maanantai 21. syyskuuta 2015

Viranomaisvalvontaa jälkijunassa - hyvä niin(kin)...

Tänään maanantaina 21.09.2015 Tornion kaupunginvaltuusto päättänee järjestelykeskuksen perustamisesta. 

Viranomaisvalvonta rajalla tulee hiukan jälkijunassa, sillä satoja pakolaisia, mahdollisia ja todennäköisiä turvapaikanhakijoita on siirtynyt jo Kemin ja Oulun kautta pääasiassa Etelä-Suomeen.

Tosin kontrollia ei kukaan tulijoista voi välttää, sillä paperittomana Suomessa on vaikea ja turvatonta elää jatkossa...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tornion järjestelykeskus aloittaa toimintansa huomenna

Yhdenvertaisuus­valtuutettu: Pistokokeet rajalla eivät ole syrjivää etnistä profilointia

KOTIMAA 
SAMI KERO / HS
Joukko pakolaisia nousi Kemin-bussiin Tornio-Haaparannan linja-autoasemalla lauantaina iltapäivällä. Suurin osa heistä aikoo jatkaa matkaansa kohti Etelä-Suomea.
Joukko pakolaisia nousi Kemin-bussiin Tornio-Haaparannan linja-autoasemalla lauantaina iltapäivällä. Suurin osa heistä aikoo jatkaa matkaansa kohti Etelä-Suomea.
Viranomaiset tehostavat valvontaa rajoilla kasvavan turvapaikanhakijoiden määrän takia. Sisäministeriöstä kerrottiin viikonloppuna, että tehostaminen merkitsee, että poliisi alkaa tarkastaa henkilöpapereita Suomen rajoilla.
Sortuuko poliisi syrjivään etniseen profilointiin, jos se pysäyttää rajalla vain turvapaikanhakijoilta näyttäviä ihmisiä ja pyytää ainoastaan heiltä matkustusasiakirjoja nähtäväksi?
Ei sorru, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

"En usko, että poliisi tekee kenellekään kiusaa kysymällä papereita harkitsemattomasti. Poliisin toiminnan tavoite ei ole käännyttää heitä pois Suomen rajoilta, vaan varmistaa, että he pääsisivät rekisteröitymään turvapaikanhakijoiksi", Pimiä sanoo.

Pimiä tulkitsee,että poliisilla on riittävät perusteet olettaa esimerkiksi Tornioon rajan yli massoittain saapuvia ryhmiä turvapaikanhakijoiksi. Siten on olemassa perusteltu syy tarkastuksiin.

"Ei siinä tarvitse miettiä, että ovatkohan he menossa Lappiin vaeltamaan vai tulossa turvapaikanhakijoiksi."
Torniossa rajan yli on viime viikolla tullut rajan yli satoja turvapaikanhakijoita vuorokaudessa.


"Määrä on valtava, heitä tulee satoja päivässä, isoissa ryhmissä. Se luo olettaman, että juuri nämä ovat ihmisiä, jotka ovat matkustaneet ympäri Eurooppaa turvapaikkaa hakeakseen. Ei se ole silloin turhan valvonnan tekemistä heille."
"Olisi eri asia, jos yksittäinen henkilö tulisi vaikka henkilöautolla ja hänet tarkastettaisiin pelkästään ulkonäön perusteella", Pimiä selittää.
Poliisi syyllistyisi syrjivään etniseen profilointiin, jos se esimerkiksi tekisi ratsian helsinkiläiseen nuorisotaloon ja pyytäisi henkilöllisyyspaperit ainoastaan vaikkapa syyrialaisilta näyttäviltä ihmisiltä.
"Koska ei ole oletettavaa, että turvapaikanhakijat olisivat siellä nuorisotalolla. Silloinhan voisi ajatella, että todellista tarvetta henkilötietojen saamiseen ei ole paikkapuhuttelussa."

Ihmissalakuljettajat Euroopassa = rikolliset Euroopassa, Suomessakin...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Turvapaikanhakijat  | 

Ihmissalakuljettajien liigat soluttautuneet Suomeen – kiristystä, uhkailua ja matkavelkojen perintää


Turvapaikanhakijat kohtaavat Suomessa kiristystä turvapaikkamatkustamisen velkojen vuoksi. Rajavartioston rikostorjuntayksikön mukaan kiristäjiä on kymmeniä. He toimivat ulkomaalaisten rikollisorganisaatioiden leivissä, kertoo illan A-studio.



