perjantai 23. lokakuuta 2015

Januskasvoiset valtataistelijat...

Helsingin Sanomissa oli muutama päivä sitten erinomainen artikkeli, jossa kuvasymbolein esitettiin Syyrian murheellinen ja erittäin sekava tilanne: Kuka tukee ketäkin ja kuka taistelee ketäkin vastaan.

Minulla on vahva tunne ja epäilys, että millään taholla ei ole puhtaat jauhot pussissa, vaan Syyrian ja Irakinkin tilannetta pidetään eräänlaisena koetaistelukenttänä, jossa saadaan tuhotuksi - terrorimetsästyksen varjolla - vanhaa/vanhentunutta sotakalustoa ja saadaan tilaa entistä tehokkaammille tappovälineille. 

Maailman asekauppiaille on syntynyt unelmatilanne...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Putin syytti länttä kaksinaamaisuudesta Lähi-idässä ja tarjosi yhteistyötä

ULKOMAAT 

Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti torstaina länsimaita kaksilla korteilla pelaamisesta Lähi-idässä. Samaan hengen vetoon Putin ehdotti, että Venäjän ja länsivaltojen pitäisi kitkeä terrorismia yhteistyössä.
Putinin mukaan länsi toimii kaksinaamaisesti vastustaessaan yhtä ja tukiessaan toista ääri-islamilaista terroristijärjestöä.
"On aina vaikea pelata kaksilla korteilla", Putin sanoi tapaamisessa politiikantutkijoiden kanssa Sotšissa uutistoimisto AFP:n mukaan.
"On mahdotonta lyödä terrorismia, jos joitakin terroristeja käytetään muurinmurtajana epämieluisten hallintojen kaatamiseen.""Julistetaan sota terroristeja vastaan ja samaan aikaan yritetään käyttää joitakin niistä omien intressien ajamiseen Lähi-idän shakkilaudan pelinappuloina", Putin jatkoi.
Länsivallat ovat tukeneet Syyrian kapinallisryhmiä, jotka haluavat kaataa presidentti Bashar al-Assadin hallinnon. Tuettujen kapinallisryhmien joukossa on muun muassa Vapaan Syyrian armeija sekä joitakin maltillisempia islamistiryhmiä.
Venäjä käynnisti kolme viikkoa sitten ilmaiskut, joissa se tukee Syyrian armeijaa taistelussa käytännössä länsivaltojen tukemia ryhmiä vastaan. Syyrian hallinto nimittää kaikkia aseellisia oppositioryhmiä terroristeiksi.
Venäjä on väittänyt, että sen ilmaiskut Syyriassa on kohdistettu jihadistijärjestö Isisiä sekä muita "terroristijärjestöjä" vastaan. Venäjän puolustusministeriön omien tietojen perusteella alle 20 prosenttia ilmaiskuista on tehty Isisiä vastaan.
Länsivaltojen näkemyksen mukaan terroristijärjestöjä ovat maailmanlaajuista jihadismia ajavat Isis sekä al-Qaidaan kytköksissä olevan Nusran rintama. Monia muita syyrialaisia kapinallisjärjestöjä on pidetty maltillisempina ja siten soveliaina yhteistyökumppaneiksi.
"Ei ole tarvetta leikitellä sanoilla, luokitella terroristeja maltillisiksi ja ei-maltillisiksi", Putin sanoi.
Arvostelusta huolimatta Putin korosti kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä Syyriassa. Hänen mukaansa terrorismin uhka tarjoaa mahdollisuuden Venäjän ja länsivaltojen väliselle yhteistyölle.
"Kaikkein tärkeintä on kohdella toisiamme liittolaisina, olla avoin ja rehellinen toisia kohtaan."
Putinin mukaan Venäjä ja länsivallat saattavat ryhtyä lähiaikoina vaihtamaan tietoja terroristien sijainnista Syyriassa. Hän kehotti myös Syyrian hallitusta ja kurdiryhmiä ryhtymään yhteistyöhön.
Putinin mukaan Syyrian presidentti al-Assad on valmis yhteistyöhön niiden kapinallisryhmien kanssa, jotka haluavat taistella jihadistijärjestö Isisiä vastaan. Hän myös sanoi, ettei jihadistiryhmien lyöminen Syyriassa ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se voisi auttaa löytämään poliittisen ratkaisun yli neljä vuotta jatkuneeseen ja ainakin 250 000 ihmistä tappaneeseen sotaan.
Länsivallat ja Lähi-idän sunnienemmistöiset arabimaat pitävät Syyrian hallintoa tärkeimpänä syynä verisen sodan syttymiselle.
Niiden mukaan al-Assadin lähtö on edellytys poliittiselle ratkaisulle, sillä al-Assadin jääminen valtaan vain lisäisi jihadistijärjestöjen intoa jatkaa taistelua.
Syyrian hallinto on myös syyllistynyt julmuuksiin, kuten kidutukseen ja väitetysti myös kemiallisten aseiden käyttöön kansalaisiaan vastaan.
Syyrian presidentti al-Assad vieraili tiistaina Moskovassa tapaamassa Putinia, mikä kirvoitti arvostelua Yhdysvalloilta ja arabimailta.
Tämän jälkeen Putin on pyrkinyt keskustelemaan Syyrian hallintoa vastustavien arabimaiden sekä Turkin johtajien kanssa Venäjän ehdottamista ratkaisukeinoista.

