektiavustukseen.

Kulttuuriasianlautakunnan kahdeksas 8/2002 28,11.2002 klo 18.00-19.43 pidettiin Kemin kulttuurikeskukseessa kirjaston opintolukusalissa.

Esityslistalla oli mm. kaupunginjohtajien eräiden tehtävien uudelleen järjestely, lausunto Aki Pyykön aloitteeseen taiteilija Olavi Korolaisen taideteoksen säilyttämisestä/siirtämisestä, lisämääräraha- ja ylitysoikeusanomuksia ja Pertti Henttisen aloite/teatterinjohtajan sijaisen korvaus.

Kaupunginjohtajalta/Ukkola siirrettiin toistaiseksi apulaiskaupunginjohtajalle/Virtanen eräitä tehtäviä, osa-alueita. Muun muassa matkailu, kulttuuritoimi, KV-toiminta ja ystävyyskaupunkiasiat...

Ehdotukseni liittyi Kemin ammattioppilaitoksen työpajarakennuksen päädyssä olleeseen KONE-maalaukseen.

Kulttuuriasiainlautakunta lähetti laaditun lausunnon kaupunginhallitukselle.

Valitettavasti Corona-alueen rakentaja Arina ei ollut kiinnostunut asiasta. Taideteos murskaantui työpajarakennuksen purkamisen yhteydessä...

Näin vuosi 2002 oli saatu päätökseen.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen vuosi, jota näin viisitoista vuotta myöhemminkin on mukava muistella.

Jos minulta kysyttäisiin: "Mitä tekisin nyt toisin?" Vastaisin:"Tuskin mitään, kyllä silloin elettiin kulttuuriasianlautakunnassa ihan tosissaan ja täysillä - muistaakseni!"

Pistän muistin virkistämiseksi pätkä Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- kirjauksista päättyneeltä vuodelta:

Vuosi 2002

Anatoly Sergienko, Ivan Voron ja kolmesta henkilöstä (reportteri, kuvaaja ja autonkuljettaja) muodostuva muurmanskilainen TV-ryhmä saapuivat Suomeen 01.04.2002 ja olivat Kemissä, Virroilla ja Helsingissä noin puolitoista viikkoa.

Heidän tavoitteena oli tehdä TV-ohjelma Severomorskin ja Kemin välisestä kulttuuriyhteistyöstä, NUUTTI-galleriasta Virroilla sekä taidenäyttelystä Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskuksessa Helsingissä haastatellen sekä Suomessa että Severomorskissa em. prosessiin olennaisesti vaikuttaneita/vaikuttavia henkilöitä. Taidenäyttelyn avajaiset olivat torstaina 04.04.2002…

Em. ryhmä palasi Kemin kautta takaisin Muurmanskiin/Severomorskiin, he olivat matkaan kokonaisuudessaan erittäin tyytyväisiä.

Saamani sähköpostiviestin perusteella em. ohjelma on näytetty kesäkuussa 2002 Venäjän televisiossa ja saanut ansaittua huomiota osakseen.

Olemme saaneet lähes puolen tunnin ohjelmasta kopion Suomeen/Kemiin Anatoly Sergienkon, Ivan Voronin ja Alexei Kuznetsovin palatessa lokakuun alussa taidenäyttelyn pystytyksestä ja avajaisista Tanskasta Kemin kautta Severomorskiin…

Olen vuoden 2002 aikana ottanut yhteyttä Suomessa mm. Kemin taidemuseoon juhlanäyttelyn pitämiseksi nyt meneillään olevan projektin kuvataiteilijoiden yhteisnäyttelynä vuonna 2003 tai 2004.

Olen tehnyt myös alustavan esityksen Kuopion taidemuseoon sekä Helsingin kaupungin taidemuseoon kuvataidenäyttelystä, jossa mahdollisesti olisi mukana myös Severomorskin Lasten taidekoulun näyttely – asiat ovat toistaiseksi avoimia…

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 41...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Kaupunginhallitus oli päättänyt panna Kemin keskialueiden oikeusvaikutteisen yleiskaavaehdotuksen lausunnoille.

Kultturiasianlautakunta piti luonnoksen kehitysvaihetta varsin onnistuneena. Yleiskaavassa korostettiin meren merkitystä viihtyvyystekijänä.

Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että kulttuuriasiainlautakunta toivoi Musiikkitalolle etsittävän sijaintipaikka ja merkittävän se yleiskaavaan.

