Kuntavaali-infoa Insinööriliitosta...

 

Sain hetki sitten sähköpostia Insinööriliitosta. Siitä alla pieni lainaus liittyen kuntavaaleihin. Olen itse ollut mukana vuodesta 2000 alkaen vaatimattomalla panoksellani kuntapäättäjänä. Muun muassa Kemissä on vähänlaisesti ollut insinöörejä mukana. Toivottavasti seuraavat kuntavaalit tuovat muutosta tilanteeseen.

Lainaus Insinööriliiton infosta:

Jäsenkunnan edustajia kaivataan kuntien valtuustoihin

Eduskuntapuolueet etsivät sopivia ehdokkaita ensi keväänä pidettäviin kuntavaaleihin. Ehdokasasettelu vaihtelee kuntien ja puolueiden mukaan. Isoissa kaupungeissa suurten puolueiden listoille ehdokkaista voi olla ylitarjontaa, pienemmissä kunnissa täyden ehdokaslistan saaminen voi olla työn ja tuskan takana.

Insinööriliiton mielestä on tärkeää, että insinöörien ja muiden tekniikan alan asiantuntijoiden osaaminen ja asiantuntemus näkyisi nykyistä vahvemmin myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Kunnissa tehdään paljon insinöörien ja muiden tekniikan alan asiantuntijoiden työtä sivuavia päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen kuntalaisen arkeen. Yksi liiton tavoitteista onkin saada ammattikunnan osaaminen entistä paremmin koko yhteiskunnan käyttöön. Jos vaikuttaminen kiinnostaa, nyt on hyvä aika ryhtyä tuumasta toimeen.

Lähde rohkeasti ehdokkaaksi. Luonteva tapa aloittaa kuntapäättäjän ura on ottaa yhteyttä paikallisiin toimijoihin. Katso Suomessa rekisteröidyt puolueet Vaalit.fi-sivulta. Useimpien puolueiden verkkosivuilla voi suoraan ilmoittaa halukkuutensa ehdokkaaksi. Toimi siis heti.

Mitä tänään tähän asti...

Sateisen keskiviikkoaamun aamutoimien jälkeen lähdin käväisemään keskustassa kaupoilla. Asia varsin vähäinen: Vein muutaman pariston S-Marketin kierrätyspisteeseen ja ostin AAA-paristoja paketin. 

Miksi? 

Siksi, että takkahuoneen taulutelevision kaukosäädin ei vanhoilla paristoilla toiminut. Kotiin tultuani pistin kaukosäätimeen uudet paristot. Ei mitään eloa...

Aloin tutkia taulutelevisioon kuuluvia, nurkassa, piilossa olevia virityksiä - yksi johto oli irronnut. Todenäköisesti imuroinnin yhteydessä. Tietysti näin jälkiviisaana minun olisi pitänyt asia tarkistaa ennen paristonostoon lähtöä. Ilmeisesti vein täysin kunnossa olevia paristoja kierrätykseen. Tuttu juttu: Johdossa se vika yleensä on...

Oli niin tai näin, ei tuo turha reissu ollut, sillä vilkaisin samalla Kemi-Kammarin toimintaa oviaukosta. Otin jaossa olevan esitteen Syyskuu 2020 - toiminnasta 21.9. alkaen. Ihan mukavan tuntuista ohjelmaa. Kemi Kammari on paikkansa ansainnut...

No pakko tähän on lisätä, että kotioloissa pullantuoksu on jotain käsittämätöntä. 

Miten se aina kolahtaa. 

Hetki sitten esipaistetut K-Kaupan 14 pullaa saivat uuden lookin ja tuoksun... 

Kuntavaalit lähestyvät - lähdetkö mukaan...

Kuntavaalit lähestyvät - lähdetkö mukaan...

Kävin hetki sitten Keskustan Kemin kunnallisjärjestön kotisivuilla ja kopioin pienen pätkän Keskustan kuntavaali-informaatiota.

Kuntavaalit järjestetään seuraavan kerran 18.4.2021.

Kuntapäättäjät ovat luottamushenkilöitä. Tehtäviin tarvitaan kaikenlaisia arjen asioita tuntevia ihmisiä, myös Sinua.

Miten omassa kunnassasi hoidetaan ikäihmisten hoito ja hoiva? Onko lapsille ja nuorille tarjolla harrastusmahdollisuuksia ja tukea vaikeuksien kohdatessa? Miten kuntasi huolehtii paikallisten yritysten toimintaedellytyksistä? Millä mallilla ympäristön ja luonnon hoito omassa kotikunnassasi on?

Jos tunnet vaikka jonkun näistä asioista omaksesi, sinun kannattaa lähteä ehdolle oman kuntasi valtuustoon. Ehdokkaana olleet ja kannatusta saaneet ovat ensisijaisia myös silloin, kun valitaan henkilöitä lautakuntiin ja muihin luottamuselimiin.

Ota siis oma-aloitteisesti yhteyttä oman kuntasi keskustapäättäjiin ja lähde mukaan tai täytä alla oleva lomake. Tai jos sinuun ollaan yhteydessä, vastaa kutsuun myöntävästi. Tai "ilmianna" joku, joka hyväksi luottamushenkilöksi ajattelemasi henkilö.

 

Viikko sitten kaadetut puut nyt klapeine - hyvä niin...

Viikko sitten kaadetut puut nyt klapeine - hyvä niin...

Kyllä hetki sitten ajoin halkomakoneella viimeiset hopeakuusipökäleet klapeiksi. Kyllä olivat/ovat pihkaisia. Arvatenkin kuivuttuaan palavat ilosesti takassa.

Eilen pilkoin viimeisen koivun tyvipökäleen. Olihan se tiukkaa puuta. Nyt tiedän myös miltä tyvilaho näyttää ihan livenä. Kolmihaarainen, iso koivu olisi todennäköisesti jossakin vaiheessa kovassa myrskytuulessa jonkin haaran osalta revennyt...

Eiköhän tässä tälle päivälle ole työntynkää ihan nokko.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin viemään puunkaatoihin liittyvän viimeisen peräkärryllisen oksia Karjalahdelle Kemin Energia ja Vesi energiapuualueelle. Yhteensä viisi peräkärryllistä ja kaksi lavallista puuroskaa siirtyi Kainuunkadulta Karjalahdelle - hyvä niin...

Samalla reissulla käväisin Ojanperällä, City Mororissa, Auto Patulla ja Wetterillä.

Kotiin tultuani ajelimme nurmikkoa viimeisen kerran tälle kesälle...

Tuli hetki sitten outo tunne, kun ei ole mitään tekemistä. No jaa - onhan tuolla kuljetuslavan päällä aika kasa hopeakuusipökäleitä odottamassa klapeiksi pilkkomista. Voi olla, että löydän itseni kohta puukatoksen kupeesta...

Kotipihalle fiilistelemään ja vähän muutakin..

Kyllä - perinteisteisten aamutoimien jälkeen lähdimme kotipihalle fiilistelemään. Alustavasti varustautumaan talven tuloon. Siihen liittyy pientä rapsuttelua, vesitynnyreiden tyhjentämistä ja vähän muutakin...

Loppuiltapäivästä viemme Land Roverin Auto Patulle odottelemaan maanantain pikkuremonttia.

Itselläni on takaraivossa ajatus lähteä käväisemään ongella testaamassa, ovatko ostomadot edelleen ahvenien suosiossa...

Niinhän siinä pääsi taas käymään, että lähdin käväisemään ongella, kun oli joutilasta aikaa.

Aika tuttuja kuvioita tutuilla paikoilla. Aivan aluksi sain pilkillä särjen, jonka siivutin isojen ahventen houkuttimiksi. En tosin heti vaan käytin ostomatoja, kyllä toimivat: Pieniä ahvenia, jotka päästin takaisin mereen kasvamaan. Tuli pari ihan hyvän kokoistakin. Pistin särkeä koukkuihin. Pitkään aikaan ei tapahtunut yhtään mitään. Heittelin pieniä särjenpaloja molemmin puolin venettä. Olin jo aikaissa lopettaa, mutta sitten sain muutaman ison ahvenen.

