Elämä jatkuu kaikesta huolimatta - kyllä...

Elämä jatkuu kaikesta huolimatta - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttuja touhuja - klapeja päärakennuksen takkapesään, korillinen puita sisälle, tulet Pikkupuolen takkapesään, lattialämmön alentaminen, jne. ... Pikkupuolelta pois tullessani havaitsin ison pihakoivun linnunpöntön läheisyydessä kaksi tiaista. Siinä ne visersivät aivan kuin ilmoittaakseen: Täällä ollaan - hyvä niin. Onpahan taas mielenkiintoista seurata, alkavatko pesänrakentamispuuhiin. Jos alkavat niin ainakin siltä osin elämä jatkuu entisellään...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään, mitäpä muuta. Lähden kohta pihalle - tekemään sellaista, johon voin itse vaikuttaa - luomaan lumia kesäautomme ympäriltä. Miksi? Osittain siksi, että saan hyötyliikuntaa ja saan samalla valmistella auton käyttöön ottoa. Voi olla, että pihalla ollessani samalla valmistelen moottorikelkalle säilytyspaikkaa... Siinäpä sitä 75+ -ikäiselle on työntynkää ihan nokko tälle päivälle.

Vuosi sitten tällaista - kyllä...

Vuosi sitten tällaista - kyllä... Facebook muistutti minua vuoden takaisesta tekstistäni. En kerta kaikkiaan voinut olla kuulematta/kuuntelematta, kun kaksi jo keski-iän saavuttanutta mieshenkilöä keskusteli kokouksista ja ajan käytöstä. Oikeastaan ajan riittämättömyydestä... Ilmeisesti alunpitäen oli puhe kuntapäättäjäksi ryhtymisestä. He eivät olleet paikkakuntalaisia, saattoivat olla ohi kulkevia talvilomalaisia... "Ei minulla ole aikaa tyhjänpäiväisiin kokouksiin!" totesi rehvakkaasti retkeilyasuinen mies lappaessaan ostoksia kassahihnalle. "Miten niin tyhjänpäiväisiin? Tarkoitatko, että kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston, eri lautakuntien, kaupungin omistamien yritysten, kuntayhtymien, jne. kokoukset ovat tyhjänpäiväisiä?" ääntä korottaen toinen miehistä totesi. Arvelin henkilön vahvasti sympatiseeraavaan kunnallista päätöksentekoprosessia. Myöhäisemmässä vaiheessa selvisikin, että kyseinen henkilö oli ensimmäistä kertaa lähdössä kuntavaaliehdokkaaksi. "No ehkä ei aivan tyhjänpäiväisiä, mutta ei minulla ole aikaa sellaiseen enkä minä siellä voi vaikuttaa mihinkään." totesi aikapulasta kärsivä liikemies. "No sinä jos kuka voit vaikuttaa. Onhan sinulla pitkä kokemus yritysmaailmasta ja tiedät talousasioista kohta enemmän kuin tarpeeksi. Ja tuo ajankäyttö. Sinulla on aikaa rotareihin vai oliko se leijoniin, reserviupseereihin, kulttuurisäätiöön, kaupunkiyhdistykseen, metsästysporukoihin, kalastusporukoihin, karavaanareihin, uimaseuraan, puulaakipalloiluun, taidepiireihin, purjehdusseuraan, jne. mitä vielä. Sinulla on kymmeniä kokouksia oman työsi lisäksi." totesi toinen miehistä ja lisäsi: "Niin ja tuo kuntapäättäjänä oleminen ei vaadi kuin muutaman tunnin kuukausitasolla. Se aika sinultakin kyllä liikenee yhteisten asioiden hoitamiseen." Miehet lähtivät täysiä ostoskärryjä työntän ulko-oven suuntaan.

Ihmisen kuolema pysäyttää - aina...

Ihmisen kuolema pysäyttää - aina... Luin tänään paikallisista ilmaisjakelulehdistä Simon seurankunnan sivulta: Eino Kalevi Kukkulan kuolinilmoituksen. Kalevi oli kuollut 80-vuotiaana. Tutustuin Kaleviin ensimmäisen kerran 1980-luvun alkupuolella. Olin tuntiopettajana - oman ammattikouluvirkani ohessa - silloisessa Kemin teknillisessä oppilaitoksessa. Kalevi oli päättänyt "vanhoilla päivillä" opiskella insinööriksi. Hän valmistui sittemmin koneinsinööriksi. Myöhemmin hän oli Kemin ammattikoulussa tuntiopettajana metallipuolella. Olin Kalevin kanssa tekemisissä myös Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n toiminnassa. Hän oli yhdistyksen rahastonhoitajana pitkän tovin ja armoitettu "työmyyrä", järjestelijä. Kalevi oli ollut jo vuosia pois edellä mainitun yhdistyksen toiminnasta, kun eräässä yleisessä kokouksessa ehdotin häntä yhdistyksen kunniajäseneksi, se hyväksyttiin yksimielisesti. Muistaakseni samassa yhteydessä hyväksyttiin kaksi muutakin henkilöä kunniajäseniksi. Siinä vaiheessa kunniajäseniä oli kuusi, joista tällä hetkellä on elossa kolme henkilöä. Henkilökohtaisesti minulla on Kalevista mukavat muistot. Minulla on tunne, että hän ei elämänsä aikana saanut ansaitsemaansa arvostusta. Näin se elämä raadollisuudessaan usein menee...

Mitä tänään tähän asti...

Ajattelin pitää tänään lepopäivän kirjoittamisesta. No sen verran kuitenkin, että päätimme aurinkoisena keskiviikkoaamuna lähteä kahvittelemaan Selkäsaaren saarimökkimme niin sanotulle Siniselle terassille. Ajelimme Kemin sisäsatamaan Prisman kautta: Makkaraa, leivonnaisia ja valkoviinipullo - kyllä. Mökille päästyämme aurinko meni pilveen, joten otin urakaksi luoda ison pihaterassin puhtaaksi lumista. Pohdiskelimme aterioinnin lomassa, josko tulee enää talvella/keväällä edes käytyä mökillä, kun nuo sääolosuhteet ovat oikukkaat. Todennäköisesti emme lähde moottorikelkalla ainakaan liikkeelle, mikäli ei tule kunnon pakkasia. Pois räntäsateessa kävellessämme näimme sisäsataman rannan tuntumassa upottavanmärkiä moottorikelkkojen jälkiä... Voi olla, että kuivaharjoittelemme moottorikelkalla kotipihalla ja ajamme sen siirtolavojen päälle odottamaan peitettynä parempia aikoja = ensi talvea.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että olen ollut tällä foorumilla aika aktiivinen vuodesta 2017 alkaen. Alkuperäinen tavoitteeni on ollut ottaa kantaa sellaisiin asioihin, joihin itse voin suoranaisesti vaikuttaa. Tunnustan, että välillä olen lipsunut itselleni asettamasta tavoitteesta. Tänään olen saanut konkreettisen oppitunnin siitä. Yritän poisoppia tuon murheellisen Ukrainassa tällä hetkellä käytävän julman ja yhä julmemmaksi muuttuva sotatilan. Näillä kirjoituksillani ei ole merkitystä sodan lopputulokseen. Varmasti jokaiselle tekstieni lukijalle on tullut kristallinkirkkaana selville, mitä mieltä asiasta olen...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Mitäpä muutakaan vaikka ajatukset ovat muutaman tuhannen kilometrin päässä Ukrainassa. Luettuani lehdistä, että Kiovaan on matkalla 64km pituinen venäläiskolonna tuli mieleen, että nyt on kyllä Ukrainan armeijalla kova paikka mutta... Katseltuani Facebook-foorumilta lyhyitä videonpätkiä tuhotuista venäläiskalustoista kävi mielessä muun muassa toisen maailmansodan aikana Suomen ja Neuvostoliiton käydyt taistelut Kainuun korvessa - Suomussalmen Raatteen tiellä. Jos ja ilmeisesti kun ukrainalaisten maanpuolustustahto säilyy nykyisellään, he pilkkovat edellä mainitun kolonnan pieniin osiin ja tuhoavat niille sijoilleen. Näin siinä oletettavasti käy. Totta - venäläisten sotilaallinen ylivoima on musertava, mutta se ei takaa paraatimarssia Kiovaan. Järjettömän sotaretken oikeutusta aletaan Venäjän kotirintamalla yhä enemmän arvostella. Mielenosoitukset rauhan puolesta kasvavat varsinkin, kun lännen taloudelliset pakotteet alkavat tehota, purra jokaiseen venäläiseen.

Kemin kaupunginvaltuuston kokous netissä 28.02.2022 - kyllä...

Kemin kaupunginvaltuuston kokous netissä 28.02.2022 - kyllä... Seurasin edellä mainittua kokousta, jossa ennen varsinaista kokousta Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) kertoi valtuutetuille ja virkamiehille ajankohtaisia kuulumisia käynnistään Meri-Lapissa. Kemin kaupunginvaltuuston kokous oli etänä eli Teams-mollukoiden takana. Uteliaisuuttani vilkaisin myös Tornion kaupunginvaltuuston kokousta, joka oli samanaikaisesti normaalisti uudistetussa valtuustosalissa Tornion kaupungintalolla. Kyllä tämä kokous vaikutti perinteisen normaalilta, ei kahta sanaa. Minun lisäksi parikymmentä seuraajaa parhaimmillaan. Ei kovin suuri yleisömenestys...

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis helmikuun viimeinen päivä on aluillaan. Sen verran tällä hetkellä lämmintä, että "räystäät tippuvat" - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden pihalle puhdistamaan peräkärryn päällä olevan moottorikelkan lumista. Voi olla, että kurkkaan samalla suojapeiton allekin... Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Varmaan tuota maailmanmenoa tulee seurattua niin kuin aikaisemminkin...

Mielenkiintoinen "vedenheittosessio" - kyllä...

Mielenkiintoinen "vedenheittosessio" - kyllä... Päätin aamulla, että tänään sunnuntaina en kirjoita sanaakaan murheellisesta, järkyttävästä ja järjettömästä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Käydessämme tänään Kemin Selkäsaaressa ja rämmittyämme umpeen satanutta moottorikelkkauraa pitkin mökillemme minun oli heitettävä vettä. Ison kuusen juureen puhtaaseen lumihankeen em. tarpeeni tein ja kas kummaa: Hankeen muodostui Ukrainan valtion symboli - kyllä tai ainakin jotakuinkin sellainen. Ei ihme, että olen aikaisemmin kirjoittanut, tuo Ukrainan sotatila menee ihon alle. Kävi mielessä, että jos olisi ollut toiseen vedenheittoon tarvetta niin hankeen olisi todennäköisesti ilmestynyt Putinin kasvot Hitler-viiksineen. On tämä kummaa aikaa kerta kaikkiaan...

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis helmikuun sunnuntain aamu täällä Suomen Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadun varrella. Olemme aikeissa lähteä merenjäälle, Selkäsaareenkin, mikäli se ei aivan rämpimiseksi mene. Facebookin Messengerin kautta juttelimme - minä ja rajanaapurimme/Rajalan Heikki - josko hän on moottorikelkalla liikkeellä niin ajelisi saareen sisäsatamasta menevän latu-uran päästä entistä moottorikelkkauraa pitkin. Rapiat parisataa metriä. Senpä näkee kohtapuolin... Kyllä - saaressa käytiin, mutta rämpimiseksi se meni. Mökillä olimme sen verran aikaa, että vaimoni pisti hellaan tulet, minä lapioin ns. Sinisen terassin kolmatta kertaa puhtaaksi. Kahvittelimme ja lähdimme takaisin. Kova etelän suunnalta oleva tuuli oli "kotirantaamme" nostanut vettä. Takaisin tullessamme totesin vaimolleni, että otan peräkärryn päällä olevan moottorikelkan lumista esiin ja pyydän Tommia antamaan demonstraatioesityksen Yamahan käynnistämisestä/ajosta. Toki olenhan sillä muutama vuosi sitten ajanutkin mutta varmuuden vuoksi. Todennäköisesti ajamme sen ainakin saareen ja jätämme sinne...

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis, aurinkoinen helmikuun loppupuolen pakkasaamu täällä Suomen Meri-Lapissa Kemin Haukkarin Kainuunkadulla. Ajatukset ovat Ukrainassa, jossa on meneillään Venäjän armeijan raaka hyökkäys suvereenin valtion rajojen sisäpuolelle. Pääkaupunki Kiova on uhattuna. Tämä sota tulee kalliiksi Venäjälle. Heillä on kansainvälisen yhteisön täydellisesti hylkäämä hylkiö-presidentti, johon luottamus on lopullisesti romahtanut. Kuinka kauan hänen annetaan päällepäsmäröidä... Murheellisista ja huolestuttavista mediauutisista huolimatta aiomme lähteä kohta kaupungille. Käväisemme vilkaisemassa - ohi ajelemassa - Metsä Fibren biotuotetehtaan rakentamista. Kyllä - siellä kävimme. Oli mahtavan näköistä rakentamista, jota tulee seurattua myös Webkameroista. Kävimme myös sisäsatamassa. Merenjäällä oli paljon liikkeellä ihmisiä. Kaupoilla käytyämme ja kotiin tultuamme on pakko seurata tuota Ukrainan sotatilaa. Ukraina on tällä hetkellä koko Euroopan eturintamassa. Kiistatta länsimaiden demokratian puolustaja.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No muun muassa sitä, että kyllä tuo Venäjän raaka sotaoperaatio, hyökkäys menee ihon alle ja tunteet nousevat pintaan... Minullekin on sanottu:"Älä ole niin pessimistinen, Suomi on turvassa." Minulle, joka omasta mielestäni olen optimistinen, välillä superoptimistinen ihminen mutta... Minä omasta mielestäni olen myös realistinen, välillä inhorealistinen latoessani faktoja pöytään. Toistan: Olen seurannut vuodesta 2014 alkaen kohtalaisen aktiivisesti, mitä itänaapurissamme Venäjällä tapahtuu. Monista eri medialähteistä. En ole havainnut mitään myönteistä tapahtuneeksi, päinvastoin. Siksi olen muun muassa tuonut esiin useitakin kertoja, että itärajamme ei ole turvallinen. Meidän ei ole syytä tuudittautua siihen uskoon, että Venäjän hyökkäys Suomeen ei ole mahdollista. Se on mahdollista, varsinkin kun lukee tarkkaan, mitä Venäjän - vielä tällä hetkellä - vallassa oleva presidentti sanoi liittyen vuoden 1917 tapahtumiin ja Leninin rooliin niissä. Onneksi suomalaiset ovat yhtä puuta. Sotilaallinen puolustuksemme on kunnossa ja sitä aktiivisesti kehitetään mutta... Kyllä Natoon hakeminen ja liittyminen on tärkeää - nyt jos koskaan.

Vladimir Putinin tie kulki sodasta sotaan - kyllä...

Vladimir Putinin tie kulki sodasta sotaan - kyllä... Lainaan Ilta-Sanomien Seppo Varjuksen tekstiä pätkän. Vladimir Putinin tie on kulkenut sodasta sotaan, Groznyista Kiovaan. Putin on löytänyt Venäjälle aatteen. Se on militarismi. Putinista tuli Venäjän pääministeri vuonna 1999. Lähes välittömästi hän käynnisti uuden hyökkäyksen Tshetsheniaan. Sen kapinalliset olivat muutamaa vuotta aiemmin nöyryyttäneet presidentti Boris Jeltsiniä ja Venäjän armeijaa. Nyt Tshetshenian pääkaupunki Groznyi vallattiin ja tshetsheenitaistelijat lyötiin. Maailma sulki silmänsä, koska tshetsheenejä pidettiin jihadisteina. Putin sai ensimmäisen sulan koppalakkiinsa. ON SELVÄÄ, että hän ei tätä yksin hetkessä juoninut. Armeijalla oli valmis suunnitelma kostosta tshetsheeneille ja Putin nostettiin toteuttamaan sitä. Presidenttinä hän on kulkenut samaa veristä tietä. Yli 20 vuoden ajan Venäjän sodat ovat seuranneet toisiaan. Tshetshenian jälkeen Georgia, Itä-Ukraina, Syyria ja nyt hyökkäys koko Ukrainaa vastaan. Siinä sivussa venäläiset palkkasotilaat ovat taistelleen Afrikassa Libyasta Mosambikiin. Venäjästä tuli kuoleman vientimaa. Niin totta - Venäjän tärkein, inhottavin, tympein vientiartikkeli on kuolema mutta... Arvelen, että tällä hetkellä käynnissä olevan sodan paluupostissa tulee valtava määrä nuoria - kuolleita, ruhjoutuneita ruumiita > sotilaita - sinkkiarkuissa tai vetoketjullisissa muovisäkeissä. Aivan varmasti Venäjällä äidit, isät, sisarukset, isovanhemmat kysyvät aiheellisesti - miksi? Niin tosiaankin miksi?

