Ukko-Pekka Siperiassa 100 vuotta sitten...

"Kyllä Siperia opettaa!" meille suomalaisille on muodostunut tutuksi maininnaksi, jolla on monia erilaisia ulottuvaisuuksia.

Alla oleva artikkeli antaa lähestulkoon romanttisen kuvan Svinhufvudin Siperian matkasta. Tulee tunne, että hän kävi muutaman vuoden "pidennetyllä lomamatkalla" itseään rauhoittamassa - tuskin nyt sentään aivan näin mutta...

Svinhuvud on kiistatta itsenäisen Suomen alkuvuosikymmenien tukipylväitä...


Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan muunneltuna:

Svinhufvud karkotettiin Siperiaan sata vuotta sitten: "Häntä pelättiin kuin murhamiestä"

KOTIMAA 24.11.2014 20:06

Mark Autio

HELSINGIN SANOMAT

Sata vuotta sitten Venäjän tsaarinvaltaa vastaan toistuvasti niskuroinut nuorsuomalainen kihlakunnantuomari P. E. Svinhufvud sai käskyn saapua Luumäen käräjätuvalle.

Svinhufvudille ilmoitettiin, että kenraalikuvernööri oli määrännyt hänet karkotettavaksi Siperiaan.

Käräjätuvalta Svinhufvud ajettiin Viipurin lääninvankilaan.

”Auto seisoi vankilan ovella. Etsiväkomisario painoi nappia portinpielessä, sivuovi aukeni ja sinne vankilan sisälle hävisi se komea, pitkäviiksinen, ruotsia puhuva herra laukkuineen ja raskaine turkkeineen. Kättään heilautti vain astrakanihattunsa reunaa kohti hyvästiksi minulle – autonkuljettajalle. Seuraavana aamuna silmäiltyäni lehtiä minulle vasta selvisi, että lääninvankilaan ajettu herra oli kihlakunnantuomari Pehr Evind Svinhufvud ja kova itsenäisyysmies”, muisteli Suomen Kuvalehden vuonna 1937 haastattelema Viipurin poliisilaitoksen entinen autonkuljettaja karkotusmatkan alkua.

Pari päivää myöhemmin Svinhufvud ja hänen vaimonsa Ellen nousivat kohti itää matkaavaan junaan. Viipurin asemalle oli tuolloin kerääntynyt tuhansia uteliaita seuraamaan tapahtumaan.

Alkoi pitkä matka Siperian Tomskiin.

Svinhufvud sai poikkeuksellisesti luvan matkustaa maanpakoon omalla kustannuksellaan ja tavallisena matkustajana, kunhan maksoi myös vartijoiden matkan.

”Sinne päästäkseen he matkasivat kovassa pakkasessa reellä yli 600 kilometrin matkan Tymsk-joelle”, kertoo Svinhufvudin muistosäätiön puheenjohtaja Jyrki Vesikansa.

Svinhufvud kuvaili jälkeenpäin maanpakoa rauhalliseksi, joskin epävarmuuden varjostamaksi ajaksi. Karkotetut vierailivat toistensa luona ja järjestivät kutsuja.

”Kerran viikossa tuli posti. Saimme kotoa sanomalehdet, Helsingin Sanomat vapaakappaleena. Kirjeetkin tulivat yleensä perille, mutta olivat useimmiten sensuroituja”, hän kuvasi aikaa Tymskojen kylässä.

”Eivät ne Siperian vuodet ilmeisesti mitään kauheita olleet, Svinhufvud taisi viihtyä ihan hyvin. Hän sai jopa ottaa rakkaimman haulikkonsa mukaan, jonka kanssa pääsi metsälle. Oikeudellisessa mielessä karkotus oli tietenkin kova loukkaus”, sanoo Siperiaan karkotuksen muistotilaisuuteen osallistunut professori Timo Vihavainen.