Edellä mainitussa asiakokonaisuudessa maailma on edennyt Kemissä aika lailla toisilla raiteilla...
___________________________________________________________________

Kulttuuriasianlautakunnan viides kokous 5/2002 28.05.2002 klo18.00-20.30 oli perinteinen "ateriakokous"...

Esityslistalla oli mm. viranhaltijoiden/-johtajien päätösluettelot, teatterin toimintakertomus2001, talousarvion toteutumisvertailu 1.1.-30.4.2002, kirjastotoimen lisämääräraha, kirjastoasian neuvottelu Keminmaassa, PARKKI-projektin kirjastotietokysely luottamushenkilöille, aloite Suomen Kähertäjämuseon siirtämisestä Marttalasta keskustaan, otto-oikeuden käyttäminen/kirjastonhoitajien virat ja teatterinjohtajan määräaikainen virka.

Tuo viimeksimainittu asia alkoi muodostua eräänlaiseksi jatkomoksi. Edelisessä kokouksessa kulttuuriasianlautakunta oli päättänyt valinnasta sekä: Lisäksi lautakunta päättää valtuuttaa lautakunnan puheenjohtajan ja kulttuuritoimenjohtajan neuvottelemaan viranvastaanottamiseen liittyvistä tarkammista ehdoista, kuten esimerkiksi palkkauksesta, virkaan astumisen ajankohdasta ja virkakauden määräajan pituudesta.

Tässä kokouksessa lautakunta kuuli puheenjohtajan ja kulttuuritoimen selonteon neuvotteluvaiheista Tytti Oittisen kanssa.

Niin oli vuoden ensimmäinen vuosipuolisko "pulkassa". Minulle oli muodostunut tunne, että joissakin kohdin minulla oli ollut mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa. Lähinnä ne liittyvät henkilövalintoihin ja annettujen lausuntojen sanamuotoihin...

Kulttuuriasianlautakunnan kuudes kokous 6/2002 24.9.2002 klo18.00-21.30 pidettiin Kemin kaupungintalolla kaupunginhallituksen kokoushuoneessa.

Esityslistalla oli mm. Kemin taidemuseon loppuvuoden näyttelyt 2002, eri toimialojen taloussuunnitelmat 2003-2006 ja talousarviot 2003, selvitys kulttuuriasiainlautakunnan vuoden 2001 talousarvion ylityksestä, kulttuurilautakuntien yhteinen kokous ja kirjastotoimenjohtajan viran täyttäminen.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana liittyen - kulttuurilautakuntien yhteinen kokous - asiaan puheenjohtaja Pertti Henttisen esityksestä lautakunta päätti, että myös Tornion kulttuurilautakunta pitäisi saada mukaan lautakuntien yhteiseen kokoukseen.

Edellä on puhetta Pohjois-Suomen kulttuurilautakuntien yhteisestä kokoontumisista, joissa Tornio ei saamieni tietojen mukaan ole ollut mukana...

Tärkein asia oli em. kokouksessa oli kirjastotoimenjohtajan viran täyttäminen. Määräaikana oli saapunut kolme hakemusta.

Ennen päätöksen tekoa kulttuuriasiainlautakunta haastatteli kaikki kirjastoimenjohtajan virkaa hakeneet.

Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja Pertti Henttisen ehdotuksesta lautakunta valitsi yksimielisesti kirjastotoimenjohtajan virkaan filosofian maisteri Hilkka Heikkisen.

Mielestäni hyvä valinta.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 40...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Pertti Henttisen aloite eteni kuin juna. Siihen oli saatu nippu lausuntoja, myönteisiä sellaisia. Siksi kulttuuriasiainlautakunta päätti toteuttaa aloitteen ja perustaa toteuttamista varten - minkäpä muun kuin työryhmän, johon kuului jäseninä Pertti Henttinen, Unto Käyhkö, Eero Siren, Leena pitkänen, Sarianne Soikkonen ja Outi Hyvönen. Lisäksi lautakunta pyysi koulutuslautakuntaa ja musiikkitoimen yhteislautakuntaa nimeämään edustajansa sekä nuorisoasianneuvottelukuntaa nimeämään kaksi edustajaansa työryhmään.

Jos edellä mainitulla porukalla ei synny tulosta, niin ei millään...
______________________________________________________________________________

Kulttuuriasianlautakunnan neljäs kokous 4/2002 24.04.2002 klo 18.00-19.45 oli Kulttuurikeskuksessa.