Suomeen tulevat turvapaikanhakijat tekevät matkansa halki Euroopan kohti Suomea velaksi. Rajavartioston rikostorjuntayksikön mukaan tulijoista lähes puolet on rahoittanut matkansa velaksi rikollisorganisaatioin kautta.
Jos turvapaikanhakija ei pysty maksamaan velkaa takaisin, sitä peritään kiristämällä ja uhkailemalla.
Ylen A-studion haastatteleman Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikön päällikön Kari Kettusen mukaan ilmiö on heille tuttu jo aiemmilta vuosilta.
Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikkö on tällä hetkellä keskeinen toimija Suomeen suuntautuvan laittoman maahantulon torjunnassa ja tutkimisessa.
– Tällä hetkellä kiristäjiä on meidän tiedossa arviolta muutama kymmenen. He ovat pääosin samaa etnistä taustaa kuin kiristettävät turvapaikanhakijat. Kiristäjät toimivat ulkomaalaisten rikollisorganisaatioiden leivissä, sanoo rikostorjuntayksikön päällikkö Kari Kettunen.
Kiristäjät uhkailevat turvapaikanhakijoiden tai heidän sukulaistensa terveydellä lähtömaassa. Kontaktia otetaan joko suoraan tai puhelimen välityksellä. Kiristettävä suljetaan usein myös yhteisön ulkopuolelle tai alistetaan muulla tavoin.
Tapauksia on tällä hetkellä tiedossa jo kuukausittain. Näytön saaminen suoranaisesta väkivallasta on silti vaikeaa.
– Meillä ei ole tutkinnassa yhtään tapausta, jossa uhkailu olisi viety käytäntöön, toteaa Kettunen A-studiolle.

Velan maksuksi rekrytointia ja pimeää työtä

Turvapaikkamatkustamisen velan perinnässä kiristäjillä on silti vahvoja keinoja. Velka saattaa olla tuhannesta eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin.
– Meillä on ollut tutkinnassa tapauksia, joissa velkasuhteen takia ihmistä on lähdetty rekrytoimaan rikollisorganisaatioon mukaan. Hänet saadaan siten mukaan tekemään pieniä tekoja ihmisten salakuljettamiseen tai huumeiden salakuljettamiseen tai johonkin muuhun rikolliseen tekoon liittyen, Kari Kettunen kertoo.
Päinvastoin kuin Euroopassa, Suomessa ei turvapaikanhakijoita useinkaan päädy velanmaksun vuoksi prostituutioon. Sen sijaan harmaat työmarkkinat ovat tulleet tutuiksi rajavartioston rikostorjuntayksikölle.
– Yksi merkittävä ilmiö, joka on näkynyt meillä pitkään, on velkasuhteessa olevien ihmisten päätyminen tekemään Suomessa pimeää työtä.
Tällainen ihminen on suuressa vaarassa päätyä jopa ihmiskaupan uhriksi. Vaihtoehtoisesti hänen oikeuksiaan työntekijänä saatetaan polkea tai työturvallisuus jää vähälle huomiolle.
Mikä velanperintätilanne on jatkossa?
– Nyt kun Suomeen tulee huomattava määrä turvapaikanhakijoita, olisi helppo ennustaa, että tämä ilmiö kasvaa samassa suhteessa, Kettunen sanoo Ylen A-studiolle.

Kulkeeko rajavartioston rikostorjuntayksikkö sitten askeleen edellä vai kolme askelta jäljessä laittoman maahantulon järjestämisessä ja velkailmiön edessä?
– Uskon vakaasti, että rajavartiolaitoksella on hyvä kuva siitä, millä tavalla nämä rikollisorganisaatiot toimivat. Me ja muut viranomaiset teemme parhaillaan valtavasti töitä tämän asian eteen, sanoo rikostorjuntayksikön päällikkö Kari Kettunen.                                             
Lisää aiheesta A-studiossa tänään klo 21.00 TV1:ssä.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Mielenosoitus Moskovassa - ihmismääräarvio hehtaarihaarukassa...