Mitä tänään tähän asti...

Nukuin viime yön kuin tukki. Tuo eilinen päivä taisi ottaa murheellisuudessaan ja käsittämättömyydessään - Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Suomessa eletään "Ruususen unta" - niin koville. Aamukahvittelun yhteydessä aamun lehteä lukiessamme emme yksinkertaisesti ymmärrä, että maailmassa/Euroopassa voi vuonna 2022 tapahtua tällaista. Toivottavasti lännen lisääntyvät pakotteet alkavat purra ja Venäjällä - tavallisen kansan keskuudessa - järjettömän sodan vastaisuus lisääntyy ja kansa vyöryy kaduille niin kuin eilen oli jo nähtävissä... On tänään jotakin myönteistäkin. Täällä Suomen Meri-Lapissa Kemin Haukkarin Kainuunkadun varrella pääsin kävelemään kunnon hyötyliikuntaparituntisen lumilingon perässä lähinnä takapihalla. Vaimoni hoiteli Pikkupuolen siivousta. Pistän hetken päästä tule päärakennuksen takkapesään...

Yhteistyö ja ystävyys murenee - toivottavasti ei lopullisesti...

Yhteistyö ja ystävyys murenee - toivottavasti ei lopullisesti... Olemme - minä ja vaimoni - tehneet kulttuuriyhteistyötä Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - nimikkeen alla Luoteis-Venäjälle Murmanskiin ja Severomorskiin. Olemme taannoin käyneet siellä useita kertoja ja sieltä on ollut erilaisia kulttuuriryhmiä Suomessa. Yhteistyö on ollut monipuolista ja antoisaa. Olemme tutustuneet moniin ihmisiin, joista osa on perhetuttuja - ystäviä. Tähän päivään saakka. Olen joissakin asioissa - joko tai - ihminen ja teen nopeita ratkaisuja. Jätän kuitenkin takaportin auki. Olen tänään poistanut kaikki venäläiset muun muassa Facebook-sivultani - kaverilistaltani. Kutsun heidät takaisin, mikäli he tuomitsevat julkisesti Venäjän presidentin Vladimir Putinin, Venäjän armeijan häikäilemättömän ja massiivisen hyökkäyksen Ukrainaan. Mikäli he eivät sitä tee, en ole missään tekemisissä heidän kanssaan. Se on valitettavaa ja murheellista... Сотрудничество и дружба рушатся - надеюсь, не навсегда... Мы с женой осуществляли культурное сотрудничество под названием «Проект культурного сотрудничества 1994 года» на Северо-Западе России в Мурманске и Североморске. Мы были там несколько раз в последнее время, и в Финляндии были разные культурные группы. Сотрудничество было разнообразным и плодотворным. Мы познакомились со многими людьми, некоторые из которых являются друзьями семьи - друзьями. До сегодняшнего дня. В некоторых вещах я человек — или или — и быстро принимаю решения. Однако я оставляю заднюю дверь открытой. Сегодня я удалил всех русских со своей страницы в Facebook, в том числе из списка друзей. Я перезвоню им, если они публично осудят безжалостное и массированное вторжение в Украину президента России Владимира Путина. Если их нет, то я не имею к ним никакого отношения. Жалко и грустно...

Mitä tänään tähän asti...

Aamulehteä hakiessani oli postilaatikolle lapiolla avattava ura, lunta oli tullut aika lailla ja tulee koko ajan lisää. Perinteisten aamutoimien jälkeen tietää, mitä pari tuntia tekee. Tämä on tätä mökkiläisen arkea. Aikanaan - kauan sitten - ajattelin, että 75+ ikäisenä ei tarvitse enää tehdä lumitöitä, mutta se on nyt harhaa. Toki em. palvelun voisi nykyäänkin ostaa, mutta mahdollista tekijää odotellessa ainakin nuo etupihan lumet on aina otettava/kolattava/ajettava lumilingolla, jotta pääsee autolla tallista liikkeelle... Aamun lehdessä oli Ukraianaa, Ukrainaa, Ukrainaa. Käsittämätöntä miten Venäjän annetaan toistamiseen huseerata Ukrainan itäosissa. Olen useasti aikaisemminkin kirjoittanut, että YK olisi oikea foorumi ratkaisemaan tämän tyyppisiä tilanteita mutta... Se on voimaton kirotun veto-oikeuden vuoksi, joka on turvallisuusneuvosto pysyvillä jäsenmailla. Mitään järkeviä ratkaisuja ei saada aikaan.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimeien jälkeen puut/klapit päärakennuksen takkapesään. Ulkona -22 astetta pakkasta. Etelänvieraamme tekevät lähtöä tien päälle. Toivottavasti matka sujuu turvallisesti. Kirottu, kirottu, kirottu Koronavirusepidemia jyllää edelleen riesanamme. Hyvin todennäköistä on, että se vielä meidätkin saavuttaa - toivottavasti oireet ovat siedettäviä. Itse alan kohta orientoitumaan iltapäivän ja illansuun kokouksiin. Voi olla, että illalla käyn läpi Facebook-kaverilistani ja karsin sitä - taas kerran. Toki voi olla myös niin, että haen sinne muutamia uusia tuttavuuksia.

Käsintiskauspohdiskelua tänään 20.02.2022...

Käsintiskauspohdiskelua tänään 20.02.2022 - kyllä - tiskatessa tulee pohdiskeltua asioita osittain uudeltakin kantilta... Putin on ehkä viime päivien eniten käytetty sana Venäjän ja Ukrainan lisäksi. Tätähän tuo murheellinen, yksinäinen, pelokas pikkumies narsistisessa ja patologisessa valhe- ja sielunmaisemassa kaipaa, suorastaan janoaa. Lainaan Helsingin Sanomien toimittajan Pekka Hakalan erinomaista tekstiä tältä päivältä: VENÄJÄN presidentin Vladimir Putinin maanantai-iltainen tv-puhe Ukrainasta ei jätä mitään epäilyksiä Putinin tavoitteista. Puheen alkuosassa Putin julistaa Ukrainan epävaltioksi, jonka perustaminen oli neuvostojohtaja Vladimir Leninin virhe. ”Nykyinen Ukraina on kokonaan ja täysin Venäjän ja tarkemmin kommunistisen, bolševikkien hallitseman Venäjän luomus”, Putin määritteli. ”Tämä prosessi alkoi käytännössä heti vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, jolloin Lenin taistelutovereineen jakoi ja riisti Venäjästä osia sen historiallisesta alueesta.” Määritelmä tapahtumien kulusta sopii hyvin myös Suomen itsenäistymiseen, jos sitä halutaan vastaavalla tavalla käyttää. Niin - juuri tuota edellä mainittua määritelmää on pakko hiukan tarkastella. Kuuntelin ja katselin päivällä Suomen presidentin Sauli Niinistön infotilaisuutta TV 1:stä. Asiaa, totta vie erinomaista asiaa mutta hiukan jäi mietityttämään tuo ulostulo, vakuuttelu, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä mitään uhkaa eikä Itämeren alueellekaan mutta ... Jos tuo aiemmin mainittu yksinäinen, pelokas pikkumies saa jonakin iltapuhteena mielleyhtymän Lenin/Ukraina/Suomi niin siinä sitä ollaan... Olen muutaman kerran avoimesti kirjoittanut, että minusta tuli Nato-uskovainen vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin niemimaan Ukrainalta hämäysjoukkojen "pienten tunnuksettomien vihreiden miesten" avustuksella. Suomessa on suuri venäjänkielinen väestö, ilmeisesti suurin osa kaksoiskansalaisuuden varjolla. Venäjän perustuslaki velvoittaa pitämään huolen kansalaisistaan - ulkomaillakin asuvista kansalaisistaan. Jos edellä mainittujen kanssa "menevät sukset ristiin", saattaa ongelmaa syntyä häiriöksi saakka. Toivottavasti Suomi ja Ruotsi yhdessä alkavat hahmotella Naton suuntaan liittymishakemuksia. Meillä on totaaliarvaamaton itänaapuri ainakin niin kauan kuin siellä tuo pikkumies huseeraa ja taitavasti käyttää perinteistä maskirovkaa...

Murheellinen aamu - tiistai 20.02.2022 - kyllä...

Murheellinen aamu - tiistai 20.02.2022 - kyllä... Miksi? Siksi, että Venäjä käytännössä hyökkäsi Ukrainan kimppuun toisen kerran vuoden 2014 jälkeen. Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamista koskevan määräyksen eilen maanantaina. Länsi - Suomi mukaan lukien - on tuominnut Venäjän toimet. Tällä hetkellä Ukrainan rajan yli on vyörynyt venäläisiä sotilaita ajoneuvoineen Itä-Ukrainan separatistialueille > "turvaamaan rauhaa"... Presidentti Sauli Niinistö piti asiallisen informaatiotilaisuuden TV 1:ssä ja Ylen Areenassa. Suomen eduskunta keskustelee Ukraina tilanteesta klo 14 alkaen.

Lehtiotsikko: Huono-osaisuus kasautuu keskustaan - vai niin...

Lehtiotsikko: Huono-osaisuus kasautuu keskustaan - vai niin... Edellä mainitun otsikon luettuani kävi mielessä 1960-luvun alkupuolen hetki silloisessa kemiläisessä kultasepänliikkeessä. Liikkeen työntekijällä - vapaasti muisteltuna - oli bravuurisanontana: Keskipakovoima heittää köyhät laitakaupungille. Lehdessä oli koko aukeaman teksti isolla kuvalla ryyditettynä: Kemi on tilaston huono-osaisin. Itse suhtaudun tilastoihin kohtalaisen kriittisesti. Vähän samalla tavalla kuin erilaisten vaalien alla oleviin vaalikoneisiin. Molemmissa tilastoitava asiakokonaisuus/kysymyksenasettelu saattaa heittää/heitättää lopputulosta suuntaan jos toiseen... Oli niin tai näin, tilastototuuksia lukiessani Kemin osalta on vaikea yrittää perustella sanontaa: Kemi on mainettaan parempi. Sen kuitenkin teen, koska Kemissä on mielestäni edelleen paljon hyvää. Kokonaisuus ratkaisee...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään Pikkupuolen vieraidemme - Annan ja Jessican - kanssa vaimoni lähtee kaupungille, kaupungintalon ylätasanteen kahviossa käymään. Voi olla, että lähden mukaan ja käyn samalla infopisteessä tarkastamassa erään kokouspöytäkirjan viime viikolta. Pöytäkalenterini mukaan minulla on tällä viikolla kolme kokousta, joista kaksi saman päivänä. Näillä mennään...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvien, rauhallisten yöunien jälkeen heräsin sopivasti katselemaan/kuuntelemaan jääkiekkoa talviolympialaisista. Timo istuskeli takkahuoneessa television ääressä, peliä jäljellä vajaa 5 minuuttia ja taululla lukemat Suomen hyväksi 2-1... Kyllä - Suomi on nihkeän alun jälkeen olympiavoittaja - onnittelut pelaajille. Kotisuomessa varmaan jo viritellään juhlia. Aamuyöstä Kerttu Niskanen hiihti lisäksi pronssia. Näiden kisojen suhteen kyllä kelpaa olla suomalainen. Niin - eilen illalla meille tuli etelän lomalaisia. Anna ja hänen tyttökaverinsa Jessica ovat Pikkupuolella ja Timo päärakennuksessa "vierashuoneessamme" - hyvä niin. Heidän talvilomasuunnitelmistaan en vielä tällä hetkellä tiedä mitään...

Mielenkiintoinen puhelinkeskustelu hetki sitten - kyllä...

Mielenkiintoinen puhelinkeskustelu hetki sitten - kyllä... Juttelin hetki sitten pitkän puhelun erään tuntemani mieshenkilön kanssa, hänkin yli 70-vuotias. Luonnollisesti keskustelumme pääaihe oli sodan uhka, jopa mahdollinen sota Ukrainassa. Totesimme, että olemme Suomessa saaneet elää rauhassa koko elämämme ajan. Totta - muun muassa itse olen syntynyt juuri Suomen ja silloisen Neuvostoliiton välisen jatkosodan päätyttyä 20.09.1944... Tuttavani totesi:" Meillä 70-kymppisillä ei nyt enää niin väliä ole, mutta ajatteleppa jotakin 20-kymppistä nuorta, jolla koko elämä on edessä." Maininta liittyi pohdiskeluumme Ukrainasta mahdollisesti alkavan sodan laajentuessa itärajalle. Edellinen toteamus on liitettävä osittain mustan huumorin piikkiin, johon totesin:"Kyllä kuule meilläkin on vielä väliä - kovastikin." Totesin hänelle lisäksi, että mielestäni koskaan Euroopassa ei toisen maailmansodan jälkeen ole ollut näin vaarallista tilannetta. Kaikesta vakavuudesta huolimatta diplomatialle, vuoropuhelulle on vielä onneksi tilausta.

Mitä tänään tähän asti...

Kirjoitin eilen muun muassa: Jo eilen oli aistittavissa, että takapihalle on lähdettävä lumihommiin. Tänään aamulehteä hakiessani totesin taas tutun ilmiön: Kainuunkatua aurannut kuski oli taas tullut Möylyntien risteyksestä vauhdilla ja heittänyt helvetinmoiset lumimällit muun muassa meidän kahteen liittymään. Postilaatikolle täytyi luoda lähes kotiovelta lapion mentävä ura. Olen tästä kirjoittanut aikaisemminkin. Katua voi ajaa kahteen suuntaan. Lähden kohta ulos puettuani työasun päälle. Eiköhän noista(kin) mälleistä lumilingolla selviä. Tänään ei taida olla muuta erityistä tekemistä. Viikonvaihteessa odottelemme etelästä vieraita, mikäli Koronavirus ei ole kasannut esteitä pohjoiseen tulemiselle... Niin - aamupäivällä vajaa kaksi tuntia aktiivista lumilingon "puikoissa" olemista. Homma hoidettu. Homma on tänään lauantainakin hoidettu. Aamulla oli tullut viesti etelästä, kolmen hengen porukka oli lähdössä pohjoiseen. Pikkupuolemme saa muutamaksi päiväksi yövieraita, hyvä niin...

Se on taas perjantai, viikko vilahti silmissä - kyllä...

Se on taas perjantai, viikko vilahti silmissä - kyllä... Jo eilen oli aistittavissa, että takapihalle on lähdettävä lumihommiin. Tänään aamulehteä hakiessani totesin taas tutun ilmiön: Kainuunkatua aurannut kuski oli taas tullut Möylyntien risteyksestä vauhdilla ja heittänyt helvetinmoiset lumimällit muun muassa meidän kahteen liittymään. Postilaatikolle täytyi luoda lähes kotiovelta lapion mentävä ura. Olen tästä kirjoittanut aikaisemminkin. Katua voi ajaa kahteen suuntaan. Lähden kohta ulos puettuani työasun päälle. Eiköhän noista(kin) mälleistä lumilingolla selviä. Tänään ei taida olla muuta erityistä tekemistä. Viikonvaihteessa odottelemme etelästä vieraita, mikäli Koronavirus ei ole kasannut esteitä pohjoiseen tulemiselle...