Esityslistalla oli mm. perinteinen kemiläisten nuorisoyhdistysten yleisavustusten jakaminen, otto-oikeuden käyttäminen, kirjastotoimenjohtajan virka, teatterinjohtajan määräaikainen virka ja Kemin keskialueiden oikeusvaikutteinen yleiskaava.

Aloin vähitellen hahmottaa, että monet asiakokonaisuudet pyörivät lautakunnan listoilla useaan kertaan. Ensimmäistä kertaa sain kokea myös käytännössä - otto-oikeuden käyttämisen...

Mielenkiintoinen kokous - Kemin kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtajan virka oli ollut haettavana 13.4.2002 mennessä.
Vähäisen hakijamäärän ja hakuilmoituksessa olleen virheen vuoksi kulttuuriasianlautakunta julisti viran uudelleen haettavaksi.

Kemin kaupunginteatterin teatterinjohtajan määräaikainen virka oli haettavana15.3.2002 mennessä. Määräaikana saapui 13 hakemusta.
Kulttuuriasiainlautakunta valitsi virkaan Tytti Oittisen ja kieltäytymisen varalle Timo Sokuran.

Henkilövalinnoissa tuntuivat jylläävät poliittiset intohimot. Niin kuin aikaisemmin kirjoitin, kulttuuriasianlautakunta oli tiukasti vasemmiston "holhouksessa" - viimeisen päälle.
Kemin Keskustan edustajat, Pasasen Antti ja minä, emme pitäneet ryhmäkokouksia, toki muutaman kerran vaihdoimme ajatuksia. Mikäli oikein muistan, emme saaneet erityisemmin Kemin Keskutalta ohjeistusta. Kulttuuriasianlautakunta - vähäisen rahankäytön suhteen - ei herättänyt erityisiä intohimoja eikä kiinnostustakaan...

Kaupunginhallitus oli päättänyt panna Kemin keskialueiden oikeusvaikutteisen yleiskaavaehdotuksen lausunnoille.
Kultturiasianlautakunta piti luonnoksen kehitysvaihetta varsin onnistuneena. Yleiskaavassa korostettiin meren merkitystä viihtyvyystekijänä.

Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että kulttuuriasiainlautakunta toivoi Musiikkitalolle etsittävän sijaintipaikka ja merkittävän se yleiskaavaan.
Edellä mainitussa asiakokonaisuudessa maailma on edennyt Kemissä aika lailla toisilla raiteilla...
Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

perjantai 15. syyskuuta 2017

Kaidi on luvannut antaa tilannepäivityksen lokakuussa...

Hmmmmm - vai niin - mielenkiintoista, todella mielenkiintoista...

Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kaidi on luvannut antaa tilannepäivityksen lokakuussa

Lokakuussa järjestetään Kemi Kiina -seminaari. Talousseminaari keskittyy maiden väliseen yhteistyöhön. Lisäksi seminaariin odotetaan kiinalaisen Kaidin edustajia.

Biopolttoaineet

14.9.2017 klo 17:51

Kaidin Kemin tontin ilmakuva. — Kaidi Finland

Minna Aula

@minnaula

Jaa artikkeli Facebookissa70

Jaa artikkeli Twitterissä

Kemissä järjestetään lokakuussa Kemin Kiina -seminaari, jossa on odotettavissa tilannepäivitys Kaidin johdolta. Talousseminaarin tarkoituksena on tutkia ja selvittää kiinalaisyritysten Lappiin suunnittelemien investointien tuomia mahdollisuuksia. Yksi merkittävä askel maiden välisessä yhteistyössä on Kiinan ja Suomen presidenttien huhtikuussa antama yhteisjulistus maiden kumppanuudesta. Tämän odotetaan nostavan maiden väliset suhteet uudelle tasolle.

Käytännön yhteistyötä viritellään monella eri sektorilla, niin kaupan, innovaatioiden, ympäristönsuojelun, arktisten asioiden, koulutus- ja tiedeyhteistyön, talviurheilun kuin matkailun saralla. 11. lokakuuta pidettävän seminaarin maakunnallisesti ja paikallisesti kiinnostavin aihe on kuitenkin kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnitteleman biojalostamon nykytilanne ja toteuttamisaikataulu. Seminaarissa on mukana Kaidin edustajia.

EU äänestää samana päivänä

Lisäksi seminaarissa vieraana on elinkeinoministeri Mika Lintilä, joka kertoo Suomen hallituksen linjasta bioenergian käytön lisäämisestä. Suomen metsien lisäkäytöstä on sisäisiä ristiriitoja EU:n sisällä.