Katselin Suomen televisiosta perjantaina Helsingissä Suomen hallitusta vastaan suunnatun mielenilmauksen kuvia. Tunnen aika hyvin Rautatietorin mittasuhteet. Siellä väitettiin olleen noin 30.000 osallistujaa.

Kun vertaa em. tapahtumaa ja alla olevaa kuvaa, minulla on tunne, että Moskovassa, jossakin syrjäisessä eteläisessä kaupunginosassa, kyseiseen tapahtumaan on osallistunut vähintäänkin 10.000 henkilöä, toki saattaa olla, että heistä on 70% poliiseja. Silloin tuo uutistoimisto Reutersin arvio 3.000 ihmisestä pitää paikkansa...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Tuhannet mielenosoittajat vastustivat Vladimir Putinin yksinvaltaa Moskovassa

ULKOMAAT 
REUTERS-HS
MAXIM SHEMETOV / REUTERS
Tuhannet osoittivat mieltään Moskovassa sunnuntaina.
Tuhannet osoittivat mieltään Moskovassa sunnuntaina.
Moskovassa vaadittiin sunnuntaina vapaita vaaleja ja arvosteltiin presidentti Vladimir Putinin 15 vuotta kestänyttä valtakautta. Kyseessä oli opposition ensimmäinen merkittävä mielenosoitus kuukausiin.
Viranomaiset olivat rajoittaneet mielenosoituksen Moskovan eteläiseen kaupunginosaan. Poliisin mukaan tapahtumaan osallistui vain 500 ihmistä, mutta uutistoimisto Reutersin silminnäkijä arvioi, että paikalla oli kolmisentuhatta ihmistä.

Taloustieteilijä Joseph Stiglitzin madonluvut Suomen talouspolitiikalle...

Taloustieteilijä Joseph Stiglitzin "oravanpyörä" Suomen talouden kohentamiseksi näyttää alla olevan artikkelin mukaan olevan aivan toisenlainen kuin maamme nykyhallituksen.

Kuka on oikeassa tai oikeastaan oikeimmassa? Ei välttämättä kukaan tai oikeastaan kaikki! Kansantalouden mekanismit ovat niin monimutkaisia, että niihin ei löydy yksinkertaisia, pelkistettyjä, "yksisilmäisiä" ratkaisuja. Niin on monta mieltä kuin on miestä/naista, pitää takuuvarmasti tässäkin paikkansa.

Enpä malta olla muistelamatta aikaa, jolloin Suomella ei ollut valtionvelkaa nykyiseen verrattuna juuri mitään. Ammatillisten Oppilaitosten Insinöörit AOI ry;n opintopäivien luennoitsijana oli Esko Seppänen. Hänet oli tapahtumaamme kutsunut "aatetoveri" Antti Rytkönen, joka oli silloinen toiminnanjohtajamme.
Sattumoisin istahdin vaimoni kanssa samaan pöytään väliaikakahvittelun yhteydessä em. luennoitsijan kanssa. Hän antoi siihen maailman aikaan "täyslaidallisen" silloisen hallituksen talouspolitiikalle.
Esko Seppäsen mielestä piti silloin nimenomaan ottaa velkaa ja elvyttää, investoida eikä jarrutella...

Itse en ole taloustieteilijä, enkä ymmärrä rahanpäälle muuta kuin sen, että sitä on oltava kulloiseenkin tarpeeseen riittävästi.

Yritän asettua nykyhallituksen housuihin: Rahaa ei ole riittävästi ja velkaantumistahti hirvittää. Vaikka Suomella on edelleen - tällä hetkellä - hyvä maine rahamarkkinoilla ja rahaa saa kohtuullisen edullisesti, "lähes ilmaiseksi", niin miten on asian laita huomenna... 

"Taitaa olla Paavojen tilaus Suomeen koko talousnobelistiukko!" kuulen selvästi jonkin lukijoistani ajattelevan.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

”Te ryöstätte lapsiltanne” – taloustieteen nobelisti Stiglitz kummeksuu Suomen leikkauksia ja työmarkkinauudistuksia

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz arvostelee leikkauksia ja työmarkkinauudistuksia

TALOUS  

Kuka?

