sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Eräs Facebook-teksteisräni tänään...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että tällä tontillamme lähtevät ajatukset lentoon. Niin tänäänkin...
Olemme rapsutelleet vähin pensasaitojen juuria, osa lehdistä ajetaan murskaksi aikanaan ruohonleikkurilla.
Istahdin pihakeinuun yksin työrupeaman päätteeksi ja katselin vastapäistä varastorakennustamme.
Kerroin eilen vaimolleni, että rakennuksen kaikki pystylomalaudat on 1980-luvun puolessa välissä sahattu Keminmaan Törmän Sunnarinkulman puista. Teimme siellä maisemanhoidollisia hakkuita.
Veitsiluoto Oy:n metsäosasto hoiti nämä hommat Alatalon Erkin ohjeistamana...
Olen aikanaan naulannut yksitotista seinää keventämään uritettua "tapulinpäällyslautaa" vaakatasoon.
Tätä lautaa pelastin purkaessani vanhaa, Laitakarin lankunpätkistä rakennettua kotitaloamme. 
Tähän lautaan liittyy mielenkiintoinen tositarina.
Toisen maailmansodan jälkeen lautatavarakin oli niin sanotusti kortilla.
Isäni siskon aviomies, Eino Ebenhard Juntunen oli Veitsiluoto Oy:ssä töissä, pomohommissa. Hänen tehtävänään oli täytättää katetut proomut lankuilla ja laudoilla ja lähetyttää ne redillä oleviin höyrylaivoihin lastattavaksi.
Kyseistä lautaa käytettiin puutavaratapulien "kattona". Se oli toiselta puolelta uritettua (kaksi uraa), jotka ohjasivat sadevedet maahan.
Niin - mikäli olen oikein ymmärtänyt, isäni oli saanut ostetuksi em. lautaa "tutunkauppaa" hänen uusiessa kotitalonsa pystylomalaudotusta 1940-luvun loppupuolella.
Einosta saatan kukaties kirjoittaa myöhemminkin, sillä hän oli Amerikassa käynyt mies...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti