sunnuntai 16. lokakuuta 2016

NBC: Yhdysvallat suunnittelee ennennäkemätöntä kyberhyökkäystä Venäjää vastaan – syynä epäilyt USA:n vaaleihin sekaantumisesta...

Ilmeisesti Yhdysvalloissa edetään alla olevan artikkelin suunnitelmissa "Ennakoi tuleva tilanne"-hengessä. Lähetyvät presidentinvaalit on tärkeä suojata yllätyksiltä, mutta kyllä tuo maallikon silmin tuntuu ylimitoitetulta ja osittain turhalta nokittelulta.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomien sivuilta hiukan tuunattuna:

NBC: Yhdysvallat suunnittelee ennennäkemätöntä kyberhyökkäystä Venäjää vastaan – syynä epäilyt USA:n vaaleihin sekaantumisesta

Yhdysvalloilla on tarve varmistaa, etteivät venäläiset hakkerit pääse sekoittamaan maan äänestysjärjestelmää. Moskova sanoi vastaavansa mahdolliseen iskuun.

ULKOMAAT  


PRESIDENTTI Barack Obaman hallinto suunnittelee ennennäkemättömäntä kyberhyökkäystä Venäjää vastaan, kertoo uutiskanava NBC tiedusteluviranomaisten tietoihin viitaten.
Kyberhyökkäyksellä tarkoitetaan tietoverkoissa tapahtuvaa vihamielistä toimintaa.
Yhtenä syynä iskun valmisteluun on NBC:n lähteiden mukaan Venäjän väitetty sekaantuminen Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin.
Yhdysvallat haluaa myös varmistaa, etteivät venäläiset hakkerit pääse marraskuussa sekoittamaan maan äänestysjärjestelmää.
Lisäksi Yhdysvallat haluaa osoittaa Venäjälle sen jo ylittäneen hyväksyttäväksi katsotun käytöksen rajan, NBC kertoo.
NBC:N haastattelemien lähteiden mukaan Valkoinen talo on pyytänyt keskustiedustelupalvelu CIA:ta etsimään vaihtoehtoja toimiin, joilla voitaisiin häiritä ja ”nöyryyttää” Kremliä.
Lähteet eivät kertoneet, millaisesta kyberhyökkäyksestä tarkkaan ottaen olisi kysymys. CIA:n kerrotaan kuitenkin jo ryhtyneen valmistelemaan operaatiota.
”Lähetämme viestin hyväksi katsomanamme ajankohtana ja olosuhteissa, joissa sillä on mahdollisimman suuri vaikutus”, sanoi varapresidentti Joe Biden perjantaina NBC:n Meet the Press -ohjelmassa.
Kun Bidenilta kysyttiin, saavatko amerikkalaiset tietää viestin lähteneen, hän vastasi ”toivottavasti eivät”.
VENÄJÄ reagoi Bidenin sanomisiin heti lauantaina. Kremlin tiedottaja Dimitri Peskov sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että Moskova ryhtyy ennakoiviin toimiin turvatakseen etunsa ”Yhdysvaltojen arvaamattomuuden ja aggressiivisuuden” takia.
”Moskovaa ja maamme johtoa vastaan kohdistetut uhkailut ovat ennenkuulumattomia, sillä ne esitti nyt Yhdysvaltojen varapresidentti”, Peskov sanoi valtio-omisteisen uutistoimisto Ria Novostin mukaan.
Putinin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov kuvaili verkkohyökkäysuhkailuja ”rajaloukkauksiksi”, joihin Moskova vastaa.
NBC:N haastattelema eläkkeellä oleva amiraali James Stavridis katsoo, että Yhdysvallat voisi häiritä Venäjän sisäisen internet-liikenteen sensuuria ja paljastaa presidentti Vladimir Putinin ja hänen liittolaistensa taloudelliset kytkökset.
Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole lainkaan yksimielisiä verkkohyökkäysten hyödyllisyydestä.
NBC:n haastattelemat CIA:n entiset työntekijät muistuttavat, että viranomaisilla on aiemmin ollut vaikeuksia löytää tarpeeksi tehokkaita toimia Putinin horjuttamiseksi. Lisäksi Yhdysvaltojen olisi valmistauduttava Venäjän vastatoimiin.
Ajatus verkkoiskujen toteuttamisesta Venäjää vastaan ei NBC:n mukaan ole Valkoisessa talossa uusi. Suunnitelmia on pyydetty CIA:lta aiemminkin, mutta lopulta ne on hylätty.