Joseph Stiglitz

 Syntyi 9. 2. 1943 Yhdysvalloissa Garyssa Indianan osavaltiossa.
 Columbian yliopiston taloustieteen professori.
 Taloustieteen nobelisti.
 Maailman neljänneksi merkittävin ekonomisti akateemisten viittauksien perusteella.
 Toiminut aiemmin muun muassa Maailmanpankin pääekonomistina ja Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin talousneuvoston puheenjohtajana.
Taloustieteilijä Joseph Stiglitz, 73, tunnetaan euroalueen kovan talouskuripolitiikan arvostelijana. Nyt miehen hampaissa on Suomen hallitus.
"Sisäiset devalvaatiot eivät ole toimineet lähes koskaan", Stiglitz sanoo viitaten hallituksen suunnitelmiin leikata palkkoja viennin edistämiseksi.
"Tästä kertoo se, että lähes kaikki maat ovat hylänneet kiinteät valuuttakurssit."
Nobelisti selittää: Tulojen leikkaus syö kotimaista kysyntää ja tuo painetta hintojen yleiselle laskulle eli deflaatiolle, mikä vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten kykyä selvitä veloistaan.
"Tässä lyödään vetoa siitä, että vientisektori elpyy nopeammin kuin kotimainen sektori surkastuu. Euroalueella pelkästään Espanjan vienti on reagoinut merkittävästi palkkojen laskuun. Todennäköisesti lopputulos onkin vain heikompi talous."

Stiglitz on saapunut Suomeen YK:n kehityspoliittisen tutkimuslaitoksen Widerin konferenssiin. 

Hän sanoo ymmärtävänsä täysin niitä kymmeniä tuhansia suomalaisia, jotka kokoontuivat perjantaina osoittamaan mieltään.
"Ei ole mitään mekanismia, jonka kautta sairaanhoitajan palkan leikkaus edistäisi suoraan vientiä. Ainoa peruste on, että se rahoittaa yrityksille suunnatut verohelpotukset. Mielenosoittajilla on tosi hyvä syy epäillä, että kyse on vain hallituksen lahjasta yrityksille."
Stiglitz korostaa, että monet ongelmistamme ovat seurausta euron rajoituksista, kuten oman valuutan menetyksestä ja talouskuria vaativista säännöistä.

Entä jos euroa ei saada rukattua kasvumyönteisempään suuntaan?

"Silloin teidän kannattaisi harkita eurosta lähtöä. Tiedän, että se kuulostaa radikaalilta, mutta tällä hetkellä kaltaisenne pienet taloudet maksavat siitä liian korkean hinnan", hän sanoo.

"Loppujen lopuksi euro on vain pala paperia. Jos euroa ei voida uudistaa, voi olla tarpeen haudata koko yhteisvaluutta eurooppalaisen projektin pelastamiseksi."
KIMMO RÄISÄNEN
Joseph Stiglitz pitää Suomen hallituksen talouspolitiikkaa epäonnistuneena.
Joseph Stiglitz pitää Suomen hallituksen talouspolitiikkaa epäonnistuneena.
Juuri nyt Suomen pitäisi Stiglitzin mielestä vahvistaa taloutta velkaelvytyksellä.
"Se olisi ehdottomasti järkevää. En puhu lomailusta, vaan ihmisiin ja infrastruktuuriin investoimisesta sekä uusien teollisuudenalojen rakentamisesta."

Nobelisti ihmettelee ajatusta, että leikkaukset ovat välttämättömiä, koska lastenlapsille ei haluta jättää velkataakkaa.

"Tuo on niin täysin väärin. Ryöstätte lapsiltanne, kun ette tee järkeviä investointeja ilmaisella rahalla. Nuorten tulevaisuudennäkymien tuhoamisella tulee olemaan poliittisia ja sosiaalisia seurauksia. Maanne hallitus rapauttaa Suomen tulevaisuutta."

Suomessa kuulee toisinaan, että Stiglitzin kaltaiset amerikkalaisekonomistit eivät ymmärrä maamme erityisolosuhteita.

Yhdysvallat voi Meksikon rajaa raottamalla saada aina miljoonia työntekijöitä lisää. Suomessa työvoima supistuu ja talouden kasvupotentiaali on entistä heikompi. Ja koska kasvu on tulevaisuudessa heikompaa, väite kuuluu, elvytys tarkoittaisi vain entistä kovempaa kiristystä tulevaisuudessa.
"Tässä olisi ehkä hitunen totuutta, jos ette kärsisi työttömyydestä", Stiglitz sanoo. "Kyllä, kasvunne on heikompaa tulevaisuudessa, mutta leikkaukset heikentävät sitä entisestään!"
Hän lisää, että elvytys on todellista työn tarjontapolitiikkaa, koska se antaa ihmisille mahdollisuuden päästä kiinni työelämään.
"Kyse on nimenomaan siitä, että supistuvan työvoiman oloissa on entistä tärkeämpää lisätä potentiaalista kasvua. Te toimitte nyt täysin päinvastoin, kun kasvatatte työttömyyttä."

Stiglitzin mukaan ihmisiä ei kannata nykytilanteessa myöskään patistaa kepillä töihin.
"Tällä hetkellä ongelmanne on kysynnän puute. Näillä toimilla tuodaan laskupainetta palkoille, syödään kysyntää ja pahennetaan työttömyysongelmaa."

Suomen nykytilanteessa työnhakijoiden määrän kasvattaminen ei Stiglitzin mukaan luo lisää työtä.
"Ajatuskin on absurdi. Meillä Yhdysvalloissa oli taantuman huipulla viisikymmentä työnhakijaa jokaista työpaikkaa kohti. En ole koskaan nähnyt mitään järkevää analyysia siitä, miksi työnhakijoiden määrän lisääminen olisi ollut hyvä asia taloudelle."

lauantai 19. syyskuuta 2015

Veikkauksen nettijalkapalloa - osa 7...

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, olen seurannut jonkin verran Veikkauksen sivuilla nettijalkapalloa ja pelaillut livenä pienin panoksin (1-2 euroa/peli) lähinnä Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Italian pelejä. Toki jonkin verran kotimaisiakin pelejä meidän jalkapallokelien aikaan.

Tänään lauantaina 19.09.2015 katselin pitkästä aikaa Veikkauksen espanjalaista nettijalkapalloa.

Aina silloin tällöin olen päässyt aistimaan upeaa jalkapalloa, mutta välillä myös sellaista jalkapalloa, jota ei tarvitsisi pelata eikä nähdä.

Joissakin otteluissa - niin kuin mm. tänään - pelaajat ovat kentän pinnassa tämän tästä, ei niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut jotakuinkin puolen minuutin välein. Nähtävissä on yleensä erinomaisia näyttelijäsuorituksia vailla vertaa. 

Kirjoitanpa taas:

Pikku tönäisystä raavas mies pyörii kuin väkkärä - vähintään viisi-kuusi kertaa - akselinsa ympäri karmeiden tuskankarjaisujen ryydittämänä. Erotuomari kaivelee päntiönään keltaisia varoituskortteja etutaskustaan, väliin punaistakin...

Tänään lauantaina oli siis ottelu, josta seurasin toisen puoliajan kokonaisuudessaan. 

Real Madrid-Valencia: 1-0 (0-0) ajassa 90+4 minuuttia.

Pelasin sitä yhdellä eurolla Veikkauksen livepelinä, jonka menetin - harmi. Tuijotin taa liikaa kertoimia!

Tämän pelin toinen puoliaika oli taas sitä, että äijät olivat kötällään nurmen pinnassa tämän tästä ja rikkeen tehnyt levitteli viattomana käsiään ja suu kävi erotuomarin suuntaan. Nyt en toki nähnyt pahaa tönimistä, repimistä ja hakkaamista niin kuin joskus kiihkeissä peleissä.

Read Madrid ansaitsi niukan voittonsa. Maalin teki Karim Benzema 55. minuutilla - upea pääpuskumaali. Hänet vaihdettiin kentältä 77. peliminuutin kohdalla...


..

Hiukan hiljempää - kiitos...

Kirjoitin alla olevan tekstin kymmenisen vuotta sitten. Muistaakseni se julkaistiin paikallisissa lehdissä, taisinpa saada siitä myönteistä palautettakin.

Teksti on edelleen varsin ajankohtainen, sillä havaintojeni mukaan kadulla ajetaan jatkuvasti aivan liian lujaa. Varsinkin kun päällysteen kunto on päässyt pahasti rapistumaan.

