torstai 30. lokakuuta 2014

Huh, huh sano...


Joka neljäs äänestäisi nyt keskustaa – kannatus ennätyslukemissa

Kokoomuksen lisäksi myös perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannatus on laskussa. Vihreiden päätös jättää hallitus syyskuussa sai puolueen kannatusluvut nousuun.


Grafiikkaa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Samalla ero kannatustaan menettäneeseen kokoomukseen repesi yli kuuteen prosenttiyksikköön.Keskustan kannatus on jatkanut vahvaa nousuaan. Yle Uutisten lokakuun mittauksessa keskustan kannatus kasvoi yli kaksi prosenttiyksikköä ja nousi 25,5 prosenttiin. 
Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemissä puoluekannatusmittauksissa keskustan kannatus on ylittänyt 25 prosentin rajan viimeksi tammikuussa 2005. Korkeimmillaan keskustan suosio on ollut 25,4 prosenttia joulukuussa 2003.
Kokoomukselle mitattiin lokakuussa 19,4, SDP:lle 15,2 ja perussuomalaisille 15,1 prosentin kannatus. Kokoomuksen kannatus tippui yhden prosenttiyksikön ja kannatus on ollut laskussa jo kolme kuukautta.

SDP niukka kolmonen

Kannatuksensa ennallaan pitänyt SDP ohitti perussuomalaiset, joiden kannatus tippui 1,5 prosenttia. Perussuomalaisten kannatus on ollut toukokuun eurovaalien jälkeen selvästi laskusuunnassa.
Kokoomuksen kannatusta vuotaa keskustan ohella vihreisiin ja perussuomalaisiin. Perussuomalaiset menettää kannattajiaan erityisesti keskustalle.
SDP:n kannatuksen lasku on pysähtynyt, mutta viime eduskuntavaaleihin verrattuna vuotoa on eniten keskustaan ja jonkin verran myös perussuomalaisiin ja vihreisiin.

Nukkuneita palaa keskustaan

Keskusta on kerännyt uusia kannattajia kokoomuksesta ja perussuomalaisista. Eniten uusia äänestäjiä keskustalle on tulossa viime eduskuntavaaleissa kotiin jääneistä.
Eduskuntavaaliromahduksen jälkeen keskusta kampanjoi vuoden 2012 kuntavaaleissa teemalla ”On kotiinpaluun aika” ja keräsi jo silloin äänestäjiä takaisin.
Viime eduskuntavaaleihin verrattuna keskusta saisi lokakuun kannatuslukemilla lähes kymmenen prosenttiyksikön voiton.
Kokoomus kärsisi yhden ja sekä perussuomalaiset että SDP noin neljän prosenttiyksikön tappion.

Vihreille oppositiolisää

Syyskuussa hallituksen jättäneet vihreät nostivat kannatustaan 1,3 prosenttiyksiköllä ja ohittivat 9,1 prosentin kannatuksellaan vasemmistoliiton, joka jäi 7,9 prosenttiin.
Keväällä hallituksesta lähteneen vasemmistoliiton oppositiolisä on kadonnut. Kannatus tippui lokakuussa 0,4 prosenttiyksikköä ja on lähes samalla tasolla kuin maaliskuussa.
Vihreiden uudet kannattajat tulevat SDP:stä ja kokoomuksesta.
Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 3 390 henkilöä, joista puoluekantansa kertoi 64 prosenttia.
Haastattelut tehtiin 30.9.-28.10.2014 ja mittauksen virhemarginaali on suurimpien puolueiden osalta noin 1,4 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin

Lentolipun varausnäpyttelyä...

Edellisessä eli toisessa elämässäni = aktiivisen työelämän aikana lensin Finnairin, myöhemmin Finncomin siivin tämän tästä Kemi-Tornio-lentokentältä Helsinki-Vantaa-lentokentälle ja sieltä lähinnä Helsingin keskustaan/Itä-Pasilaan kokoukseen ja7tai koulutustilaisuuteen.

Sitten tuli kuvioihin Flybe, joka kansan karttuisassa suussa sai hetken aikaan nimen Maube, epävarmuutta oli paljon ilmassa.
Matkustajat alkoivat äänestää jaloillaa/kumipyörillään ja ajoivat sankoin joukoin Ouluun ja sieltä Etelä-Suomeen. Oulusta lentoja riittää joka lähtöön nykyäänkin.

En ole moneen vuoteen lentänyt Kemistä Helsinkiin.