Keskiviikon direktiiviäänestyksentulos oli kuitenkin Suomelle metsäteollisuudelle myönteinen. Seuraava tärkeä direktiiviäänestys on samana päivänä Kemin Kiina -seminaarin kanssa.

– Kiina-yhteistyö ja biokiertotalous ovat hyvin ajankohtaisia teemoja. Kaidin hanke on kaikkien huulilla ollut jo pidempään ja lisäksi EU-direktiivikeskustelu. Toivottavasti mennään nyt parempaan suuntaan, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Kaidin hanke on kaikkien huulilla .
TERO NISSINEN

Seminaarissa on mukana Kiinan Suomen suurlähetystön edustaja, joka tuo kiinalaisen näkökulman yhteistyön mahdollisuuksista. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii EU-suurlähettiläs Jari Vilén.

Seminaaria edeltävänä iltana kaupunki ja Kaidi järjestävät yrityksille suunnatun tilaisuuden, jossa keskustellaan biolaitoksen rakentamisen ja toiminnan alihankintamahdollisuuksista pienille ja keskisuurille yrityksille.

11. lokakuuta järjestettävän seminaarin järjestävät Kemin kaupunki ja Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000.

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 39...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Varsinaisen kulttuuriasiainlautakunan kokouksen esityslistalla oli em. aloite, Kemin keskialueiden yleiskaava, Pentti Henttisen aloite lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen edistämiseksi koulun ja kulttuurin yhteistyöllä ja talousarvion 2001 toteutuminen tulosalueittain, tulostavoitteet ja suoritteet.

Niin kuin tarkkaavainen lukija muistaa, edellisessä kokouksessa tekemäni kaksi aloitetta oli

ammuttu lennosta alas kaikilla piipuilla - valitettavasti.

Niissä oli konkretiaa, sen sijaan em. aloitteet olivat selkeästi poliittisten irtopisteiden keruutaa esittäjiensä mukaisesti.

Tässä yhteydessä en kommentoi listalla ollutta Kemin keskialueiden yleiskaava-asiaa.

____________________________________________________________________

Kolmas kokous 3/2002 19.03.2002 pidettiin klo 18.00-19.35 Hepolan koululla.

Esityslistalla oli mm. aloite Suomen Kähertäjämuseon siirtämisestä Marttalasta keskustaan, Pertti Henttisen aloite, Suomen museoliiton 79. vuosikokous ja valtakunnalliset museopäivät ja Kulttuuritoimen apurahat vuodelle 2002.

Kemin museotoimen lausunnossa suhtauduttiin myönteisesti kähertäjämuseon siirtämiseen ja samalla esitettiin, että se yhdistetään samoihin tiloihin Suomen Värimuseon kanssa. Kulttuuriasiainlautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

Pertti Henttisen aloite eteni kuin juna. Siihen oli saatu nippu lausuntoja, myönteisiä sellaisia.
Siksi kulttuuriasiainlautakunta päätti toteuttaa aloitteen ja perustaa toteuttamista varten - minkäpä muun kuin työryhmän, johon kuului jäseninä Pertti Henttinen, Unto Käyhkö, Eero Siren, Leena pitkänen, Sarianne Soikkonen ja Outi Hyvönen. Lisäksi lautakunta pyysi koulutuslautakuntaa ja musiikkitoimen yhteislautakuntaa nimeämään edustajansa sekä nuorisoasianneuvottelukuntaa nimeämään kaksi edustajaansa työryhmään.

Jos edellä mainitulla porukalla ei synny tulosta, niin ei millään...

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

torstai 14. syyskuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 38...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Kokouksessa oli esillä myös Kemin keskialueiden yleiskaava, joissa näkyi silloisen yleiskaava-arkkitehdin Sinikka Ulander-Rauma kynänjälki. Kaikilta lautakunnilta oli pyydetty lausunto asiasta.
Tuohon aikaan Kemin kaupunginjohtajana oli Kalervo Ukkola, apulaiskaupunginjohtajana Jorma Virtanen. Viimeksi mainitun kanssa kulttuuritoimenjohtaja Unto Käyhkö tuntui vääntävän henkisesti kättä tämän tästä...

Kulttuuriasiainlautakunta keskusteli Kemin keskialueiden yleiskaavasta, laaditusta lausunnosta ja päätti käsitellä asiaa 5.2.2002 pidettävässä kokouksessa.
___________________________________________________________________

Kulttuuriasiainlautakunnan toinen kokous 2/2002 05.02.2002 pidettiin taidemuseon kokoushuoneessa klo 17.00 alkaen. Todettakoon, että em. kokousta ennen oli ollut koulutus-, kulttuuriasiain- sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien yhteinen kokous Kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa klo 15.00-16.50 välisenä aikana.