Oli navakka, puuskittainen tuuli ja alkoi jo hiukan paleltaa, joten ajelin rantaan.

Kalat on perattu ja ovat pakastimessa, perkeet on haudattu matopeltoon. Matopeltoon kaadoin myös loput ostomadoista, josko tämä "myönteinen hulluttelu" = ongellakäynti tämän kesän osalta oli tässä.

Suunnilleen näihin aikoihin olen yleensä onkimiset lopetellut aikaisempinakin vuosina...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen ulos, syksyistä lauantaiaamua katsellessani kävi mielessä, että tänään taitaa olla mitääntekemätön päivä.

Ulkona odottaa puunkaatojen jäljiltä vielä hiukan haravoitavaa peräkärryn täytteeksi ja peräkärryn lastin vieminen Kemin Energia ja Vesi kentälle Karjalahdelle. Sen ehtii tehdä alkuviikosta. 

Alkuviikosta - maanantaina - Land Roverin oikean etuovan nostinmekanismi - vaijeri - uusitaan Auto Patulla. Samalla vaihdetaan runkorakenteisiin pari "tyynyä". 

Jossakin vaiheessa varaan ajan netin kautta katsastukseen niin onpahan sekin asia pois mielen päältä. Auto on katsastettava 19.09.-15.10.2020 välisenä aikana...

Niin - sen verran vielä, että vaimoni alkoi puolukkapiirakan paistohommiin niin minä lähdin kaupoille keskustaan. Täiköntorille saavuttuani totesin Vasemmistoliiton tapahtuman olleen menossa. Harmi, että ainakin silloin sataa tihuutti.

Kävin samalla viemässä muovijätettä kierrätyskonttiin. Ostin muutamia tarjouksessa olleita tuotteita. Yleensä kaupoilla käydessäni tulee jututtua ainakin yhtä tuttua. Nyt ei ensimmäistäkään. 

Kovin ovat ihmiset kiireisiä koronaviruksesta huolimatta. Kassalla minunkin ohi änkesi naishenkilö ostoksensa kanssa ollessani pistämässä ostoksiani kassiin...

Selkäsaaressa tänään...

Päätimme jo viikolla, että lähdemme tänään Selkäsaareen. 

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme tehdä lähtöä. Kesäautolla Hahtisaareen ja veneellä katiskan kautta kotipoukamaan. Katiska viedään rantaan odottamaan ensi kesää.

Otimme pakastimesta kuhan ja pari ahventa. Tavoitteena savustaa kalat tulistelupaikalla. Mukana on myös kotipellon perunoita, eipä se juuri muuta kaipaa...

Kyllä - mukava syksyinen käynti saaressa. Emme oikeastaan tehneet mitään, olimme vaan. No toki sen verran: Kun nuo tulistelupaikan tulet olivat käytössä, polttelin samalla ympäristöstä keräämiäni risuja.

Tuo edellä mainittu kuha loppujen lopuksi foliossa haudutettiin/paistettiin. Ensimmäistä kertaa söimme kuhaa, kyllä se oli väinkin laitettuna hyvää.

Toimme pari kassillista kuivia puita kotiin. Vaikka ne ovat lyhyitä, niin eiköhän ne asiansa aja meidän päärakennuksen takassa(kin). Kokeillaan. 

Mukava saarireissu. Eiköhän tuolla vielä tule käytyä tälle syksylle...

Säätiedot pitävät paikkansa...

Säätiedot pitävät paikkansa - kyllä...

Perinteisten aamutoimien jälkeen totesin, että ainakaan heti aamulla ei ole syytä lähteä puita halkomaan - sataa.

Toki tuonne sadeasussa voi mennä, mutta tuolla asialla ei niin kiirettä sentään ole. Odotellaan...

Niinhän siinä kävi, että sateen hiukan hellittäessä menin puukatoksen kupeeseen sadeasussa ja aloin pilkkoa puita. Puupökäleiden koon kasvaessa otin halkomakoneen käyttöön. Kohta koivut ovat klapeina katoksessa ja isken jalokuusipökäleiden kimppuun.