Luottamukseni järkeviin ratkaisuihin, toimintamalleihin horjuu - kyllä...

Olen mielestäni optimistinen, välillä hyperoptimistinen ihminen perusluonteeltani. "Aina on vaihtoehtoja, vaikka maailma on sekaisin ja taivas tuntuu putoavan niskaan." niin kuin taannoin eräs tuttavani totesi vapaasti muisteltuna. Suunnilleen edellä mainitulla tavalla olen pääasiassa yrittänyt hahmottaa maailmanmenoa. Ukrainan osalta luottamukseni järkeviin ratkaisuihin, toimintamalleihin horjuu - kyllä... Hetki sitten pysähdyin mietiskelemään tämänhetkistä, mielestäni järjetöntä tilannetta Ukrainan ympärillä. Venäjä on pitänyt sietämätöntä jännitystä ja pelkoa sodan uhasta yllä Ukrainan rajoilla ja lisäksi pitänyt laajoja sotaharjoituksia Valko-Venäjän kanssa. Kaksi järjetöntä diktaattoria on vauhdissa. Venäjän ja länsimaailman - EU, Nato ja Yhdysvallat - välillä on ollut viime viikkoina/päivinä kirjeenvaihtoa, jota ei ymmärrä kohta Erkkikään. Tänään viimeksi tapahtui kirjeenvaihdon osalta pohjanoteeraus: Venäjän vaatimukset Yhdysvalloille/Natolle ovat superjärjettömiä. Sen toki ymmärrän, että Venäjän ulkoministeri, Sergei Lavrov tekee työtä käskettyä ja on presidentti Vladimir Putinin käsikassara, mutta viimeksi mainitulla ei taida lääkitys olla kohdallaan... Tämä peli alkaa mennä niin kovaksi, että kohta "Uus-Vainikkalan laukausten myötä", rytisee. En enää ihmettele, vaikka huomenna aamu-uutisissa todetaan, sota on alkanut Ukrainassa. Tosiasiassa se on alkanut jo vuonna 2014. Olen aikaisemminkin avoimesti kirjoittanut, että minusta tuli kertalaakista Nato-uskovainen vuonna 2014 Venäjän valloitettu Krimin niemimaan. Vaikka meille vakuutetaan, että itärajallamme on rauhallista, sekin saattaa olla loppujen lopuksi tyypillistä venäläistä maskirovkaa eli hämäystä, harhautusta... On tämä kummaa aikaa kerta kaikkiaan. Surullista, todella surullista.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Ajattelin aamulla, että tänään en kirjoita omista tekemisistäni mitään. Kyllä on pakko kuitenkin avata kahta tämän viikon uutta kokousta liittyen Kemin kaupungin luottamustoimiin. Olin tiistaina ympäristölautakunnan ja tänään hetki sitten Ympäristölautakunnan alaisen lupajaoston kokouksessa henkilökohtaisena varajäsenenä Markku Pudaksen ollessa estynyt. Molemmat kokouksen asiapitoisia ja erinomaisen asiallisia. Virkamiesten ja varsinaisten jäsenten jäsenten suhtautuminen "käypäläiseen" myötäsukaista. Kyllä Markku on hyvässä seurassa, ei kahta sanaa...

Mitä tänään tähän asti...

Aamulehteä hakiessani vilkaisin maassa jäljellä olevaa klapikasaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen siirsimme klapikasan katokseen. Noin kahden vuoden puut ovat nyt suojassa katon alla. Kyllä se on pakko tunnustaa, että taas kävi mielessä, kuinkahan monta kertaa tuokin urakka tulee tehdyksi. Sen ainakin päätin, että näin lyhyttä puuta en toista kertaa ota poltettavaksi... Juuri hetki sitten näytti päättyneen talviolympialaisten naisten parisprintti: Suomi harmittavasti neljäs, mutta kyllä Niskanen ja Pärmäkoski hiihtivät hyvin. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä. Kukaties katselen hiukan noita talviolympialaisia...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kyllä - tänään oli kaksi Kemin kaupungin luottamustoimeen liittyvää kokousta. Toinen alkoi päivällä säälliseen aikaan ja kesti noin kaksi tuntia. Toinen alkoi illansuussa ja kesti kolme ja puoli tuntia. Olen muistaakseni n kertaa kirjoittanut julkisesti taannoin lehtiinkin, että kokousten on syytä alkaa viimeistään klo 14... Miksi? Siksi, että osallistujat ovat vielä siihen aikaan vireimmillään eikä vaativia virkatehtäviä hoitavia virkamiehiä istuteta turhan päitten pitkissä kokouksissa tai etänä Teams-mollukoiden takana. Molempien kokousten puheenjohtajat hoitivat tehtävänsä asiallisesti.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Kävimme - minä ja vaimoni - heittelemässä vajaan tunnin eilen tuotuja koivuklapeja puu- ja varastokatokseen katon alle. Jätimme vielä huomiselle päivällekin klapifiilistelyä... Itse alan orientoitumaan iltapäivän ympäristölautakunnan/henkilökohtaisena varajäsenenä ja perustrvalautakunnan/varsinaisena jäsenenä kokouksiin. Mielenkiintoinen iltapäivä ja alkuilta...

"Niiden on hoidettava tuo 5 miljoonaa!" sanoi katujuttelija tänään...

Niin - koivuklapeja heitellessäni varastokatokseen minua pysähtyi jututtamaan tuttu mies. Kaiken muun ohessa tuli Kemin ahdistavan ankea taloudellinen tilanne puheeksi. Hänkin oli huolissaan tilanteesta, mutta hänen orientoituminen asiaan oli hiukan sen tyyppinen, että asia ei hänelle - kemiläiselle - kuuluisi. "Niiden on hoidettava tuo 5 miljoonaa!" sanoi katujuttelija tänään. Minä korjasin hänen sanomansa:" Meidän on hoidettava... ." "Niin, niinhän se on." hän ymmärsi oikaisuni. Pieni lainaus Tiihosen Jarnon tekstistä: Kemin kaupungin taloustilanne on synkentynyt entisestään. Elokuun lopussa arvioitiin, että kaupungin on saatava käyttötalouteensa vähintään neljän miljoonan euron säästö. – Viimeisimmän arvion mukaan käyttötaloudessa on saatava aikaan viiden miljoonan euron säästö. Säästötarpeen kasvu selittyy pitkälti varautumisella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseen, kertoo kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen. Lue myös: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alijäämästä on tulossa lasku omistajakunnille – vuoden 2020 lopussa maksettavaa oli kertynyt 10,1 miljoonaa Vuoden 2020 lukujen perusteella Kemin maksuosuus olisi 4,6 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiiri yrittää kuitenkin pienentää alijäämäänsä esimerkiksi myymällä omaisuuttaan. Kemin tilannetta pahentaa myös heikosti mennyt viime vuosi. – Vuoden 2020 tilinpäätöksessä kaupungin taseessa on yhdeksän miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Viime vuonna sitä on kertynyt merkittävästi enemmän, mutta tarkkoja lukuja ei vielä ole, Ruotsalainen kertoo. Henkilöstövaikutuksia ei voida välttää

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin aamulla muun muassa: Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä muuta tekemistä. Sen jälkeen soitin tutulle polttopuun toimittajalle. Oli puhetta, että olemme siirtyneet 50 cm klapeista 40 cm klapeihin. Hänellä ei ollut tuota viimeksi mainittua mittaa, mutta 30 cm klapeja oli juuri iso häkkikippiperäkärry täyttymässä. Sovimme, että hän tuo sen meille. Se siis puukasa on nyt tuossa ykkösliittymässä päärakennuksen ja puu-ja varastokatoksen välissä. Ihan hyvän näköistä puuta mutta entiseen verrattuna aika sälää. Eiköhän nuokin tule poltetuksi, kunhan saa ne ensin heitellyksi tuonne katokseen suojaan. Se on pakko todeta, että polttopuun hinta on noussut. Todennäköisesti seuraavalla kerralla kilpailutan toimituksen. Sitä en ole tehnyt muutamaan vuoteen...

Se on jo helmikuun puoliväli ja Ystäväpäivä - kyllä...

Se on jo helmikuun puoliväli ja Ystäväpäivä - kyllä... Siksipä Hyvää Ystavänpäivää tämän tekstin lukijoille yhdessä ja erikseen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut, klapit päärakennuksen takkapesään ja lähden fiilistelemään etupihalle työasussa lumikolan kanssa. Tuttu hyötyliikuntarupeama. Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä muuta tekemistä. Käyn läpi iltapäivällä huomisen kahden kokouksen aineistot, niissä on ihan nokko...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Pitänee myöhemmin päivällä hakea korillinen klapeja sisälle kuivamaan ja lämpenemään. Hetki sitten näytti alkaneen Talviolympialaisten miesten viestinhiinto. Se on aivan pakko katsella, ainakin pätkittäin. Ratkaisun hetken on nähtävissä myöhemmin päivällä toistoina useaan kertaan. Oikeastaan tänään ei muuta kummempaa. Ensi viikon pöytäkalenteria katsellessani on orientoiduttava kolmeen luottamustoimikokoukseen, joista kaksi on ensimmäistä kertaa varajäsenen ominaisuudessa varsinaisen jäsenen ollessa estynyt...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Facebook muistutti minua eräästä vuoden takaisesta 12.02.2021 kirjoituksestani. Se tuli mieleeni kuultuani tänään, että ensi viikolla osallistun kahteen kokoukseen - ensimmäistä kertaa - henkilökohtaisen varajäsenen roolissa. "Mitä ihmettä sinä värkkäät tuon politiikan kanssa? Nauttisit eläkepäivistäsi!" totesi eräs tuttavani marketissa tavatessamme. Hän oli selvästi orientoitunut/urautunut ajatuksissaan ja kommenteissaan, että minun ikäiseni ei ole soveliasta aktiivisesti osallistua kuntapolitiikkaan. Hän oli huomautellut asiasta minulle aikaisemminkin... "Ensinnäkään minä en "värkkää", vaan olen aika lailla vakavissani, tosissani ollessani mukana kuntapolitiikassa. Toiseksi minä kyllä nautin myös eläkepäivistäni - täysillä. Osallistuminen kuntapolitiikkaan, nimenomaan lautakuntatyöskentelyyn, ei ole millään tavalla este eläkepäivien vietolle." totesin hänelle. "Muun muassa kirjoitellessani näistä kuntapolitiikan asioista tavoitteeni on saada mukaan kemiläisiä aikaisessa vaiheessa kuntavaaliehdokkaiksi. Se on meidän kaikkien etu ja se on reilua äänestäjiä kohtaan." lisäsin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistautua Selkäsaaressa pistäytymiseen. Talviolympialaisissa näytti alkaneen naisten viestinhiihto. Voi olla, että se katsellaan ennen lähtöä. Viimeinen osuus menossa, Suomi on vielä kolmen parhaan joukkoon hiihtämässä. Niinhän siinä kävi, että neljä tila tuli - hyvä suoritus sekin. Viemme saareen varmuuden vuoksi eilen ostamani lumikengät. Voipa olla, että niitä kokeillaankin. Otamme ahkion myös mukaan... Kyllä - saaressa kävimme tuttua reittiä pitkin kävelemällä. Perille päästyämme totesimme kaivinkoneen käyneen tontillamme, tietty kivisiirto suoritettu - hyvä niin. Kaivinkone oli "parkissa" rannan läheisyydessä aivan kuin odottaen uutta tehtävää. Pohjoisselkäsaarenpolun muuttaminen osaksi patikointireitistöä? Sisään päästyämme vaimoni pisti tulet hellaan ja minä kiinnitin patikointikengät lumikenkiin. Kävin pienen lenkin kävelemässä/kokeilemassa. Upotti aika lailla. Ei ole tänä talvena muodostunut kunnon hankikelejä. Niin - nämä lumikengät ovat ranskalaisvalmisteiset McKinley (MCK SNOWCROSS), ostin ne Kemin INTERSPORTISTA. Eiköhän niitä vielä kokeilla uudestaankin... Vaimoni laittaessa pikku purtavaa minä touhusin pihaterassilla lumihommissa. Takaisin tullessamme ihmettelimme taas kerran saaren pohjoispäädyn hiljaisuutta. Jäällä oli jonkin verran erilaisia liikkujia. Mukava pikakäynti taas kerran...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei taida olla muuta kuin aluksi katsoa, miten Iivo Niskaselle käy hiihtokisoissa ja sen jälkeen lähteä katsomaan, josko löytyy edullisen lumikengät kaupasta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käväisemään merenjäällä ja Selkäsaaressakin, mikäli se ei mene "rämpimiseksi". Toivottavasti siellä moottorikelkkauria löytyy sen verran, että voimme rauhallisesti köpötellä sauvakävelyllä eteenpäin. Kohtapa sen näkee... Kyllä - hetki sitten tulimme takaisin. Onneksi kävelimme suoraan hiihtolatu-uraa pitkin sisäsatamasta Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja siitä rapiat parisataa metriä länteen moottorikelkkauraa pitkin mökille. Vaimoni pisti tulet hellaan ja sulatti tiskivedet lumesta. Minä lapioin ns. Sinisen terassin lumista ja pihaterassinkin osittain... Pohdiskelimme josko ostamme mökille kaksi paria lumikenkiä - varmuuden vuoksi. Kahviteltuamme teimme lähtöä. Etelätuuli näytti nostaneen vettä rantaan jään päälle. Takaisin kävellessämme meitä tuli vastaan neljän hengen porukka varovaisesti hiihdellen - taisivat olla turisteja - hyvä niin... Sisäsatamaan päästyämme aurinko meni pilveen. Erittäin mukava mökkipistäytyminen.

Hörönlöröä eli venäläistä maskirovkaa, hämäystä, harhautusta, asian vierestä puhumista, jne. ...