Syyrian kaaoksella on monta kokkia – suurvallat ovat työntäneet lusikkansa syvälle soppaan...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Syyrian kaaoksella on monta kokkia – suurvallat ovat työntäneet lusikkansa syvälle soppaan

Kohta kuusi vuotta kestänyt sisällissota on esimerkki siitä, mihin naapurimaiden sekaantuminen ja suurvaltojen valtakamppailu voivat johtaa.
Lähi-itä


Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka
Syyrian kuudetta vuotta jatkuvaan sisällissotaan osallistuu runsaasti ulkomaalaisia taistelijoita. Isisin riveissä on yli 20 000 radikaalia sunnimuslimia, Assadin hallituksen rinnalla sotii moninkertainen määrä shiiataistelijoita mm. Iranin vallankumouskaartista ja Libanonin Hizbollahista.
Mutta nyt Syyrian sodasta on tullut myös Yhdysvaltojen ja Venäjän intressien taistelukenttä.
Aloittaessaan ilmaiskut vuosi sitten Venäjä ilmoitti sotivansa äärijärjestö Isisiä vastaan. 
Käytännössä se kuitenkin on pommittanut muiden Assadin hallintoa vastustavien ryhmien alueita. Isis on saanut olla Venäjän pommikoneilta melko lailla rauhassa.
Assadin armeija sen sijaan saa Venäjältä merkittävää sotilaallista tukea. Venäjän ja Iranin kiintyneiden ilmaiskujen turvin Assad on onnistunut saartamaan Aleppon itäosat.
Yhdysvallat puolestaan antaa sotilaallista tukea kurdeille, jotka ovatkin onnistuneet panemaan Isisille kampoihin ja pitävät hallinnassaan laajaa aluetta Pohjois-Syyriassa. 
Assadia vastustavia maltillisia kapinallisryhmiä Yhdysvallat tukee muulla tavalla, sotilaallista tukea ne saavat mm. Saudi-Arabialta.
Isisiä vastaan Yhdysvallat liittolaisineen on tehnyt ilmaiskuja yli kaksi vuotta. Isis on menettänyt merkittäviä osia valtaamistaan alueista Syyriassa ja Irakissa.
Presidentti Assadin hallinnon Yhdysvallat haluaisi kaatuvan, mutta sotilaallisia toimia Yhdysvallat empii aloittaa Assadia vastaan.

lauantai 15. lokakuuta 2016

Venäjä hyödyntää Yhdysvaltain heikkoutta Lähi-idässä – Kreml etsii nyt vimmalla uusia liittolaisia...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Venäjä hyödyntää Yhdysvaltain heikkoutta Lähi-idässä – Kreml etsii nyt vimmalla uusia liittolaisia

Venäjä aloittaa lauantaina ensimmäiset maasotaharjoitukset Egyptin kanssa. Muutenkin Venäjä on viime kuukausina hankkinut nopeasti liittolaisia Lähi-idästä.
Lähi-itä


Kartta
Venäjän kanssa yhteistyötä tekevät Turkki, Iran, Syyria, Israel ja Egypti. Venäjällä on Syyriassa tukikohdat Latakiassa ja Tartusissa, Iranissa Venäjä on saanut käyttää Hamadanin tukikohtaa. Mozdokista on tehty pommituslentoja Syyriaan.Yle Uutisgrafiikka

Venäjä on tämän vuoden aikana lähentänyt suhteitaan Turkkiin, Iraniin ja Egyptiin.
Jo aiemmin sillä on ollut toimivat suhteet Israeliin, Yhdysvaltain liittolaiseen. Venäjä on vuosia ostanut Israelista lennokkeja ja tänä kesänä maat päättivät yhteisestä laivastoharjoituksesta.
Turkin kanssa suhteet ehtivät huonolle tolalle, kun Venäjä aloitti viime vuoden syyskuussa ilmaiskut Syyrian kapinallisia vastaan, Syyrian presidentin Bašar al-Assadin armeijan tukena. Turkkilaishävittäjä pudotti venäläisen rynnäkkökoneen viime marraskuussa.
Suhteet lähtivät nopeasti elpymään, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğan pyysi alasampumista anteeksi kesäkuun lopussa.

Erityisen merkittävä liittolainen Venäjälle on Iran, joka on tukenut sotilain, asein ja rahallisesti Syyriassa Assadin ja Venäjän toimia.
Iran antoi elokuussa ensimmäistä kertaa Venäjälle luvan käyttää Hamadanin lentotukikohtaa Syyriaan suuntautuviin pommituslentoihin. Vaikka lennot kestivät vain lyhyen aikaa, Venäjä saa käyttää tukikohtaa tarvittaessa. Venäjän Syyriassa oleva Latakian lentotukikohta ei sovellu raskaisiin pommituslentoihin.
Venäjän ja Iranin lähentyminen aiheuttaa pelkoja Iranin päävastustajassa Saudi-Arabiassa.
Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia miellyttääkseen Saudi-Arabia suostui syyskuun lopussa Opecin kokouksessa öljyntuotannon leikkaamiseen. Päätös lisää talousvaikeuksissa kamppailevan Venäjän öljynmyyntituloja.
Saudi-Arabian tukeman Egyptin kanssa Venäjä järjesti jo viime vuoden kesäkuussa yhteisen laivastoharjoituksen, ja lauantaina alkaa ensimmäinen maasotaharjoitus. Venäjä on sopinut ydinvoimalan rakentamisesta Egyptiin, ja valmius on kolmen muun ydinvoimalan toimittamiseen.

Venäjä ei ole mikään tuore tulokas Lähi-idän politiikassa

Wall Street Journal muistuttaa(siirryt toiseen palveluun), että Venäjän kontaktit arabimaihin ovat kestäneet vuosisatoja. Tsaarin Venäjä soti toistakymmentä sotaa Osmanien valtakuntaa vastaan ja taisteli Keski-Aasian herruudesta 1800-luvulla brittiläistä imperiumia vastaan.
1960-luvulla Neuvostoliiton vaikutusvalta oli Lähi-idässä suurimmillaan. Neuvostoliitto tuki kylmän sodan valtakamppailussa liittolaisiaan Egyptiä, Syyriaa, Irakia, Libyaa ja Etelä-Jemeniä.

Egyptin kanssa suhteet heikkenivät vuonna 1972, kun Egyptin uusi presidentti, Anwar Sadat päätti suuntautua länteen ja karkotti venäläiset sotilasneuvonantajat.

Lisävahinkoa Neuvostoliiton asemalle koitui sotkeutumisesta Afganistanin sotaan vuosina 1979-1989.
1990-luvulla Yhdysvallat kasvatti vaikutusvaltaansa samaan aikaan, kun Neuvostoliiton hajoaminen, Venäjän talousvaikeudet ja separatistien nousu Tšetšeniassa veivät Kremlin ajan ja huomion.
Obama, Putin ja arabikevät muuttivat tilanteen.

Obaman vetäytyvä ulkopolitiikka loi tyhjiön

Yhdysvaltain presidentiksi tammikuussa 2009 noussut Barack Obama on toteuttanut edeltäjistään poikkeavaa Lähi-idän politiikkaa.
Hänen tavoitteensa on ollut estää tilanne, jossa Yhdysvallat jälleen kerran uppoutuisi sotaan, joka nielee kymmeniä tuhansia sotilaita ja miljardeja dollareita.
Vuoden 2011 arabimaiden kansannousut, niin kutsuttu arabikevät, synnytti yhtä aikaa useita kaoottisia sisäisiä kriisejä, joihin Obama yritti vaikuttaa poliittisesti, mutta sotkeutumatta sotilaallisesti.
Der Spiegel analysoi,(siirryt toiseen palveluun) että Syyrian sota on ollut Obamalle erityinen murheenkryyni. Kapinallisia on tuettu puheen tasolla, mutta ei lähettämällä rautaa tai sotilaita.

Erityisesti se, että Obama vaati Syyrian johtoa olemaan käyttämättä kemiallisia aseita – eikä sitten ryhtynyt toimiin, kun armeija niitä käytti – osoitti Venäjälle, että se voi ottaa Syyriassa aggressiivisemman roolin.
Yhdysvalloilla on toki Lähi-idässä vielä huomattavasti suurempi läsnäolo kuin Venäjällä. Sillä on maailmalla yli 150 000 sotilasta ja Lähi-idässäkin tukikohtia parissakymmenessä maassa. Venäjän aktivoituminen on kuitenkin tekijä, joka vaikuttaa muun muassa siihen, miten Yhdysvallat toimii suhteessa Syyriaan ja Iraniin.
Putinille vaikutusvallan kasvattaminen Lähi-idässä on valtataistelua Yhdysvaltoja vastaan. Moni uskoo Venäjän rakentavan myös itselleen neuvotteluasetelmia sen varalta, että Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi nousee Hillary Clinton, joka saattaa toteuttaa aktiivisempaa politiikkaa Lähi-idässä.

