torstai 26. lokakuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 74...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtosäännön muuttaminen sekä siihen liittyvät virkajärjestelyt

Monien vaiheiden päätteeksi em. asiakokonaisuuteen liittyi terveydenhuollon johtajan viran perustaminen ja aukijulistaminen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti julistaa haettavaksi terveydenhuollonvakinaisen viran täytettäväksi 1.1.2006 ja määrittellyin kelpoisuusehdoin.

Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke

Sisäasiainministeriö on asettanut 11.5.2005 kunta- ja palvelurakennehankkeen. Hankkeen käytännön toteutusta valmisteli ja ohjasi kunta- ja palvelurakenneryhmä, jonka puheenjohtajana oli alue- ja kuntaministeri Hanne Manninen. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Jukka Peltomäki.

Kemi-Tornio-seudulla kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmisteluvastuu oli Kemi-Tornio-seudun kehittämiskeskuksella.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti käydä lähetekeskustelun kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä merkitä tiedoksi uudistusta koskevan aineiston.

Osallistuminen "ikäihmisten laitoshoidon kehittäminen" hankkeeseen

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti hankkeen valtakunnallisen ikäihmisten laitoshoidon kehittämishankkeen yhteistyössä Stakesin kanssa. Hanke toteutetaan vuosina 2005-2007.

Hankkeeseen oli kutsuttu 10 kuntaa ja Kemi oli yksi hankkeeseen kutsutuista kunnista.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hakea mukaan ikäihmisten laitoshoidon kehittämishankkeeseen.
______________________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kymmenes kokous 10/2005 22.11.2005 klo 16.00-18.57 pidettiin Kaupunginteatterin lämpiössä.

Esityslistalla oli yksi asia:

Tapaaminen kaupunginhallituksen kanssa/Ajankohtaiset asiat

Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksestä järjestettävän lautakunnan ja kaupunginhallituksen neuvottelun puheenjohtajana oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Näätsaari.

Keskusteltavat/neuvoteltavat asiat:

- keskusjohdon/kehittämisosaston sekä sosiaali- ja terveystoimen johdon vuorovaikutus

- terveyspalvelujen laajuus ja järjestäminen

- vanhus- ja vammaispalvelujen laajuus ja järjestäminen

- kaupunginjohtajan esitys talousarvioksi vuodelle 2006

Ehdotus STJ Ståhle:

Sosiaali- ja terveyslautakunta keskustelee kaupunginhallituksenj kanssa esillä olevista ajankohtaisista asioista.

Päätös STLTK 22.11.2005:

Sosiaali- ja terveyslautakunta totesi neuvottelujen tarpeellisuuden ja että vastaavanlaisia tapaamisia voisi järjestää tulevaisuudessakin.

Sosiaali ja terveyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

______________________________________________________________________

Tähän oli tultu. Lähes vuoden jatkunut jatkuva vääntö sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä oli syytä katkaista tai ainakin vähentää, hälventää epäluuloja/väärinkäsityksiä puolin ja toisin.
Mahdollisesti itse - suhteellisen kokemattomana lautakuntajäsenenä - hiukan ylidramatisoin vallitsevaa tilannetta. Olin ehkä liian voimakkaasti myötäelänyt lautakunnan johtavien virkamiesten ja puheenjohtajan mukana havaitessani aika ajoin sen tuskan, joka heidän sisällään myllersi. Näin itse asian ajattelin olevan...

Enpä Kemin kaupungin kuntapäätöstapahtumassa niin runsasta "henkilökattausta" ole aikaisemmin aistinut. Kaupunginvaltuusto oli luonnollisesti asia erikseen.

Pöytäkirjan ulkopuolella on pakko avoimesti ja rehellisesti todeta, että varsinkin yhteispalaverin alkuvaiheessa tilanne, ilmapiiri oli jännittynyt, kireäkin. Kysymyksessä oli kuitenkin kaikkien kemiläisten yhteinen ongelma: Sosiaali- ja terveystoimen alueella paloi rahaa aivan liikaa vertailukuntiin verrattuna.
Sellainen oli sen aikainen näkemys. Mikäli olen oikein aistinut, tilanne on jotakuinkin sama tälläkin hetkellä.

Muistaakseni em. tilaisuudessa - adrenaliititason hiukan kohotessa - esitin luovan ratkaisumallin, jota en julkisesti rohkene kirjoittaa esiin...

Kyllä em. yhteispalaveri oli tarpeellinen ja se puhdisti ilmaa.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 73...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Ennen tekstisarjani jatkoa on aivan pakko kirjoittaa muutama rivi edellisestä. Lautakuntatyö on tärkeää. Minulla on tunne = paha pelko, että kemiläisessä kuntapolitiikassa kaikki eivät ymmärrä sen merkitystä.

Olen täysin samaa mieltä, että valtuustokauden 2005-2008 sosiaali- ja terveyslautakunnassa Risto Myyryn mainitsema voimakaksikko - minä ja Timo Juutinen - toimi. Sen itsekin ns. noviisina, aloittelijana olin aistivinani.