Olen aikaisemmin kirjoittanut, että seurailen tuolta Watch-napin takaa noita videonpätkiä. Muun muassa tiukasti valvotun Venäjän valtionmedian propagandaa. Mielestäni muun muassa alla oleva Putin-teksti lähentelee mauttomuutta - ajatellen vakavaa asiayhteyttä Ukrainaan liittyvänä. Murheellista. Hörönlöröä eli venäläistä maskirovkaa, hämäystä, harhautusta, asian vierestä puhumista, jne. ... «Мы готовы таким, как господин Порошенко, предоставить убежище в России» Путин на пресс-конференции после пятичасовых переговоров с Макроном рассказал, как предлагал бывшему украинскому президенту политическое убежище: «Я ему говорил, что, если у него возникнут какие-то сложности в будущем, Россия готова предоставить ему политическое убежище. Сегодня хочу подтвердить свои предложения. Несмотря на наши серьёзные расхождения по вопросу урегулирования в Донбассе (я считаю, что он наделал много ошибок), но всё-таки его преследование как государственного преступника, на мой взгляд, тоже чрезмерная заявка на успех действующего руководства» "Olemme valmiita myöntämään turvapaikan Poroshenkon kaltaisille ihmisille Venäjällä" Putin kertoi lehdistötilaisuudessa viiden tunnin neuvottelujen jälkeen Macronin kanssa, kuinka hän tarjosi poliittista turvapaikkaa Ukrainan entiselle presidentille: "Sanoin hänelle, että jos hänellä on vaikeuksia tulevaisuudessa, Venäjä on valmis myöntämään hänelle poliittisen turvapaikan. Tänään haluan vahvistaa ehdotukseni. Huolimatta vakavista erimielisyyksistämme Donbassin siirtokuntien suhteen (uskon, että hän teki monia virheitä), mutta silti hänen syytteeseenpanonsa valtion rikollisena on mielestäni myös liiallinen vaatimus nykyisen johdon menestyksestä.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani näin Kainuunkadun päässä tutun kävelijän tulossa. Häntä ei ole näkynytkään pitkiin aikoihin. En jäänyt odottelemaan/jututtamaan, sillä sen verran oli kylmä ilma. Perinteisten aamutoimien jälkeen on edessä kevyet lumityöt etupihalla - lumikolalla. Voi olla, että päivällä käväisen ajelemassa Karihaarassa Sahansaarenkadun alueella. Maisema lienee muuttunut muutaman viikon takaisesta. Hyvä niin. Kävin hetki sitten sightseeing lenkin. Kaksi komeaa ylikulkusiltaa on rakenteilla, tieurat hyvin hahmottuneet ja voi jo kuvitella rautatien uuden linjauksen. Metsä Fibren biotuotetehtaan hahmo voimistuu. Ajattelin pysähtyä ottamaan muutaman kuvan, mutta oli sen verran kova liikenne, että jätin ottamatta. Webkamerakuvista löytyy asiaan vahvistusta. Kotiin tullessani ajelin sisäsataman kautta. Upea ilma oli houkutellut ihmisiä merenjäälle. Pilkkijöitä, hiihtäjiä, kävelijöitäkin... Poikkesin myös Mansikkanokan Lumilinna-alueella. Aika hiljaista vielä - toki yksi linja-auto ja muutamia henkilöautoja parkissa... Tänään(kään) ei ole juuri mitään ehdottoman tärkeää tekemistä. Ollaan sitten vaan... No niin - vaimoni lähti alkuiltapäivästä kirjastoon ja kaupoille, minä lähdin fiilistelemään lumilingolla. Uutta lunta ei ollut kuin muutama sentti mutta avasin konevoimin uusia uria. Muun muassa kerrostalon puoleiselle sivulle pyykinkuivatustelineille. Sen olen tähän saakka hoitanut lapiotyönä hiukan myöhemmin keväällä. Tulipahan tuokin tehtyä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen viime vuosina kirjoitellut, että olen luopunut useiden yhdistysten jäsenyydestä. Todennäköisesti vähäisistä nykyjäsenyyksistänikin luovun lähivuosina. Niitä on neljä ja olen niissä puhtaasti rivijäsenenä. Ne käytännössä eivät vaadi muuta kuin maksaa vaadittava jäsenmaksu ja osallistua - niin halutessaan - yleisiin kokouksiin. Kemin kaupungin luottamustoimet vaativat sen verran vähän kokoustamista, että tähän "joutenoloon" alkaa oikeastaan tottua. Käy mielessä, että kukaties lähitulevaisuudessa alan totuttaa henkilökohtaisen varajäsenen orientoitumista kokouksiin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tietokoneen avattuani havahduin tosiasiaan, että mediatietojen mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kehittelemä teatterinäytös = länsimaiden hyppyyttäminen Ukrainan itärajan läheisyyteen ryhmitettyjen joukkojen myötä alkaa saada yhä mediaseksikkäämpiä muotoja. Ranskan presidentti kävi Moskovassa mediatietojen mukaan viisi tuntia juttelemassa ja Saksan uusi liittokansleri oli samanaikaisesti USA:ssa juttelemassa. Tästähän tämä itänaapurimme narsistinen päämies tykkää. Hän on tullut huomioiduksi mutta näillä toimillaan ei taatusti kunnioituksi. Hän on menettänyt globaaliluottamuksen jo vuonna 2014 Krimin niemimaan valloituksen yhteydessä Ukrainalta. Mutta seurataan tilannetta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen puut/klapit päärakennuksen takkapesään , puuhuoltoa ja etupihan lumikolausta. Kävimme kauppareissun ja asioilla kaupungilla. Veimme samalla reissulla säkillisen muovia ja kassillisen lasia/metallia kierrätyspisteeseen. Vaimoni kävi kirjastossa ja samalla tutustuimme Kemin taidemuseon Ryhmä-Kemi taidenäyttelyyn. Erinomainen näyttely, kannattaa käydä tutustumassa... Ajoimme kotiin sisäsataman kautta. Jäällä oli muutamia liikkujia ja tutut pilkkijät. Taidanpa jatkaa lumitöitä vasta huomenna. Otan lumilingon käyttöön. No niinhän siinä pääsi käymään, että takaraivossa kävi ajatus: Minkä tänään voit tehdä, älä jätä sitä huomiseksi. Otin lumilingon varastorakannuksen autotallista ja ajelin takapihan kulkuväylät ja kakkosliittymän - kaikki hiukan entisestään leveämmiksi... Nyt vilkaisen, mitä maailmalla on tapahtunut/tapahtumassa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Facebook muistutti, että kirjoitin kaksi vuotta sitten 07.02.2020 seuraavaa: Vuosikausia on suomalaisessa mediassa paasattu eräänlaista maailmanlopun ilmapiiriä. Ikäänkuin suomalaisten pitäisi kakki maailman ongelmat ratkaista. Meitä ohjeistetaan aktiivisesti "syömään oikein", "asumaan oikein", "liikkumaan oikein", "käyttämään metsiämme oikein", jne. jopa "ajattelemaan oikein"... Tuossa hetki sitten käsin tiskatessani kävi mielessä muun muassa seuraavaa: Pitääkö meidän tuntea huonoa omaatuntoa, kun... + syömme tavallista perusruokaa: ruisleipää, voita, perunoita, maitoa, punaista lihaa toki me syömme vihanneksiakin, hedelmiä, marjoja, vaaleaa lihaa, kalaa, joskus riehaannumme ostamaan pullon tai kaksi viintä tai edullista kakspistekasi janojuomaolutta, jne. ... + asumme kahdestaan väljästi, huoneiden lämpötila tämän ikäisten ihmisten luille sopiva, vettä käytämme vähänlaisesti, sähköäkin säästeliäästi, jne. ... + meillä on autoja "joka lähtöön", koska emme ole päässeet niistä eroon, ajamme kuitenkin nykyisin erittäin vähän, pisimmät reissut Haaparannalle jotakuinkin kerran kahdessa kuukaudessa, jne. ... + metsiä ei ole liiemmälti - pari erittäin hyväpuustoista saaritonttia, joista toiseen olemme rakentaneet ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan merihenkisen torpan/mökin ja pienen varastorakennuksen, puuta käytämme järkevästi omaan tarpeeseen, jne. ... + haluamme ajatella omilla aivoillamme siten, että ajatuksemme/toimintamme vievät tätä maata ja nimenomaan tätä paikkakuntaa myönteisesti eteenpäin, jne. ... En ala syvällisemmin - tässä ja nyt - analysoimaan tiskausajatuksiani, mutta totean, että kaikki edellä mainittu on hankittu omalla, kovalla työllä ja toimeliaisuudella. Olemme maksaneet veromme säntillisesti. Emme ole liiemmälti saaneet yhteiskunnan palveluja. Sen mitä jokainen itsellinen rivikemiläinen saa. Tosin oletettavasti sekin hetki tulee, jolloin yhteiskunnan peruspalveluja tarvitaan. Toivottavasti ei aivan vielä lähivuosina. Niin - ilmassa on mielestäni erittäin vahva syyllistämisen ilmapiiri. Tavallisia ihmisiä syyllistetään globaaleilla ongelmilla tyyliin: Että kehtaatte, hävetkää! On tämä kummaa aikaa kerta kaikkiaan... . Edelliseen tänään sen verran, että meillä on yksi auto vähemmän ja Ruotsin Haaparannalla emme ole käyneet yli kahteen vuoteen...

Iltasatu täyttä faktaa - kyllä...

Iltasatu täyttä faktaa - kyllä... Ukrainan tilanne on ollut kestouutinen jo useiden kuukausien ajan. On arvuuteltu, mitä Venäjän presidentin päässä liikkuu. Tuskin mitään järkevää. Tänään Suomenkin televisiouutisissa vilahti alla oleva henkilö, joka oli taannoin napit vastakkain Putinin kanssa. Pieni pätkä Wikipediatekstiä: Mihail Borisovitš Hodorkovski (ven. Михаил Борисович Ходорковский, s. 26. kesäkuuta 1963) on venäläinen liikemies. 1990-luvun alussa hän rikastui Jukos-öljy-yhtiön yksityistämisen myötä päästyään yhtiön pääomistajaksi ja johtajaksi. Hodorkovski oli Venäjän vaikutusvaltaisimpia oligarkkeja ja jossain vaiheessa ilmeisesti Venäjän rikkain mies. Hodorkovski tuomittiin vuonna 2005 veronkierrosta kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Venäjä-kriitikoiden mielestä Hodorkovski joutui oikeuteen, koska oli taloudesta ja politiikasta eri mieltä presidentti Vladimir Putinin kanssa. Lännettäjänä pidetty Hodorkovski tuki avoimesti oppositiopolitiikkaa ja halusi presidentiksi. Hodorkovski yritti perustaa suuren öljy-yhtiön, jonka omistajina olisi ollut osin läntisiäkin tahoja vastoin Kremlin halua. Vuonna 2011 Hodorkovskille luettiin talousrikoksista uusia tuomioita, jotka ylsivät ainakin vuoteen 2016 asti, ja hänet siirrettiin työleirille Segežaan Karjalan tasavaltaan. Putinin voitettua vuoden 2012 presidentinvaalit presidentti Dmitri Medvedev määräsi syyttäjän arvioimaan uudestaan Hodorkovskin tapausta, ja sen jälkeen Hodorkovskin rangaistusta lyhennettiin kahdella vuodella. Hodorkovski kuitenkin armahdettiin jo joulukuussa 2013, jolloin hän matkusti heti Saksaan. Mihail Borisovitš Hodorkovski selvisi Venäjältä hengissä. Tämän päivän televisiouutisissa hän arveli, että Venäjä ei hyökkää Ukrainaan, sillä Putin ja hänen nykyhallinto ei ole varma kansan tuesta asialle. Monissa televisiohjelemissa on tuotu esiin, että massiivisten sotilasoperaatioiden = miehistö ja kalustoliikuttelun tueksi Putinin on tehtävä jotakin pelastaakseen kasvonsa. Monet minä mukaan lukien olen sitä mieltä, että hän on menettänyt kasvonsa lännen silmissä jo moneen kertaan, ei ole mitään menetettävää: Krimin valloitus, Itä-Ukrainan sotatila, malesialaiskoneen raukkamainen ja anteeksiantamaton alasampuminen Buk-ohjuksella, Syyrian ja Irakin massiiviset pommitukset, omien kansalaisten tapattamiset, omien kansalaisten myrkyttämiset, omien kansalaisten/toisinajattelijoiden vainoaminen, Valko-Venäjän diktaattorin tukeminen, jne. ... Eiköhän tämä kaikki uho ole loppujen lopuksi perinteistä venäläistä maskirovkaa, hämäystä, harhautusta. Onneksi länsi on tällä kerralla yhtenäinen - ainakin vielä tässä vaiheessa aktiivisista kirjelähetyksistä huolimatta - keskustelulle ja diplomatialle on vielä tilausta.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei taida olla mitään välttämätöntä tekemistä, jos ei intoudu eilisen lumilinkosession jälkeen fiilistelemään lumikolalla kulkuväyliä. Jos kaupungille tulee lähdettyä niin kympin kanisterin voisi ottaa lumilingon bensiiniä. En kerta kaikkiaan ole syttynyt noista talviolympialaisista - ainakaan toistaiseksi. Pöytäkalenterista ensi viikkoa katsellessani on mukavan tyhjää - hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryimme pihalle. Yöllä oli lunta kinostunut paikka paikoin aika lailla. Otimme varastorakennuksen katoksesta, "lipan alta" lumilingon - pienten tarkistusten jälkeen - käyttöön. Sen perässä vuoronperään kävelimme rapiat kaksi tuntia. Ajattelin vielä yhden siivun ajaa kakkosliittymästä, mutta bensiini loppui. Puhdistelin lumet ja jäät lingosta ja siirsin sen varastorakennuksen autotalliin. Katunaapuri kyseli:"Onko orava tehnyt nurkalle räystään alle reiän?" Hän oli ihmetellyt tikkaita ja kanaverkkotuppoviritelmääni. Kerroin hänelle kyllä ja että otin yhteyttä monta vuotta sitten ja toistamiseen muutama viikko sitten Lounais-Lapin eläinsuojeluyhdistykseen sähköpostin välityksellä saadakseni ohjeistusta orava-ongelmasta. Toistaiseksi ei ole otettu yhteyttä. Naapuri sanoi, että hän voi tuoda sopivan loukun. Sanoi, että siihen voi kyllä mennä kissakin. Sanoin, että antaa olla, eiköhän tuo orava-asia kesällä saa ratkaisunsa... Sisälle tultuani eräs Facebook-kavereistani soitti. Juttelimme niitä näitä: Talviolympialaisista, mökkiasioista, Selkäsaaren väylä- ja laituriasioista, terveysasioista, jne. sovimme, että emme puhu tällä keralla politiikkaa - hyvä niin. Vaimoni lähti kaupoille. Minä taidan katsella, mitä maailmalla on tapahtunut.

Ensimmäinen helmikuun viikko jo lopuillaan - kyllä...

Ensimmäinen helmikuun viikko jo lopuillaan - kyllä... Aamun lehteä hakiessani postilaatikosta oli aistittavissa lumisataan alkamista. Säätiedotuksen mukaan Suomeen saattaa iskeä jopa lumimyräkkä, tänäänpä sen näkee. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään, kukaties Pikkupuolelle vien ahkiollisen takkapuita. Meille saattaa tulla vieraita viikolla 8... On kumma tunne: Nuo Kiinassa pidettävät talviolympialaiset eivät - tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa - tunnu oikeastaan miltään. Murheellista. Tänään eikä viikonvaihteessakaan ole juuri mitään erityistä tekemistä. Ensi viikkokin pöytäkalenterissa näyttää - ainakin toistaiseksi - olevan tyhjä. Oikeastaan hyvä niin... No niinhän siinä kävi, että vietyäni ahkiollisen klapeja Pikkupuolelle havahduin kakkosliittymän "ongelmiin". En ole toistaiseksi kolannut sitä täydeltä leveydeltä. Olen säästellyt itseäni. Huomasin autonrenkaiden painumajälkiä ja kengänjälkiä kolaamattomilla alueilla. Kävi mielessä suomalainen sanonta: Minkä taakseen jättää, sen eestään löytää. Hain jäätuuran, lapion ja lumikolan - ei kun hommiin. Homma hoidettu, mutta ensimmäistä kertaa kävi mielessä - aiheelliset varoitukset - iäkkäiden ihmisten "lumikolariehumisista". Kyllä vähempikin vauhti olisi riittänyt ja kyllä tuo lumilinko täytyy ottaa nykyistä enemmän käyttöön...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kuulin loppuiltapäivästä kemiläisen taidemaalarin Olavi Olli Korolaisen siirtyneen ajasta iäisyyteen tiistaina 01.02.2022. Tutustuin häneen ensimmäistä kertaa suunnitellessamme ja toteutettuamme taidenäyttelyn Luoteis-Venäjälle Murmanskiin ja Severomorskiin alkukesästä 1994. Se oli ensimmäinen kemiläisten kuvataiteilijoiden pitämä taidenäyttely Murmanskin taidemuseossa ja Art Nord-galleriassa Severomorskissa. Kyseessä oli MOJA-ryhmä (Marika Hakala, Olavi Korolainen, Jorma Kuula ja Anssi Hanhela). Anssi oli siihen maailman aikaan Kemin kuvataiteilijat ry:n puheenjohtaja. Matkalla meitä oli Olli, Anssi ja minä ryhmän vetäjänä. Se oli mielenkiintoinen, avartava ja ikimuistoinen matka kaiken kaikkiaan, jota myöhemmin lämmöllä muistelimme. Silloin alkoi tavallaan Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - jossa mukana ovat olleet kuvataideystävämme Anatoly Sergienko, Ivan Voron sekä erityisesti silloinen Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran.