Putinilla on myös taloudellisia ja energiapoliittisia etuja suojeltavanaan, muun muassa öljy- ja kaasumyynnin turvaamisessa.
Venäjän taloustilanne – maan bruttokansantuote on Italiaa pienempi – asettaa rajansa sille, millaisia panostuksia ja tukea Venäjällä on liittolaisilleen tarjolla. Tuki on käytännönläheistä, eikä riipu liittolaisten aatteista tai ihmisoikeuksista. Venäjä on valmis neuvottelemaan kaikkien kanssa.
– Kukaan ei täällä rakasta tai vihaa Venäjää. Venäjä on arabeille vain poliittinen strategia ja aseita. 
Ne ovat Venäjän ainoita myyntihyödykkeitä, sanoo libanonilainen Hazem Saghieh Wall Street Journalin haastattelussa. Venäjä ei voi antaa paljoa, koska sillä ei ole itselläänkään paljoa.

Kemin Selkäsaaressa tänään lauantaina 15.10.2016...

Edellisen ja sitäkin edellisen Selkäsaarikäynnin yhteydessä jo pohdiskelin, mahtoiko olla viimeinen käynti tälle syksylle. 

Ei ollut, sillä kävin vaimoni kanssa taas tänäänkin päivällä Selkäsaaressa. Totesimme, että vesi oli edelleen matalalla normaalista, siksipä ajelimme Hahtisaaresta aivan virallisia väyliä pitkin Selkäsaaren pohjoispäädyn kohdalle. 

Rantauduttuamme köpöttelimme ylös rinnettä mökille. Tällä kerralla ei ollut mitään ennakkosuunnitelmia.
Ainoastaan tulet uuniin ja ulkotulistelupaikalle. Viimeiseen liittyvänä en malttanut olla hyvät tule saatuani siistiä ympäristöä ja polttaa saman tien vioittuneita pikkukuusia ja katajapensaita.

Kahvit juotuamme ja makkarat paistettuamme/syötyämme lähdimme kävelemään kävelysauvat tukenamme Pohjoiselkäsaarenpolkua etelään tuttavapariskunnan mökille, joiden olimme nähneet ajelevan Selkäsaaren pohjoispäädyn ohi...
Kävelyretkellämme totesimme muutaman mökkitontin metsänpuoleisen takaosan ajan saatossa muuttuneen aika lailla.
Ilmeisesti keväällä lumien sulaessa vettä liikkuu tonttien metsänpuoleisessa reunassa runsaasti, koska kahden tontin kohdalle oli kaivatettu niin sanottuja veto-ojia rantaan.
Perille päästyämme näimme mielenkiintoisen virityksen: Saarisaunasuihkun...
Vesi kattorännin tai käsipumpun avulla muoviastiaan > muoviastiaan on kiinnitetty suihkukalusteet. On tarvittava virtalähde/akku ja pieni vesipumppu > toimii.
Oli hankittu myös uusi lämmityslaite saunakamariin...

Kävelimme takaisin samaa uraa pitkin.

Pois lähtiessämme totesimme, että tuuli oli kääntynyt ja voimistunut. Rannasta lähtö oli vaikeaa.

Otimme mukaan toisen katiskoistamme. 
Miksi? 
Siksi, että aamulla saareen lähtiessämme aamulla naapurimme kertoi tuttavansa saaneen "valtavia ahvenia". Kuulemma niin suuria, että oikein kateeksi kävi...

No - jätimme katiskan vielä kerran pyytämään väylän varteen. Ainakin kaiukuluotaimen näytöllä oli suuria kaloja liikkeelle pois Hahtisaareen ajaessamme.

Osaavatko uida katiskaan, se on asia erikseen ja sen näkee alkuviikosta...