torstai 22. lokakuuta 2015

Jälkiviisaus on parasta viisautta mutta niin turhaa...

Olen pitänyt Sixten Korkmannia järkevänä talousasiantuntijana - tähän saakka.

On aivan turhaa, turhanpäiväistä, jopa typerää haikailla tehtyjä ratkaisuja. Ne tehtiin "hyvässä uskossa", kun kukaan ei voi varmuudella tietää, mikä on tilanne kymmenen-kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Korkmannin jälkiviisaus lähentelee Keminmaan suuren pojan, Paavo Väyrysen tyyliä, tosin jälkimmäisen puolustukseksi on todettava, että hän on ollut usein aikaansa edelläkin.

Tässä taloudellisessa tilanteessa olisi mukava tietää Sixten Korkmannin "kristaaliinkirkkaat" ajatukset/ehdotukset nykyhallituksen tukemiseksi. Siinä olisi jotain järkeä...

Tänään sunnuntaina 25,10.2015 näin Sixten Korkmannin elvistelevän televisiossa useaankin kertaan kirjamessuilla uutuuskirjansa kanssa.
Jonkinlaista ohjeistusta häneltä heltisi nykyhallitukselle - jopa lievää ymmärrystäkin...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Korkman: Suomen eurojäsenyys vakava erehdys


Korkman: Suomen eurojäsenyys vakava erehdys
KUVA: SATUMAARI VENTELÄ/KL
Professori Sixten Korkman pitää Suomen eurojäsenyyttä tämän päivän näkökulmasta vakavana erehdyksenä.
Korkmanin mukaan Suomi on juuttunut pitkäkestoiseen taantumaan. Ennen muinoin ongelma olisi ratkaistu devalvoimalla, mutta euro-oloissa se ei onnistu. Hallitus ei ole kyennyt tarvittaviin rakenteellisiin uudistuksiin eivätkä työmarkkinajärjestöt sopeutuksiin kilpailukyvyn palauttamiseksi.
”Tämän päivän näkökulmasta Suomen eurojäsenyys näyttää vakavalta talouspoliittisesti erehdykseltä”, Korkman kirjoittaa torstaina julkaistussa kirjassaan ”Väärää talouspolitiikkaa” (Otava 2015).
”Erehdyksen korjaaminen eurosta eroamalla ei kuitenkaan ole realistinen näkymä useista poliittisista, juridisista ja myös taloudellisista syistä”, hän jatkaa.
Korkmanin mielestä koko EU:n rahaliitto ja kriisinhoito ovat epäonnistuneet.
”Rahaliitto oli uljas hyppy tuntemattomaan, joka on toistaiseksi epäonnistunut surkeasti. Nykytilanteessa rahaliittoa ei pidä koossa sitä koskeva innostus vaan pelko siitä hallitsemattomasta taloudellisesta ja poliittisesta katastrofista, johon hankkeen peruuttaminen herkästi johtaisi”, Korkman kirjoittaa.
Korkmanin mukaan rahaliitto perustuu sille toiveajattelulle, että palkat ja hinnat sopeutuvat ja turvaavat kilpailukyvyn ja työllisyyden.
Toiveajatteluun perustui myös silmien sulkemiseen siltä vaaralta, että pankit ja jopa valtiot voisivat rahaliiton oloissa ajautua maksukyvyttömyyden ja vararikon partaalle.