Nyt minä juon kahvia, on kahvitunti...

Ilmakuva Sauvosaaren keskustasta - sairaala-alue + ...

Ei kovin vanha kuva, mutta tämäkin  maisema on jo muuttunut. Lisää rakennettu.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin oksilla lastatun peräkärryn kiinni kesäautomme perään ja täytin sen lavan risuilla. 

Kolmas täysi kuorma on viety Karjalahdelle. Ehdotan tutulle katunaapurille kaadettujen puiden sahaamista noin 40 cm pituuteen pikapuolin.

Nyt on joutilasta aikaa, joten taidan pistäytyä Ritikan pienteollisuusalueella näyttämässä kohta seisontaan menevää kesäautoamme, josko sitä vähän tuunataan. Otetaan pieniä peltiruosteita kiinni ja paikkomaalataan. Peltien saumakohdat näyttäävät olevan arimmat, pientä "kukintaa"...

Kyllä - siellä kävin ja tutkailimme asiantuntijan kanssa kesäautoamme ja alustavasti sovimme "pelti- ja maalausohjelman". Ajankohta jäi vielä avoimeksi.

Kävin samalla reissulla myös Karjalahdella - Wetterillä ja Prima Raudassa. Mukava jutusteluhetki Kamppisen Riston kanssa...

 

Mitä tänään tähän asti...

Aamulla oli höyrykännykän hälytys päällä klo 06.30. Miksi? Siksi, että tänään oli kahden puun kaato ja niihin liittyvät alustavat jatkotoimenpiteet - omalta osaltani oksien vieminen Kemin Energia ja Vesi kentälle Karjalahdelle. 

Sitä jatkuu vielä tovin ja sen jälkeen katunaapuri tulee sahailemaan Kivelän Hannun vapaaseen mittaan kaatamat tukit/pöllit.

Hannu kävi samalla reissulla kaatamassa myös lähinaapuritontilta tienvierestä kaksi isoa, haaroittunutta, elinkaarensa päähän päätynyttä koivua.

Kaatamamme hopeakuusi oli 60 vuotta vanha, täysin terve, mutta ylhäällä alkoi olla niin paljon oksissa massaa/painoa, että myrskytuuli olisi sen todennäköisesti kaatanut/katkaissut.

Monihaarainen koivu oli jonkin verran nuorempi, mutta keskellä jo hiukan lahovikaa. Myös se myrskytuulella huojui uhkaavasti. Se oli toinen niistä koivuista, joista kerroin edellisessä elämässäni eli työelämässäni oppilailleni seuraavani keväällä/alkukesästä fotosynteesin räjähtämistä liikkeelle.

Se toinen koivu kaadettiin luvattomasti, josta oli kehkeytymässä oikeusprosessi, mutta asia sovittiin asianajajan suosituksesta. Se tapahtuma noudatti "laiha sopu"- sanontaa. Kaadetun koivunkannon vieressä kasvaa nyt pihlaja ja tuomikin. Viimeksi mainittu olisi parasta ottaa juurineen pois...

Hetki sitten kaadettua hopeakuusta karsiessani huomasin 2-kerroksisen harakanpesän, jonka orava oli ottanut käyttöönsä. Harakat ovat kevään/kesän aikana rakentaneet uusia pesiä vielä pystyssä olevaan tontin suurimpaan kuuseen.

Huomenna keskiviikkona vien/viemme oksia ainakin yhden kuorman Karjalahdelle.

Katiskaa kokemassa ja ongella päivällä...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä käväisemään katiskaa kokemassa ja ongella.

Hahtisaareen saavuttuani totesin, että meri oli peilityyni. Ajelin hiljalleen katiskan kupeeseen. Ajatukseni oli kokea katiska ja viedä se samantien rantaan, pois käytöstä. Suunnitelmat muuttuivat, sillä katiskaa ylös nostaessani totesin siellä olevan minulle entuudestaan oudon kalan. Ensin tosin kävi mielessä, että katiskassa oli hauki, sitten iso ahven vaan ei kumpikaan...