Jatkoa edelliseen:

Käväisin maanantaina 17.10.2016 aamulla kokemassa katiskan - neljä pientä ahventa, jotka palautin takaisin mereen.

Siirsin saman tien katiskan mökkiveneväylän läheisyyteen, josta se on helppo viedä rantaan.

Käväisin hetki sitten tänään keskiviikkona 19.10.2016 kokemassa katiskan - ei mitään.

Jätin sen vielä mereen. sillä sen verran oli lounaistuulta, että yksin rantautuminen > lähinnä rannasta pois lähteminen olisi ollut hankalaa.
Käyn vaimoni kanssa viikonvaihteessa vielä saaressa, jolloin katiskakin tuodaan rantaan odottamaan ensi vuoden alkukesän kutuahvenen ja hauen pyyntiä. 

Uteliaisuuttani käväisin tuttavapariskunnan mökkirannassa/mökillä Selkäsaaren länsirannalla. Uusi puusee oli pystytetty, sisällä näytti olevan Biolanin kuivikekäymälä - siisti juttu. Ensi keväänä puuosiin maali ja/tai kyllästysaine pintaan - se on siinä...

Ajelin myötätuuleen lähes tyhjäkäynnillä takaisin Hahtisaareen.






Suomessa järjestetään iso Syyria-avustuskokous – sodan uhreja autetaan miljardeilla...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan - järjettömän sodan jälkihoitoa, laastarointia...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Suomessa järjestetään iso Syyria-avustuskokous – sodan uhreja autetaan miljardeilla

Helsinkiin tulossa alkuvuodesta YK:n ylintä avustusjohtoa kertomaan Syyrian avustamisesta.

ULKOMAAT  
ABDALRHMAN ISMAIL / REUTERS
Helsingin avustuskokouksessa on tarkoitus kertoa myös Syyrian pitkäaikaisesta avustamisesta. Kuvassa aleppolaiset tutkivat ilmaiskun tuhoja elokuussa.
Helsingin avustuskokouksessa on tarkoitus kertoa myös Syyrian pitkäaikaisesta avustamisesta. Kuvassa aleppolaiset tutkivat ilmaiskun tuhoja elokuussa.

SUOMESSA järjestään merkittävä Syyrian avustuskokous alkuvuodesta. Kokouspaikkana on Helsinki.
Helmikuussa Lontoossa järjestetyssä tapaamisessa kymmenet maat ja järjestöt lupautuivat auttamaan Syyrian sodan uhreja vajaalla kymmenellä miljardilla eurolla. Lontoossa Suomen lupaus Syyrialle oli yhteensä 25 miljoonaa euroa.
Suomessa järjestettävästä kokouksesta kerrottiin perjantaina, UNHCR:n johtajanFilippo Grandin Helsingin-vierailun yhteydessä.
DENIS BALIBOUSE / REUTERS
Filippo Grandi
Filippo Grandi
Grandin mukaan ”kyseessä on tärkeä ohjelma, jolle pitää antaa korkea profiili”.
”Olemme tästä hyvin iloisia”, Grandi sanoi Helsingissä.
HELSINGIN kokouksessa on tarkoitus kertoa siitä, kuinka Lontoossa luvatut varat tullaan käyttämään vuosina 2017 ja 2018. Kaupunkiin ovat tulossa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, kehitysjärjestö UNDP sekä humanitaarisen avun koordinointijärjestö OCHA.
Kokoukseen on mahdollisesti osallistumassa myös Pohjoismaiden ministereitä. Tilaisuutta isännöi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok).
”Olemme keskustelleet konferenssin isännöinnistä pohjoismaisten kumppaneidemme kanssa. Tämä on askel eteenpäin”, Mykkänen totesi perjantaina.
Ministerin mukaan neuvottelut avustuskonferenssista jatkuvat ensi viikolla.
KYSE ei ole yksin humanitaarisesta avusta sodan uhreille.
Varoja on tarkoitus suunnata myös sodan jälkeiseen aikaan sekä avustaa Syyrian lähimaita, joihin suurin osa sodan pakolaisista on paennut. Helsingissä YK:n järjestöt kertovat tarkemmista suunnitelmista.
Aloite kokouksen järjestämiseksi Helsingissä tuli ulkoministeriön mukaan UNDP:ltä.
SYYRIAN sota on jatkunut jo yli viisi vuotta. Sodassa on kuollut satojatuhansia ja miljoonat ovat joutuneet pakenemaan väkivaltaa.
Neuvottelut sodan päättymisestä eivät ole edenneet, eikä tulitauostakaan ole tietoa. Edellinen lyhyt tulitauko päättyi syyskuussa avustuskuljetuksen pommitukseen.
AMMAR ABDULLAH / REUTERS
Syyskuussa Syyriassa tehdyssä ilmaiskussa tuhoutunut UNHCR:n avustusrekka. Yhdysvallat on syyttänyt iskusta Venäjää.
Syyskuussa Syyriassa tehdyssä ilmaiskussa tuhoutunut UNHCR:n avustusrekka. Yhdysvallat on syyttänyt iskusta Venäjää.
Tulitauon päättymisen jälkeen Syyrian armeija aloitti Venäjän tuella massiivisen sotilasoperaation Itä-Aleppon takaisin valtaamiseksi kapinallisilta. Pommituksen kohteiksi ovat joutuneet muun muassa sairaalat sekä muut siviilikohteet. Kaupungissa on saarroksissa noin 250 000 ihmistä.