Koko euron tulevaisuus on Korkmanin mukaan hämärän peitossa:
”Hanketta on vaikea viedä eteenpäin, mutta sitä on vielä vaikeampi peruuttaa”, Korkman kirjoittaa.

Ohituksia solkenaan moottoritiellä...

Olen aikaisemmin kirjoittanut, että kesäautomme VW Doppel TD vm. 1989 on aggressioita herättävä auto. Tuntuu siltä, että siitä on muiden tiellä liikkuvien päästävä ohi maksoi mitä maksoi.

Kävin tänään torstaina 22.10.2015 iltapäivällä Kemistä Keminmaassa moottoritietä pitkin. Olin liikkeellä E-sarjan Mercedes-Bentz henkilöautolla. Ajelin jotakuinkin sitä, mitä kyseisellä tieosuudella saa ajaa eli 100 km/h ja himpun verran päällekin...

Ihmetykseni oli suuri! 

Vasemmalta lappoi ohi autoja solkenaan. Varsinkin tietyt automerkit, joita en tässä ala luettelemaan, ohittivat autoni reippaasti. Ilmeisesti kuskeilla oli kiire, sillä olin liikkeellä klo 16 pinnassa.

Ihmetykseni takaisin ajellessani oli erityisen suuri, sillä ohitseni ajeli rutvasilla, pienillä "riisikupeilla" kuskit lähes hampaat irvessä - Mersusta on päästävä ohi.

Hetki sitten mietiskelin, että ohitseajovimmaa nostattaa kukaties olemukseni. Harmaa hiukset ja harmaa parta aiheuttavat ylimääräistä adrenaliinia perässä ajavien kuskien verisuonistoon. Havaintojeni mukaan tänään kaikki kuskit olivat miespuolisia. Varmaan he ajattelivat: "Papasta on päästävä ohi! Perkele!" 

Arvelen, että ajamani auton nopeusmittari näyttää ajonopeuden kohtalaisen tarkasti.

"Aki! Se on kuule vain peltiä!" sanoi...

Olen viime päivinä joutunut seuraamaan erästä henkilöautoon liittyvää prosessia, jonka sivujuonteena minulla käväisi erään edesmenneen autoalan ammattilaisen sanonta mielessäni.

Mehän tiedämme, että auto on edelleenkin suomalaisille eräänlainen pyhä lehmä. Miksi? Ilmeisesti siksi, että se edelleenkin maksaa suhteettoman paljon ja sen pitäminen kaiken kaikkiaan on kallista.

Meillä oli 1980-luvun loppupuolella Ford Granada- merkkinen henkilöauto, johon täytyi "helmoihin" pistää uutta peltiä. Lähistöllä asui erinomainen peltiseppä, edesmennyt Reino Reksa Maijala, jonka kanssa sovimme alustavasti puhelimessa em. työn. Hän pyysi, että tulisin näyttämään auton paikan päällä.

Menin Reksan luo hänen verstaalleen sopimaan asian tarkemmasta toteutusajankohdasta. Sain samalla seurata hänen työskentelyään.

Pihalla oli uudenkarhea, kiiltävä Mersu, jolla tuskin oli ajettu montakaan kymmentätuhatta kilometriä. Reksa otti toisen etuoven irti ja heitti sen ergonomisesti oikean korkuiselle, pehmustetulle mittausalustalleen.
Hän tempaisi rälläkän käteen ja leikkasi oven alaosasta vauhdikkaasti noin kymmenen senttimetrin levyisen siivun koko oven leveydeltä.

Reksa ilmeisesti huomasi minun hiukan ihmettelevän, lähes kauhistuneen ilmeeni, koska hän totesi: "Aki! Se on kuule vain peltiä!" Totta! Mersussakin ainakin siihen maailman aikaan oli peltiä...