Tosin on aivan pakko mainita, että yhdessähän ne päätökset loppujen lopuksi tehtiin...
______________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan yhdeksäs 9/2005 03.11.2005 klo 15.10-19.10 pidettiin Mielenterveysasemalla Kauppakatu 5.

Esityslistalla oli mm. seuraavaa:

Mielenterveystyön kokonaissuunniteleman 2001-2010 päivitys 2005

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston 27.5.2002 hyväksymän Mielenterveystyön kokonaissuunniteleman 2001-2010 työsuunnitelman mukaisesti tehdyn päivityksen ja lähettää päivitetyn suunnitelman edelleen kaupunginhallitukselle/- valtuustolle.

Kemin keskusta-alueiden toimintaympäristön yleissuunnitelma

Kaupunginvaltuuston hyväksymänKemi-strategian keskeisenä tavoitteena oli työpaikkojen lisääminen ja väkiluvun kääntäminen kasvuun.
Tavoitteen toteuttamista varten kaupunginhallitus oli perustanut Kemin kaari-projektin. Kaupunginvaltuusto on taloussuunnitelmaa käsitellessäänhyväksynyt hankkeen yhdeksi Kemin kärkihankkeista.

Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että keskustan kävelykadun lisäksi suuunnitelmissa vilahti myös Musiikkitalo, joka sittemmin taas kerran - taloudellisten resurssien vähyyden vuoksi - unohtui.
Esillä oli myös kävelykadun sulanapitojärjestelmä ja yhteydet Corona-alueelle Karjalahdelle.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa - laajaan asiakokonaisuuteen - liittyvän, laaditun lausunnon Kemin keskusta-alueiden toimintaympäristön yleissuunnitelmasta.

Toiminnan ja talouden toteutumat 3/2005 sekä odotusarvot syyskuun 2005 toteutumien pohjalta

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti keskustelun jälkeen merkitä toiminnan ja talouden toteutumat 3/2005 sekä odotusarvot tiedoksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys vuoden 2005 talousarvioon

Nimenomaan tämän asiakokonaisuuden yhteydessä - näin pöytäkirjaa yli kymmenen vuoden jälkeenkin luettuna - palautuivat voimakkaasti mieleen lautakunnassa toteutetut toimenpiteet/ suunnttelupäällikön, vt. kaupunginjohtajan, taloustoimikunnan, kaupunginhallituksen näkemyksien välinen juopa, ristiriita. Oli tunne/epäilys, että lautakunnassa ei tehdä riittävästi töitä talouden tervehdyttämiseksi.

Kuitenkin on todettava: Vuosien 2005-2008 taloussuunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yksi keskeinen painoalue oli syrjäytymisen ehkäisyn sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemisen ohellatarveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden rakennemuutos. Tavoitteena oli siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle esitysosan mukaisen selvityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennemuutoksen etenemisestä sekä liitteen mukaisen talouden ja palveluiden tasapainottamisohjelman.

Lautakunta päätti esittää 1.9.2005 §557 päätöstä täydentäen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle sosiaali- ja terveyspalveluiden tulomäärärahan korottamista 100.000 euron sijasta 414.000 eurolla sekä menomäärärahan korottamista 4.088.000 euron sijasta 4.500.000 eurolla nettoylityksen kasvaessa näin 98.000 eurolla.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtosäännön muuttaminen sekä siihen liittyvät virkajärjestelyt

Monien vaiheiden päätteeksi em. asiakokonaisuuteen liittyi terveydenhuollon johtajan viran perustaminen ja aukijulistaminen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti julistaa haettavaksi terveydenhuollonvakinaisen viran täytettäväksi 1.1.2006 ja määrittellyin kelpoisuusehdoin.

Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke

Sisäasiainministeriö on asettanut 11.5.2005 kunta- ja palvelurakennehankkeen. Hankkeen käytännön toteutusta valmisteli ja ohjasi kunta- ja palvelurakenneryhmä, jonka puheenjohtajana oli alue- ja kuntaministeri Hanne Manninen. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Jukka Peltomäki.

Kemi-Tornio-seudulla kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmisteluvastuu oli Kemi-Tornio-seudun kehittämiskeskuksella.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti käydä lähetekeskustelun kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä merkitä tiedoksi uudistusta koskevan aineiston.

Osallistuminen "ikäihmisten laitoshoidon kehittäminen" hankkeeseen

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti hankkeen valtakunnallisen ikäihmisten laitoshoidon kehittämishankkeen yhteistyössä Stakesin kanssa. Hanke toteutetaan vuosina 2005-2007.

Hankkeeseen oli kutsuttu 10 kuntaa ja Kemi oli yksi hankkeeseen kutsutuista kunnista.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hakea mukaan ikäihmisten laitoshoidon kehittämishankkeeseen.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Miten tullaan poliitikoksi ...

Kirjoitin eilen mm. seuraavaa:

Kuinka ollakaan silmiini osui myös taannoisen kemiläisen keskustalaiskuntapoliitikon Pentti Ilvesluodon kirjanen vuodelta 2000 nimeltään: Miten tullaan poliitikoksi. Pentti oli sen kirjoittanut silloisen kuntavaalikampanjansa rahoittamiseksi. Mukavaa tekstiä, jonka aikanaan luin.