perjantai 14. lokakuuta 2016

Tarinaa marketin "eläkeläisparlamentissa"...

En voinut olla kerta kaikkiaan kuulematta muutama päivä sitten keskusteluja erään kemiläisen marketin aulassa täyttäessäni Eurojackpot-kuponkia ajatuksena muhkea noin 90 miljoonan euron potti...

Ryhmä eläkeläisiä keskusteli politiikkaa. Kyseessä oli eräänlainen "eläkeläisparlamentti" eli ryhmä pitkän elämänkokemuksen omaavia tervaskantoja.

”Olenko kertonut sinulle, kuinka minä olen hukassa, en voi enää äänestää Väyrystä, kun se on perustamassa omaa puoluetta! Ketä minä nyt äänestän? Sano sinä se!" kysyi eräs miehistä vierustoveriltaan.

"Väyrystä, ketä ihmeen Väyrystä? Kuntavaalithan nyt on tulollaan! Ethän sinä kemiläisenä Väyrystä ole ennenkään kuntavaaleissa voinut äänestää!" tuli hiukan ihmettelevä vastaus.

”No niinhän se tosiaan onkin, kuntavaalitpa hyvinkin." edellä mainittu kysyjä hiukan hämillään totesi lisäten "Kun sitä kuntaliitostakaan ei saatu aikaiseksi!"

"Ollaan tyytyväisiä, että Väyrynen loppujen lopuksi Keminmaassa päsmäröidessään kaatoi aikanaan koko kuntaliitoksen. Sen kanssa oltais nyt helisemässä!" totesi kolmas eläkeläinen asiantuntevasti...

"Kuntaliitoksen vai Väyrysen kanssa?" kysäisi neljäs "eläkeläisparlamentaarikko" hienoinen hymynhäive suupielessään.

"Molempien kanssa mutta kyllähän tuo Väyrynen on varsinainen sauhuaja ja touhuaja! Sen perässä ei pysy Erkkikään!" kaksi osallistujista totesi melkein yhteen ääneen.

"Mitähän se vielä keksii? Jospa se muuttaa Kemiin ja unohtaa oman puolueen perustamishankkeet!" totesi alkuperäinen väyrysfani juttukavereilleen. Syntyi valtava naurunremakka...

Sain Eurojackpot-kupongin täytetyksi ja kävelin tiskille, jossa oli pienoinen jono.

Tarinoita elävästä elämästä, uskotko tätä...  

Joka vanhoja muistelee, sitä ...

Alla olevan artikkelin, blogitekstin luettuani ymmärrän, miksi ajatukseni, mielipiteeni artikkelin suhmuroijasta, Halosesta ovat olleet - aina ja edelleen - erittäin negatiiviset. Ehkä vuosikymmenien takaiseen mielipiteeni muodostumiseen vaikutti myös se, että tunsin - nykyisin jo vuosia sitten edesmenneen henkilön - joka suitsutti niin ällöttävästi Halosen erinomaisuutta, että lähes yrjöä pukkasi... 