Vanha tekstini:

KEMIN KAINUUNKATU KIIHDYTYSAJOPÄTKÄNÄ…

1950-luvulla rakennettu Kainuunkatu oli alun perin hiekkapintainen noin 400 m pitkä kadunpätkä Kemin Haukkarin kaupunginosassa

 Myöhemmin siitä päätettiin tehdä myös ns. kevyen liikenteen väylä Kemistä Ouluun päin ja se sai pinnoitteen. Ilmeisesti Eteläntien varteen ei kevyen liikenteen väylää ainakaan toistaiseksi rakenneta.

Haukkari ja nimenomaan Kainuunkadun varsi on ollut rauhallista asuinseutua, jossa on pääosin eri-ikäistä omakotiasutusta ja yksi 1970-luvulla rakennettu pienkerrostalo. Sitä se on toki vieläkin, mutta kadunpätkästä näyttää muodostuneen mopoilijoiden, kevarikuljettajien ja järeämpienkin moottoripyörien kuljettajien ja jopa joidenkin autoilijoiden testauspaikka, kiihdytyspätkä…

Aivan varttimailikilpailujen - kiihdytysajossa ajoneuvot kilpailevat siitä, kuka ajaa varttimailin (1/4 mailia = n. 402 metriä) nopeimmin seisovasta lähdöstä – tasolle kadunpätkällä ei ylletä, vaikka lähtö tapahtuu ns. lentävästä lähdostä Kainuunkadun molemmista päistä.

Arvelen viritettyjen laitteiden äänistä ja vaihtamisien lukumäärästä päätellen Möylyntien risteyksestä Ouluun päin parhaimpien = pahimpien yltävän vähintäänkin 70-80 km/h nopeuteen, Kainuunkadulla on voimassa 40 km/h nopeusrajoitus. 

Kainuunkadulle on viime vuosina muuttanut useita lapsiperheitä. Lapset saattavat pihapiiristä kirmaista yllättävästi kaikista vanhempien varoituksista huolimatta kadulle esim. pallon tai lemmikkikoiran perässä.

Me varttuneemmatkaan alueella asuvat emme joka käänteissä enää niin sutjakkaita olla, että ehdittäisiin pois pahimpien vauhtihirmujen alta, mikäli niitä tulee peräkanaa suurena ryppäänä.
Yksikin onnettomuus on liikaa. Siksi vetoan lähinnä nuoriin mopoilijoihin, että he hölläävät kaasuhanaa, ettei sekunnin sadasosassa tapahtuva liikenneonnettomuus pilaa loppuelämää…


Onneksi kesä on taas ohi...

Kirjoitin kymmenisen vuotta sitten nimimerkillä otsikon tekstin, jota hiukan tuunailen, muokkaan:

Kuinka niin onneksi?

Onneksi siksi, että raskaan työviikon jälkeen perjantai-iltaisin pärähtää ympärilläni vähintään kolme iänikuisen vanhaa, kovaäänistä ruohonleikkuria käyntiin juuri kun olen asettunut terassille istuskelemaan mehulasin ääreen lukeakseni kaikessa rauhassa viikon lehdet.

No entä lauantaina?

Tasan klo 9 yhteensä viisi todella pahaäänistä, ilmeisesti totaalisen huoltamattomia ruohonleikkureita käynnistyy jotakuinkin säännöllisesti! Osa onneksi aika kaukana, mutta kiviin ja puunjuuriin ajamiset sekä ajurin reippaat kiroilut kuuluvat meille saakka...

No entä sitten sunnuntai?

Totta kai sunnuntaina tasan klo 10 käynnistyy kaksi isojen poikien lelua, päältäajettavat teholeikkurit.
Kaverit jyräävät iloisenreippaanäänekkäästi itse istuskellen kuulosuojaimet ja stereomusakuulokkeet päässä onnellisen tietämättöminä ympärilleen kylvämästään melusaasteesta.

Mutta ei hätää!

Kohta joka pihalla liikkuu lähes äänettömästi erilaisia sähköisiä, satelliittiohjattuja ja ohjelmoitavia ”ruohonrouskuttajia” omia aikojaan, joiden perusfilosofia on kaapattu laiduntavista eläimistä...

Kaikille meille mökkiläisille vapautuu runsaasti vapaa-aikaa, jonka toivottavasti ymmärrämme käyttää tehokkaasti hyväksemme.

Syksynodotusterveisin