Ilmeisesti en riittävän tarkasti, sillä minusta ei ole tullut eikä taida tullakaan kivenkovaa kyynärpääpoliitikkoa pusi-pusi-hali-hali - elementteineen...
________________________________________________________________________
Luin Pentin kirjasen uudestaan. Kyllä - edelleen on avoimesti todettava, että Pentti on asiallisenrennosti ja ruohonjuuritason huumorilla onnistunut saamaan mielenkiintoisen koosteen aikaan.
Kyllä siitä löytyy myös ohjeita - Miten tullaan poliitikoksi - joten nykyisin poliitikoksi pyrkivän kannattaan tutustua teokseen, jos sellaisen saa jostain käsiinsä...

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 72...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Olin ensimmäistä kertaa mukana keskustelemassa ja omalta osaltani päättämässä esityksestä seuraavan vuoden talousarvioiksi Kemin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.

Kyllä avoimesti on todettava, että käsiteltävät luvut "lähes päätä huippasivat" varsinkin, kun itse ne vielä "käänsin" markoiksi.
Luvut olivat suuria ja mieltä jäyti vielä ennakkopelko, että nekään eivät riitä, ylityksiä tulee ja raamit paukkuvat ja sitä myötä pyyhkeitä/urputusta on odotettavissa...

Kyllä monesti mietin ensimmäisen sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden lähestyessä loppua, miten tiukilla virkamiehet ovat, nimenomaan sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Ståhle.
Lautakunnan puheenjohtajan Risto Myyryn rooli ei myöskään ollut kadehdittava, pintaa hän varmaan oli joutunut koventamaan, kun iholle käytiin aivan varmasti jatkuvasti.
________________________________________________________________________

Käväisin uteliaisuuttani Kari Hanhisuannon Facebook-sivulla. Lueskelin pätkän hänen ja Risto Myyryn keskustelua, josta en kerta kaikkiaan malta olla lainaamatta alla olevaa Riston repliikkiä:

Se on Kari totta, että lautakunta työ on merkittävä paikka jäsennelle vaikuttaa kuntalaisten asioihin, jossa politiikalla ei ole suurtakaan merkitystä. Olen monesti hiljaisuudessa miettinyt menneitä aikoja, ja aikaa kun olin kunnallispolitiikassa, Olin sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen koko koko sen ajan kun olin kunnallispolitiikassa mukana, toimien lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sosiaalijaoston puheenjohtajana, se oli vaikuttamisen aikaa. Minulla oli myös ilo olla lautakunnassa samaan aikaan kun siellä oli nyt jo esmennyt Timo Juutinen, joka myös toimi lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Olen todennut joskus vähän itsekkäästi, että silloin kun Timpan kanssa olimme lautakunnassa saimme siellä silloisten lautakuntien aikana paljon aikaan. Olimme voima kaksikko jollaista ei aivan heti Kemin kunnallispolitiikassa nähdä.

Ennen tekstisarjani jatkoa on aivan pakko kirjoittaa muutama rivi edellisestä. Lautakuntatyö on tärkeää. Minulla on tunne = paha pelko, että kemiläisessä kuntapolitiikassa kaikki eivät ymmärrä sen merkitystä.

Olen täysin samaa mieltä, että valtuustokauden 2005-2008 sosiaali- ja terveyslautakunnassa Risto Myyryn mainitsema voimakaksikko - minä ja Timo Juutinen - toimi. Sen itsekin ns. noviisina, aloittelijana olin aistivinani.

Tosin on aivan pakko mainita, että yhdessähän ne päätökset loppujen lopuksi tehtiin...

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 71...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi kokouksessaan 7.6.2005 laajan ja perusteellisen keskustelun terveyspalveluiden haasteista ja tulosalueen johtamisesta. Keskustelun ja perusteellisen pohdiskelun jälkeen lautakunta päätyi esittämään erillisen terveydenhuollon johtajan viran perustamista. Ko. järjestely edellyttää johtosäännön muuttamista.

Monien vaiheiden jälkeen (Kehrä, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto) asia eteni.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle perustettavaksi 1.1.2006 alkaen terveydenhuollon johtajan viran sekä vahvistettavaksi viran kelpoisuusehdot.
_______________________________________________________________________

Olen jo tovin odotellut, että saan näille teksteilleni asiallisia kommentteja mutta ei... kynnys julkisesti kommentoida näyttää olevan edelleen "taivaissa".

________________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kahdeksas kokous 8/2005 29.09.2005 klo 15.00-17.40 pidettiin Kemin kaupungintalon 9. kerroksen kokoushuone 3.

Esityslistalla oli mm. seuraavaa:

Talousarvion 2005 toteutuminen/tammi-elokuu, odotusarvot

Koko palvelualuen tammi-elokuun menojen toteutuman ja odotusarvon välinen erotus oli 2.806.900 euroa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi kuluvan vuoden tammi-elokuun toteutuman.