Ensimmäistä kertaa sain kuhan, ilmeisesti se oli mennyt pienen ahvenen perässä katiskaan, kun ahven oli hiukan rispaantunut. Kyllä - komea kuha, jonka punnitustulos kotipihalla osoitti 1,5 kg eli noin kaksi kiloa pyöristettynä...

Jätin katiskan vielä pyytämään. Tuuli hiljalleen virisi, joten annoin sen viedä venettä tuttuun tyyliin ja tutut pyyntivälineet olivat vedessä. Tuli pientä ahventa, jotka päästin takaisin mereen, tuli toki pari isompaakin. Ostomadot toimivat.

Näin jälkikäteen ajateltuna minulta irtipäässeissä, isoissa kaloissa on saattanut olla joskus kuhankin, mene ja tiedä.

Kalat ovat tätä kirjoittaessani pakastimessa ja perkeet matopellossa. Vaimoni luki kuhaan liittyviä asioita älypuhelimestaan. Kuha tuntuu olevan arvokas ja hyvänmakuinen kala. Ahvenen sukulaiskaloja, täällä ilmeisen harvinainen ainakin toistaiseksi...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin katsella hiukan netistä Keskustan Oulun puoluekokouksen jälkimaininkeja. Monenlaisia ajatuksia sinkoilee kenttäväen keskuudessa ilmassa.

Vaimoni survoi puolukat ja purkitti ne kellariin vietäviksi. Kävin poistamassa kellarista ylimääräisiä, kostuneita levyjä ja vien ne aikanaan = ensi viikolla Karjalahdelle Kemin Energia ja Vesi - puukentälle oksien mukana.

Itse mietiskelen tällä hetkellä kiivaasti, lähtisinkö vilkaisemaan katiskan ja hetken aikaa istumaan ongelle. Toinen vaihtoehto on jämähtää katselemaan Suomi-Ruotsi maaottelau Tampereelta, jossa hetki sitten Suomen miesjuoksijat ottivat historiallisen kolmoisvoiton 200 metrin juoksussa - hyvä niin... 

Keskustan puheenjohtajavalinta ratkennut entä sitten...

Keskustan puheenjohtajavalinta ratkennut entä sitten...

Lauantaina 05.09.2020 iltapäivällä Suomen Keskusta r.p:n puheenjohtajaksi seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi tuli valituksi ensimmäisellä äänestyskierroksella Annika Saarikko. Hän oli myös selkeä median ennakkosuosikki...

Itse olin varma, että äänestys menee toiselle kierrokselle ja kolmanneksi tulleen äänet ratkaisevat loppuvaiheessa puheenjohtajan. Näin ei käynyt. Totta kai olen pettynyt merilappilaisena, että pätkäpuheenjohtajatehtävää asiallisesti hoitanut Katri Kulmuni ei tullut valituksi. Ikävää on se tosiasia, että Lapin äänet hajosivat, mikä ei voi olla heijastumatta lähitulevaisuuteen.

Vaikuttavatko edellä mainitut asiat seuraaviin kuntavaaleihin? Arvelen, että tuskin paljoakaan. Keskustan perusasiat ovat kunnossa.

Kuntavaalit ovat lähivaalit, oikeastaan hyvin pitkälti myös henkilövaalit. Niissä valitaan ruohonjuuritason asioiden päättäjiä, jossa valtakunnanpolitiikalla ei mielestäni ole ratkaiseva merkitys.

Itse olen tällä foorumilla julkisesti ilmoittanut, että tein päätöksen asettumisesta kuntavaaliehdokkaaksi Pyhäinpäivänä 02.11.2019 eli riittävän ajoissa. Arvelen tulevani hyväksytyksi Keskustan Kemin kunnallisjärjestön ehdokaslistalle aikanaan, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole...