Mikäli ns. maalikylille on ollut asiaa, olen käyttänyt VR:n palveluja - eläke-etua - alennusta...

Lähden pitkästä aikaa kokousmatkalle Helsinkiin marraskuun loppupuolella. Päätin varata/ostaa lentolipun menomatkalle, sen teinkin mutta...

Ajattelin olla kaukaa viisas ja varata edullisen lipun. Matkustuspäivälleni löytyi halvin lippu, jonka hinta veroineen oli 69,00 euroa. Lentoajankohtakin oli ihan mukava, jotakuinkin keskellä päivää.

Lopullinen hinta muodostuikin aivan toiseksi, vaikka en varannut etukäteen maksullista istuinpaikkaa enkä vakuutusta. 
Varasin matkalaukulle (valintani max 20 kg) "ruumaanmenon" etukäteen. Varsinaiseen lentolipun maksuvaiheeseen (erillismaksu siitäkin) päästyäni huomasin, että lentolipun hinnaksi oli muodostunut 104,99 euroa. Siis melkein tuplaten, mitä "edullinen" ennakkolippuni oli taulukossa...

Toivottavasti Flybe-lentää Kemi-Torniosta jatkossakin vähintään nykyisillä lentovuoroilla.

Kohtuutasoisen eläkeläisalennuksen käyttöön ottoa kannattaa harkita, sillä jokainenhan on jossakin vaiheessa eläkeläinen, jos elinpäiviä riittää.
Varmaan Flybe:een olisi mukava lentää täysillä koneilla - eläkeläisillä, kiireisilläkin eläkeläisillä on aikaa lennellä... 

Itse tulen takaisin Helsingistä käyttäen VR-palveluja - lauantaina, jolloin lentovaihtoehtoa suoraan Kemi-Tornioon ei ole - ainakaan toistaiseksi.




keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Arvomaailmatesti Sinulle elävästä, eletystä elämästä...

Alla oleva on vanha teksti. Se on pitkästi yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Pitkä teksti, joka ei varmaan ole ollut koskaan tavanomaisissa sanomalehdissä esillä. Se on saattanut olla esillä jonkin ammattijärjestön julkaisussa.

Varoituksen sana: Pitkä teksti, joka kuitenkin kannattaa lukea ajatuksen kanssa...

Teksti saattaa olla hyvää iltalukemista, Unta Silmään-sarjasta!



ARVOMAAILMATESTI MARKKA-AIKAAN…

Kolmen tason virheitä, epäonnistumisia...

1.

Olipa kerran ruuhka-Suomen yritysjohtaja, joka päätti nuorekkaan,
dynaamisen esikuntansa, poikien kanssa nostaa erään nimeltä
mainitsemattoman teollisuusryhmittymän maamme ja samalla maanosamme
ylimmälle huipulle - kertarysäyksellä.
Hän raivasi sumeilematta liian aggressiivisesta ja kovasta vauhdista
varottelevat, ymmärtämättömät kalkkikset sivuraitelle.

Rahaa tuli ja rahaa meni yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Raha on tarkoitettu liikkumaan, se on dynaaminen elementti, hän tapasi
sanoa.
Mutta, suhdanteet muuttuivat, valuuttaspekulaatiot väänsivät vikasuuntaan,
alkoi tulla kaupoissa pahasti näpeille, urakat niin sanotusti kusivat…
Johtokunta alkoi hermostua, alkoi esiintyä julkisestikin arvostelua
lausunnoissa, yhteistyökumppanit kaikkosivat, vaikeudet lisääntyivät, sillä
alan markkinat kerta kaikkiaan romahtivat...

Tuli takkiin muutamassa vuodessa kaiken kaikkiaan miljardeja markkoja, siis
tuhansia miljoonia markkoja…
Ongelmallinen yritysjohtajamme hyllytettiin johtokunnan toimesta ns.
kultaisella kädenpuristuksella, jossa tosi ison kuprun yritykselle aiheuttaneelle
yritysjohtajallemme taattiin viiden vuoden ajaksi 1,2 miljoonaa markkaa
vuodessa eli 100.000 mk/kk - kipurahoiksi.
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa johtokunta joutui luonnollisesti
perustelemaan päätöstään.

Muutama miljoona on pieni summa, mikäli vertaa yrityksessä mahdollisesti
syntyviä lisätappioita, miljardeja, perusteltiin pienosakkeenomistajille päätöstä
yksiselitteisesti.

Totta, totta, nyökyttelivät osakkeenomistajat yksituumaisina, pieniähän
miljoonat ovat miljardien rinnalla, kyllä johtokunta tietää...
Valtiovalta, kunta, pankit ja sitä kautta - me tavalliset pulliaiset, maan matoset
- ottivat em. miljarditappiot kantaakseen isoon yhteiseen piikkiin ja niin
yritysjohtajamme kultaisen kädenpuristuksen syvästi lämmittämänä karautti
paikalta mustankiiltävällä ratsullaan tammikujaa pitkin järven rannalla
keskikaupungilla sijaitsevaan kovan vauhdin aikaan hankkimaansa
kartanoonsa, jossa häntä odotti ihastuttava, hiukan ylellisenpuoleiseen
elämään tottunut aviopuoliso, joka suunnitteli pientä piristystä - tällä kertaa
tyttöporukassa - muutaman kuukauden matkaa Karibialle.

Kultaisen kädenpuristuksen saanut ex-yritysjohtajamme on päättänyt
pohdiskella uusia aluevaltauksia, kunhan kiireiltään ehtii, on vielä mentävä
tukka putkella johtokunnasta johtokuntaan, kun niin ovat pyytäneet, sano...

2.

Olipa kerran pienellä, perinteisellä savupiippupaikkakunnalla toimiva yrittäjä,
toimitusjohtaja, jolla vauhti oli välillä tunnetusti kova, tuli vähän kasinopeliä
pelattua ja muutakin, mutta markkinat vetivät...
Osteltiin siitä kilpailijat ympäriltä kuljeksimasta, hän tapasi hiukan kehua
retostella.

Suhdanteet heikkenivät, taas kerran hänen yrityksensä kaatui/hän kaatoi
yrityksensä, niin kuin oli tehnyt suunnilleen joka viides vuosi.

Lehdestä saatiin lukea, että tappiot olivat kymmeniä miljoonia markkoja, joku
tiesi kertoa takalleen kolmekymmentä miljoonaa markkaa.

Ja aina, ihme ja kumma, hän pulpahti kuivan puupölkyn lailla pinnalle
uudessakin yrityksessä toimitusjohtajana.
On se kumma mies, tosi yrittäjä, ei se uppoa, ei sitten millään, ihmettelivät
kaupunkilaiset.

Tuli taas kymmenien miljoonien markkojen tappiot, mutta kun se piru työllistää
vieläkin muutaman kymmenen ihmistä, olihan sillä ennen edellistä rysäystä
lähes sata työntekijää ja kaupunki rakensi nuo uudet hallitkin, voivottelivat
rivivaltuutetut äänestäjilleen tappioiden siunaamistaan ja uusia
lainavakuuspäätöksiään.

Valtiovalta, kaupunki ja paikallispankit ottivat vastattavakseen em. tappiot ja
taas uuden perustettavan yrityksen nimiin liisatulla uutuuttaan kiiltävällä
mustalla mersulla ikisupertoimitusjohtajamme kaasutteli paikalta uusiin
ihmeellisiin seikkailuihin...

” Noin viiden vuoden päästä tavataan!” hän huikkasi avoinaisesta kaikki herkut
sisältävästä leasingmersunsa ikkunasta kaupunginvaltuutetuille pölypilven
keskeltä.
” Niin varmasti!” mutisivat kuulijat...

3.

Olipa kerran sivutoiminen, uuteen teknologiaan lievästi höyrähtänyt
pienyrittäjä, joka sattumalta ajautui mukaan pienimuotoiseen yritystoimintaan,
nappikauppaan.

Aluksi meni aivan mukavasti, kauppaa hierottiin ja vähin niitä syntyikin.
Hierottiin yhä lisää kauppaa ja päätettiin hiukan laajentaa, ottaa lisää
työvoimaakin, kun pankkikin suhtautui asiaan myötämielisesti, jopa hiukan
rahaa tyrkyttäenkin pahimpaan hätään, lähinnä markkinoinnin tukitoimiin.

"Oletko Sinä tutustunut tuohon uuteen, käyttökelpoiseen instrumenttiin, valuuttalainaan?" kyselivät pankinjohtajat kilvan jo kadullakin aika-ajoin tarinamme yrittäjältä.

Ei ollut, mutta kohta oli, sillä korkohan oli tavallisiin lainoihin verrattuna tosi alhaalla ja olihan se turvalliseen valuuttakoriin sidottu, pankin omaan XYZ-koriin...

Mutta sitten pilvet synkkenivät yrittäjämme taivaalla; valuuttakurssit muuttuivat
epäedullisesti, markka devalvoitiin useampaan kertaan ja se jäi kellumaan,
tuotteiden hinnat kotimaassa romahtivat, osa yrittäjämme palveluista
varastettiin, asiakkaiden ostokyky heikkeni, kassavirta pieneni, lainanottotarve
kasvoi, jne. ...

Yrittäjämme oli lievästi sanottuna kusessa.

Nyt menoksi ja pankkiin, siellä aina ystävä, mainoksessa - ennen - lupailtiin,
mutta...

” Kuule sinun limiittisi on tapissa! Uuden lainan ottaminen on pakko koplata
kokonaisuuteen, sillä nyt ovat ajat tosi kireät!” sanoivat nyt pankinjohtajat
kuorossa pankissa.

” Mutta viidellä kympillähän minä selviän kitkutellen pahimmasta ja olenhan
minä säntillisesti asiani tähän saakka hoitanut!” sanoi tarinamme yrittäjä.

Ei, kun ei, rahahana oli kiinni ja pysyi. Oli yrityksen totaalinen alasajo edessä…

Kysymyksiä:

1. Kuka oli mielestäsi yhteiskunnan kannalta suurin
häirikkö?
2. Kenen toimenpiteet aiheuttivat suurimmat tappiot?
3. Saako kukaan em. henkilöistä Sinun empaattista
suhtautumista osakseen?

Arvomaailmaterveisin
Aki Pyykkö
Kemi





Pitkäaikaistyöttömyys on ongelma - kaikille...

Tein työtä käskettyä...



Tiedän, että Kemissä on asian eteen tehty kovasti töitä, mutta lisää tarvitaan, sillä pitkäaikaistyöttömyys on on ongelma - kaikille, nimenomaan työttömälle ja hänen lähipiirilleen.

Mielestäni on arveluttavaa, jopa halveeraavaa puhua tempputyöllistämisestä.


Nettilainausta hiukan ttunattuna Helsingin Sanomista:

Kunnat maksavat jättisakkoja työttömistä – katso, kuinka hyvin oma kuntasi hoitaa työttömyyttä

KOTIMAA 



Suuret kaupungin maksavat jättisakkoja pitkäaikaistyöttömistä sen sijaan että aktivoisivat työttömiä tukitoimin.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki maksoi Kelalle työmarkkinatukimaksuja viime vuonna 26,4 miljoonaa euroa, Tampere liki 18 miljoonaa ja Turku 12,7 miljoonaa, Oulu kymmenen ja Vantaa 9,7 miljoona euroa.
Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä 500 päivän kuluessa. Viime vuonna kunnat maksoivat tällaisia niin sanottuja Kela-sakkoja yhteensä yli 215 miljoonaa euroa.
Työttömien määrään suhteutettuna summa kuvaa sitä, kuinka hyvin kunta on onnistunut estämään työttömyyden.
Tampereen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen myöntää, että summa on iso.HS:n selvityksen mukaan suurista kaupungeista eniten työmarkkinatukea työtöntä kohden maksaa Tampere, joka maksoi viime vuonna työmarkkinatukimaksua 966 euroa työtöntä kohden.
"Emme ole halunneet katsoa pelkkiä maksuja ja tempputyöllistää työttömiä pois tilastoista, vaan me olemme halunneet löytää työttömille aidon polun työelämään", Parviainen perustelee.
Tampereelta on Parviaisen mukaan viime vuosien rakennemuutoksen myötä hävinnyt paljon työpaikkoja. Työttömyyden kasvu on kuitenkin taittunut.
Tämän vuoden talousarvioon Tampere laittoi viiden miljoonan euron työllistämispaketin. Se auttaa noin tuhatta työtöntä.
"On selvää, että kustannukset ovat käymässä suuriksi, joten maksuja on saatava pienemmiksi. Työllistämistoimien vaikuttavuus ei kuitenkaan saisi kärsiä."
Monet pienet kunnat ovat HS:n selvityksen mukaan saaneet työmarkkinatukensa pienenemään suuria kaupunkeja paremmin. Esimerkiksi Keski-Suomessa sijaitseva noin 1 760 asukkaan Kinnulan kunta maksoi viime vuonna työmarkkinatuesta vain 116 euroa työtöntä kohden.
Kunnan koko ei kuitenkaan selitä kaikkea. HS:n selvityksessä isoimpia maksuja, yli tuhat euroa työtöntä kohden, maksavat pienet kunnat Lapinjärvi, Luumäki, Hailuoto ja Polvijärvi.
Kinnula teki vuonna 2006 päätöksen, että työllistämiseen satsataan. Kunta työllisti 40–60 henkeä vuosittain, aktiivisimpina vuonna noin sata henkeä. Harva kuitenkaan sai töitä muulta kuin kunnasta. "Se tuli lopulta myös melko kalliiksi", Kinnulan kunnan sivistystoimenpäällikkö Marja Lehtonen myöntää.

Nyt Kinnula tekee yhteistyötä naapurikuntien Viitasaaren ja Pihtiputaan kanssa.
Vanhempi hallitussihteeri Tiina Korhonentyö- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että vaikka kunnan elinkeinorakenteella on vaikutusta työttömyyslukuihin, ratkaisevampaa on, millaiset toimintatavat kunnat ovat valinneet työllisyyden hoidossa.
Korhonen muistuttaa, että pitkään työttömänä olleet voivat tarvita myös muita palveluita, kuten terveys- tai sosiaalipalveluja.
"Lukujen perusteella voi näyttää siltä, että mitään ei tehtäisi vaikka tosiasiassa tehdään paljonkin. Esimerkiksi panostus sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamiseen pitkään työttömänä olleille ei välttämättä näy kuntien rahoitusosuuksissa heti, mutta pidemmällä aikavälillä sillä on merkitystä", Korhonen hän sanoo.
Työttömyysturvalakiin on työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu lainmuutosta vuoden alusta. Se nostaisi kunnan osuutta pitkäaikaistyöttömien tuesta selvästi nykyisestä.
Jatkossa kunnat maksaisivat puolet vähintään 300 päivää ja 70 prosenttia vähintään 1 000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta.
Hallituksen esitys asiasta on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä.

Eläkevarat riittävät tulevaisuudessakin...

Siitä on jo toistakymmentä vuotta aikaa, kun kirjoitin artikkelin: Älkää syyllistäkö eläkeläisiä!

Se on niitä harvoja artikkeleita, joka läpäisi myös Helsingin Sanomien äärimmäisen tiukan, lähes läpäisemättömän julkaisuseulan. Jopa niin, että kyseisen lehden taiteilija oli piirtänyt asiaan liittyvän kuvankin.

Artikkelissa toin esiin sen totuuden, että kyllä työntekijätkin osallistuvat omalta osaltaan eläkerahojen keräämiseen. Toisin sanoen, he ovat täysin ansaitsemallaan eläkkeellä... 

Taisinpa mainita myös, että niin sanotut suuret ikäluokat eivät ole ongelma, aika hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä.

Alla olevan artikkelin mukaan, eläkerahat riittävät tulevaisuudessakin - hyvä niin... 


Nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 28.10.2014 08:12, julkaistu 28.10.2014 07:53

Ilmarisen johtaja löi tiskiin ikiliikkujan: ”Näin Suomen eläkevarat eivät lopu koskaan”

Kuva: Colourbox
Juha VainioLähetä palautetta toimittajalle
Juha Vainio
Eläkekeskustelujen yhteyksissä on jo pitkään ruokittu pelkoa Suomen eläkerahastojen riittämättömyydestä tuleville sukupolville. Eläkevakuuttajan mukaan pelko on turhaa.
Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander suorastaan tyrmää väitteet, joiden mukaan nykynuoret eivät koskaan pääsisi nauttimaan eläkkeistä. Kianderin mukaan nuorten kannattaa olla huolissaan tulevista eläkkeistään, muttei menettää sen takia yöuniaan.
– Pahin skenaario on se, että joudut työskentelemään 67-vuotiaaksi. Eläke tulee olemaan silloin noin 50 prosenttia työuran aikana ansaitusta keskipalkasta. Nyt eläkettä maksetaan suunnilleen samassa suhteessa.
Eli pahin mahdollinen skenaario eläkejärjestelmän tulevaisuudesta on se, että eläkeikää nostettaisiin 67 vuoteen?
– Se on se pahin. Jos vastaavasti elääkin esimerkiksi kuusi vuotta pidempään kuin nykyajan kuusikymppiset, niin eihän se niin kauhea asia ole.
– Kyllä siihen voi luottaa, että perustoimeentulon saa tästä eläketurvasta. Mitään eläkkeetöntä vanhuutta ei ole näkyvissä.
Suomen eläkejärjestelmän romahtamista pelkäävät muistuttavat, että viime vuonna Suomessa tapahtui historiallinen muutos, kun ensimmäistä kertaa työeläkemaksuja maksettiin enemmän kuin niitä kerättiin. Kianderin mukaan muutos on luultavasti pysyvä.
Vaikka eläkerahaa tulee sisään vähemmän kuin sitä maksetaan ulos, eläkevarat eivät ole Kianderin mukaan loppumassa. Selityksen hän tarjoilee matemaattisessa muodossa, jota hän kuvaa ikiliikkujaksi.
– Tällä hetkellä eläkemaksut ovat keskimäärin 24 prosenttia palkasta. Tulevaisuudessa eläkemenot kasvavat, ja eläkemenot voivat olla vaikka 28 prosenttia palkasta. Siitä seuraa, että alijäämää on 4 prosenttia suhteessa palkkoihin. Tämä alijäämä on tarkoitus kattaa eläkerahojen sijoitustoiminnan tuotoilla.
– Jos eläkevarat ovat suhteessa palkkasummaan 200 prosenttia, ja jos ne tuottavat vaikka 3,5 prosenttia vuodessa, se vuosituotto suhteessa palkkasummaan on 7 prosenttia. Tuollaisella vuosituotolla eläkkeiden rahoitukseen käytettäisiin vain noin puolet tuotoista ja toinen puoli jäisi kasvattamaan rahastoa. Tällä matematiikalla eläkevarat eivät lopu koskaan, edellyttäen, että vuosituotto olisi 3,5 prosenttia.
Tammi–syyskuussa 2014 Ilmarisen sijoitustuotot nousivat 5,7 prosenttiin.

tiistai 28. lokakuuta 2014

Ei mitään uutta kotirintamalta...


Kirjoitin muutama viikko sitten artikkelin - politiikka on aaltoliikettä - se on ollut sitä aina...

Liiallisten henkilövaihdosten myötä Kokoomus saa kokea aaltoliikkeen osaltaan ja alla olevan imagotutkimus rassaa lisää: Tietty, kiistaton korskeus ja ylmielinen vouhotus tulee voimakkaasti pintaan.

Eduskuntavaalit lähestyvät, paniikki kukaties alkaa hiipiä kokoomuspäättäjien puseroon... 


Nettilainausta Ylen Uutissivuilta:


Puolueiden imagotutkimus: Kokoomus entistäkin ylimielisempi

Kokoomuksen julkinen kuva on ylimielisempi kuin kertaakaan 2000-luvulla, kertoo Yle Uutisten käsiinsä saama puolueiden yhteinen imagotutkimus.



Alexander Stubb ottamassa kännykkäkuvaa.
Kokoomusta ylimielisenä puolueena pitävien osuus on kasvanut hieman viime keväästä. Kuva: Yle

Puolueet ovat jo vuosia teettäneet yhdessä omaan käyttöönsä selvityksiä julkisesta kuvastaan kansalaisten keskuudessa. Tuorein TNS Gallupin kysely tältä syksyltä paljastaa, että peräti 60 prosenttia vastanneista pitää kokoomusta ylimielisenä.
Luku on puolueen korkein tällä vuosituhannella ja ylivoimaisesti suurin kaikista puolueista. Keväällä ennen Alexander Stubbin valintaa puoluejohtajaksi tätä mieltä oli 58 prosenttia vastanneista.
Kokoomus on aina ollut ylimielisen maineessa, mutta vielä pari vuotta sitten lukema jäi alle 50 prosentin. Toiseksi ylimielisin puolue on kansalaisten mielestä perussuomalaiset. Näin ajattelee 32 prosenttia vastanneista.

Grafiikka puolueiden ylimielisyydestä.
Kuva: Yle

Päähallituspuolueet hankaluuksissa

Kokoomuksen helmasynteihin luetaan ylimielisyyden lisäksi nyt myös kansalaisten etujen vastainen toiminta ja luottamuksen puute.
Yhtään helpommalla ei selviä johtoporrastaan uusinut SDP. Sen leimaavimpana ominaisuutena nähdään nyt taitamaton johto. Myös SDP kärsii luottamuspulasta ja sitäkin vaivaa käsitys etujen vastaisesta toiminnasta.
Samat ongelmat heijastuvat myös perussuomalaisiin, mutta kansalaisten kielteiset näkemykset muun muassa puolueen ylimielisyyttä kohtaan ovat lieventyneet.

Keskustalta sujuu nyt kaikki

Puolueiden mielikuvamittauksen selkeä voittaja on keskusta, jolta tuntuu nyt onnistuvan kaikki. Se nousi imagovertailun kärkeen keväällä 2013 ja sen jälkeen puolueeseen liitetyt myönteiset mielikuvat ovat vain vahvistuneet.
Keskustan hyväksi luetaan nyt aiempaa selvemmin järkevät ja toteuttamiskelpoiset ideat, vetovoimainen johto ja lisääntynyt luottamus.
TNS Gallup haastatteli 1 003 äänestysikäistä kansalaista syys–lokakuun vaihteessa. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

maanantai 27. lokakuuta 2014

Oppia ikä kaikki...

Kerroin viikko sitten, että pulpettiveneemme ( Bella 470 R + Suzuki DT 40C) siirrettiin Kemin Hahtisaaresta syyshuoltoon Prima-Rautaan Karjalahdelle. Tänään olen hakenut sen talvisäilytykseen kotipihallemme Haukkariin.

Hakiessani trailerin päällä olevaa yhdistelmää jututin huoltomies-Samia ja yrittäjä-Ristoa, koska alkusyksystä oli moottorin käyntiinlähtöongelmia ilmojen kylmetessä.

Samin mukaan käynnistyksessä ei ollut mitään ongelmia. Samasta asiasta Riston kanssa huoltolaskua makseassani juteltiin. Risto kysäisi: "Oletko käyttänyt kyseisen moottorin sähköryyppyä käynnistettäessä?"
Asia tuntui minusta uudelta, joten Risto sanoi: "Minäpä näytän sen toiminnan sinulle, mennään pihalle." 

Risto kytki käynnistysavaimen paikoilleen ja pyysi kuuntelemaan. Hän painoi avainta ja koneesta kuului naksahdus, hän toisti toimenpiteen...

Niinpä! Minulla heti kävi mielessä, että edellisen omistajan käynnistysohjeet olivat menneet osittain ohi korvieni ja/tai en ollut riittävän hyvin lukenut Suzukin manuaalia, ohjekirjaa.

Kotiin palattuani otin esiin ohjekirjan ja hain kohdan kylmän moottorin käynnistys.

Nyt seuraavana pieni tunnustus:

Olen lukenut huolimattomasti ohjekirjan. Toki saattaa olla, että en ole lukenut seuraavaa tekstiä ollenkaan: Käynnistä moottori kääntämällä avainta oikealle painaen sitä samalla sisään.
Olen käännellyt avainta vähän samalla tavalla kuin autoa käynnistettäessä. Oppia ikä kaikki, sanotaan, kyllä kai se on niin sitten.

Onpahan mukava lähteä alkukesästä 2015 liikkeelle, kun oleellinen perusasia on hallinnassa. Todennäköisesti kone pärähtää taas käyntiin kertalaakista niin kuin edellinen omistaja minua aikanaan ohjeisti.

Joku lukijoista saattaa ajatella, johan vähäpätöisestä asiasta kirjoitit, tosi vähäpätöistä ja turhanpäiväistä!

Ei minusta, päinvastoin: Ottakaa opiksi, lukekaa ohjekirjat - eukäteen riittävän huolellisesti. 

Toivottavasti itse muistan näin tulevaisuudessa toimia. Se kyllä kannattaa...







… 

Meri-Lapin tulevaisuus...

Käväisin hetki sitten vastaamassa Meri-Lapin kehittämiskeskuksen sivuilla alla olevaan    kyselyyn. Toivottavasti mahdollisimman moni tämän talousalueen asukkaista näin tekee.

   Kuntajakoselvittäjille, Mäkitalolle ja Ruotsalaiselle löytynee kyselyistä hiukan kättä                pitempää ja selkänojaa.

  Kyselyyn on mahdollisuus vastata Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja               Ylitornion kotisivuilla.

  Asian - kuntajakoselvityksen ja siihen aikanaan saatavat kuntapäättäjien vastaukset -           tekee yhä mielenkiintoisemmaksi se, että kuntien talousluvut vuodelta 2014 ovat                   murheellista jopa synkkää luettavaa. Missään kunnassa ei voi henkseleitä paukutella.