Länsi-Pohjan terveydenhuollon konsensus-seminaari 2.11.2005

Kemi-Tornion kehittämiskeskus ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestivät keskiviikkona 02.11.2005 klo 08.30-14.30 Kemissä (kulttuurikeskuksen pieni auditorio) terveydenhuollon seminaarin, jossa käsiteltiin palvelurakenteen muutosta ja terveyspiirin muodostamista Länsi-Pohjaan.
Seminaari oli tarkoitettu kuntien ja sairaanhoitopiirin hallitusten jäsenille ja valtuustojen puheenjohtajille, sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenille, kuntajohtajille ja toimialan viranhaltijoille. Seminaari oli maksuton.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti osallistua Länsi-Pohjan terveydenhuollon konsensus-seminaariin.

Koska itse oli vielä työelämässä, jätin em. tapahtuman väliin.

Taloussuunnitelma 2006-2009 ja talousarvio 2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi sosiaali- ja terveyspalveluiden taloussuunnitelman 2006-2009 ja talousarvion liitteen mukaisesti: menoarvio 57.849.000 euroa ja tuloarvio 7.507.000 euroa.

Esittää sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarvion sitovuudeksi kaupunginvaltuustoon nähden seuraavaa:
- hallintopalvelut
- soaiaalityö pl toimeentuloturva
- toimeentuloturva
- terveyspalvelut/oma toiminta
- erikoissairaanhoito
- vanhus- ja vammaispalvelut

jne. ...

Kyllähän siellä taas vilahti päätösesityksessäkin tuo lähes kirosanaksi muodostunut termi > kokonaisraami.

Osallistuminen Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailuunvuosilta 2005 ja 2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti osallistua Suomen kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailuun vuosilta 2005 ja 2006.

Lapisilähtöinen Länsi-Pohja-hankkeen ohjausryhmän esitykset

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi Lapsilähtöinen Länsi-Pohja- hankkeen tilanteen.
_________________________________________________________________________

Olin ensimmäistä kertaa mukana keskustelemassa ja omalta osaltani päättämässä esityksestä seuraavan vuoden talousarvioiksi Kemin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.

Kyllä avoimesti on todettava, että käsiteltävät luvut "lähes päätä huippasivat" varsinkin, kun itse ne vielä "käänsin" markoiksi.
Luvut olivat suuria ja mieltä jäyti vielä ennakkopelko, että nekään eivät riitä, ylityksiä tulee ja raamit paukkuvat ja sitä myötä pyyhkeitä/urputusta on odotettavissa...

Kyllä monesti mietin ensimmäisen sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden lähestyessä loppua, miten tiukilla virkamiehet ovat, nimenomaan sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Ståhle.
Lautakunnan puheenjohtajan Risto Myyryn rooli ei myöskään ollut kadehdittava, pintaa hän varmaan oli joutunut koventamaan, kun iholle käytiin aivan varmasti jatkuvasti.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Matti Vanhasen uutiskirje 1 ja vähän muutakin....

Sain Keskustan presidenttiehdokkaalta Matti Vanhaselta sähköpostin, uutiskirje 1. Kiitokset vaan.

Ostin aikanaan Timo Laanisen, Matti Vanhasen elämästä, kirjoittaman kirjan nimeltään: Se on ihan Matti. Kirjassa on Matin omistuskirjoituskin. Olen aikanaan kirjan lukenutkin. Otin sen juuri hetki sitten esiin kirjahyllystä.

Kuinka ollakaan silmiini osui myös taannoisen kemiläisen keskustalaiskuntapoliitikon Pentti Ilvesluodon kirjanen vuodelta 2000 nimeltään: Miten tullaan poliitikoksi. Pentti oli sen kirjoittanut silloisen kuntavaalikampanjansa rahoittamiseksi. Mukavaa tekstiä, jonka aikanaan luin.

Ilmeisesti en riittävän tarkasti, sillä minusta ei ole tullut eikä taida tullakaan kivenkovaa kyynärpääpoliitikkoa pusi-pusi-hali-hali - elementteineen...

Lähestyvistä presidentinvaaleista olen kirjoittanut aikaisemminkin, että ne on käytännössä jo käyty. Siksi ajattelen, että Matti Vanhanen katselee jo horisonttiin sitä seuraaviin presidentinvaaleihin...

Mutta itse asiaan eli Matin uutiskirje 1 sellaisenaan:

Hyvät ystävät

Presidentinvaalikampanjan keskustaväelle suunnattu avaus on pidetty. Iskulauseemme vaalikentille on pelkistetyn tinkimätön: Tehdään näistä vaalit. Siitähän kansanvallassa on kyse.

Asioista pitää keskustella, niihin pitää ottaa kantaa ja niihin pitää esittää ratkaisuja. Siksi Keskusta on olemassa. Ja siksi minä olen presidenttiehdokkaana.

Presidentinvaalit eivät tälläkään kertaa ole läpihuutojuttu tai kruunajaiset. Vaaleissa kansalaiset ratkaisevat Suomen suunnan kuudeksi vuodeksi. Nyt on aika näyttää, mitkä asiat meille ovat tärkeitä ja mitä arvoja edustamme.

Nämä vaalit ovat minulle tähänastisista henkilökohtaisesti tärkeimmät. Pitkän uran ja kokemuksen myötä palikat ovat ajattelussani loksahdelleet paikoilleen.

