Olen aikaisemmin kirjoittanut mahdollisesta, uudesta keskusjärjestöhankkeesta ja muistaakseni lisäksi sivunnut asiaa joissakin kirjoituksissani.
Lyön hiukan löylyä lisää kiukaalle toteamalla, että eihän tässä ole kysymys mistään EK:lle kunnon neuvotteluvastapaino-asetelmasta vaan puhtaasta politiikasta, tarkemmin puoluepolitiikasta.
Vasemmiston - SDP:n ja Vasemmistoliiton - puntit ja hameenhelmat alkoivat tutista kannatuksen painuessa mutasarjalukemiin. Täytyi "keksiä" vallan pönkittämiseksi jotain uutta raflaavaa ja tässä ollaan...
Toki hyvää on keskustella yli keskusjärjestörajojen.
Ei Suomi tarvitse yhtä työntekijä-/toimihenkilöpuolen keskusjärjestöä, se on keinotekoinen, SAK, Akava ja Sttk jatkakoot itsenäisinä lähitulevaisuudessakin...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Akava vahvisti pysyvänsä itsenäisenä
MIKKO STIG / LEHTIKUVA
Korkeasti koulutettujen palkansaajien keskusjärjestö Akava vahvisti torstaina tiedotustilaisuudessaan, että se haluaa pysyä vastakin itsenäisenä eikä ole lähtemässä selvittelemään uuden jättikeskusjärjestön synnytystä.
Perjantain pidettävään valmistelukokoukseen osallistuu kuitenkin useita akavalaisia liittoja, jotka ovat kiinnostuneita muusta yhteistyöstä kuin varsinaisesta yhdistymisestä. Esimerkiksi työttömyys ja työelämän epävarmuus edellyttävät kaikkien järjestöjen yhteistyön lisäämistä.
Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan Akavan on määrä paitsi pysyä itsenäisenä myös jatkaa kasvua. Nyt akavalaisia on noin 600 000.
Akava pyrkii myös uudistamaan työelämän rakenteita, vähentämään työttömyyttä ja kannustamaan uuden työn innovointiin.
Akavan varapuheenjohtajan ja Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan SAK:laisten ja akavalaisten haasteet työelämässä eroavat niin paljon toisistaan, ettei järjestöjen yhdistäminen hyödyttäisi kummankaan jäseniä.
Akavan jäsenet työskentelevät lähinnä asiantuntijoina, esimiehinä ja johtajina.
Toinen Akavan puheenjohtaja, Suomen Ekonomien edunvalvontajohtaja Lotta Savinko korosti myös, että koulutettujen asema työelämässä vaatii omaa, vahvaa edunvalvontaa. Keskusjärjestö on esittänyt muun muassa työaikalain uudistamista ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamisen kynnyksen madaltamista.
Sekä Luukkainen että Savinko tähdensivät, että akavalaiset liitot ovat varsin itsenäisesti ja eri yhdistelmillä käsitelleet suhtautumista uuteen superjärjestöön.
"Olemme päätyneet siihen, että Akavan 35 liitosta 34 on sitä mieltä, että Akavan tulee vastakin säilyä itsenäisenä. Emme näe uutta tilannetta uhkana, ja jo nyt SAK:n ja STTK:n tavoitteet ovat lähellä toisiaan", Luukkainen sanoi.
Akavan liitoista vain Insinööriliiton johto ilmaissut kiinnostuksensa uutta keskusjärjestöä kohtaan.
"Uuden työn luominen edellyttää korkeakoulupohjaa. Edunvalvontatyö on varmempaa ja tukevammalla pohjalla, kun järjestö on itsenäinen", Luukkainen uskoo.
Savinko myönsi, että suuruudella on oma vaikutuksensa, mutta silti järjestöjä erottavat tekijät painavat enemmän. Esimerkiksi palkkojen sopiminen yksilöllisesti työpaikoilla on akavalaisilla yleisempää.
"Nuppimäärällä on vaikutusta, mutta yhä tärkeämpiä ovat myös työelämän roolit eli se, mitä ihmiset oikein tekevät", Fjäder kiteytti.
Marraskuun lopulla yli 20 ammattiliittoa kolmesta keskusjärjestöstä kertoi, että tavoitteena on lisätä palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä. Valmistelukokous pidetään perjantaina Helsingissä. Sinne on ilmoittautunut edustajia yli 70 liitosta.