Kyseinen oven alareuna oli koko pituudeltaan pahasti repeytynyt, ei ruostunut. Mikä lie sen oli aiheuttanut, siihen ei enää kiinostukseni riittänyt.

Meidän Ford Granadamme sai myös aikanaan uutta helmapeltiä. Pienen paikkamaalauksen jälkeen sillä vielä ajeltiin jonkin aikaa.

Ostettuani VW Doppel TD-auton syksyllä 1989 , Ford Granada siirtyi pojillemme. He myivät sen aikanaan, ostaja taisi olla kemiläislähtöinen Sami Itkonen, joka ilmeisesti on radiohommissa Helsingissä. Tuo edellä mainittu auto on varmaan jo romutettu aika päiviä sitten tai sitten ei...







Ken tietoa lisää, hän tuskaa lisää...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Talous 

Datakeskukset – Mitä ne ovat?

Oletko selannut tänään Facebookia, lähettänyt WhatsApp-viestejä, hakenut tietoa Googlesta tai käyttänyt verkkopankkia? Kaikkeen tähän on tarvittu datakeskuksia.


Perinteinen datakeskus
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Datakeskuksia eli palvelinkeskuksia käytetään netin valtavien tietomassojen tallentamiseen ja käsittelyyn. Palvelinkeskukset ovat paikkoja, missä internetissä oleva tieto "sijaitsee".
Esimerkiksi jos lataat Facebookiin uuden profiilikuvan, se saattaa tallentua palvelinkeskukseen Ruotsin Luulajassa.
Datakeskusten sisällä on valtava määrä tietokoneita ja kaapeleita. Koneet pinotaan tyypillisesti päällekkäin teräksisten palvelinkaappien sisään.
Palvelimet kuumentuvat käytössä, minkä vuoksi datakeskuksissa pitää olla tehokas jäähdytysjärjestelmä. Räkeissä hikoilevat tietokoneet hajoavat, mikäli lämpötila nousee liikaa.
Isot palvelinkeskukset ovat teollisen kokoluokan tuotantolaitoksia, joiden jäähdyttämiseen tarvitaan järeitä järjestelmiä pitkine putkiverkostoineen. Palvelinkaappien lomassa kulkiessa tulee tästä huolimatta kuuma.

Konesalissa on tilaa kymmenille tuhansille servereille ja konesalin kautta Tieto palvelee satoja asiakkaita.
Kuva: Tomi Parkkonnen / Tieto

Sähkökatkoksien varalta palvelinkeskuksissa on varavoimageneraattorit, joita pyöritetään esimerkiksi dieselillä. Palvelinkeskusten alueella täytyy siis olla polttoainesäiliöitä pahan päivän varalta.
Palvelimilla säilytetään tietoja, jotka eivät saa päätyä muiden ihmisten tai yritysten nähtäväksi. Palvelinkeskusten tietoturvan täytyy olla siis äärimmäisen hyvä.
Palvelinkeskuksia pyörittävät yritykset eivät turvallisuussyistä halua usein kertoa palvelinkeskusten sijaintia. Myös kohteiden kuvaaminen sisältäpäin on usein kiellettyä.
Palvelinkeskukset näyttävät ulospäin monesti tylsiltä varastorakennuksilta. Keskuksia on rakennettu myös vanhoihin tehdaskiinteistöihin, kuten Google teki Haminassa.

Alhaalla olevan ritilän kautta tuleva viileä ilma jäähdyttää laitteiden sisäisen tekniikan. Laitteista ulostuleva lämpimästä ilmasta otetaan talteen hukkaenergia.
Alhaalla olevan ritilän kautta tuleva viileä ilma jäähdyttää laitteiden sisäisen tekniikan. Laitteista ulostuleva lämpimästä ilmasta otetaan talteen hukkaenergia. Kuva: Tomi Parkkonnen / Tieto

Palvelinkeskuksia rakennetaan koko ajan lisää, sillä tietoliikenteen määrä kasvaa kovalla vauhdilla. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että ihmiset tallentavat entistä laadukkaampaa videota nettiin.
Jotkut yritykset, kuten Tieto ja Fujitsu, myyvät datakeskuspalveluita muille yrityksille ja valtionhallinnolle. Näin yritysten ja organisaatioiden ei siten tarvitse itse omistaa ja huoltaa isoa määrää palvelimia.
Toisaalta suurilla internetjäteillä, kuten Facebookilla, Googlella ja Microsoftilla on omat datakeskukset palveluiden pyörittämistä varten.