Minulla on selkeä näkemys siitä, miten ja mihin Suomea tulisi luotsata. Vision keskiössä ovat kansakunnan eheys, viisas ulkopolitiikka, uskottava, kansallinen puolustus sekä talouden itsellisyys, johon kuuluu olennaisesti energia- ja ruokaomavaraisuuden turvaaminen.

Haluan, että Suomen ulkopolitiikan kartalle palautetaan koko maailma. Tällä hetkellä puheet ja teot ovat keskittyneet perinteiseen turvallisuuspolitiikkaan, Itämeren alueelle. Yksi maailman vakaimmista merialueista täytyy toki pitää irti konflikteista jatkossakin, mutta turvallisuutemmekin nimissä katse on suunnattava kauemmas.

Ulkopolitiikassamme pitää oman lähialueemme lisäksi näkyä se, että ymmärrämme maailmanlaajuisia syy-seuraussuhteita. Suomen on oltava paljon nykyistä aloitteellisempi pakolaisuutta, terrorismia ja ilmastonmuutosta ehkäisevissä asioissa. Afrikan tilanteen vakavuus on ymmärrettävä. Euroopasta ei voi tulla afrikkalaisten tulevaisuuden maanosaa.

Olen myös todella huolissani jakolinjoista, jotka jäytävät yhteiskuntaamme. Suomi on ollut yhtenäinen kansa. Meillä on ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin todellisena vaarana, että kansa jakautuu. On monenlaista ääripäätä ja -ajattelua. Elämme omissa kuplissamme. Nyt jos koskaan sillanrakentajalle on tarvetta.

Presidentinvaaleista on tehtävä vaalit. Presidentin tai ehdokkaiden tehtävänä ei ole kannustaa kansaa jakautumaan, vaan löytämään yhteinen suunta. Tästä tulee myös manifestini otsikko Nyt ei valita puolia, vaan yhteinen suunta. Haluan olla suunnannäyttäjä.

Olen kiertänyt Suomea lähes liki 200 Ulkopolitiikkaa yhdessä –tilaisuudessa ja avannut ajatuksiani. Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka olette kutsuneet minut paikalle sekä kaikkia, joiden kanssa olen saanut keskustella.

Vaalien loppusuoralla en itse ehdi vierailla kaikkialla. Vaalityötä eri muodoissaan tarvitaan joka kunnassa – erityisesti siellä, missä en ole henkilökohtaisesti paikalla. Siksi tarjolla on käyttöönne eri muodoissa olevaa aineistoa

Täältä löydät tuoreimmat ajatukset, tilaisuudet ja muut kampanja-aineistot

Tällä videolla avaan ajatuksiani vaaleista tarkemmin Tätä videota voi näyttää tilaisuuksissa ja laittaa myös jakoon sosiaalisen median kautta

Tässä kaiken aikaa päivittyvää aineistoa hyödynnettäväksi sosiaalisessa mediassa

Vuonna 2006 sain luottamuksen 18,6 prosentilta suomalaisia. Suurin osa heistä äänestää näissäkin vaaleissa. Rohkaistaan ensin heidät liikkeelle ja hankitaan sitten yhteisvoimin lisää uusia kannattajia.

Edessämme oleva kampanja vaatii meiltä jokaiselta paljon. Uskotaan yhdessä asiaamme ja tehdään näistä vaalit!

Intoa vaalityöhön toivottaen
Matti Vanhanen

Apple Pay on esimakua maksamisen vallankumouksesta, joka koittaa vuodenvaihteessa...

Hmmmmm - vai niin - arvelen, että omaan maksukäytäntöön ei tule muutoksia. Perinteisellä pankkikortilla, riihikuivalla rahalla ja tarpeen mukaan kolikoillakin voi maksaa tulevaisuudessakin...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Apple Pay on esimakua maksamisen vallankumouksesta, joka koittaa vuodenvaihteessa

24.10.2017 10:44 | Päivitetty 24.10.2017 17:57

Finanssi Digitalous Käyttöjärjestelmät Puhelimet Rannelaitteet Sovellukset Pankit Teollisuus Elektroniikka

Lähimaksamista. Nykyään vain Android-käyttäjät voivat maksaa ostoksia puhelimella, mutta Apple Pay tuo tähän muutoksen. KUVA: CHRIS RATCLIFFE

Perinteisten pankkien on vaikeaa kilpailla niiden reviirille saapuvien suuryritysten kanssa.

Kauan odotettu Apple Pay -lähimaksupalvelu aloitti tiistaina Suomen markkinoilla. Mobiilisovellus mahdollistaa lähimaksamisen suoraan iPhoneilla ja Apple Watch -älykelloilla, joissa on maksamiseen vaadittava nfc-siru.

Apple täyttää melkoisen aukon lähimaksupalveluissa, sillä tähän mennessä lähimaksaminen on onnistunut vain Android-puhelimilla. Viime vuonna neljäsosa Suomessa myydyistä puhelimista oli iPhoneja.