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Jari Korkki: Siihen aikaan kun Halonen pankkia mylläsi

Suomen Pankin johtajavalinnoista on kadonnut jännitys, kun pankkivaltuusto saa nykyään itse nimittää pienemmät viskaalit, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.
Yle Blogit
Jari Korkki.
Jari Korkki.Lassi Seppälä / Yle
Eduskunnan pankkivaltuusto nimittää perjantaina Suomen Pankin johtokuntaan kaksi uutta johtajaa. Vaikka ehdolla on elinkeinoministeri Olli Rehnin kaltaisia pesunkestäviä poliitikkoja, on valinnoista mennyt maku. Tai ainakin jännitys.
Toista se oli ennen, kun tasavallan presidentti vielä heilutti tahtipuikkoa. Nythän presidentti nimittää enää pääjohtajan. Vielä on testaamatta, mitä tapahtuisi, jos presidentti sattuisi olemaan pääjohtajasta eri mieltä kuin pankkivaltuusto. Haloselle Erkki Liikanen kelpasi kahdesti.
Mutta eivät pienemmät kihot.

Ensimmäinen näytös

Heti virkakautensa aluksi Halonen pani pakan uusiksi, kun pankkivaltuusto syksyllä 2000 tarjosi johtajiksi herranvirkoihin keskustan Mauri Pekkarista ja kokoomuksen, käytännössä siis valtiovarainministeri, puheenjohtaja Sauli Niinistön, tukemaa alivaltiosihteeri Johnny Åkerholmia valtiovarainministeriöstä.
Siihen saakka maan hallitusta oli pidetty Suomen Pankin asioissa vain asian eteenpäin kiikuttavana postikonttorina. Asian esitellyt toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes kuitenkin tiesi tai ainakin aavisteli tietävänsä, että Halonen haluaisi nimittää pankkiin naisen. Siimes tarjosi tehtävään jo valmiiksi pankin johtotehtävissä vaikuttanutta Anne Brunilaa.
Kun hallitus kuitenkin päätyi pitäytymään pankkivaltuuston alkuperäisessä esityksessä, avautui Haloselle tilaisuus järjestää asiat haluamallaan tavalla. Pankkiin nimitettiin ohi kaikkien esitysten vain yksi uusi johtaja: Sinikka Salo Euroopan keskuspankista.
Erkki Liikanen kelpasi Haloselle kahdesti, mutta eivät pienemmät kihot.
Helsingin ydinkeskustan hallintokortteleissa kerrotaan vieläkin totena tarinaa, jonka mukaan Halonen selasi nipusta seuraavan pätevän naisen, kun Siimes oli mennyt tärvelemään Brunilan nimityksen.
Myöhemmin Brunila kelpasi kyllä muun muassa Metsäteollisuus ry:n ja Fortumin johtoon.

Toinen näytös

Uusi nimityskierros oli vuorossa heti seuraavan vuoden keväällä, ja taas kerran pankkivaltuusto tarjosi tehtävään isänmaan parhaita voimia: Haloselle presidentinvaaleissa hävinnyttä keskustan Esko Ahoa ja jo vuosia aiemmin pankkiin havitellutta kokoomuksen Ilkka Kanervaa. Kanervan kohtaloksi oli vuonna 1997 koitunut puheenjohtaja Sauli Niinistön halu nostaa tehtävään Metsäteollisuuden EU-lobbarina mainetta niittänyt Matti Korhonen.
Hallitus ei kuitenkaan ollut yksimielinen, ja niin Halonen sai jo toistamiseen syyn pyyhkiä pankkivaltuutettujen kaavailut pöydältä. Tälläkin kertaa hän sivuutti esityksen kahden (poliitikkotaustaisen) johtajan nimittämisestä ja palautti asian valtioneuvostolle.
Posket punoittaen valtioneuvosto ymmärsi nyt esittää tehtävään Outokummun, Osuuspankin ja Postipankin marinoimaa Pentti Hakkaraista. Ja nyt kolmannen kautensa päättävän Hakkaraisen Halonen myös nimitti.
Niinistön Halonen olisi tiettävästi nimittänyt, mutta tämä kieltäytyi ärtyneesti hänelle julkisuudessa tarjotusta ”vihreästä oksasta”.
Erkki Liikasen toinen kausi Suomen Pankin pääjohtajana päättyy vasta vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen. Ei siis ehkä ihan vielä kannata kuuluttaa Olli Rehniä seuraavaksi pääjohtajaksi.
Kun ensin pitäisi valita se nimittäjäkin.
Tai sitten homma hoidetaan himaan jo vuoden 2017 puolella.
Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja.