Sellutehtaita, paperikoneita ja energiakattiloita toimittava Valmet lihoo automaatio-yksikön verran huhtikuun alusta alkaen. Se tuo täydennystä ja vakautta liiketoimintaan, mutta sijoittajan on syytä tarkkailla viime vuonna haalittujen tilausten katteita.
Valmet hyötyy monella tapaa ostaessaan 340 miljoonalla eurolla prosessiautomaatiojärjestelmiä ja -palveluja (PAS) tarjoavan yksikön. Valmet voi jatkossa tarjota kokonaisuuksia, onhan 80 prosenttia automaatio-yksikön asiakkaista myös Valmetin asiakaskuntaa. Valmetin tuotantoportfolio kasvaa, kun yhtiö voi sitoa isoihin kauppoihin automaation.
Toisaalta häviää riski, että joku muu ostaisi yksikön ja supistaisi toimintaa.
Ostettava yksikkö vakauttaa Valmetin kykyä tehdä tulosta. Valmetin kaltaiselle yhtiölle on ongelma, että toiminta on globaalia ja pitää sisällään suuria yksittäisiä hankkeita. Niitä saattaa tulla yhteen maahan vain yksi vuosiin, mutta työvoima pysyy silti palkkalistoilla. Kulujen joustamattomuus on haaste.
PAS-yksikön henkilöstömäärä on noin 1 600 ja liikevaihto vuonna 2013 noin 300 miljoonaa euroa.
Valmet kertoo viime vuoden tuloksestaan helmikuun alussa. Sijoittajien huomio on myös tämän vuoden ohjeistuksessa. Yhtiön nykyiset tavoitteet ovat 6-9 prosentin EBITA-marginaalissa, mutta yhtiö ostaa nyt liiketoiminnan, jonka kannattavuus on yli 10 prosentissa. On selvää, että tavoitetasoa pitää muuttaa. Kysymys kuuluu, kuinka paljon Valmet uskaltaa luvata.
Kiinnostavia ovat myös viime vuoden tilausten katteet. Valmet yllätti tilauskertymällään, etenkin alkuvuonna. Koska myös muiden toimijoiden kertymät olivat heikot, Valmetin on täytynyt haalia uusia hankkeita kovalla hintakilpailulla. Tulokset tänä ja vielä ensi vuonna kertovat, kuinka aggressiivista kilpailua Valmetin on täytynyt käydä.
Varmaa on, ettei samanlaista tilauskertymää nähdä kuin viime vuoden alkupuolella. Toisaalta vuosi 2013 oli poikkeuksellisen huono, joten normaali taso on siinä välissä.
Katteiden arviointia vaikeuttaa, että yhtiö on juuri käynyt kovan, sadan miljoonan euron kulukuurin. Tuloksista selvinnee, kuinka paljon säästöistä on mennyt asiakkaille halvempina hintoina.
Kiinnostavaa on myös palvelutoiminnan kehitys. Sen liikevaihto laski kolmannella neljänneksellä. Kasvu on kuitenkin tärkeää kannattavuudelle. Nykyisessä Valmetissa noin 40 prosenttia on palveluja. Julkaistujen lukujen valossa näyttää siltä, että viime vuonna tulos syntyi käytännössä palveluista, ei laitteista.
Kun Metso ja Valmet eriytettiin, edellistä pidettiin tulevaisuuden kasvajana ja jälkimmäistä osinkoyhtiönä. Kurssit ovat viime vuonna kehittyneet kuitenkin päinvastaiseen suuntaan.
Valmetin osake on vuodessa kallistunut jopa 60 prosenttia ja arvostustaso alkaa olla korkea. Yhtiön erkaantumisen alussa vallinnut pessimismi on vaihtunut jopa ylioptimismiksi. Laitetoiminnaltakin odotetaan tulosta. Sijoitussuositukset suosittelevat yhä ostamaan, mutta keskimääräinen tavoitehinta on jäänyt alle nykyisen kurssitason.
Pitkällä tähtäimellä fundamentit suosivat yhä Metsoa, kunhan metallien hinnat kääntyvät nousuun.
Valmetin pehmopaperin ja kartongin osalta voi odottaa kasvavan samaa tahtia yleisen talouskasvun kanssa, mutta valkoisen paperin näkymät ovat synkät. Valmet hakee kasvua voimalaitospuolella, mikä on nykyisillä energianhinnoilla vaikeaa. Valmetin rönsyileminen muille aloille ei ole sekään järkevää.
Hintakilpailu on Valmetin alalla yhä veristä, eikä se näytä merkittävästi hellittävän. Kartongin kannattavuus voi aiheuttaa ryntäyksen ja jopa ylikapasiteettia jossain vaiheessa.
Valmetia johtava Pasi Laine on ollut yhtiössä pitkään ja tuntee markkinat läpikotaisin. Vielä on aikaista arvioida hänen kädenjälkeään itsenäisessä Valmetissa.
Yhtiön hallitusta johtava istuva vuorineuvos Jukka Viinanen täyttää tänä vuonna 67. Pitkään Metsonkin hallitusta johtanut Viinanen jättänee tehtävänsä lähivuosina, mutta sen suurempia muutoksia ei vasta nimitettyyn hallitukseen ole odotettavissa.