Metsästyksen lisäksi tuleva presidentti kulutti aikaansa puhdetöiden parissa. Ellen-vaimo vieraili Siperiassa vain kolmesti, joten Svinhufvudin oli opeteltava huoltamaan omat vaatteensa, esimerkiksi parsimaan sukkansa.

Svinhufvud asui Siperiassa Viron Paltiskista karkotetun pastori von Hörschelmannin luona, jossa iltojen kerrotaan sujuneen saksalaista kirjallisuutta lukien.

"Se paikka vaan oli hirvittävän kaukana, sellainen peräkylän-peräkylä, johon ei vielä tänäkään päivänä ole vedetty teitä. Karkottaminen niin kauas kertoo siitä, että häntä pidettiin murhamiehiäkin vaarallisempana. Siperia oli muutenkin vähän outo paikka, vähän kuten Australia myöhemmin, rangaistussiirtola, jossa elämä monella tapaa jatkui. Hän ei ollut siellä vankina, vaan nimenomaan karkotettuna", toteaa Svinhufvudista uutta elämäkertaa laativa professori Martti Häikiö.

Palaamaan Svinhufvud pääsi vasta maaliskuussa 1917, kun keisarivalta oli kukistunut. Svinhufvud otettiin Suomessa vastaan kansallissankarina.

Paluunsa jälkeen hänestä tuli prokuraattori (silloinen oikeuskansleri) ja itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja. Tässä asemassa hän esitteli joulukuussa 1917 Suomen itsenäisyysjulistuksen.

Presidentiksi Svinhufvud valittiin vuoden 1931 vaaleissa. Presidenttikauden huippuhetkeksi muodostui Mäntsälän kapinan nujertaminen vuonna 1932.

Lapuanliikkeen tukemat suojeluskuntalaiset vaativat tuolloin hallituksen eroa, jolloin presidentti Svinhufvud piti kuuluisan radiopuheensa. Puhe rauhoitti tilanteen ja sai suojeluskuntalaiset palaamaan koteihinsa.

”Se, että presidentti ei antanut periksi ulkoparlamentaariselle liikehdinnälle, oli kyllä vahva valtiomiesteko”, toteaa Vihavainen.

"Svinhufvud pelasti suomalaisen kansanvallan kahdesti: ensin vuonna 1918 ja sitten vuonna 1932. Näitä tekoja ei voi ohittaa mitenkään", jatkaa Häikiö.

Entäpä se lempinimi: Ukko-Pekka? Sen synnystä ei ole varmuutta, mutta vielä Siperian-vuosina Svinhufvudia ei sillä nimellä kutsuttu.

Yhden tarinan mukaan suojeluskuntaharjoituksissa suoritettiin tavallista kovempia harjoituksia. Sivustaseuraajat ihmettelivät tämän syytä. Joku oli todennut, että "harjoitellaan, koska siellä on se Luumäen ukko".

Lempinimi tarttui, ja Pehr taipui suomalaiseen muotoon Pekka.

"On aika uskottavaa, että lempinimi tuli joskus 1920-luvulla, suojeluskunta-aikana", kertoo Häikiö.

"Myöhemmin on vaikea arvioida, milloin nämä lempinimet tarttuvat. Kuka osaa esimerkiksi tarkkaan sanoa, koska Kekkosta ruvettiin kutsumaan lempinimellä Urkki?" Häikiö kysyy.

Salainen asia, jonka kaikki tietävät...

Suomi on mielenkiintoinen maa, jossa tapahtuu mielenkiiintoisia, "salaisia" asioita, jotka kaikki - asiaa vähääkään seuraavat - tietävät.

Alla olevasta salaisesta asiasta on keskusteltu pitkään, mikäli oikein muistan. Tekee mieli sanoa, että sitä on puuhasteltu pitkään. On haettu tavallaan kunnon ryhtiliikettä ja vastapainoa Elinkeinoelämän Keskusliitolle EK:lle...

Yksi näyttää olevan joukosta poissa aivan niin kuin syksyn eläkeväännössäkin - Akava.

Mielestäni saa ollakin poissa ja harjoittaa itsenäistä, todellista edunvalvontaa jäsentensä puolustamiseksi.

Näillä näkymin alla olevan tekstin rypistys tuskin johtaa ainakaan yhden vuosikymmenen aikana mihinkään. Toki saatan olla väärässäkin. 

Täytyypä heti päivittää kirjoitustani: Tekstiteeveestä luin hetki sitten oman liittoni, Insinööriliitonkin olleen kuulolla maanantain salaisessa kokouksessa.

Salaisia kokouksia toki pidetään jatkossakin...

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Salainen kokous Helsingissä – palkansaajaliitot pohtivat uutta jättijärjestöä

Palkansaajaliitot kävivät alustavia tunnusteluja keskusliittojen yhdistymisestä maanantai-iltana hotelli Tornissa Helsingissä

KOTIMAA 25.11.2014 6:13

Teemu Luukka

HELSINGIN SANOMAT

TEPPO MOISIO / HS / HS

Palkansaajaliitot neuvottelivat keskusliittojen yhdustymisestä maa­nan­tai-il­ta­na sa­lai­ses­sa ko­kouk­ses­sa ho­tel­li Tor­nis­sa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa.

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK ja STTK sekä iso joukko palkansaajaliittoja suunnittelee yhteistä suurta palkansaajien keskusjärjestöä.

Vaihtoehtoina voisi olla, että nykyiset keskusjärjestöt yhdistyvät tai ainakin osa järjestöissä valtaa pitävistä liitoista perustaa yhden, nykyistä SAK:ta suuremman järjestön.

Nyt Suomessa on kolme palkansaajien keskusjärjestöä: SAK, STTK ja Akava.

Tiedot perustuvat usean, toisistaan riippumatoman lähteen haastatteluihin. HS:n myöhään maanantai-iltana saamien tietojen mukaan asiasta neuvoteltiin maanantai-iltana salaisessa kokouksessa hotelli Tornissa Helsingin keskustassa.

Koolla oli parisenkymmentä liittoa. Koollekutsuja oli SAK:hon kuuluvan Pamin puheenjohtaja Ann Selin.

Kyseessä oli ensimmäinen laajempi kokous mahdollisesta yhdistämisestä. Kokouslähteiden mukaan kyseessä oli "tunnustelu".

HS:n kokouslähteistä saamien tietojen mukaan kukaan paikalla ollut ei suoraan tyrmännyt hanketta.

Paikalla olevilta liittojohtajilta kysyttiin, ovatko he kiinnostuneita suurliitosta tai ainakin sen hyötyjen ja haittojen selvittämisestä.

Kokouksessa toivottiin, että puheenjohtajat selvittäisivät mahdollisimman pian oman liittonsa hallinnon kannan selvitystyöhön.

Tänään tiistaina kokoontuvat ainakin Metalliliiton valtuusto ja Pamin hallitus, joissa hanketta käsitellään.

Nykyisten keskusjärjestöjen puheenjohtajista koolla olivat SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Molemmat ovat suhtautuneet aikaisemminkin myönteisesti ainakin järjestöjen yhteistyön syventämiseen.

Akavan puheenjohtajaa Sture Fjäderiä ei HS:n tietojen mukaan ollut kutsuttu paikalle.

Akavassa yhteistä liittoa epäillään eniten, sillä siellä pelätään SAK:laisten liittojen saavan vallan jättiyhteisössä.

Kokouksessa puhuttiin kuitenkin, että myös Akavan toivotaan tulevan mukaan neuvotteluihin.

SAK:n liitoista mukana olivat ainakin Metalliliitto, Paperiliitto, Rakennusliitto, AKT, TEAM ja JHL. STTK:sta olivat mukana Tehy, Super, Jyty ja Pro.

Vähiten paikalla oli akavalaisia liittoja.

SANOMA NETWORK OPTIMIZER

Jos kaikki kolme nykyistä keskusjärjestöä yhdistyisivät, siitä syntyisi yli kahden miljoonan palkansaajan järjestö. Palkansaajaliittojen keskusjärjestö SAK on suurin keskusliitto yli miljoonalla jäsenellä.

Toimihenkilöitä edustavassa STTK:ssa on noin 600 000 jäsentä, samoin korkeasti koulutettujen Akavassa.

Suurliitosta on puhuttu aika ajoin, mutta koskaan keskusjärjestöissä valtaapitävät liitot eivät ole päässeet sopuun yhdistymisistä. Yhdistämisen taustalla on muun muassa se, että näin palkansaajaliitot olisivat vahvempia suhteessa työnantajien keskusliittoon EK:hon.

Kyse on myös siitä, että palkansaajien ja toimihenkilöiden työt ovat lähestyneet toisiaan. Suurliitto olisi todennäköisesti myös taloudellisempi.

Ruotsin perintöveropakolaisemme äänessä - taas kerran...

Katselin Helsingin Marina Congress Centerissa nauhoitetun videopätkän BW:n haastattelusta ja luin alla olevan lainaustekstin.

Videopätkässä kiinnitin huomiota asiaan, johon em. henkilön on syytä kiinnittää huomiota eli käsien äärimmäisen aktiiviseen liikkeeseen, suoranaiseen viuhtomiseen.

Hänen kätensä liikkuivat lähes samalla aktiviteetilla kuin hänen sanomansa tulkkaajalla hiukan sivummalla. 

Toki on se myönnettävä, että em. henkilöllä tarinan lisäksi asiaakin riittää ainakin siteeksi.

Aivan tyhjän puhumisella ei kääritä nykyaikana miljoonia, katetta sanomalle täytyy löytyä.

Kyllä minun on rehellisesti ja avoimesti tunnustettava, että suomalaisena minua risoo Björn "Nalle" Wahlroosin perintöveropakolaisuus Ruotsiin, Tukholmaan, vaikka se ei luonnollisestikaan minunkaan elämääni millään tavalla muutoin vaikuta/vaikeuta...

Suora nettilainaus Hellevi Maunon tekstistä Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:

Miljonääri Björn Wahlroos paljasti, mitä alaa ryhtyisi nyt itse opiskelemaan

Miljonääri Björn "Nalle" Wahlroos paljasti tänään, mille polulle itse lähtisi, jos olisi nyt lukiosta valmistunut nuorukainen ja miettisi kannattavinta mahdollista uravalintaa.Wahlroos puhui maanantaina nuorten työllisyyttä käsittelevässä Pohjola Nordenin seminaarissa Helsingin Marina Congress Centerissa.IS kysyi Wahlroosilta, mille polulle tämä lähtisi, jos olisi juuri nyt lukiosta valmistunut ja miettisi, mitä ryhtyisi opiskelemaan ja haluaisi työllistää itse itsensä. - Ensin minä opiskelisin ja ikävä kyllä, toisin kuin aikoinaan vähän päälle 40 vuotta sitten, luultavasti hakeutuisin ulkomaille opiskelemaan. Mutta jos jäisin tänne opiskelemaan, varmaankin tekisin suunnilleen saman valinnan kuin silloin. Fokusoisin jollekin alalle, jolla näyttää olevan tulevaisuutta, olkoonkin sitten tekniikka, kauppatieteet tai juridiikka, Wahlroos vastasi. Wahlroosille on selvää myös se, mitä aloja tämän päivän Suomessa kannattaa välttää.- Välttäisin aloja, jotka ovat riippuvaisia julkisesta sektorista, koska yksi asia mikä on varma on se, että se tulee kapenemaan tulevaisuudessa. Wahlroos muistutti myös, että yrittäjyys ei sovi kaikille.-Yrittäjäksi lähteminen tapahtui omassa  elämässäni vähän myöhemmässä vaiheessa, vajaa neljäkymppisenä. Ja se on sellainen kovasti persoonallinen ratkaisu, jota ei voi oikeastaan kenellekään yksituumaisesti suositella. Joillekin se sopii ja toisille ei.IS kysyi myös, mitä Wahlroos tekisi, jos saisi tehdä yhden asian työllisyyden edistämiseksi Suomessa.

- Tekisin kaksi. Poistaisin minimitaulukkopalkkasäädökset työehtosopimuksista ja porrastaisin työttömyysturvaa sellaisella tavalla, että ihmiset eivät syrjäytyisi siinä toivossa, että he voivat loputtomiin elää tällaisen tuen varassa.

Naapurista kuuluu kummia...

Taannoin Keminmaan kunta teki päätöksen irtaantua Länsi-Pohjan Musiikkiopiston jousikvartetin kustannuksista ja nyt vielä pannaan oma flyygelikin myyntiin, niin on lievästi sanottuna kulttuuri-ihmetyksen paikka... 

Pätkä lainattua ammattitekstiä:

Kulttuurin arvoa on ylipäätään hankalaa mitata rahassa. Kulttuurin, ja tässä tapauksessa erityisesti musiikin, monimuotoiset positiiviset vaikutukset huomioon ottaen, siihen panostamista tulisi ennemminkin ajatella sijoituksena kuluerän sijaan. Konserttielämykset ovat henkilökohtaisia kokemuksia, jotka parhaimmillaan jäävät mieleen elämän huippuhetkinä ja arjesta irtaannuttavana kokemuksena. Musiikki on monelle tärkeä tunneilmaisun keino ja esimerkiksi maamme itsenäistymisen aikaan musiikilla oli tärkeä rooli kansallisidentiteetin luojana, puhumattakaan musiikin voimaannuttavasta vaikutuksesta esimerkiksi palvelutaloissa, joiden asukkaat ovat usein niin huonokuntoisia, etteivät pääsisi itse liikkumaan konserttipaikoille nauttimaan elävästä musiikista.

Mutta ei mitään hätää: Kuntaliitoksen myötä kaeminmaalaiset pääsevät täysipainoisesti taas mukaan kulttuurielämän nautinnasta...

Nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Tälläkö talous kuntoon: Keminmaa laittaa flyygelin myyntiin

Kuva: Pauli Järvinen

Katja Lukin laulaa Keminmaa-kappaletta Tumman veden päällä -elokuvan ensi-illan harjoituksissa. Myyntiin menevee flyygeliä soittaa Sallamari Johansson. (arkisto)

Keminmaan sivistyslautakunta päätti laittaa myyntiin Keminmaan kunnan omistaman konserttiflyygelin. Valtuustoaloitteen flyygelin myymisestä on tehnyt perussuomalaisten valtuustoryhmä.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jouni Hast (kesk.) toteaa, ettei flyygeliä myydä hinnalla millä hyvänsä. Eli jos varteenotettava ostotarjous tulee, flyygeli saa lähteä.

– Flyygeli on hieno uutta vastaava soitin, jota on pidetty hyvin ja huollettu, Hast toteaa.

Keminmaan saksalainen Grotrian Steinweg -konserttiflyygeli hankittiin vuonna 2005 30 000 euron hintaan.

Niinistö, Tuomioja - haastattelukommenttejani...

On hyvä, että maamme johtavia päättäjiä haastatellaan lännen sanomalehtiin, alla The Washington Post-sanomalehteen.

Luettuani alla olevan, lyhyen haastattelutekstin en malta olla kommentoimatta tekstiä.

Vaikka tällä hetkellä ei kukaties Natoon liittyminen olikaan hyvä hetki, niin asiasta on syytä tehdä asiallinen, avoin, tarkka selvitys. Mielestäni ns. SWOT-analyysin tyyppinen selvitys antaa selkänojaa myöhemmille päätöksille.

Mielestäni Suomen eduskuntavaaleissa keväällä 2015 Nato-asia ei ole priorisoituna keulille, mutta kyllä jokaisen puolueen on syytä olla aiheesta aidosti kiinnostunut. Sen kanssa joudumme kuitenkin lähivuosina elämään, haluamme sitä tai emme...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Niinistö: Suomen olisi ollut helppo liittyä Natoon 20 vuotta sitten

POLITIIKKA 24.11.2014 10:30

Helsingin Sanomat

ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Presidentti Sauli Niinistö

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Venäjän ja lännen välillä on runsaasti jännitteitä, jotka ilmenevät Itämeren alueella muun muassa ilmatilanloukkauksina.

Niinistö antoi haastattelun The Washington Post -sanomalehdelle. Lehti haastatteli erikseen myös ulkoministeri Erkki Tuomiojaa.

Niinistön mukaan Venäjän tilanne ei voisi riistäytyä sotilaalliseksi konfliktiksi kovinkaan helposti. "He vain testaavat, miten me reagoimme. Mutta vahinkoja sattuu", Niinistö sanoi.

"Venäläiset haluavat näyttää meille, että 'me olemme täällä'."

Niinistön mukaan Suomella oli helppo tilaisuus liittyä Natoon 20 vuotta sitten, kun Venäjä oli heikko. "Se oli mahdollisuus, epäilemättä", Niinistö kertoi.

Tällä hetkellä Natoon liittyminen ei ole kuitenkaan hyvä hetki.

"Kukaan ei ole tehnyt selvää ehdotusta. Siitä ei ole keskusteltu saati päätetty. Kysymys kuuluu: milloin? Mielestäni pääministerimme on ilmaissut, kuten moni muukin Naton kannattaja täällä Suomessa, että nyt ei ole oikea hetki."

"On selvää, että jos Suomi liittyy Natoon, se epäilemättä vahingoittaa suhteitamme [Venäjään]. Pitää muistaa, että 1 300 kilometrin raja on todella pitkä, eikä sitä voi pitää suljettuna", Niinistö sanoi.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan tasapaino Naton vastustajien ja kannattajien välillä on säilynyt.

"He, jotka ovat aina olleet Naton jäsenyyden puolesta, ovat saaneet lisää argumentteja jäsenyyden puolesta. He, jotka ovat ovat olleet jäsenyyttä vastaan, ovat myös löytäneet uusia argumentteja. Joten mielipiteet ovat polarisoituneet enemmän kuin muuttuneet", Tuomioja kertoi lehden haastattelussa.

Tuomiojan mukaan suomalaiset ovat huolissaan siitä, että olemmeko nyt uuden kylmän sodan kynnyksellä. Hänen mukaansa kevään eduskuntavaaleissa Nato-kysymys ei tule nousemaan esiin, koska mitään puoluetta aihe ei kiinnosta.

Rothovius, Rothovius, Rothovius...

Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius on säälimättä lyönyt Talvivaaraa tähän saakka kuin vierasta sikaa.

Hän on tuonut esiin voimallisesti sen, että osakesäästämiseen ei kuulu lottoaminen. Hänen kirjoituksiin ja ihan aiheellisinkiin varoituksiin on ilmaantunut yleisön karttuisassa suussa kommentit: Kimppalotto, jonka keulilla komeilee Suomen valtio, me suomalaiset suurimpana omistajana Solidiumin kautta...

Siksipä itse olen kirjoituksissa perään kuuluttanut Suomen valtion aktiivisempaa otetta edelleenkin.

Näyttääpä tuo Timo Rothoviuskin hiukan muuttaneen pelistrategiaansa - hyvä näin.

Suora nettilainaus Kauppalehden sivuilta:

Rothovius: Talvivaaran konkurssi väärä ratkaisu

Perjantai 21.11.2014 klo 15:15   

KUVA: MIKA PUTRO

Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothivius pitää Talvivaaran konkurssia nyt hätiköitynä vaihtoehtona.

Talvivaaran osakkeenomistajien sijoituksista huolissaan oleva Osakesäästäjien Keskusliitto pitää Talvivaaran ajamista konkurssiin hätiköitynä ratkaisuna.

Pörssiyhtiö Talvivaaran johdon kipakkana arvostelijana tunnetuksi tulleen Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtajan Timo Rothoviuksen mukaan nyt ei ole järkevää ajaa yhtiötä konkurssiin.

Jos Talvivaaran pörssiyhtiö ajatettaisiin nyt konkurssiin, eivät yhtiön 70 000 osakkeenomistajaa Rothoviuksen mukaan  voisi ikinä saada mitään takaisin sijoittamistaan rahoista.”Pitää antaa ehkä joitakin kuukausia aikaa ja katsoa, löytyykö sitä yrityssaneerauselvytyksen tekijän lupailemaa raha, jolla yhtiön toimintaa voitaisiin jatkaa”, hän sanoo.

”Yhden oven sulkeminen kokonaan ei olisi viisasta. Mutta jos käy selville, että rahaa ei ole tulossa, on konkurssi järkevä vaihtoehto”, hän sanoo.

Rothovius jättää konkurssivaihtoehdolle toisenkin oven auki.

”Jos valtiolla on joku ehdokas toiminnan jatkajaksi ja konkurssi on toiminnan jatkamisen edellytys, niin siinä tapauksessa”, hän sanoo.

Rothoviuksen mukaan siinä ei ole mitään ihmeellistä, että valtio yhtenä isona velkojana ja lisärahan sijoittajana haluaa ajaa Talvivaaran konkurssiin.

”Itse pidän sitä hätiköitynä ratkaisuna”, hän sanoo.

Esko Lukkari
esko.lukkari@kauppalehti.fi

Jokerit - SKA Pietari, 3-1 (1-0,1-0,1-1-) Hartwall Arena 20.11.2014

Mikäli vielä oikein muistan, minun, poikani Timon ja pojanpoikani Laurin lisäksi otsikon jääkiekko-ottelua oli katsomassa 13.436 katsojaa.

KHL-ottelu alkoi arvokkaasti molempien maiden kansallislauluilla. Live-esilaulajat + katsojat kykynsä/tunteensa mukaisesti - hyvä niin.

Mutta olihan ottelu!

Kyllä täytyy tunnustaa, että tällaista minuntyyppistä malaispoikaa meno välillä jo hiukan hirvitti.

Oli alussa "tehostepommien tussahtelua", jatkossa valoshowta, musiikkia, tanssinketkutusta, meteliä - tosiaankin meteliä, sillä showkuulutuksen innoittamana katsojat ylsivät 120 db tasoon.
Minulla oli kyllä Earit mukana, mutta en ottelun tiimellyksessä kehdannut pistää niitä korviini. Varmaan kuulosuojaimet olisivat jo olleet hätävarjelun liiottelua...

Sain asiaan kuuluvaa ammattimaista ohjeistusta pelin kulusta viereltäni Laurilta ja Timolta.

Kyllä ottelussa oli panosta. Sen näki molempin joukkueiden otteissa. Kotiyleisön, nimenomaan ns. fanikatsomon hampaisiin joutui SKA Pietarin supertähti Ilja Kovaltshuk. 

Superhyvä ja hyperkallis pelaaja, mutta hän on myös tunnettu siitä, että henkilökohtaiset epäonnistumiset näkyvät turhautumisena.
Niin kävi tälläkin kerralla - Ilja Kovatshukin pää ei kestänyt, pinna paloi ja hänet ajettiin kolmannen erän loppupuolella niin sanotusti suihkuun. Peli oli jo siinä vaiheessa ratkennut.

Minut yllätti Hartwall Arenan toiminnan tehokkuus. Totta kai tungosta oli, mutta ihmiset käyttäytyivät sivistyneesti, ainakaan itse en nähnyt kahinoita muualla kuin kaukalossa. Samoin pelin päätyttyä valtavan automäärän purkautuminen parkkialueilta sujui yllättävät nopeasti ja rauhallisesti. Toki onhan sitäkin ehditty aika monta kertaa jo harjoitella.