Mitä tänään tähän asti...

Kirjoitin eilen muun muassa seuraavaa: Mukava puhelinkeskustelu hetki sitten - kyllä. Selkäsaaren pohjoispäädystä kaivinkoneenkuljettaja Unto Kärki soitti ja totesi, että väylä on valmis ja hän muokkaa - ilmeisesti huomenna - rantaosuuden. Pyysi katsomaan yhteistä projektiamme. Ilmoitin hänelle, että menen aamulla Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille hiustenleikkaukseen ja kokoparran siistimiseen. Mikäli mitään yllättävää ei tapahdu käveleskelen paikalle, voi olla, että vaimoni lähtee mukaan - hyvä niin... Kyllä - lähden kohta Hiuspysäkille, sitten kotiin ja merenjäälle. Vaimoni lupasi lähteä mukaan, asia kunnossa...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Mukava puhelinkeskustelu hetki sitten - kyllä. Selkäsaaren pohjoispäädystä kaivinkoneenkuljettaja Unto Kärki soitti ja totesi, että väylä on valmis ja hän muokkaa - ilmeisesti huomenna - rantaosuuden. Pyysi katsomaan yhteistä projektiamme. Ilmoitin hänelle, että menen aamulla Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille hiustenleikkaukseen ja kokoparran siistimiseen. Mikäli mitään yllättävää ei tapahdu käveleskelen paikalle, voi olla, että vaimoni lähtee mukaan - hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - lukiessani totesin, että ilmeisesti edelleen kestoaiheina ovat kirottu Koronavirusongelma ja Venäjä. Toivottavasti niiden uutisoinneista päästään säällisessä ajassa eroon. Kirjoitin eilen muun muassa seuraavaa: Huomenna on iltapäivällä tarkastuslautakunnan kokous Kemin kaupungintalon 2. kerroksen kokoushuoneessa, osa osallistujista ilmeisesti Teams-mollukoiden takana etänä. Menen paikalle Kittilän Petrin varamiehenä, jolla Jalokivigallerian esineiden purkutyö/uussijoittelu ja varastointi jatkuu. Kyllä - alan kohtapuolin orientoitua em. kokoukseen. Vaimoni käy sitä ennen kaupoilla ja hakee Veeran meille Haukkarin Kainuunkadulle...

UUSI LUKUHUONEENTALO ENTISELLE PAIKALLE...

Aki Pyykkö Kainuunkatu 3 94700 Kemi Kemi 10.10.2019 Kemin kaupunginhallitus ASIA: KEMI CLT-HANKKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAJAKSI RAKENTAMALLA UUSI LUKUHUONEENTALO ENTISELLE PAIKALLE ______________________________________________________________________________________________ Ihmisen henkilökohtainen vetovoimaprofiili - ne osatekijät, jotka ratkaisevat esim. paikkakunnalla/talousalueella viihtyvyyden, vaikuttamisen ja aktivaatiotason - rakentuu mm. seuraavista tekijöistä: + monipuolisista työnsaantimahdollisuuksista + hyvistä koulutusmahdollisuuksista + liikenneyhteyksistä + toimivista julkisista palveluista + kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista + liikuntapalveluista + henkisestä ilmapiiristä + kansainvälisistä yhteyksistä Vetovoimaprofiiliin liittyy myös olennaisesti elinympäristöön liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja aktiivitoiminnasta jäävä aito jalanjälki muodossa tai toisessa. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian/Ammattiopisto Lappian Sammonkadun rakennus- ja puualan osaamiskeskittymä Kemin Kivikankaalla, Pontti puutuotekeskus, on vahvistunut uudella osaamisalueella. Kiintopuurakenteiden oppimis- ja osaamisympäristö (CLT-hanke) on merkittävä päänavaus seutukunnallemme. Ristiinliimatulle massiivipuuelementille on jo kansainvälisesti vakiintunut termi CLT-elementti (CLT=Cross Laminated Timber). Em. tyyppistä umpipuista elementtiä voidaan käyttää rakentamisessa erittäin monipuolisesti. CLT-elementtejä valmistava tuotantoyksikkö on tuotannossa. Kemi on profiloitunut jo vuosikymmenien ajan uusien ideoiden esitaistelijaksi ja uusien ideoiden käytännön soveltajaksi. Kemi täyttää tänä vuonna 150 vuotta, josta toivoisi päätöksenteossa löytyvän seuraaville vuosikymmenille jalanjälki. CLT-hankkeen tuotosten, ristiinliimattujen massiivipuuelementtien soveltamiseen löytynee Kemissä runsaasti käyttöä… Ehdotus: Ehdotan, että Kemin kaupunginhallitus tekee ensi tilassa periaatepäätöksen: + hyväksyä CLT-hankeen tuotokset käytännön sovellutusten ykköskohteiksi + tutkia avoimesti CLT-elementtien käyttömahdollisuuksia kaupungin omissa rakentamiskohteissa + suositella, ohjeistaa CLT-elementtien käyttöä esim. vapaa-ajan rakentamiskohteissa lähitulevaisuudessa Esitän, että juhlavuoden kunniaksi tehdään päätös rakentaa uusi Lukuhuoneentalo entiselle paikalle nykyaikaisista CLT-elementeistä. Rakennetaan talo sitten, kun rahavarat sen sallivat... Ehdotus- ja yhteistyöterveisin Aki Pyykkö kaupunginvaltuuston varajäsen tarkastuslautakunnan jäsen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani aistin säätiedotuksen olevan kohdallaan, kova pakkaspäivä, sisään tultuani tarkistin asian - 20 astetta tällä hetkellä. Taitaa jäädä Selkäsaaressa käynti tältä päivältä käymättä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Päärakennuksen välikatolta ei ole kuulunut pariin päivään oravan aamurapinoita nakerrusreiän tukkimisen jälkeen. Täytyy seurata tilannetta. Alkukesästä on pakko käydä kaikki räystäänaluset vielä tarkasti läpi. Niin kuin kirjoitettu, oravat saattavat olla riesa asuinrakennuksien välipohjissa. Ne ovat pahanpäiväisiä riiviöitä myös pihan pikkulinnuille, varsinkin pesimisaikaan. Tänään on "vapaapäivä". Huomenna on iltapäivällä tarkastuslautakunnan kokous Kemin kaupungintalon 2. kerroksen kokoushuoneessa, osa osallistujista ilmeisesti Teams-mollukoiden takana etänä. Menen paikalle Kittilän Petrin varamiehenä, jolla Jalokivigallerian esineiden purkutyö/uussijoittelu ja varastointi jatkuu.

Tämän illan Kemin kaupunginvaltuuston kokous...

Minuun oli otettu yhteyttä tänään iltapäivällä Facebook-foorumin Messengerin kautta. Eräs Keskustan valtuutettu ilmoitti, että hän ei kykene osallistumaan lomamatkalta illan valtuustokokoukseen. Kaupungintalolta myös soitettiin myöhemmin, voinko osallistua kokoukseen. Minulla oli muuta aktiviteettia, joten minusta seuraava varavaltuutettu hälytettiin paikalle. Seurasin kuitenkin tämän päivän valtuustokokousta netistä pykälästä 12 lähtien. Rönsyilevää keskustelua, tarkennuksia, äänestyksiä, sekoilua, pilkunviilausta, jne. ... Kysymyksessä oli Kemin kaupungin vetovoimaohjelma 2022-2025, joka vielä pyörähtää lautakuntien kautta uudelleen päätettäväksi. Neljästäkymmenestä kolmesta valtuutetusta kourallinen käytti loppujen lopuksi puheenvuoroja. Oli aistittavissa aikamoista vihervasemmisto-vyörytystä. Kokous kesti klo 18.00-21.07 välisen ajanjakson... Niin - meitä nettiseuraajia taisi olla maksimissaan 48 henkilöä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tulet päärakennuksen takkapesään ja puuhuoltoa=korillinen klapeja puu- ja varastokatoksesta sisään kuivumaan/lämpenemään. Lähdimme kaupungille asioille ja Karjalahdelle kaupoille. Uteliaisuuttamme käväisimme sisäsatamassa. Kyllä - rannan tuntumassa kaivinkone oli täydessä työn touhussa. Hyvältä näyttää. Varmemmaksi vakuudeksi kaivinkoneen kuljettaja soitti iltapäivällä kertoi tilanteen. Työ oli edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Rannassa oli tuttu lenkkeilijä, kurssikaveri Kemin tekusta 1960-luvun loppupuolelta - Jouko Lauri - kerroin hänelle Selkäsaaren pohjoisrannan kaivinkonetouhuista... Sen verran on pakkasta, että ei viitsi lähteä merenjäälle/Selkäsaaren pohjoispäätyyn väyläruoppauksen uusintaa katsomaan. Taitaapa olla huomenna lähtö rannassa käväisemään, mikäli ilmat eivät aivan mahdottomiksi äidy... Karjalahden Prismassa vaimoani odotellessa vaihdoin muutaman sanan käytäväpenkillä istuskelevan Teuvo Ypyän kanssa aiheina muun muassa aluevaalit, kuvataideasiat ja Jalokivigalleria. Olipa taas mukava ajella Kemin Haukkarin Kainuunkadulle.

Koko Euroopan kriisi - kyllä, ei kahta sanaa...

Koko Euroopan kriisi - kyllä, ei kahta sanaa... Olen tänää lukenut Erinomaisen artikkelin Helsingin Sanomista liittyen Valko-Venäjän tilanteeseen. Viimeksi pidettyjen presidentinvaalien jälkeen mikään ei ole entisellään. Toimittaja Tommi Nieminen seurasi Valko-Venäjän kansannousua 538 vuorokautta. Alussa oli vahva demokratialiike. Sitä seurasi suurin puhdistus Euroopassa sitten Stalinin aikojen. Nyt pelkäämme jo suursotaa. Joku lukijoista saattaa ihmetellä, miksi ihmeessä seuraan ja kirjoittelen tämän tyyppisistä asioista. Miksi? Siksi, että kyseiset tapahtumat ovat äärimmäisen vaarallisia koko Euroopalle myös meille suomalaisille. Tällä hetkellä muutaman tuhannen kilometrin päässä touhuaa kaksi äärimmäisen vaarallista, hengenvaarallista diktaattoria, oikeastaan "sotaterroristia", jotka kaiken lisäksi "ovat hyvää pataa" keskenään. Toinen on toisesta kaiken lisäksi kaikella tavalla riippuvainen ja molemmat kehittelevät äärimmäisen typeriä, arvaamattomia sotilasoperaatioita, jotka ovat tuhoisia myös heidän edustamilleen valtioille, kansoille. He harjoittelevat operaatioita sotaharjoitusten savuverhon alla. Elämme Euroopassa, maailmassa vaarallisia aikoja. Toivottavasti kuilun partaalla diplomatialle on vielä tilaa. Näin itse uskon kaikesta huolimatta tapahtuvan...

Tammikuun 2022 viimeinen sunnuntai - kyllä...

Tammikuun 2022 viimeinen sunnuntai - kyllä... Sen verran oli lunta tuulen mukana kertynyt, että perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin hyötyliikuntana hetken aikaa lumikolan perässä kävelemään. Olipa aika pureva vinkka. Pihalla lumihangessa oli useassa paikassa oravan jälkiä. Meillä on epäilys, että ainakin yksi pitää talviasuntoa päärakennuksemme välikatolla. Olen ottanut yhteyttä sähköpostin välityksellä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen, miten tuosta riiviöstä pääsemme eroon. Toistaiseksi en ole saanut vastausta sähköpostiini. Tiedän, että oravia monet pitävät herttaisina, harmittomina lähes lähipihalemmikkeinä, mutta totuus on toisenlainen. Muun muassa pikkulintujen pesimisaikaan niiden toiminta saattaa olla tuhoisaa. Puhumattakaan, että ne alkavat majailla välikatoilla. Meidän osaltamme asia tutkitaan/ratkaistaan viimeistään alkukesästä. Tänään päivällä meille ilmeisesti tulee maastoautomme (Land Rover Freelander) taannoin ostanut nuorimies kahvittelemaan. Vaimoni näytti pistäneen torttujen paistoprosessin alulle - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani totesin ilman olevan sen verran mukavan tuntuinen, että alamme orientoitua merenjäälle lähtöön. Toisin sanoen lähdemme käväisemään ensimmäistä kertaa tälle talvelle Selkäsaaren pohjoispäädyssä olevalla mökillämme. Perinteisten aamutoimien jälkeen kuumaa vettä termospulloon, limupurkki ja eväsleivät. Eiköhän ne pikakäynnille riitä. Tavoitteena on mennä moottorikelkkauria pitkin jalan. Jään päällä ei ole lunta paljoakaan...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehti, pari kirjettä postilaatikosta ja perinteisten aamutoimien jälkeen puut/klapit päärakennuksen takkapesään sekä puuhuoltoa. Kävin keskustassa pöytäkirjan tarkastuksessa - kirjaukset ok. Takaisin ajellessani kiersin sisäsataman kautta. Pari pilkkijää näytti olevan Kojukallion ohi menevän väylän kupeessa jo aamutuimaan liikkeellä. Kukaties kohtapuolin sisäsatamasta Selkäsaaren pohjoispäätyyn latu-ura tehdään... Auton liittymään ajaessani bensiinitankin hälytysvalo vilahti. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ole, mutta tänään todennäköisesti on historiallinen päivä auton tankkauksen osalta. Miksi? Siksi, että emme ole tähän päivään mennessä tankanneet niin sanotuilta kylmäasemilta. Olemme vuodesta 1962 alkaen saaneet huoltoasemilta palvelua - hyvääkin palvelua - viime vuosiin saakka vielä Kemissäkin jonkinlaista, ainakin kassapalvelua. Nyt sitten menemme pankkikortin kanssa sähläämään jollekin bensiinin jakelupisteeseen... Pienenä yksityiskohtana kirjoitettakoon, että pankkikorttien tullessa käyttöön - monta vuosikymmentä sitten - päätin, että en nosta rahaa "lipan alta seinästä" enkä "tuulikaapista". Nostan käteistä normaalina pankkipalveluna niin kauan kuin se on mahdollista. Kemissä se on ollut mahdollista ainakin OP Kemin Seutu pankista. Toki pankkikorttia olen käyttänyt ja nuo pankissa kassalla käynnit ovat vähentyneet...

Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi...

Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi... Kolumni Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä. > Kaikki kolumnit löydät täältä > Kuuntele kolumneja Yle Areenassa Kriisien aika ei Euroopassa ole ohi, juuri nyt sodan uhka leijuu Ukrainan yllä. Ukrainan kriisi on koko Euroopan kriisi. Jos sota alkaa, koko Eurooppa vapisee. Näin on käynyt ennenkin. Ajat ja hallitsijat muuttuvat, mutta maantiede pysyy. Yksi tapahtumasarja, joka kosketti myös Suomea, käytiin läpi kuusikymmentä vuotta sitten Berliinissä. Myös silloin vastakkain olivat Venäjä, silloinen Neuvostoliitto, ja Yhdysvallat. Silloinkin kysyttiin, kuten nyt, miten Venäjän kanssa voi tulla toimeen. Lokakuussa 1961 Suomeen jysähti pommi. Kirjepommi. Neuvostoliitto ehdotti Suomelle sotilaallisia neuvotteluja vedoten YYA-sopimukseen. Samana päivänä Neuvostoliitto räjäytti Novaja Zemljalla maailmanhistorian suurimman ydinlatauksen. Ikkunalasit helisivät Pohjois-Norjassa asti. Moskova haastoi leikkiä tosissaan. Suomessa pelästyttiin toden teolla. Kylmän sodan kylmin paikka ei kuitenkaan ollut Helsinki, se oli Berliini. Noottikriisi oli osa Berliinin kriisiä(siirryt toiseen palveluun), suurvaltapeliä, kuten yöpakkasetkin kolme vuotta aiemmin. Noottikriisi oli myös käännekohta informaatiosodankäynnin historiassa, sanoo amerikkalainen kirjailija G.F. Sander(siirryt toiseen palveluun). Suurvallat ottivat mittaa toisistaan. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain tankit seisoivat vastakkain Berliinin muurilla, kovat piipussa, valmiina aloittamaan kolmannen maailmansodan. Urho Kekkonen seurasi Berliinin kriisiä reaaliajassa Yhdysvalloissa, missä hän oli valtiovierailulla presidentti John F. Kennedyn kutsusta. Kennedy kertoi Kekkoselle, että jos Neuvostoliitto käyttää sotavoimaa Berliinissä, syttyy sota. Yhdysvallat iskee takaisin. Se oli selvää tekstiä. Kennedy kyseli, miksi Neuvostoliitto oli sallinut Suomen säilyttää itsenäisyytensä, vaikka se oli alistanut muut rajamaansa. Kekkonen vastasi, että Moskovan tavoitteet ovat Suomen suunnalla olleet geopoliittisia, eivät ideologisia. Hän kertoi myös, että Suomella on YYA-sopimus, jossa on sotilaallinen artikla, johon Moskova saattaisi vedota. Puolustusvoimien johto oli tuonut tästä uhkakuvasta salaisen muistion hallitukselle jo elokuussa, jolloin Berliinin kriisi alkoi kärjistyä. Kekkosen matka Amerikkaan oli menestys. Kennedy tunnusti Suomen puolueettomuuden ja Amerikan lehdistö hyrisi myönteisyyttä. Kekkonen oli Amerikan kultapoika. Juhliin saapui kuitenkin kutsumaton vieras, pakkasukko Moskovasta. Tsaarin kuriiri toi kirjeen, jossa oli hyytävää tekstiä. Neuvostoliitto ehdotti Suomelle sotilaallisia neuvotteluja. Syyksi sanottiin Länsi-Saksan ja sen liittolaisten muodostama sotilaallinen uhka. Erikseen vielä mainittiin Tanska, Norja ja puolueeton Ruotsi. Suomi järkyttyi. Kekkonen järkyttyi. Helsinkiin alkoi virrata ulkomaista lehdistöä seuraamaan tulevaa uutta talvisotaa. Ärsyttikö Moskovaa Kekkosen veljeily Kennedyn kanssa, sekö oli nootin syy? Vai halusiko Moskova vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan presidentinvaalien alla. Kukaties. Nootti ei kuitenkaan ollut tykinlaukaus, se oli monikärkiohjus. Sillä oli monta tarkoitusta. Se oli hybridiase. Berliinin kriisin aikaan Moskovassa käytiin valtataistelua eri valtaryhmittymien välillä. Kovan linjan edustajat olivat tyytymättömiä pääministeri Nikita Hruštšoviin, joka joutui tekemään myönnytyksiä. Uhkavaatimus Suomelle sopi hyvin Berliinin kriisin oheistuotteeksi ja jatkojalosteeksi. Sitä paitsi, Hruštšovin sanottiin rakastaneen kriisejä. Berliinin kriisi laukesi, kun kumpikaan suurvalloista ei halunnut aloittaa sotaa. Jännitys jatkui, mutta ei puhjennut täystuhoksi. Myös noottikriisi ratkesi. Kekkonen onnistui vakuuttamaan neuvostojohtajan siitä, että Suomen painostaminen ei hyödytä Moskovaa. Reaalipolitiikan oppimestari Juho Kusti Paasikivi muistutti aina maantieteen merkityksestä. ”Venäjä on ja pysyy meidän suurimpana naapurinamme, jonka kanssa meidän on tavalla tai toisella tultava toimeen, niin vaikeaa kuin se voikin olla.” Tätä taitoa, yrittää tulla jotenkin toimeen Venäjän kanssa, suomalaiset ovat vuosisatoja opetelleet. Siis. Ajat ja hallitsijat muuttuvat, mutta maantiede pysyy. Kun Moskova aivastaa, koko Eurooppa saa flunssan. Jos joku on huomaavinaan 60 vuoden takaisissa tapahtumissa yhtymäkohtia nykyiseen Ukrainan kriisiin ja tämän hetken tilanteeseen, kyseessä on täydellinen sattuma. Tai sitten ei ole. Lauri Kontro Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka seuraa turvallisuuspolitiikkaa. Hän on toiminut aiemmin Maanpuolustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtajana ja Paasikivi-Seuran varapuheenjohtajana. Kirjoituksessa viitataan G.F. Sanderin kirjaan Kansalainen Kekkonen, 2021. Tulkinnat ja mielipiteet ovat kolumnin kirjoittajan. Kolumnista voi keskustella 28.1. ko 23.00 saakka. Yhdysvallat vetää väkeään lähetystöstään Ukrainassa – Lehti: Biden harkitsee tuhansien sotilaiden lähettämistä Itä-Eurooppaan 24.1. Kiovassa siviilit harjoittelevat maanpuolustusta rauhallisin mielin: “Jos käsky tulee, olen heti valmis” 24.1. Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Kremlin kelloista soitetaan taas etupiiriä 13.12.2021

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehden haettuani, perinteisten aamutoimien jälkeen tuli tunne, että tammikuu alkaa sitten olla kohta tässä. Tälle viikolle ei ole enää luottamustoimiin liittyvänä muuta kuin käydä huomenna perjatntaina tarkastamassa perusturvalautakunnan kokouspöytäkirja Keskuspuistokadun varrella olevassa Sosiaali- ja terveystoimen toimistossa. Sen verran vilkaisin alustavasti ensi viikon alkupuolta, että erilaista aktiviteettia löytyy - hyvä niin... Nyt tämä päivä ollaan vaan.

Annoin Keskustalle palautetta aluevaaleihin liittyvänä - kyllä...

Illansuupohdiskelua: Annoin Keskustalle palautetta aluevaaleihin liittyvänä - kyllä... Sähköpostiini oli tullut viesti, jossa tiedusteltiin aluevaaliasiaa, lähinnä Keskustan eri tahojen onnistumista vaalityössä. Annoin avoimesti ja rehelliset näkemykseni asiasta. Aika lailla myönteistä palautetta. Kyselyn loppuvaiheessa tiedusteltiin myös henkilökohtaista halukkuutta eduskuntavaaleihin, kuntavaaleihin ja aluevaaleihin jatkossa. Eduskuntavaalit ovat jo vuonna 2023 ja kuntavaalit/aluevaalit samanaikaisesti vuonna 2025. Vaikka viimeksi käytyjen kuntavaalien jälkeen taisin julkisestikin todeta, että se oli nyt siinä niin... Vuonna 2025 olisin 81-vuotias, mikäli elinpäiviä riittää ja olisin jotakuinkin täysissä, ainakin puolitäysissä sielun ja ruumiin voimissa. Niin kuin olen usein todennut/kirjoittanut, kuntavaaleissa ei ole asetettu ehdokkuudelle yläikärajaa. Luonnollisesti ehdokkuudesta lopullisesti päättävät - tässä tapauksessa Keskustan Kemin kuntayhdistyksen hallitus/yleinen kokous - joutuisivat tiukkaan tilanteeseen "pappaehdokkuudesta". Eipä noita ehdokkaita kuntavaaleissakaan ole häiriöksi saakka ollut, joten jokainen ehdokas on tärkeä. Mutta antaapa ajan kulua...

Kokoustekniikka on vaikea mutta ei ylivoimainen laji - kyllä...

Kokoustekniikka on vaikea mutta ei ylivoimainen laji - kyllä... Olen istunut tähänastisen elämäni aikana aika monessa kokouksessa. Ilmeisesti jatkossakin vielä muutamissa. Puheenjohtajan vastuu on olennaisen tärkeä. Hänellä on myös vastuu siitä, että sihteerin kirjaukset kokouksen kulusta ovat oikeat ja selkeät, jotka ovat kaikille kokouksessa oleville selvillä. Luonnollisesti viime kädessä pöytäkirjantarkastajat ovat vastuussa merkinnöillään, että sihteerin tekemät kirjaukset ovat oikeat. Edellä mainitut saattavat tuntua itsestään selvyyksiltä, mutta aina silloin tällöin on tilanteita, että välttämättä kokousedustajat eivät tiedä missä mennään. Kunnallisessa päätöksenteossa kokousten etukäteisaineistot: Esityslistat, liitteet, jne. ovat julkisia. Hyvin vähän on niin sanottuja salaisia listoja ja aika harvoin päätösesitykset tulevat esiin vasta kokouksessa - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun Lapin Kansa-lehteä hakiessani totesin postilaatikossa olevan viime viikon keskiviikon tapaan myös Lounais-Lappi-lehti mutta tänään myös Kotikulmilta-lehti mainoslehtien lisäyksellä. Nyt on luettavaa, tosin lehdissä on paljon samaa eli pidettyjä aluevaaleja. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tämä päivä taitaa mennä illansuun kokousta odotellessa. Voi olla, että katselen hiukan verotusasioita. Kukaties seuraan maailmanmenoa lehdistä ja myös Facebook-foorumilta videonpätkiä Watch-napin alta...

Opettaa ryyppäämään järkevästi - kyllä...

Opettaa ryyppäämään järkevästi - kyllä... Niin kuin olen aiemmin kirjoittanut olen ollut edellisessä elämässäni, työelämässäni pääasiassa ammattiaineiden opettaja ammatillisella sektorilla, vähin tuntiopettajana myös tekussa. Ammattiaineiden lisäksi kerroin silloin tällöin avoimesti näkemyksiäni elävästä elämästä. Varsinkin silloin kun esimerkiksi kuulin oppilaitteni rehvastelevan ryyppyreissuistaan. En malttanut olla puuttumatta asiaan. Näin vuosikymmenien jälkeen voinee avoimesti kertoa/kirjoittaa, että opetin heitä ryyppäämän järkevästi. Ainakin yritin. Muistaakseni tarinani noudatti jotakuinkin seuraavaa kaavaa: Ykkösasiana oli luonnollisesti se, että viinaa ei ole edes välttämättä pakko ottaa. Täysin raittiinakin voi elää ja jopa kannattaa elää. Jos kuitenkin hyvässä seurassa lasin tai kaksi ottaa, se kannattaa pääasiassa jättää siihen. Jos kuitenkin porukalla ollaan liikkeellä kylillä/kaupungilla, kannattaa pitää mielessä, että puolenyön jälkeen siis klo 24 jälkeen ei kannata ottaa ryypyn ryyppyä. Varsinkin jos seuraavana aamuna on koulu- tai työpäivä. Todennäköisesti on ollut ihan hauskaa ja läppä on lentänyt - hyvä niin. Nämä - "vielä yhdet-ryypyt" ovat kalliita. Miksi? Siksi että siinä vaiheessa todennäköisesti on tullut otetuksi jo aivan liikaa. Saattaa käydä niin, että kaikki on kohta puhallettava tahtomattaan pahoinvoinnin seurauksena spontaanisti ulos. Mukavan illan päätteeksi opetin myös tekemään "hallitut rituaalit" vessassa peilin edessä. Piirsin prosessista - mahalaukussa - myös kuvat liitutaululle. Varsinkin jos nukkumaan mennessä sänky alkaa keinua, on syytä nousta välittömästi ylös, hakea juomalasi, juoda pari-kolme lasillista kylmää vettä, tehdä peilin edessä voitonmerkki, työntää pari sormea kurkkuun ja puhaltaa illan kalliit viinat vessanpyttyyn. Sen voi toistaakin tarvittaessa. Miksi em. prosessi on syytä tehdä? Siksi, että on aivan turhaa antaa elimistön kärsiä, rasittua - siinä vaiheessa - ylimääräisestä alkoholista ja elämä aamulla herätessä on huomattavasti lähempänä normaalia... Muistaakseni tarinaani liittyi myös ohjeistukset illan isännän/emännän roolista. Ruokaa ja juomaa kannattaa varata kohtuullisesti. Myös alkoholiton vaihtoehto on syytä pitää aina mielessä sekä niin sanottu "jemmapullo" eli ylimääräinen pullo, jos homma/illanistujaiset luiskahtavat mukavan hauskaksi. Tuo puolenyön raja kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Arvelen, että edellä mainitusta tekstistä löytyy eväitä tähänkin hetkeen.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttua päärakennuksen takkatouhuja puuhuoltoineen. Aamun lehden haettuani ja sitä lukiessani muun muassa pidettyjen aluevaalien osalta on pakko todeta/kirjoittaa: Jos tuolla porukalla Lapin hyvinvointialueen hommat eivät hoidu niin ei millään. Asiantuntemusta löytyy, toivottavasti myös yhteistyökykyä, aitoa yhteistyökykyä koko hyvinvointialueen parhaaksi. Aika näyttää. Tänään on Kemin perusturvalautakunnan kokous loppuiltapäivästä kaupungintalon valtuustosalissa. Osa jäsenistä ja virkamiehistä todennäköisesti etänä Teams-kuvioilla. Kyllä - kaupungintalon 9. kerroksessa valtuustosalissa saimme aikaa kulumaan klo 16.00-19.30 välisen ajan, varsinaisista jäsenistä 7 paikalla, 2 etänä ja yksi poissa - ei varajäsentä. Kaupunginhallituksen edustaja paikalla. Virkamiehistä/-naisista 4 paikalla, 3 etänä. Asiallinen ja puhutteleva kokous, ei kahta sanaa. Pääsimme jopa pitkästä aikaa äänestämään...

Moi! Millaista vaihtoautoa etsit?

Facebook-foorumilla oikeaan yläkulmaan lävähtää tämän tästä erään tunnetun autoliikkeen mainoksia. Uteliaisuuttani mainoksen avattuani oikeaan alakulmaan ilmestyi teksti: Moi! Millaista vaihtoautoa etsit? Tein työtä käskettyä. Kerroin lyhyen kaavan mukaan viime vuotiset autoasiani ja kerroin järjestyksessä minkätyyppistä autoa etsin. Totesin, että teillä näyttää olevan muun muassa tuota ensimmäiseksi rankkaamaani autoa useita. Kerroin myös, jos asia teitä kiinostaa, ottanette yhteyttä. Toistaiseksi ei ole yhteydenottoa tullut. Arvelen ettei tulekaan. Kerrottuani asian vaimolleni, hän totesi: "Jos vaihdat autoa, tulee kalliita kauppareissuja." Totta - juuri näinhän se on...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Facebook muistutti minua neljän vuoden takaisesta tekstistäni. Tekstin luettuani totean sen olevan aina ajankohtainen. Kerroin tuon alla olevan jokaiselle opettamalleni luokalle ammattikoulussa. Oliko tarinalla vaikutusta, sitä en loppujen lopuksi tiedä... Facebook-teksti siis neljän vuoden takaa: Sain päivällä puhelinsoiton ollessani pihalla lunta kolaamassa. Kuulin tuntemani henkilön olevan "heikossa hapessa" > keuhkot piiputtavat > tupakkamiehiä... Kävi mielessä, miksi minä lopetin tupakanpolton heinäkuussa 1976? Lähinnä siihen vaikutti kolme (3) syytä: + Vanhempi pojistamme, Tommi kyseli minulta:" Miksi sinä isi poltat tupakkaa, kun aina sanot, että se on vaarallista?" Itsekin aloin vakavasti pohdiskella, tosiaan miksi... + Anselmi-enoni, joka oli kova tupakka- ja ryyppymies, makasi "pienenä myttynä" Muurolan sairaalassa. Häneen oli pumpattu ymmärtääkseni kaikki mahdolliset solumyrkyt ja säteilytetty ties kuinka paljon - tuloksetta. Yksi kuolemaan johtaneista syistä oli keuhkosyöpä. Itselleni tuli vahva tunne, jos vaan suinkin voin itse vaikuttaa, niin em. tyyppistä kohtaloa itselleni en kerta kaikkiaan halua... + Minulle tuli lisäksi kunnon kesäflunssa. Istuskellessani eräänä aamuna vanhan kotitaloni portailla heinäkuussa 1976 päätin, että nyt se on loppu. Lopetin tupakanpolton, piiputtelun. Sen jälkeen ei ole tullut mieleen, että aloittaisin mokoman uudestaan... Toivottavasti joku tämän artikkelin lukijoista päättää vihdoinkin lopettaa tupakanpolton. Tupakkalakkoa ei kannata tehdä, vaan lopettaa kokonaan.