  Kyselyn ohjeistusteksti Meri-Lapin kehittämiskeskuksen kotisivuilla: 

Kartoitamme lokakuun aikana Meri-Lapin asukkaiden näkemyksiä kuntajakoselvityksestä. Kerro siis kantasi ja vaikuta Meri-Lapin tulevaisuuteen vastaamalla tähän kyselyyn. Se on avoinna 27.10.-10.11.2014.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Mäkihyppyartikkeli vuodelta 2008...

Niin kuin Sinä satunnainen/vakituinen blogitekstieni lukija olet aistinut, kirjoitan silloin tällöin sivulleni vanhoja tekstejä. Alla oleva teksti on kohta ajankohtainen, sillä pakkasia, lumia ja talvea tässä jo odotellaan.

Vanha teksti vuodelta 2008 muuttamattomana:

MÄKIHYPPYAJANTASAA…

Lahdessa Salpausselän mäkihyppykilpailu keskeytettiin sunnuntaina 02.03.2008 huonojen
hyppyolosuhteiden vuoksi, asiaan palataan Puijon kisoissa Kuopiossa, jos ilmat sen
sallivat. Em. tyyppinen asia ei enää ole edes uutinen - Suomessakaan…

Olen kauan sitten kirjoittanut nimimerkkikirjoituksia mäkihyppyolosuhteiden kehittämisestä
ärsyynnyttyäni mm. Saksan mäkiviikkojen kohta joka toisen kilpailun keskeytykseen tai
siirtämiseen seuraavalle päivälle.

Milloin tuulee kummulla takaa liikaa, milloin tuuli pyörii montussa oikukkaasti, milloin
yleensäkin tulee liikaa, milloin sataa lunta/räntää/vetää, milloin lähtölavaa
nostetaan/lasketaan, milloin mitäkin! Kilpailuja on usein siirretty seuraaviksi päiviksi.
Lisäksi on sattunut useinkin, että kilpailu on jopa ratkaistu yhden laskukierroksen
perusteella!

Ilmasto-olosuhteet ovat yksinkertaisesti muuttuneet ja siksi on etsittävä aivan uusia
ratkaisuja, mikäli lajia, mäkihyppyä tulevaisuudessa on tarkoitus kilpailumielessä
harjoittaa.

Suomen Hiihtoliitto tukee vastikään tehdyllä päätöksellään Kemijärven Suomutunturin
lentomäkihanketta. Ylitornion Aavasaksan hanke kärsi välierätappion…
En tunne mäkihyppyasiaa muutoin kuin luonnonolosuhteiden osalta. 

Mäkihyppy on saatava kilpailulajina ”sisähallilajiksi”, jolloin kaikille hyppääjille taataan
tasavertaiset olosuhteet.

Siksi Aavasaksa-projekti on mielenkiintoinen! Siinä on sopivan realistista lievänluovaa
hulluutta, jota kaivataan, jotta jotain uutta vihdoinkin mäkihyppyrintamalla syntyy ja loppuu
ainainen niuhotus luonnonolosuhteiden vaikutuksesta lopputulokseen.

Nykyaikana tekniikkaa hyväksi käyttäen voidaan taata jokaiselle mäkihyppääjälle
täsmälleen samanlaiset hyppyolosuhteet, jolloin samalla ainainen jossittelu kilpailun
”oikeasta voittajasta” jää myös sivuun.

Onko se todella mahdollista? Kyllä!

Rakennetaan Suomeen monimuotoinen Aavasaksan suunnitelmien tyyppinen
mäkihyppyhalli, jossa järjestetään kaikki maailman merkittävimmät mäkihyppytapahtumat yksikön valmistuttua.

Kyseinen mäkihyppyhalli suunnitellaan sekä ylä- että alamäen osalta niin, että siinä
voidaan kohtuudella hypätä turvallisissa olosuhteissa 60-180 metrin hyppyjä ja
muunneltuna harrastaa pienimuotoista laskettelua ympäri vuoden.

Tuuliolosuhteet eli sopivat, oikeansuuntaiset nosteet taataan nykyaikaisella, huippuunsa
viritetyllä puhallintekniikalla.

Varsinaiset lentomäkijutut voidaan edelleenkin järjestää niissä muutamissa
luomumäkihyppypaikoissa, joita tämä marginaalinen laji ilmeisesti tarvitsee...

Pohdiskeluterveisin entinen mäkihyppykatselija
Aki Pyykkö
Kemi