Konsulttiyhtiö PwC Suomen partner arvioi aiemmin syksyllä Jan Bäckström uskoo, että iso osa iPhonen käyttäjistä haluaa ottaa sovelluksen käyttöönsä. Applen sovellus on korttimaksua monikäyttöisempi. Kortilla tehtävä lähimaksu on rajoitettu 25 euroon, kun taas Apple Paylla pystyy maksamaan isompia summia pelkällä sormenjälkitunnistuksella.

”Applen käyttäjät ovat olleet aktiivisia uusien teknologioiden käyttöönotossa, joten tämä vaikuttaa paljon siihen, miten lähimaksaminen kehittyy Suomessa."

Apple Pay tunkeutuu suoraan pankkien reviirille. Se vie pankeilta niin tuloja kuin asiakassuhteita.

”Eniten kärsivät ne pankit, joiden maksusovellukseen voi liittää vain pankin oman kortin.”

Vielä tänä vuonna Applen palvelu ei toimi ilman pankkien suostumusta heidän korttiensa käyttämiseen. Applen on siis neuvoteltava ehdoista ja korvauksista jokaisen pankin kanssa erikseen.

Ohjelmistoyhtiö Solinorin liiketoimintajohtajan Sami Karhusen mukaan pankkien on vaikeaa jättäytyä sopimuksista pois.

”Jos yksi suurista pankeista sallii sen asiakkailleen, syntyy kilpailijoille painetta seurata mukana."

Kun vuosi vaihtuu, tilanne muuttuu. Silloin astuu voimaan EU:n PSD2-maksupalveludirektiivi, joka myllää pankki- ja finanssisektorin kokonaan. Direktiivi pakottaa pankit avaamaan ulkopuolisille yrityksille pääsyn asiakkaidensa tileille.

Ensi vuodesta alkaen Applen ei enää tarvitse pyytää pankeilta lupia, eivätkä pankit voi periä siltä maksuja. Kun yhtiö on saanut jalansijan Euroopan markkinoilla, on aika laittaa iso vaihde päälle.

”Kyllä Apple varmasti hyödyntää direktiivin mahdollisuuksia laajemminkin. Tällä hetkellä Apple tarjoaa sovellusta terveyden tarkkailuun, jatkossa vastaavalla sovelluksella voisi tarkkailla varallisuutta.”

Applen markkina-asema on erinomainen, sillä yhtiö on rajoittanut lähimaksupalveluiden käyttöä puhelimillaan.

Applen lähimaksumarkkinoita hallitsee siis Apple yksin.

tiistai 24. lokakuuta 2017

Käyttöautojen paikanvaihtopäivä tänään...

Kesäautomme on VW Doppel TD vm. 1989 LLA-175, jolla on ajettu noin 310.000 km. Se on ollut taas koko kesän käytössämme ja muutama viikko sitten poistettu liikennekäytöstä. Se on parkkeerattu talviteloille päärakennuksemme päätyyn.

Talviautomme eli Land Rover Freelander vm. 2000 JER-15, jolla on ajettu noin 147.000 km, on ollut keväästä jatkuvassa käytössä, siihen vaihdettiin viime viikolla talvirankaat alle > talvi saa sen puolesta tulla.

Haltuumme on monien mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen joutunut > ostettu uusi käytetty auto.
Mercedes-Bentz E 200 vm. 1998 AIP-165, jolla on ajettu ainoastaan noin 136.000 km. Olemme kyseiselle autolle kolmas omistaja.
Se on ollut pois liikennekäytöstä päärakennuksen tallissa. Siirsin tänään sen päärakennuksemme päätyyn talvisäilytykseen.
Miksi?
Siksi, että talvi tulee, emme viitsi alkaa rapaamaan autonikkunoita ja lämpimällä autolla on mukava lähteä liikenteeseen. Toisin sanoen Lantikka on nyt päärakennuksen "talliautona".

Olemme päättäneet myydä sekä Mersun että Lantikan ja ostaa tilalle sopivan hiukan uudemman menopelin.
Todennäköisesti lähestyn paikallisia autoliikkeitä lähiaikoina "tositarkoituksella" ja aion seurata nettiä "sillä silmällä".
Jos emme saa kahta autoa vaihdossa liikkeelle, luotamme, että lähitulevaisuudessa edellä mainitulle Mersulle ja Lantikallekin löytyy uusi tarvitsija...

Toisin sanoen, jos tarvitset em. tyyppisen auton, tule keskustelemaan kanssamme niin hieraistaan kaupat.

Olemme realisteja käytettyjen autojen hintaa arvioidessa. Tosin mielestämme vuosimalli ratkaisee liian paljon hintaa määritettäessä.

Huomio laiskan työläisen pomo, lääke löytyy 40-luvun työnjohto-opeista...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

Ohto Oksalan Työn psykologia (1948) -teoksen mukaan sielulliselle väsymykselle on usein selkeä syy: epämääräiset kesken jäävät työtehtävät, jotka kasvattavat sielullista velkaa.

