Suomen eduskuntavaalit ovat juuri nyt kiihkeimmillään. Eri puolueiden puheenjohtajat ovat kalkkiviivoilla vielä tänään - kukaties vielä tälläkin hetkellä - tekemässä vaalityötä lähinnä pääkaupunkiseudulla.
He kaikki tietävät, että noin 40% äänestyskelpoisista = äänioikeutetuista ei vielä tälläkään hetkellä tiedä valintaansa - ei puoluetta, puhumattakaan ehdokasta.
Noin 30% jää tälläkin kerralla ns. Nukkuvien puolueeseen eli jättää loppujen lopuksi äänestämättä.
On luvattu luoda 200.000 uutta työpaikkaa, on luvattu olla korottamatta veroja, on luvattu elvyttää, on luvattu olla leikkaamatta sieltä sun täältä, on luvattu toteuttaa sote-uudistus, on luvattu toteuttaa kuntauudistus, on luvattu yhtä sun toista, jne. ...
Vaalitulokset ratkettua pääpiirteittäin sunnuntaina 19.04.2015 käytännössä heti klo 20.00 jälkeen on pienen tuumaustauon jälkeen vaalien voittajapuolueen puheenjohtajan orientoiduttava "uuteen elämään".
Hänestä tulee automaattisesti hallitustunnustelija, hän on niin sanotusti paljon panttina...
Edellä mainittu henkilö on mitä todennäköisemmin Suomen Keskustan rp:n nykyinen puheenjohtaja Juha Sipilä.
Haluamatta hän isommasti neuvoa totean seuraavaa:
Olen
huolestuneena seurannut dynaamista, tekokiireistä nykymenoa,
jonkinasteista totaalikohellusta viime vuosina.
Monet
tuskailevat tekemättömien ja keskeneräisten töittensä kanssa
tuntien kykenemättömyytensä annetussa ajassa hoitaa –
asiallisesti ja hyvin – saamansa tehtävät.
Suomen
Akatemian tutkija Juha Siltala on todennut sattuvasti, mahdollisesti
joiden hypertehopyrkyreiden mielestä satuttavastikin – Työelämän
on rakennuttava ihmisen mittaisista haasteista.
Hänen
mielestään ahkerakaan työ ei nykyisin vapauta työntekijää
ulkoisista paineista eikä anna hänelle tunnetta, että hän on
omalla paikallaan riittävä. Surullista, todella surullista...
Suomen valtio on lievästi sanottuna kuralla. Aivan liikaa on edellisen vaalikauden jäljiltä todella surkeassa tilassa.
Kuka
uskaltaa ensimmäisenä painaa kunnolla jarrua ihan pohjaan saakka ja
vetää varmuuden vuoksi käsijarrunkin päälle?
Kuka
uskaltaa vakavasti ja vakuuttavasti ehdottaa, että ”pysäytetään
aika” vaikka puoleksi vuodeksi ja tehdään kaikki
keskeneräiset/tekemättömät, ”roikkuvat” työt pois.
Palataan
uusiin, entistä haasteellisimpiin projekteihin sitten puolen vuoden
päästä kukin vapaana turhasta tekemättömien ja keskeneräisten
töiden taakasta.
Työelämässä ollessani, tavatessani
joskus – aina silloin tällöin – esimieheni hänen
tiimipalaveri-, kokous-, projekti-, koulutustapahtuma-, työmatka-,
tms. suman keskellä totesin hänen katseensa vaistomaisesti
harhailevan ohitseni seinällä ripustetussa kellossa.
Kiire,
kiire, sano, sano, lyhyesti, lyhyesti, lyhyesti, aika loppuu, aika loppuu, aika loppuu...
Uskon ja luotan, että Juha Sipilällä on malttia ja harkintaa "pysäyttää aika" ja kristallinkirkkaasti priorisoida kaikkein akuutimmat asiat hallitusneuvotteluiden lomassa ja lähteä niitä toteuttamaan yhteistyössä uuden hallituskoalition kanssa, olipa se mikä tahansa...