Olen tehnyt aktiivista ehdokkaaksi asettumiseen liittyvää työtä. Olen ottanut yhteyttä aika moniin tunteminiini, potentiaalisiin henkilöihin toivoen heidän asettumista kuntavaaliehdokkaiksi Kemissä mihin tahansa ryhmittymään. Luonnollisesti Keskusta on ollut ajatuksissani paalupaikalla...

Kemin taloudellinen tilanne on tällä hetkellä niin murheellisen vaikea, suorastaan katastrofaalinen, että kaikki "kivet on käännettävä" oikeiden henkilöiden hakemiseksi kuntapäättäjiksi.

Olen taas informoitu - kyllä...

Olen taas informoitu - kyllä...

Eilen iltapäivällä näin työhuoneeni ikkunasta, kun tuttu hoikka keski-ikäinen mieshenkilö pyöräili postilaatikkomme kohdalle ja tipautti laatikkoomme uuden informaatiosanoman. Kävin hakemassa lehden - Uusi Kommunistisen työväenpuolueen äänenkannattaja, Työkansan Sanomat on käytössämme. 

Näin erinomaista palvelua on kunnioitettava ja tutustuttava huolellisesti lehden sanomaan.

Lehden etusivulla on luettelonomaisesti tärkeimpien artikkeleiden otsikot:

Valko-Venäjän tapahtumat

Luokkataistelu kärjistyy USA:ssa

Ktp esittää puoluelakimuutosta

Koronarahat isoille yhtiöille - pienyritykset ja yksinyrittäjät jätetty omilleen

Tehtaita suljetaan - lomautukset ja massairtisanomiset historiallisen suuria

Mahdollisesti palaan näihin myöhemmin.

Taas on viikko vilahtanut - kyllä...

Taas on viikko vilahtanut - kyllä...

Perinteisten aamutoimien jälkeen vilkaisin netistä, mitä maailmalla on tapahtunut. Ei oikeastaan mitään rajua uutta.

Venäläisen oppositiopoliitikon Venäjällä tapahtunut murhayritys supermyrkyllä on voimakkaasti esillä ja syystä. 

Oletettavasti viikonvaihteessa Valko-Venäjän tilanne - massiivisen mielenosoitukset - nousevat esille ja syystä.

Kotimaan kestoaihe on Suomen Keskusta r.p:n puoluekokous Oulussa ja henkilövalinnant ovat esillä. 

Näyttää siltä, että media yrittää ohjailla selkeästi nimenomaan puheenjohtajavalintaa. 

Arvelen, että viralliset puoluekokousedustajat eivät lähde median ohjailemiksi, vaan kykenevät itsenäisiin päätöksiin. 

Joka tapauksessa mielenkiintoinen lauantai 05.09.2020 menossa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä viemään puunkaatoon liittyvän ensimmäisen peräkärryllisen koivunoksia Karjalahdelle Kemin Energia ja Vesi puuraaka-ainekentälle. Oksat olivat minun valmistelevien töiden aikaansaannoksia eli monihaaraisen koivun alaoksia...

Näin tein ja samalla ihailin upeaa, rakenteilla olevaa tekniikkaluomusta eli uutta lämpövoimalaa. 

Se on hieno. Todennäköisesti jossakin vaiheessa siellä tulee käytyä tutustumassakin laitoksen valmistuttua. 

Niin - hetki sitten kävimme - minä ja vaimoni - Ajoksessa tutulla puolukkapaikalla saatuamme vinkin, että siellä on marjaa mukavasti.

Totta tosiaan, olemme paikassa käyneet useiden vuosien aikana, mutta emme ole niin paljon ja osittain isoja puolukoita nähneet aikaisemmin.

En ala enemmälti irrottelemaan, mutta joku voisi puolukat nähtyään todeta, että nuohan ovat lähes pienien omenien kokoisia...

Pikakäynti Selkäsaaressa tänään...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käväisemään Selkäsaaressa, koska sää kaiken kaikkiaan oli suosiollinen.

Kyllä - kesäautolla Hahtisaareen ja veneellä kotipoukamaan - helppo juttu. Noustessamme ylös mökille näimme nuoren hirven kulkevan läpi saaritonttimme. Oli se upea näky...

Vamoni kävi lähimaastossa puolukoita poimimassa ja minä hoitelin puuhommia. Polttelin muun muassa tulistelupaikalla risuja ja irrottamiani pieniä kantoja. Kopsin muutaman kuusipökäleen klapeiksi ja pistin osan katokseen. Raahasin kaadetun lähikuusen oksia kivikasvirykelmien läheisyyteen. Vaimoni peittelee istutukset aikanaan talven varalta.

Totesimme, että hirvikärpäsiä on liikkeellä. Niitä saattaa löytyä vielä kotonakin.

Kahvittelun jälkeen lähdimme ajelemaan takaisin Hahtisaareen. Mukava pikakäynti...

Niin - kirjoitettakoon se taas, että kotiin ajellessamme se tuttu "Audimies" pääsi taas yllättämään. Tällä kerralla väärältä puolen ohi ja aika haipakkaa näytti etenevän näkymättömiin. Lätsäpäinen nuorimies oli liikkeellä vanhalla farmariautolla.

Niin kuin olen aiemminkin kirjoittanut meidän kesäautomme eli VW Doppel TD aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä joissakin autoilijoissa, vaikka ajelemme nopeusrajoitusten mukaan, vähän joskus ylikin. Autostamme on päästävä ohi...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua vesille lähtöön. On upea aamu ja päivästä/iltapäivästä/alkuillasta tulee oletettavasti myös kalastusfiilistelyyn=nostalgia-ajeluun ihan mukava rupeama.

Perästä kuuluu sano...

Merellä eli lähivesillä klo 11.45-20.15 - kyllä. Ajelin kalakaverini kanssa ensin Hahtisaaresta Siikalahdelle, oikeastaan ensin lähelle Rivinkarin uutta siltaa. 

Onget pyyntiin ja annoimme tuulen viedä venettä Siikalahdelle = ekokalastusta. Olihan siellä oikeita uistelijoitakin, pari kaveria pienellä veneellä. Heille näytti tulevan tämän tästä ahven - niin meillekin.

Olimme ankkurissa parissakin paikassa, mutta ei kunnon jymähdyksiä tullut. Toki muutama ahven.

Ajelimme Kraaselin sillan jälkeisen kiviryppään läheisyyteen. Se tuttu - suurin kala - pääsi siinä kohdassa karkuun, mutta onnistuin nostamaan ylös pienen särjen, jonka viipaloin myöhemmin. 

Ajelimme Laitakarin kaupunginpuoleiseen päätyyn. Ankkuroiduimme ilmeisesti liian etäälle rimamöljistä, eivät olleet kalat liikkeellä. Tuuli keinutti reippaasti venettä. 

Tämän jälkeen ajelimme Pikkuleton saariryppään läheisyyteen ja annoimme tuulen viedä venettä Kojukallion suuntaan = taas ekokalastusta. Pari ahventa. Ankkuroiduimme minulle tutulle pyyntipaikalle. Ei mitään. Tarkistimme markettikatiskan. Ei mitään.

Päätimme ajella meidän mökkipoukamaan ja käväistä mökillä sekä läheisessä metsikössä.

Näin teimme. Kävimme sauvakävelemässä kivirakalla, pirunpellolla myös vuoden 1918 muistomerkillä. Kuuntelimme saaren hiljaisuutta ja ihalimme upeita kuusia...

Lähdimme saaresta ja ajelimme Lehmikiven karikon kupeeseen. Ankkuroiduimme. Eivät olleet kalat liikkeellä. Annoimme taas tuulen viedä venettä = edelleen ekokalastusta. Yksi iso ja useita hiukan pienempiä ahvenia saimme veneeseen.

Ajelimme Hahtisaareen. Heittelimme pienimmät ahvenet takaisin mereen. Oli täysi työpäivä kalastuksen merkeissä. Ahvenia kahden perheen tarpeisiin - hyvä niin...

Ahvenet on omalta osalta perattu ja ne ovat pakastimessa. Perkeet jätin harakoille.

.