Kyllä! Ohto Oksala oli aikanaan oikeassa. Kesken jäävät ja tekemättömät työt rassaavat takuuvarmasti tämänkin päivän tekijää.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Mona Mannevuon kolumni: Huomio laiskan työläisen pomo, lääke löytyy 40-luvun työnjohto-opeista

Työntekijöiden motivaation puutetta jaksetaan nykyisin haukkua. 40-luvun opaskirjassa sille sentään löydettiin syykin ja vika oli työnjohdossa, kirjoittaa Mona Mannevuo.

Työuupumus

24.10.2017 klo 07:15

Yle

Jaa artikkeli Facebookissa461

Jaa artikkeli Twitterissä

Suomalaisessa työelämäkeskustelussa toistuvat vuodesta toiseen tutut teemat. Yhtäältä työkansalaisia torutaan kehnosta työtehosta ja intohimon puutteesta. Toisaalta työuupumuksen ja masennuksen yhdistelmä vaikuttaa olevan uusi kansansairaus.

Suomalaisen työntekijän intohimoa ja sisukkuutta arvioidaan yllättävän usein vertailuilla yhdysvaltalaiseen työkulttuuriin(siirryt toiseen palveluun). Vertailevan pohdinnan lopputulos on aina sama: yhdysvaltalaisiin verrattuna suomalaiset pääsevät työelämässä helpolla, joten uupumisen ja valittamisen syynä on huono asenne ja heikko luonne.

Työntekijää on tapana verrata myös menneiden aikojen suomalaiseen työläiseen, joka oli uuttera ja sisukas. Käytetyin esimerkki sisukkuudesta lienee suota kuokkiva Koskelan Jussi. Vähemmälle huomiolle jää se, että pappilan sinnikäs torppari on fiktiivinen hahmo, joka on myös yrmeä ja uupunut jatkuvien kipujen ja vastoinkäymisten takia.

Sisukkuuden katoamisesta syytetään etenkin nuorisoa, jonka epäillään(siirryt toiseen palveluun) sairauslomailevan eli saikuttelevan ja elävän keskellä harhaisia työelämään liittyviä kuvitelmia. Erityisen järkyttävää näyttää olevan se, että nuoret kuvittelevat töissä olevan miellyttävä ja keskusteleva ilmapiiri.

Tovi sitten epäily työntekijöiden saikuttelusta eteni niin pitkälle, että Yle teetti aiheesta Taloustutkimuksen kanssa kyselyn. Kyselyn tuloksien mukaan saikuttelun sijaan yleisempää on tulla sairaana töihin. Tutkimusasetelmaa tosin voi kyseenalaistaa.

Myytit suota kuokkivasta Jussista käyttökelpoisia etenkin silloin, kun julkisen sektorin työntekijöitä halutaan läimäyttää korville

Ensinnäkin, ovela saikuttelija ei myönnä kyselyssä saikuttelevansa. Toiseksi, sairauslomat ovat yhä useammin harmaalla alueella eli niitä saadaan työhön liittyvistä syistä, jotka eivät ole selkeitä sairauksia. Epämääräistä unettomuutta, huonovointisuutta ja masennusta aiheuttavat esimerkiksi työpaikkakiusaaminen ja työuupumus.

Sisun tai intohimon puute ei liene ainoa syy sille, että joka päivä kahdeksan työikäistä päätyy mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tarinat laiskureista ja saikuttelijoista tempaavat mukaansa, koska ne tarjoavat yksinkertaisen selitysmallin työelämän ongelmiin, jotka ovat usein rakenteellisia ja monimutkaisia.

Otetaan esimerkki monimutkaisesta ongelmasta: Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksen ja teho-osaston julkisuuteen tulleet vajaamiehitykseen ja kiireeseen liittyvät ongelmat.

Tilastollisesta näkökulmasta ei näyttänyt siltä, että KYSin tilanne olisi erityisen pulmallinen. Sairaala toimi erinomaisesti kaikilla mittareilla. Numerot ja vertailut eivät kerro henkilökunnan uupumuksesta tai eettistä kuormasta saati niihin liittyvistä mahdollisista riskeistä.

Sielulliselle väsymykselle on usein selkeä syy: epämääräiset kesken jäävät työtehtävät, jotka kasvattavat sielullista velkaa (1948)

Myytit suota kuokkivasta Jussista ja yhdysvaltalaisesta työelämästä ovat käyttökelpoisia etenkin silloin, kun julkisen sektorin työntekijöitä halutaan läimäyttää korville oletetusta tehottomuudesta. Moittiminen tiivistyy väitteisiin lyhyistä työajoista ja pitkistä lomista.

Epämääräinen sisupuhe ja erilaisissa työkulttuureissa toimivien työntekijöiden vertailu ei ole rakentavaa eikä perusteltua. Keskustelujen monipuolistamiseksi työelämään liittyvät väitteet tulisi asettaa aina kulttuuriseen ja työtehtävään liittyvään kontekstiin.

Työuupumus ei ole Suomessa uusi ilmiö. Se tunnettiin myös 1940-luvun työnjohto-opeissa nimellä sielullinen väsymys.

Ohto Oksalan Työn psykologia (1948) -teoksen mukaan sielulliselle väsymykselle on usein selkeä syy: epämääräiset kesken jäävät työtehtävät, jotka kasvattavat sielullista velkaa.