Aiheena oli valtuutettu Teija Jestilän ja SDP:n valtuustoryhmän aloite nuorten kotiintuloajoista. Asiaa käsiteltiin "Koko Kemi kasvattaa"-hengessä...

Lautakuntien yhteinen esitys päätösehdotukseksi oli 4-osainen - hyviä, ympäripyöreitä suosituksia.

Varsinaisen kulttuuriasiainlautakunan kokouksen esityslistalla oli em. aloite, Kemin keskialueiden yleiskaava, Pentti Henttisen aloite lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen edistämiseksi koulun ja kulttuurin yhteistyöllä ja talousarvion 2001 toteutuminen tulosalueittain, tulostavoitteet ja suoritteet.

Niin kuin tarkkaavainen lukija muistaa, edellisessä kokouksessa tekemäni kaksi aloitetta oli

ammuttu lennosta alas kaikilla piipuilla - valitettavasti.

Niissä oli konkretiaa, sen sijaan em. aloitteet olivat selkeästi poliittisten irtopisteiden keruutaa esittäjiensä mukaisesti.

Tässä yhteydessä en kommentoi listalla ollutta Kemin keskialueiden yleiskaava-asiaa.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Vanhat männyt on kaadettu tänään...

Hannu Kivelä tuli aamulla kuorma-autoineen tonttimme eteen Kainuunkadulle klo 07.15 niin kuin olimme edellisenä iltana sopineet.
Kahden vanhan männyn kaato lähti käyntiin sutjakkaasti keskustelun lomassa. Hannu kertoili hänen katkaisulaitteensa - ottokouran ja moottorisahan - viime aikaisia tuotekehitysjuttuja.
Kyllä tekniikan täytyy olla kunnossa, jotta hankalia ja raskaita puita kykenee kaatamaan. Muun muassa männyn paksut, haaroittuneet oksat ovat vaativia käsiteltäviä 10-15 m korkeudessa. Tunnissa homma oli hoidettu ja siitä alkoi minun osuus.

Yksi kuorma oksia on viety Kemin Karjalahdella sijaitsevan Kemin Energin energiapuukentälle. Työt jatkuvat.
Naapuri on luvannut katkoa puut takkapuumittaan. Itse sahaan oksia, mitkä käsisahalla saa.

Sain toiselta naapurilta oksienkatkomisapua. Hänellä on sähkömoottorisaha. Hän oli apuna muutama vuosi sitten, kun kaadoimme neljä isoa mäntyä - nimenomaan "oksasavotassa".

Nyt talkoista annoin hänelle pari betonikärrykuormaa "saunanpatapuita" kuivumaan.

Puukatoksen luona on iso kasa puita odottamassa pilkkomista klapeiksi. Itse vein betonikärrykuormallisen halkaistuja klapeja pikkupuolelle kuivumaan. Pikkupuolelle saamme samalla männyn tuoksun...

Tätä juuri nyt kirjoittaessani tontin kulmalta kuuluu moottorisahan ääni. Paksut rungot ovat kohtapuolin takkapuukoossa.

Huomenna ehkä halkaisen osan niistä klapeiksi ja osan siirrän puukatokseen odottamaan ensi kesää.

Huomenna siistimme"hakkuujälkiä" ja viemme toisen kuorman oksia Karjalahdelle. Se on sitten siinä.

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Kemin taidemuseossa tänään.... Kemin taiidemuseossa tänään... ..

Kävin vaimoni kanssa tänään keskiviikkona 13.09.2017 Kemin taidemuseolla SUO, KUOKKA &TAIDE- taidenättelyn avajaisissa klo 18-20 välisenä aikana. Mukava tapahtuma taas kerran.

Itse pääsin jututtamaan monia tuntemiani ja ennalta tuntemattomia henkilöitä.

Jututin mm. Harri Markoffia kaukaa pohjoisesta ja tanssitaiteilija Titta Courtia Torniosta.
Keskustelun yhteydessä jälkimmäinen sanoi, mikäli oikein ymmärsin, myöhemmin syksyllä tulevansa tanssimaan yleisön ehdottomia, toivomia kappaleita.
Itse ehdotin hänelle - muutaman sekunnin miettimisen seurauksena - The Eagles maailmankuulua kappaletta Hotel California. Pitkä biisi, joten siinä on kyllä Titalle tanssimista ihan nokko.