Tammikuun viimeinen täysi viikko käynnistyy - kyllä...

Tammikuun viimeinen täysi viikko käynnistyy - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden käväisemään Keskustan Kemin toimistolla Valtakatu 25 pistämään nimeni pöytäkirjan tarkastajan roolissa erääseen syksyn pöytäkirjaan. Samalla käväisen kaupoilla. Tänään otan moottorikelkan liikennekäyttöön, josko sillä olisi jossakin vaiheessa vielä tarvetta. Aluevaalit ovat ohi. Keskusta menestyi erinomaisesti. Itse arvioin sekä äänestysprosentin että aluevaltuutettujen osuuden alakanttiin. Kyllä on uusilla aluevaltuutetuilla työtä niskanappia myöten, jotta homma saadaan jotakuinkin kohdalleen 01.01.2023 mennessä...

Ensimmäiset aluevaalit on pidetty ja pulinat pois - kyllä...

Ensimmäiset aluevaalit on pidetty ja pulinat pois - kyllä... Lapin hyvinvointialueen paikkaluku valittujen osalta on tällä hetkellä eli sunnuntaina 23.01.2022 vähän jälkeen klo 23 seuraava: Valittuja per kunta Kunta Valittuja Rovaniemi 17 Tornio 9 Kemi 6 Inari 3 Kemijärvi 3 Sodankylä 3 Keminmaa 2 Kittilä 2 Simo 2 Tervola 2 Pello 2 Utsjoki 2 Ylitornio 2 Kolari 1 Ranua 1 Salla 1 Savukoski 1 Enontekiö 0 Muonio 0 Pelkosenniemi 0 Posio 0 Lapin hyvinvointialueella Keskusta oli vahva. Keskusta 22 SDP 9 Vas. 8 Kok. 7 PS 7 YL1 3 Vihr. 2 KD 1 Vaaliliitot: Kok.+KD Vihr.+RKP

Aluevaalisightseeing-ajelu Kemin Tervaharjulla ja keskustassa...

Aluevaalisightseeing-ajelu Kemin Tervaharjulla ja keskustassa... Kävin hetki sitten ajelemassa ajatuksena aistia meneillään olevien aluevaalien aktiviteettia kahden äänestyspaikan ohi > Syväkankaan kansankoulun tuntumassa oli hiljaista. Ajelin Tervaharjulle. En ole aikaisemmin ajellut ylhäällä siksakkia 2-kerroksisten kerrostalojen tuntumassa. Kyllä on murheellista katsella Kemin eräällä parhaimmista asuinpaikoista kerrostalojen rappeutumista. Toki ovathan niiden rakentamiset aikanaan antaneet paikalliselle elementtitehtaalle ja rakentajille töitä mutta... Ajelin kulttuurikeskuksen ohi, kovin oli hiljaista sielläkin. Sisäsataman kautta ajeltuani totesin merenjäällä muutaman pilkkijän. Keskustassa oli myös hiljaista. Kotiin Haukkarin Kainuunkadulle oli mukava tulla. Nyt alamme jännittämään Suomen ensimmäisiä aluevaaleja. Jos et ole käynyt äänestämässä, vielä ehtii, aikaa on rapiat kuusi tuntia...

Se on sitten aluevaalipäivä 23.01.2022 - kyllä...

Pitkään ja hyvin nukutun yön sekä perinteisten aamutoimien jälkeen avasin tietokoneeni odottavissa aluevaalimerkeissä. Facebook-foorumilla ensimmäinen rävähti näytölle Yrjö Raution essee Kaleva-lehdestä. Olihan se pakko lukea välittömästi. Yrjön analyysi Nato-asiasta oli harvinaisen paljon samantyyppinen kuin itselläni. Minusta tuli kertalaakista - niin kuin olen monesti kirjoittanut - Nato-uskovainen kesällä 2014 Venäjän valloitettua "pienten vihreiden miesten" = Venäjän armeijan erikoisjoukkojen avulla Krimin niemimaan ja aloitettua sodan Itä-Ukrainassa. Sodan joka jatkuu tälläkin hetkellä. Toinen asia mihin kiinnitin huomiota oli Facebook-muistutus viiden vuoden takaa: Facebook kyselee minulta, mitä mietit? Ilmoitan, että olen "yleisön pyynnöstä" heittäytynyt vuosien tauon jälkeen tähän maailmaan. Totean samalla, että 01.07.2014 aloitin Blogisivun pitämisen myös "yleisön pyynnöstä". Siinä olen ollut omasta mielestäni superaktiivinen. Mielenkiintoista nähdä, mihin tämä minun Facebook-kokeiluni johtaa... No - tätä kokeilua on jatkunut viisi vuotta. Maksimissaan kaverimääräni on ollut noin 750 vuosi sitten, tällä hetkellä se on noin 350, näistä aktiiviseuraajia kourallinen. Voi olla, että kevennän kaverikuormaa edelleen... Mutta nyt on Suomen ensimmäinen aluevaaleihin liittyvä äänestyspäivä. Kävi hetki sitten mielessä toimintani aikanaan vaalilautakunnassa. Olin Kemissä useissa vaaleissa puheenjohtajana "seiska-alueella" eli Takajärven alueella, edesmenneellä Takajärven koululla. Oli mielenkiinotista seurata äänestysprosentin etenemistä sekä meidän vaalivirkailijoiden leikkimielistä kilpailua äänestysprosentista. Mielenkiintoista oli myös seurata, miten jotakuinkin samalla kellonlyömällä tietyt pariskunnat tulivat äänestämään...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuttuakin tutummat kuviot: Puut/klapit päärakennuksen takkapesään ja puuhuoltoa. Aamun lehden hakiessani oli aistittavissa lievä vinkka. Taivas selkeä. Lapin Kansa-lehden pääkirjoituksessa tulee esiin aluevaaleihin liittyvänä ehdokkaiden oman alueen vahva puolustaminen, taitaa jäädä koko Lapin puolustaminen vähille - puheiden tasolle jos niinkään. Kyllä nuo huomiset, ensimmäiset aluevaalit kiinnostavat, vaikka oma ääni on jo ennakkoäänestyksessä annettu. Edelleen näyttää siltä, että äänestysprosentti jää alle 50%:n... Tänään ei oikeastaan ole mitään eritystä tekemistä. Ensi viikolla näyttää olevan kaksi kokousta.

"Puhuttiinko teillä politiikkaa kotosalla?" minulta taannoin kysyttiin...

"Puhuttiinko teillä politiikkaa kotosalla?" minulta taannoin kysyttiin... Jostain syystä edellä mainittu kysymys käväisi hetki sitten mielessä. "Ei puhuttu." totesin kysyjälle. Kukaties vanhempani olivat silloisen SKDL:n ja ehkä SKP:nkin jäseniä. En varmuudella tiedä. Meille tuli lapsuudessani Kansan Tahto- ja Pohjolan Sanomat-lehti. Muistelen tulleen myös Rakentaja-lehti ja silloin tällöin Neuvostoliitto-lehti, isokokoinen julkaisu, josta minäkin muistan lukeneeni kokousedustajien mahtipontisia puhetekstejä Neuvostoliiton saavutuksista. Erityisesti on jäänyt mieleen teksteissä vähän väliä olleet lisämaininnat: Suosionosoituksia, jatkuvia suosionosoituksia, pitkään jatkuvia suosionosoituksia, jne. ... Pikkupoikana kävin katsomassa Ritikan vanhassa työväentalossa, Höpölässä mahtipontisia mustavalkoisia elokuvia itäisestä naapurista. Nyt videoaikaan tietää, mistä oli kysymys. Kukaan ei uskaltanut lopettaa ensimmäisenä suosionosoituksiaan, kätten reipasta läpsyttelyä. Minun kaveripiirini toki oli aika lailla työläistaustainen, mutta minulla oli myös kavereina porvarispoikia - minua iäkkäämpiä henkilöitä... Niin eipä tuota politiikkaa ole meilläkään oikeastaan koskaan puhuttu poikien kanssa. Itsekin olen eräänlainen "myöhäisherännäinen" kuntapolitiikan suhteen. Lähdin mukaan vasta vuonna 2000. Sitä ennen en koskenut politiikkaan pitkällä kepilläkään. Ehkä tuo keskustalaisuus hiipi sittemmin puseroon asuinpaikkamme, viimeinen pläntti isoisäni Aukusti Pyykön maista, mukaan. Tosin en tiedä oliko hän sen kummemmin maalaishenkinen...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikko taas vilahti silmissä. Perinteisten aamutoimien jälkeen tutut kuviot. Tulet päärakennuksen takkapesään ja puuhuoltoa. Mielenkiintoinen viikonvaihde edessä, sillä Suomen ensimmäiset aluevaalit saavat ratkaisunsa sunnuntaina, varsinaisena äänestyspäivänä 23.01.2022. Ehdokkaat tekevät itseään tykö viime metreillä. Tänään ei ole oikeastaan mitään erityistä tekemistä. Josko olisi vaan kaikessa rauhassa. Tietysti tuota maailmantilannetta tulee seuratuksi. Genevessä on "hyvää päivää kirvesvartta" - ulkoministeritapaaminen... No sen verran sentään, että vein lainassa olleen Rytikari-kirjan Syväkankaalle ja ajelin Tervaharjun kautta Karihaaraan. Tommi näytti olevan työn touhussa. Juttelimme muutaman sanan mahdollisesta Selkäsaaressa käynnistä ja autoistakin... Ajelin takaisin Hahtisaaren ja sisäsataman kautta. Olisi nyt sentään sen verran pakkasia, että jään päälle nousseet vedet jäätyisivät. Pääsisi jalkojaan kastelematta mökillä käväisemään. Ei ollut vielä latu-uraa ajettu sisäsatamasta Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Lunta on ilmeisesti liian vähän...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin pihalle. Hiustenkuivaajalla sulattelin kesäautomme lukot auki ja käynnistin auton. Kertalaakista useiden kuukausien seisonta-ajan jälkeen. Perusauto on perusauto. Niin kuin mahdollisesti lukijani muistaa, tämä auto on toistaiseksi ainoa auto, joka meillä on ollut uudesta alkaen. Viime vuonna siihen vaihdettiin kaikki pyörälaakerit ja eteen jarrupalat. Totesin auton Auto Patulta hakiessani, että tällä selviää seuraavat kolmenkymmentä vuotta... Poistin lavalta noin puoli metriä lunta, samalla intouduin puhdistamaan peräkärryn päällä olevan moottorikelkan ympäriltä lumet, josko sillä jossakin vaiheessa vielä tälle talvelle ajellaan. Nyt on sitten havillista aikaa taas seurata maailmantilannetta. Tuo Yhdysvaltain presidentin eilinen puhe oli erittäin mielenkiintoinen. Sitä kyllä on syytä Suomessakin makustella. Onhan täällä lähempänäkin mielenkiinnon kohteita: Aluevaalit 23.01.2022 klo 09.00-20.00. Tänään Ylen mielipidekysely antoi jo osviittaa vaalien yllätyksellisyydestä. Olen ehkä itse arvioinut Keskustan aluevaltuutettujen määrän Lapin hyvinvointialueella alakanttiin. No - sunnuntai-iltana se nähdään.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päärakennuksen takkapesään tulet - tuttu juttu. Aamun lehdet - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - haettuani ja kahvittelun yhteydessä luettuani/selailtuani totean, että vielä muutaman päivän saa katsella toinen toistaan vakuuttavampia aluevaaliehdokkaita kuvina ja heidän ajatuksiaan teksteinä. Se on sitten siinä: Lapin hyvinvointialueelle 425 ehdokkaasta valitaan 59 aluevaltuutettua. Ennakkoäänestys on ohi, Kemissä ennakkoäänestysprosentti oli 27%:n pinnassa. Lopullinen äänestysprosentti jäänee alle viidenkymmenen... Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 23.01.2022. Sunnuntai-iltana oletettavasti jotakuinkin varmat tulokset alkavat olla selvillä. Mielenkiintoista. Niin - tänään keskiviikkona 19.01.2022 ei ole oikeastaan mitään kummempaa tekemistä. Jospahan olisi vaan...

Blogisivuni taustatietoja - kyllä...

Blogisivuni taustatietoja - kyllä... Olen aina silloin tällöin muistuttanut lukijoitani omasta Blogisivustani. Aloitin siihen kirjoittamisen 01.07.2014 lähinnä siksi, että mielestäni en saanut tekstejäni esiin paikallislehdissä omasta mielestäni riittävästi. Muistaakseni nuorempi pojistamme Timo, Helsingin Vuosaaren Aurinkolahdessa käydesämme totesi:"Ala kirjoittaa omalle Blogisivulle." Tällä hetkellä tekstejä on 6781 kpl, niitä on käyty lueskelemassa 551004 kertaa ja niitä on kommentoitu 91 kertaa - surkean vähän. Toki onhan minulle tämän tästä mainittu: "Miksi ihmeessä kirjoitat niin paljon. Onko sinun pakko puuttua kaikkeen? Enhän minä loppujen lopuksi puutu kuin hyvin vähiin asioihin. Sen havainnon olen tehnyt, että mitä vakavampaan, tärkeämpään asiaan puutun, kirjoitan, sitä vähemmän siihen puututaan, kommentoidaan. Tuntuu siltä, että monia asioista yritetään "vaieta kuoliaaksi". Yksi em. tyyppinen asia on Suomen Nato-asia. Tuntuu siltä, että suomalaiset elävät unessa - valitettavasti...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien alkaessa saimme ihailla upeaa, punaista itäistä auringonnousutaivasta - valoa kohti olemme kaikesta maailmansählingistä huolimatta menossa. Tietokoneen avattuani totesin, että punaisella näyttää Helsingin pörssin värikin olevan - murheellista. Edellisestä huolimatta tai juuri siitä syystä lähden hetken päästä tontin kulmalle - nollaamaan ajatuksia - luomaan reitin kompostilaatikolle (entinen iso, lasikuituinen, tuunattu roskalaatikko) ja maakellarille. Samalla käväisen tarkistamassa, mikä on jäljellä olevien, vähäisten perunoiden olotila. Todennäköisesti kaikki hyvin... Homma hoidettu ja kaikki siltä osin hyvin. Intouduin samalla kesäautoamme eli VW Doppel TD vm.1989 lapiomaan päärakennuksen päädystä lumesta sen verran esiin, että olisin avannut ovet ja kokeillut käynnistää. Ovet lukossa. Suihkautin hiukan lukkosulaa, eivät auenneet. Varma konsti on hiustenkuivaajan käyttö. Sen teen jossakin myöhäisemmässä vaiheessa, kun on havillista aikaa ja hotsettaa. Voi olla, että silloin joutuu akkua hiukan herättelemään tai sitten ei...

Nettiseurantaa - kyllä...