Ei mitään uutta vaalirahoitusrintamalta...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Korhosen oikea koukku jäi vajaaksi

 21.10.2015 5:00
Korhosen oikea koukku jäi vajaaksi
KUVA: SAMI HALINEN
Ulostulon tärkeintä antia on suomalaisen hyvä veli -verkoston avaaminen.
Ylellä oli maanantai-iltana asiaa. Liki kymmenen vuoden takaisista vaalirahasotkuista oli löytynyt uutta kerrottavaa.
Keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen sai primetimesta noin tunnin verran lähetysaikaa. Uudet paljastukset perustuvat Korhosen ”Maan tapa” -kirjaan, jossa hän penkoo omaakin Via Dolorosaansa - vaalirahoitussotkua, joka johti lopulta hänen poispotkimiseensa keskustan puoluesihteerin paikalta.
”Maan tapa” näyttääkin poliitikko Korhosen pyykinpesulta tyyliin ”oli siellä muitakin”. Lokaan vedetään koko poliittinen eliitti.
Vaalirahoituskohu nousi keväällä 2008, kun kansanedustaja Timo Kalli kertoi jättäneensä tarkoituksella kertomatta vaalirahatukijoitaan. Näin siksi, ettei siitä tule seurauksia.
Seurauksia kuitenkin tuli, kun vyyhti alkoi purkautua ja selvisi, että 50 keskustan ja kokoomuksen ehdokasta oli saanut rahaa Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistykseltä. Yhdistyksen takana olivat Arto Merisalo,Tapani Yli-Saunamäki ja Toivo Sukari.
Yhdistyksen tukeen sisältyi taka-ajatus. Maahan piti saada hallitus, joka ajaisi yrittäjien etuja, ja tukea antaneen liikemieskolmikon etua.
Nyt Jarmo Korhonen ”paljastaa” kirjassaan, että kokoomus keplotteli vuonna 2006 Sauli Niinistön presidenttikampanjan rahoja puolueen tilien kautta. Korhosen mukaan kokoomus julkisti osan Niinistön vaalirahoituksesta syksyllä 2009, mutta jätti tuolloinkin yli puoli miljoonaa euroa vaalirahoja piiloon.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen totesi maanantaina Ylen A-Studiossa, että juridisesti hän ei näe kokoomuksen vaalirahoituskuvioissa ongelmaa. Eikä Korhosen paljastus ole uutisenakaan kovin kummoinen - siinä on pahasti vanhan astian maku. Tyrmäysisku jäi vajaaksi.
Korhosen ulostulon tärkeintä antia on suomalaisen hyvä veli -verkoston avaaminen. Vaalirahamiehet olivat lähes kaikkien kavereita, jopa pelottavassa määrin.
Pienessä maassa liike-elämän ja poliittisen eliitin keskinäiset kytkökset voivat olla uskomattoman tiiviit. Se ei ole ongelma niin kauan kuin kytkökset eivät johda palvelun ja vastapalvelun kierteeseen, siis korruptioon.
Tätä vastaan voidaan taistella ainoastaan vaalirahoituksen maksimaalisella läpinäkyvyydellä. Kaiken on oltava julkista.
Kirjoittaja on Kauppalehden toimituspäällikkö.

Suomi on taas mallioppilaan roolissa...

Tuskin muste on sopimuspaperissa kuivunut niin Suomeen lennätetään turvapaikanhakijoita. Suomi on EU:n etulinjassa...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:


Eritrealaiset lennätettiin Kemiin – Suomi on EU:n etulinjassa sisäisissä siirroissa

POLIISI
Ensimmäiset EU:n sisäisinä siirtoina Suomeen tulevat turvapaikanhakijat lensivät keskiviikkona Italiasta Kemi-Tornion lentoasemalle. Joukko koostui 49:stä eritrealaisesta.
Ensimmäiset EU:n sisäisesti siirrettävät turvapaikanhakijat saapuivat keskiviikkona iltapäivällä Suomeen.
Heidät lennätettiin Kemi–Tornion lentoasemalle, mistä 49 eritrealaisen joukko vietiin Tornion järjestelykeskukseen.
Italiasta ja Kreikasta muihin EU-maihin kuljetettavat turvapaikanhakijat käsitellään kuten muutkin, eli he eivät saa automaattisesti turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomesta. Maahan nyt tulleet eritrealaiset käyvät Tornion järjestelykeskuksessa läpi saman menettelyn kuin Ruotsista tulevat turvapaikanhakijatkin. Heidän matkansa jatkuu Torniosta sen jälkeen muualle maahan sellaisiin vastaanottokeskuksiin, joissa on tilaa.
Suomi on sitoutunut ottamaan kahden vuoden aikana vastaan 3 200 turvapaikanhakijaa EU:n sisäisinä siirtoina niistä maista, joihin on tullut eniten turvapaikanhakijoita.
Kahden vuoden aikana EU:n operaatiossa aiotaan siirtää yhteensä 160 000 ihmistä. Tähän mennessä on päätetty 2 100 ihmisen siirtämisestä Italiasta ja Kreikasta.
Suomeen tulee todennäköisesti loppuvuoden aikana noin sata siirrettyä turvapaikanhakijaa lisää. Sen jälkeen tahdin pitäisi jossain määrin kiihtyä, että Suomi saa sitoumuksensa hoidettua.
Suomi on jo nyt aivan EU:n etujoukoissa sisäisissä siirroissa. Uutistoimisto AFP kertoi keskiviikkona, että EU-operaatiossa on saatu parin ensimmäisen viikon aikana siirrettyä vasta 19 turvapaikanhakijaa Italiasta muualle. Nämä eritrealaiset tuotiin lokakuun alkupuolella Pohjois-Ruotsiin.
Tällä viikolla Italiasta lähtee eteenpäin sata ihmistä, johon on siis laskettu jo mukaan Pohjois-Suomeen tänään lennätetyt eritrealaiset.
- Pitää paikkaansa, että Suomi on pyrkinyt lähtemään nopeasti liikkeelle toteuttamaan velvoitteitaan, joihin on sitouduttu, myöntää projektipäällikkö Kaj Swanljung Maahanmuuttovirastosta.
AFP:n haastattelema EU-lähde varoittaa EU-operaation hyytyvän alkuunsa, ellei tahtia kiristetä nopeasti muissa EU-maissa.
- On ymmärrettävää, että uusi menettely hakee alkuun muotoaan sekä lähettävissä että vastaanottavissa valtioissa, Swanljung sanoo.
Swanljungin mukaan Suomi pyrkii tukemaan lähettäviä valtioita muun muassa niin, että nyt luotavat menettelytavat pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisina ja käytännönläheisinä.

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Novosti Yle - trollimaailman vastapaino...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kulttuuri  | 

Аннексия Крыма вызвала шквал откликов – Krimin valtaus aiheutti palautevyöryn

Ylen pieni venäjänkielinen toimitus tekee työtä, jota seurataan tarkasti maan rajojen ulkopuolellakin. Erityisesti Ukrainan sodan uutisointi vaatii kylmäpäisyyttä, sillä palautevyöry on todennäköinen. Novosti Yle täyttää 25 vuotta.