Lue myös alla oleva lainateksti:

Kovaltshukille luvassa mieletön palkka KHL:ssä - maailman parhaiten palkattu kiekkoilija

Perjantai 12.7.2013 klo 08.15

  

Venäläisten Sports Express ja Sovietskij Sport -lehtien mukaan NHL-uransa lopettanut Ilja Kovaltshuk olisi siirtymässä KHL:ään ja Jukka Jalosen valmentamaan SKA Pietariin.

Venäläislähteiden mukaan Ilja Kovaltshukista olisi tulossa maailman parhaiten palkattu jääkiekkoilija. (AP)

Sovietskij Sportin Pavel Lysenkovin mukaan Kovaltshuk saattaisi saada SKA:ssa 15-20 miljoonan dollarin (noin 11,4-15,2 miljoonan euron) vuosipalkan.Samalla hänestä olisi tulossa maailman parhaiten palkattu kiekkoilija.

Näin hänestä tulisi maailman parhaiten palkattu kiekkoilija. NHL:ssä kovinta vuosipalkkaa saa kaudella 2013-14 puolustaja Shea Weber, joka tienaa kyseisellä kaudella 14 miljoonaa dollaria (noin 10,7 miljoonaa euroa). Kyseessä on siis kuitenkin vain yhden kauden tienestit. Kun tarkastellaan Weberin keskimääräisiä vuosiansioita koko sopimuksen ajalta, hän tienaa kaudessa 7,857 miljoonaa dollaria (noin 6 miljoonaa euroa).

KHL:n nimekkäin supertähtiAleksandr Radulov tienaa yhdeksän miljoonaa dollaria (noin 6,8 miljoonaa euroa) kaudessa.

Kovaltshukin sopimuksen uskotaan olevan niin sanotusti etupainotteinen. Hän siis saisi sopimuksen ensimmäisinä vuosina suurempaa palkkaa kuin myöhempinä vuosina.

Kovaltshuk ilmoitti lopettavansa uransa NHL:ssä myöhään torstai-iltana.Lysenkovin mukaan SKA Pietari olisi halunnut julkistaa Kovaltshukin sopimuksen jo torstaina, mutta NHL ei saanut virallisia papereita kyllin nopeasti kuntoon.

Kovaltshuk on läheinen ystävä SKA Pietarin varapresidentti Roman Rotenbergin kanssa. Rotenberg on yksi Hartwall Areenan uusista omistajista.

IL

Jukka Jalonen ulos Pietarin SKA:sta - tuttu venäläisnimi tilalle

KHL | 04.04.2014 17:44

KHL-seura Pietarin SKA tiedotti perjantaina erottaneensa suomalaisvalmentaja Jukka Jalosen. Sopimuskautta jäi jäljelle vain kuukausi.

Jukka Jalonen on vapautettu Pietarin SKA:n päävalmentajan tehtävistä vain kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Suurella budjetilla kasattu joukkue putosi tänä keväänä KHL:n läntisen konferenssin välierävaiheessa Lokomotiv Jaroslavlille voitoin 4-2.

Koko seuran valmennus ja urheilujohto sai kenkää. Irtisanottujen joukossa ovat muun muassa pelaajasopimuksista vastanneet urheilutoimenjohtajat Aleksei Kasatonov ja Andrei Totsiški, sekä suomalainen apuvalmentaja Jussi Parkkila.

Uusi päävalmentaja on Venäjän maajoukkuettakin johtanut Vjatšeslav Bykov. Hänen alaisuudessaan Venäjä voitti MM-kultaa vuonna 2009. Bykov erotettiin kyseisestä virasta MM-kisojen 2011 jälkeen.

Potku-uutinen tarkoitti samalla, että Ari-Pekka Selin on toistaiseksi ainoa suomalaispäävalmentaja KHL:ssä, jota ei ole irtisanottu missään vaiheessa. Hannu Jortikka, Pekka Rautakallio, Petri Matikainen, Kai Suikkanen, Raimo Summanen, Kari Heikkilä ja Kari Jalonen ovat kaikki joutuneet vähintään kertaalleen kilometritehtaalle.