Kirjoitin tänään päivällä muun muassa: Voi olla, että iltapäivällä/illansuussa seurailen maailman tapahtumia. Tällä hetkellä tuntuu olevan rauhallista. Aivan kuin Euroopassa neuvotteluähkyn ja mediapullistelun sijaan vedetään henkeä... Olen seurannut netissä jonkin verran, mitä Kazakstanissa tällä hetkellä tapahtuu ja on viime päivinä tapahtunut. Toki olen ainoastaan mediatietojen ja monista eri lähteistä saatujen/katsottujen videopätkien varassa. Facebookin Watch-napin alta löytyy video-/uutispätkiä joka lähtöön. Näyttää siltä, että vuosikymmeniä hallinnut klaani on ajettu sivuraiteelle ja nykyiset vallanpitäjät vahvistavat asemiaan seuraavaa yhteenottoa odotellessa... Venäjän johtaman kollektiivisen turvallisuusjärjestön CSTO:n maat kävivät sotakalustoineen ainakin suurimmissa kaupungeissa näyttäytymässä. Venäjä siis lähetti entiseen neuvostotasavaltaan joukkoja "rauhanturvaustehtävään" vakauttamaan tilannetta. Ilmeisesti joukkoja vedetään juuri tällä hetkellä takaisin - medianäyttävästi. Aika tutun näköistä tuo mielenosoittajien kuriin ja nuhteeseen saattaminen näyttää olevan, samanlaista kuin Venäjällä esim. Moskovan mielenosoitusten yhteydessä samoin kuin taannoin Valko-Venäjällä Minskissä. Murheellista, että mielenosoittajia ja vallanpitäjiä/järjestyksen pitäjiä on mediatietojen mukaan yli 200 kuollut ja satoja haavoittunut. Mielenosoittajia on tuhansia vangittu. Videokuvien perusteella Kazakstanissa oli muutaman päivän täysi kaaos: Tuhottiin kiinteistöjä, ryösteltiin kauppoja, poltettiin autoja, jne. ... Katseltuani useita kymmeniä videopätkiä, useita kahteen jopa kolmeenkin kertaan olen tehnyt ainakin yhden myönteisen havainnon. On ollut havaittavissa, että Venäjän, Valko-Venäjän ja jopa Kazakstanin presidentillä on ollut kevyt hymynhäive kasvoilla joissakin viimeisimmissä videopätkissä. Jospa sillä on myönteinen merkitys myös Euroopan kiristyneeseen valtapolitiikkatilanteeseen. Mene ja tiedä.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin pihalle, aluksi etupihalle, sillä tuuli oli kinostanut sen verran lunta, että hyötyliikunnalle oli tarvetta. Voi olla, että iltapäivällä intoudun vielä menemään takapihallekin. Sovin hetki sitten ajan Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille helmikuun alkupuolelle, tarvetta hiusten leikkaukseen ja parran siistimiseen on taas ilmennyt. Siellähän asia on viime vuosina/vuosikymmeninä pääasiassa hoitunut... Käväisin sisällä ja lähdin pihalle ajatuksena takapihan lumien kolaus kulku-urilta. Ulos astuessani kävi mielessä - perkele, suomalaisten suosituin kirosana. Aura-auto oli taas käynyt rapaamassa Kainuunkatua ja tietysti meidän liittymiin heittänyt kunnon mällit. Taannoin eli kauan sitten ohjeistin tuttua aura-autonkuljettajaa tyyliin: "Voisitko ajaa ensimmäisen ajokerran välillä toisinkin päin?" Hän ymmärsi tuskani. Silloin mällit olivat välillä monta kertaa suuremmat kuin nykyisin. Menin takapihalle saatuani liittymät - taas kerran - puhtaiksi. Vaimoni tuli kaupungilta kauppa- ja asiointireissulta ja tuli katselemaan touhujani. "Oletko sinä ollut lumihommissa koko ajan?" hän kysyi. Totesin, että en sentään mutta melkein. Hän kysyi lisäksi, tunnenko nykyisen aura-autonkuljettajan. Sanoin, että en mutta jos satun olemaan pihalla niin hyvä häntä olisi jututtaa ohi kulkiessaan... Voi olla, että iltapäivällä/illansuussa seurailen maailman tapahtumia. Tällä hetkellä tuntuu olevan rauhallista. Aivan kuin Euroopassa neuvotteluähkyn ja mediapullistelun sijaan vedetään henkeä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävimme - minä ja vaimoni - hetki sitten merenjäällä. Yritimme ensin Hahtisaaresta, mutta rannassa oli vettä. Ajoimme sisäsataamaan, josta pääsimme jalkojamme kastelematta jäälle. Kävelimme moottorikelkkauraa pitkin Kojukallion ja Selkäsaaren pohjoispään seutuville, osittain pehmeää ja epätasaista. Jään päällä lunta maksimissaan 20 cm. Mökkirannan tuntumassa laajalla alueella tummaa/ruskeaa, oletettavasti jään pinnalla osittain vettä. Sinne katsellessani sanoin vaimolleni, että kotiin tultuamme otan yhteyttä kaivinkonemieheemme eli Kärjen Untoon. Hänellä on iso kaivinkone Selkäsaaressa. Hän ruoppasi näihin aikoihin vuonna 2013 jään päältä meille väylän ja muokkasi rannan. Väylän osalta ruoppaus on uusittava. Viime kesä oli mökkikäyntien osalta erityisen vaikeaa matalan veden ja hankalien tuulten vuoksi. Muutama pilkkijä oli jäällä ja moottorikelkkaletka, vajaa 20 kelkkaa tuli Tornion suunnasta, ajelivat Lumilinnalle. Mukava ensipistäytyminen merenjäällä tälle talvelle...

Olemme jo puolessa välissä tammikuuta 2022 - kyllä...

Olemme jo puolessa välissä tammikuuta 2022 - kyllä... Aika kuluu kuin siivillä, viikot vilahtavat silmissä. Käänsin pöytäkalenteristani uuden viikon esille. Minulla on ainoastaan yksi mahdollinen kokous, mikäli varajäsenenä on tarvetta mennä paikan päälle... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään ja sytytin saman tien tulet. Käväisen kohta hakemassa korillisen puita, klapeja sisälle kuivumaan/lämpenemään. Siinäpä ne tämän sunnuntaipäivän työt taitavat ollakin. Todennäköisesti seurailen Facebook-foorumilta "itämaiden" eli Venäjän, entistä Neuvostoliitosta irtaantuneiden valtioiden mukaan lukien Ukrainan sekä Turkin videonpätkiä. Lähinnä juuri tällä hetkellä tuo Kazakstanin tilanne kiinnostaa/huolestuttaakin. Miksi? Siksi, että silläkin on vaikutusta Euroopan turvallisuustilanteeseen välillisesti. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Toki Itämeren tapahtumat ovat huomattavasti enemmän esillä globaalimediassa...

On mukavan rento tunne, kun ei ole koskaan - omasta mielestä - kiirettä...

On mukavan rento tunne, kun ei ole koskaan - omasta mielestä - kiirettä... Edellä oleva ajatus kävi eilen mielessä istuessani autossa kauppareissullamme ja nähdessäni tutun henkilön kiiruhtavan hänelle perinteiseen, jokaviikkoisen kokoukseen, tapahtumaan. Edellisessä elämässäni eli ollessani opetustyössä ammatillisella sektorilla sekä ammattijärjestöasioissa opetus- ja insinööriasioissa, en silloinkaan kokenut koskaan olevani kiireinen. Vaikka siihen maailman aikaan oli kokouksia tämän tästä Kehä III:n sisäpuolellakin. Viime aikoina olen karsinut lähes kaiken turhan ja omasta mielestäni lähes turhanpäiväisen elämästäni pois. Voi olla, että vielä tämän vuoden aikana jättäydyn pois tämänhetkisistä yhdistyskuvioista. Viimeksi pidettyjen kuntavaalien luottamustoimet hoidan luonnollisesti parhaan kykyni mukaan kuluvalla valtuustokaudella, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole. Tämän hetkisissä luottamustoimissa on ihan nokko - entiseen verrattuna uuttakin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamun Lapin Kansa-lehteä lueskellessani kiinnitin huomiota pääkirjoitukseen, jossa tuskailtiin aluevaaliäänestyksen vaikeudesta - aiheesta. Miksi? Siksi, että kaikki ryhmittymät lupaavat lähes samaa ja pääasiassa visusti vaikenevat, miten rahoitus jatkossa järjestetään. No oli niin tai näin oman osuutemme - minä ja vaimoni - olemme eilen tehneet: Käyneet ennakkoäänestämässä Kemin kulttuurikeskuksessa. Äänestyspaikalla homma toimi asiallisesti ja väljästi. Tänään olisi havillista aikaa lähteä ulos vaikka jäällä käväisemään. Aamun lehteä hakiessani totesin kohtuullisen vinkan puhaltelevan. Ulos lähteminen on luonnollisesti vaatetuskysymys...

Mitä tänään tähän asti...

Peinteisten aamutoimien jälkeen tuttua toimintaa eli puut päärakennuksen takkapesään ja korillinen puita, klapeja puu- ja varastokatoksesta sisään kuivumaan/lämpenemään. Päivän kauppareissun yhteydessä todennäköisesti käymme ennakkoon äänestämässä aluevaaleissa ettei jää viimetippaan... Kyllä - muovit viety City Marketin keräyspisteeseen ja äänestys suoritettu kulttuurikeskuksessa. Samalla tutustuimme taidemuseon näyttelyyn ja historiallisen museon taidenäyttelyyn ja videoesityksiin Veitsiluotoon liittyvänä - ties monettako kertaa. Ajelimme sisäsataman ja Mansikkanokan kautta. Uusi Lumilinna on hahmottumassa. Kotiin ajellessamme pysähdyimme K-Markettiin ja ostimme esipaistetun vehnäpullapussin. Ne - 14 kpl - on paistettu ja päärakennuksessamme on mahtava pullan tuoksu. Nyt juomme aluevaalikahvit...

Ensimmäiset aluevaalit 23.01.2022 - kyllä ja ennakkoäänestys jo käynnissä...

Ensimmäiset aluevaalit 23.01.2022 - kyllä ja ennakkoäänestys jo käynnissä... Kirjoitin muutama päivä sitten muun muassa seuraavaa: Nyt on kyllä pakko tunnustaa, että tällä hetkellä en tiedä, kenelle ääneni antaisin. Hyviä ja vieläkin parempia ehdokkaita on listoilla paljon... Kävimme hetki sitten iltakahvittelun yhteydessä läpi aluevaalimainoksia. Mielestäni kävimme avoimesti läpi eri vaihtoehtoja ja päädyimme yksimielisesti Keskustan listalle. Sovimme työnjaosta: Vaimoni äänestää naista ja minä miestä. Eiköhän se henkilö nyt löydy viimeistään siinä vaiheessa, kun äänestyskopissa listaa selailemme...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani totesin hyötyliikunnan olevan kohta edessä. Lumiaura oli käväissyt yöllä Kainuunkadulla. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja siirryin pihalle lumitöihin. Lähden kohtapuolin pistämään tulet myös Pikkupuolen takkaan. Paljon puhuttuja/meuhkattuja pienhiukkasia on kohta ilmassa ihan nokko. Pikkupuolelle saamme puolenpäivän aikoihin vieraan, joka ei ole meillä aikaisemmin käynytkään. Mielenkiintoista.

Miten säästää veronmaksien rahaa? Otetaan niin sanottu maalaisjärki käyttöön - kyllä...

Miten säästää veronmaksien rahaa? Otetaan niin sanottu maalaisjärki käyttöön - kyllä... Lueskelin hetki sitten Lounais-Lappi-lehdestä erittäin asiallisen artikkelin > Minne veneet säilöön tulevina vuosina? Asia ei ole Kemissä ensimmäistä kertaa esillä eikä varmaan viimeistäkään kertaa. Itseäkin se on koskettanut ja koskettaa vielä varmaan tulevaisuudessakin. Mielestäni artikkelissa veneilyn asiantuntijat toivat esiin näkemyksiään, jotka toivottavasti/oletettavasti otettaan aidosti jatkossa huomioon. En malta olla kirjoittamatta omaa näkemystäni tähän asiaan, joka tukee em. sanomaa. Otetaan Kemissä - kerrankin - niin sanottu maalaisjärki käyttöön. Se merkitsee sitä, että ei aleta turhaan rakentamaan mitään uusia veneiden säilytyspaikkoja. Säästyy aika tukko riihikuivaa rahaa... Nimenomaan purjeveneet kuuluvat ehdottomasti Uleninrannan maisemaan. Upea näky, kun ne ovat huolellisesti nostettu riviin ja asiallisesti suojattu. Mansikkanokan aluetta voi - niinkuin artikkelissakin todetaan - tiivistää ja asiallisesti aidata. Mielestäni laituri-/venepaikkamaksuun pitää sisällyttää talvisäilytysmahdollisuus. Vaikka veneilykausi Perämeren pohjukassa on lyhyt, en usko veneilijöiden isommasti äkisevän kohtuullisesta laituri-/venepaikkamaksuun liittyvästä indeksitarkistuksesta - korotuksesta.

Mitä tänään tähän asti...

Pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen aamulehteä hakiessani totesin, että kohtapuolin on hyötyliikuntaa edessä, nuoskalunta oli tuuli kinostanut sen verran liittymiin ja takapihalle. Lehdet näyttävät olevan täynnä toinen toistaan pätevämpiä, kykenevämpiä aluevaaliehdokkaita. He tekevät aktiivisesti itseään tykö vaalikarjalle - meille äänestäjille. Tänään keskiviikkona on ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä. Lapin hyvinvointialueelle valitaan 425 ehdokkaasta 59 aluevaltuutettua. Nyt on kyllä pakko tunnustaa, että tällä hetkellä en tiedä, kenelle ääneni antaisin. Hyviä ja vieläkin parempia ehdokkaita on listoilla paljon... Hyötyliikuntarupeama on suoritettu. Nyt on aikaa vilkaista, mitä maailmalla on tapahtunut/tapahtumassa. Erityisesti seuraan, mitä Kazakstanissa tapahtuu. Mediapätkissä vilahtelevat Venäjän armeijan "rauhanenkelit", jotka syöksyivät sutena paikalle. Hymyssä suin nuoret, hampaisiin saakka aseistetut nuoret sotilaat "turvaavat elintärkeitä kohteita". Jos niin niin hyvä niin, toivottavasti heidät säällisessä ajassa lennätetään sotakalustoineen sieltä takaisin tukikohtiinsa kotimaahan... Tämä Kazakstanin sotakalusto-operaatio miehistöineen oli Venäjän nykyhallinnon/liittolaisten tilaama väliintulo, kun Itä-Ukraina-uhoaminen ei saavuta toivottua tulosta. Täytyy joutessaan jotakin mediaseksikästä touhuta, pysyy framilla lööpeissä...

Kevyttä autoasiaa illansuussa - kyllä...

Minulla tekstit ovat olleet turhan vakavan sorttisia viime aikoina, joten kevennetään ainakin tälle illalle. Facebook-foorumilla näyttöruudun oikeassa kulmassa oli Rinta-Joupin Autoliikkeen mainos Mersusta. MERCEDES-BENZ SEL 300 - Leimaa 20.6.22 asti!, Suomi-auto, 2-omistajalta, Ilmastointi, Metalliväri sininen, Automaatti, Bensiini. Käyttöönottovuosi 1989 / Ajettu: 253 000 km Hinta oli 11900 euroa. Varmaan tuolle autolle ostaja löytyy. Kuvista päätellen siistin näköinen perusauto, aikanaan ollut varustetasoltaan monipuolinen, lähennellyt luksusta... Jäin mietiskelemään tuon meidän Mersumme kohtaloa, jolle olemme kolmas omistaja ja jonka olemme ottaneet ensimmäistä kertaa ympärivuotiseen käyttöön. Katsastamme sen kohtapuolin. Niin kuin tekstejäni seuraava lukija muistanee, auto ei taannoin kelvannut yhdellekään autoliikkeelle Meri-Lapissa. Auto on kuulemma liian vanha. Se on MERCEDES-BETZ 200 E vuosimalli 1998, ajettu 141 000 km. Siis lähes 10 vuotta nuorempi auto kuin muun muassa edellä oleva ja ajokilometrit yli 100 000 km vähemmän. Siisti perusauto...