Oksala tarjoaa työtehon ylläpitämiseen ja kohentamiseen selkeitä työnjohdollisia sääntöjä, joita ei saa rikkoa.

Ensinnäkin, suoritettavien töiden tulee muodostaa kokonaisuus, jonka suorittaja on omaksunut, ymmärtänyt ja jonka hän näkee mielekkääksi.

Toiseksi, työt ja tehtävät on jaettava niin, että ne on mahdollista suorittaa kukin kerrallaan viivyttelemättä ja kunnollisesti loppuun saakka.

Mikäli sääntöjä rikotaan, seurauksena on hermostumisilmiö ja sielullinen ahdistus. Toisin sanoen työuupumus(siirryt toiseen palveluun) eli häiriötila, jota luonnehtii uupumusasteinen väsymys ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.

2010-luvun työmarkkinoilla työntekijä ei uskalla poistua ovet paukkuen kohti uusia haasteita

Oksalan mukaan sielullinen velka kasaantuu vähitellen. Ensin tulee ajatussynti, työn kiroaminen hiljaa mielessään. Seuraavaksi seuraa pyrkimys työtehtävien ja olosuhteiden muuttamiseen. Mikäli vastarinta sivuutetaan laiskureiden valituksena – kuten usein käy – seurauksena on työtehon huononeminen. Opitut asiat alkavat unohtua, sählääminen lisääntyy ja työ muuttuu tulipalojen sammuttamiseksi.

Lopulta ristiriita työn ja itsetunnon välillä kasvaa niin suureksi, että työntekijä luovuttaa. Oksalan mukaan tässä vaiheessa kuumaveriset heittävät tavaransa seinään, haukkuvat työnjohdon ja lähtevät etsimään otollisempia olosuhteita.

2010-luvun työmarkkinoilla työntekijä ei uskalla poistua ovet paukkuen kohti uusia haasteita. Neljäs vaihe tunnetaankin nykyään käsitteellä harmaalla alueella oleva sairausloma.

Intohimosta Oksala ei mainitse muuta kuin sen, että työlle omistautuminen saattaa syventää sielullista velkaa. Mitä suuremmat odotukset työntekijä asettaa työlleen, sitä suuremmat ovat myös pettymyksen kokemukset.

Nykylukijalle Oksalan teos on kiehtova lukukokemus. Yhtäältä teoksessa suhtaudutaan työkansalaisiin neuroottisina alamaisina. Toisaalta kaikki ristiriitatilanteet johtuvat työelämän epätasa-arvoisista valtasuhteista. Hämmentävää on myös se, että Oksalan työnjohto-opissa työturvallisuuden yleinen sääntö on pitkäaikainen työsuhde ja työntekijöiden keskinäinen järjestäytyminen.

Ei riitä jos muutama sisupussi etenee tehokkaasti urallaan samalla kun loput ovat sairauslomalla

On selvää, että lukuisat taloudelliset ja poliittiset muutokset ovat uudelleenjärjestelleet työelämän valtasuhteita vuosikymmenien varrella. Keskeinen muuttuja mosaiikissa on työttömyys ja työn tarjonta. Mitä enemmän tulijoita on, sitä enemmän työnjohdolliset ongelmat on mahdollista määritellä yksilön vajavaisuudeksi. Uupuneen tilalle löytyy aina joku intohimoinen ja sisukas.

Nykyajan työolobarometreissä työelämän ongelmat eivät näyttäydy yksittäisten työntekijöiden sisun puutteena. Sen sijaan kyseessä on moniulotteinen vyyhti, jossa voimia syövät kiire, epävarmuus, huono työilmapiiri ja kehno johtajuus.

Epämääräisen horinan sisusta voisikin lopettaa tykkänään ja pohtia sen sijaan niitä uupumukselle otollisia rakenteita, joissa työntekijät toimivat.

On ikävä totuus, että kilpailullisissa ja toistuvia muutoksia läpikäyvissä organisaatiossa työtehtävien epätasainen jakaminen ja epäasiallinen johtajuuskultuuri on usein sekä yhden haitta että jonkun toisen etu. Yksilöllinen menestys ei kuitenkaan kasvata työtehoa yleisesti – ja siihen johtamisella ja työn tehostamisella tulisi pyrkiä. Ei riitä jos muutama sisupussi etenee tehokkaasti urallaan samalla kun loput ovat sairauslomalla.

Oksalan sanoin: Työrauha ja työteho vaativat, että työyhteisössä on pidättäydyttävä toisten ihmisten loukkaamisesta ja sortamisesta.

Muuten kehitys kehittyy, mutta näin yksinkertainen asia näyttää olevan vaikea ymmärtää vuosikymmenestä toiseen.

Mona Mannevuo

Kirjoittaja(siirryt toiseen palveluun) työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitoksella. Hän on kiinnostunut työn tehostamisesta, työnjohto-opeista ja niiden historiasta. Hän ei haikaile menneeseen, mutta suhtautuu kriittisesti työelämän muutospuheeseen. Hän kirjoittaa kolumnia yksityishenkilönä eikä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele Turun yliopiston kantoja.