Novostin toimitus.
Kuva: Yle

Kun venäjänkieliset uutiset aloittivat Ylessä, elettiin kovin toisenlaista aikaa. Syksyllä 1990 Neuvostoliitto oli vielä olemassa, eikä Suomessa asunut montaakaan venäjää äidinkielenään puhuvaa.
– Alusta asti ideana oli kertoa venäjän taitoisille, mitä Suomessa tapahtuu. Vaikka kuulijoista valtaosa oli neuvostokansalaisia, emme olleet propagandaradio, joka kertoo lännen ilosanomaa, muistelee Novosti Ylen tuottaja Heidi Zidan toimituksen alkuaikoja.
Venäjänkielinen toimitus oli tuolloin osa Ylen ulkomaan lähetyksiä. 2000-luvun alussa saksan- ja ranskankieliset toimitukset lopetettiin, mutta venäjänkielisten osalta tilanne oli muuttunut oleellisesti.
– Meidät pelastivat Suomeen muuttaneet venäläiset. Täällä asui jo monikymmentuhantinen venäjänkielisten yhteisö. Aloimme suunnata ohjelmaamme heille.
Merkittävä hetki venäjänkielisten uutisten historiassa koettiin keväällä 2013, kun oma television uutislähetys alkoi.
– Moni venäjänkielinen kokee tv-uutislähetyksemme tunnustuksena sille, että heidän yhteisönsä on olemassa. Koska uutislähetys on tekstitetty suomeksi, on se myös ikkuna valtaväestölle tutustua venäjänkielisen yhteisön elämään, kertoo Heidi Zidan.
Viisiminuuttinen lähetys nähdään päivittäin klo 16.50 TV1:ssä.

Krimin valtaus aiheutti palautevyöryn

Ylen venäjänkielinen toimitus on saanut myös osansa suurvaltapolitiikan kuohuista. Vaikka toimitus keskittyy uutisoimaan Suomesta, ei Venäjän ja Ukrainan kriisiä voinut sivuuttaa.
– Kynnys uutisoida Venäjän tapahtumista on normaalioloissa korkea. Parin viime vuoden ajan olemme kuitenkin seuranneet tarkasti Venäjän ja Ukrainan sotaa, uutisoineet siitä ja kertoneet suomalaiskommenteista, selittää tuottaja Heidi Zidan.
Kyse on tulenarasta aiheesta, ja se näkyy Zidanin mukaan myös Novostin saamassa palautteessa.
– Palautteen määrä lisääntyi hirveästi Krimin valloituksen jälkeen. Valitettiin, ettemme kertoneet kaikkea tai annoimme väärää tietoa. Saimme palauteta molemmilta puolilta, enemmän tosin Venäjään myönteisesti suhtautuvilta.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan Atte Jääskeläisen mukaan kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne vain korostaa venäjänkielisten uutisten merkitystä.
– Kun aloitimme venäjänkieliset tv-uutiset, Ukrainan sota ei ollut vielä alkanut. Pian tilanne kuitenkin kärjistyi. On tärkeää kertoa tapahtumista venäjäksi, mutta suomalaisin journalistisin kriteerein. 

Kilpailu Venäjän mediaa vastaan

Suomessa asuvien venäjänkielisten määrä on kasvanut nopeasti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Tällä hetkellä Suomessa asuu Tilastokeskuksen mukaan noin 70 000 venäjänkielistä. Tästä huolimatta venäjänkielisen median asema on hankala.
– Sekä Spektr-lehti että Sputnik-radio ovat vaikeuksissa. Niiden on vaikea saada mainostuloja. Helsingin Sanomilla oli kokeilu toimittaa venäjänkielisiä uutisia, mutta se lopetettiin. Pelkään, että Novosti Yle on kohta ainoa venäjänkielinen media Suomessa, ennakoi tuottaja Heidi Zidan.
Novosti Ylen kovin kilpailija ei suinkaan löydy edellä mainittujen joukosta – se on Venäjän media.
– Suomessa asuu paljon venäjänkielisiä, jotka seuraavat vain Venäjän televisiota, radiota ja nettiä. Vahvuutemme on kertoa heille siitä, mitä tapahtuu maassa, jossa he asuvat.
Novosti Ylen nettisivuilla on lähes 70 000 kävijää kuukaudessa, tv-uutisia katsoo päivittäin pari sataa tuhatta ihmistä. Kysyntää siis tuntuu olevan.
– Politiikka ei yleensä kiinnosta Suomessa asuvia venäjänkielisiä. Mutta kun kerroimme hallituksen leikkauslistoista, saimme varsinaisen lukijavyöryn. Uutiset, jotka koskettavat suoraan ihmisten arkea, kiinnostavat, sanoo Heidi Zidan.
Yle Novosti toimittaa illan A-studion 21.10. klo 21.05.  Mm. tiedotussotaa ja talouspakotteita käsittelevä lähetys tehdään kokonaan venäjäksi ja tekstitetään suomeksi.