tiistai 26. toukokuuta 2015

Luvulla - varsinkin kahdellatoista - on merkitystä...

Katselin hetki sitten L-mallisen omakotitalomme pihasyvennyksessä olevaa kiviasetelmaa, josta tämän tekstin kirjoittaminen lähti liikkeelle.

Historiatausta:

Vuonna 1982 rakennuksen perustuksia kaivettaessa nykyisen pesuhuoneen kohdalta löytyi iso veneen/laivan mallinen kivi. Pyysin kaivinkoneen kuljettajaa, keminmaalaista Erkki Oinasta nostamaan kiven syrjään myöhäisempää käyttöä varten. Hän teki työtä käskettyä...

Rakennuksen valmistuttua sisäpihatasoitusten yhteydessä kivi siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Sen päälle Jorma Pitzen suunnitteli taideteoksen Elämän Purje, jonka edesmennyt Pentti Laitinen oppilaineen teräsputkista ja lasista käytännössä tekivät silloisella Kemin ammattikoululla Jorman ohjeiden mukaan. Minäkin olin vähin suunnitteluvaiheessa mukana.

Pentti kirjoitti taideteokselle runonkin, jonka hän esitti em. teoksen vihkiäistilaisuudessa. Runo on minulla tallessa kirjahyllykössäni.

Purettuani vanhan, Laitakarin sahan lankuista rakennetun/ladotun kotitaloni, siitä vapautui perustuksen eli kivijalan kivet.

Päätin käyttää em. kivet hyväksi. Siirsimme niistä kaksitoista (12) em. taideteoksen ympärille avoimen ympyrän muotoon. Avoimeen paikkaan vaimoni istutti myöhemmin vuoristomännyn, jota on sittemmin useaan otteeseen jouduttu muotoilemaan.

Kaksitoista kiveä ovat eräänlaiset käräjäkivet, vaikka käräjiä ei ole pidettykään - onneksi...

Mahdollisesti tuo käräjäkivi mielleyhtymä tuli Euran Käräjämäen vanhoista kivistä, joilla itsekin olen aikanaan istuskellut.
Euran kuuluisat Käräjäkivet sijaitsevat Käräjämäen korkeimmalla kohdalla. Ne ovat ilmeisesti alunperin hautaukseen liittyvä rakennelma.

Todettakoon, että Eura on vaimoni syntymäpaikka ja hän on siellä viettänyt lapsuudessaan useita kesiä Mummolassaan...

Lyhyt Wikipediateksti siteeksi:

12 (luku)

Luonnolliset luvut
12 ← 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 →
Kardinaaliluku	kaksitoista
Järjestysluku	kahdestoista
Tekijät	1, 2, 3, 4, 6, 12
Alkutekijät	$2 \cdot 2 \cdot 3$
Kantalukujärjestelmä	Duodesimaali

Roomalainen numero	XII
Binääriluku	1100
Oktaaliluku	14
Duodesimaaliluku	10
Heksadesimaaliluku	C
Vigesimaaliluku	C

Dodekaedri.

12 (kaksitoista) on luonnollinen luku, joka tulee yhdentoista jälkeen ja sitä seuraa kolmetoista.

Määränä tusina tarkoittaa kahtatoista.

Sisällysluettelo

[piilota]

Tieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magnesiumin järjestysluku alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä 12.
Boforiasteikolla luku 12 tarkoittaa hirmumyrskyä, eli tuulen nopeus on enemmän kuin 32,7 m/s.
Messierin luettelossa Messier 12 on avoin joukko Kilvessä.

Ajassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodessa on 12 kuukautta.
Länsimaisessa horoskoopissa on 12 merkkiä ja kiinalaisessa 12 eläinhahmoa.
Suomen presidentin virka-aika on maksimissaan 12 vuotta.
Päivässä ja yössä on molemmissa 12 tuntia

Uskonnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeesus valitsi 12 apostolia
Raamatun Vanhassa testamentissa on 12 pienten profeettojen kirjaa
Juutalaisten traditiossa ja Raamatun Vanhassa testamentissa puhutaan kahdestatoista Israelin heimosta

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaisessa oikeuden Kahdentoista taulun lait oli ensimmäinen kodifioitu lakikokoelma

Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Suomessa hallitusohjelman julkistaminen ja ministerivalinnat edessä - mielenkiintoista...

Suomen hallituspohja on varmistunut: Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus. Puheenjohtajat ovat olleet liikuttavan yksimielisiä, työryhmät tehneet ahkerasti työtä ja hallitusohjelma julkistetaan todennäköisesti keskiviikkona 27.05.2015 klo 14.

Avoinna on enää ministerien lukumäärä ja nimettävät ministerit. On annettu ymmärtää, että on niin sanotusti runsauden pula hyvistä, pätevistä henkilöitä - hyvä niin...

Toivottavasti jatkossa pysytään kahdentoista (12) ministerin määrässä, jonka hallitustunnustelija on esittänyt tavoitteeksi.

Mutta tiukkaa taitaa tehdä, jotta Keskusta x ministeriä, Perussuomalaiset y ministeriä ja Kokoomus z ministeriä - lukumäärät täsmäävät. Asiaa vielä hiukan mutkistaa tuo mies-/naisministeri "suhdeluku" ja totta kai "ministerisalkun painoarvo"...

Edellä oleva ei vaadi niin sanottua korkeampaa matematiikkaa, joka toki sekin on nimetyn puheenjohtaja-TRIOn hallussa.

Pätkä virallista infoa lainattuna:

Valtioneuvoston toiminta

Valtioneuvostolla tarkoitetaan toisaalta pääministerin ja ministereiden muodostamaa yleistä hallintovaltaa käyttävää toimielintä eli Suomen hallitusta, ja toisaalta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä.

Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa ja on lakisääteisten ministerivaliokuntien puheenjohtaja.

Ministeriöt

Valtioneuvostossa on nykyisin 12 ministeriötä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.

Ministeriöt ovat

Ministeriön korkeimpana virkamiehenä toimii kansliapäällikkö. Kansliapäällikkö johtaa ja valvoo ministeriön toimintaa. Ulkoasiainministeriössä ja valtiovarainministeriössä kansliapäällikön virkanimike on valtiosihteeri.

Valtioneuvoston kansliaan voidaan nimittää pääministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna johtaa asioiden valmistelua, edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista sekä huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa. Myös muuta ministeriä avustamaan voidaan nimittää ministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Ministeri voi määrätä valtiosihteerin toimimaan hänen sijaisenaan asioiden valmisteluun liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi ministereillä on poliittisia erityisavustajia.

Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (VNOS) ja asianomaisesta ministeriöstä annetussa asetuksessa. Toimiala ilmenee yleensä jo ministeriön nimestä: ulkoasiainministeriö käsittelee Suomen suhteita ulkovaltoihin, oikeusministeriön asiat koskevat oikeuslaitosta, lainsäädäntöä ja vankeinhoitoa, puolustusministeriölle kuuluvat maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevat asiat.

Ministerin tehtävät jakaantuvat toisaalta toimintaan siinä ministeriössä, jonka päälliköksi tai jonka toimialaan kuuluvia tehtäviä hoitamaan hänet on määrätty, ja toisaalta toimintaan valtioneuvostossa. Jälkimmäiseen kuuluu työskentely valtioneuvoston valiokunnissa ja yleisistunnossa sekä tasavallan presidentille valtioneuvostossa tapahtuvassa esittelyssä.

Kaikki valtioneuvostossa päätettävät asiat valmistellaan asianomaisissa ministeriöissä, joissa myös ratkaistaan merkittävä osa valtioneuvostolle kuuluvista hallintoasioista.
Valtioneuvoston ohjesääntö - Finlex

Katso myös ministeriöiden yhteystiedot.

Se on siinä sitten...

Ensin Keminmaan keskustalaiset sivutukenaan perussuomalaiset kaatoivat Kemi-Keminmaa-Simo - kuntaliitoksen äänin 16-19 Simon sinnitellessä nippa nappa äänin 11-10 kuntaliitoksen puolesta.

Kuntajakoselvittäjillä - Ruotsalainen/Mäkitalo - ei ollut rohkeutta esittää Keminmaan päätöstä kansanäänestykseen.

Nyt Simon kunnanvaltuusto todennäköisesti keskustalais-perussuomalaisvoimin kaatoivat kevytkuntaliitoksen Kemi-Simo toistaiseksi tuntemattomin äänestyslukemin xx - x...

Kemi on ollut koko ajan - ainakin muodollisesti yksimielisesti - kuntaliitoksen takana - hyvä niin...

Miten tästä eteenpäin? Ainakin Meri-Lapin kehittämiskeskus menee organisatorisesti uuteen uskoon, kemiläisten kulttuuripalveluja katsellaan uudenväristen silmälasien läpi, alueen kuntien yhteistyötä kukaties edelleen tiivistetään, odotellaan sote-ratkaisua ja kuntalitokseen palataan mahdollisesti aikanaan valtionhallinnon pakkotoimin...

Pienimuotoista yhteistyötä harrastetaan:

Ostin Kemin kirkonkylän osakaskunnalta kahdelle katiskalle pyyntioikeuden osakaskunnan vesialueella Selkäsaaren kupeessa 5€/katiska. Tänään illansuussa on ensimmäinen tarkistus, onko yön yli olleisiin katiskoihin uinut kutuahvenia tai -haukia. Jos on "tolokunkokoisia" niin tämän kesän ensimmäiset kalat savustetaan tänään Selkäsaaressa...

Simo sanoi ei kuntaliitokselle

Kuva: Tuntematon

Kemi/Simo

Kemin ja Simon kuntaliitos ei toteudu. Kuntaliitos kaatui maanantaina illalla, kun Simon ja Kemin valtuutetut kokoontuivat keskustelemaan iltakouluissaan, aletaanko kahden kunnan liitosta selvittää.

Simon kunnanvaltuusto äänesti asiasta ja päätyi tulokseen, ettei kuntajakoselvitystä ole syytä jatkaa. Simon päätöksen perusteella Kemin ja Simon keskinäistä kuntoliitosselvitystä ei lähdetä viemään enää eteenpäin.

Simon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sauli Martimon mukaan asiasta keskusteltiin kolmatta tuntia. Asiasta päädyttiin äänestämään iltakoulussa ja tulos oli kielteinen kuntaliitoksen jatkoneuvotteluille. Aiemmin huhtikuussa kunnissa äänestettiin kolmen kunnan liitoksesta. Tuolloin Simossa kuntaliitossopimus meni läpi tiukasti yhdellä äänellä äänin 11–10.

Martimo ei paljasta iltakoulun tarkkaa äänestystulosta, mutta kertoo eron olleen edellistä äänestystä selkeämpi.

- Simon valtuutettujen iltakoulu ei nähnyt kuntaliitoksesta koituvan niin paljoa hyötyjä, että itsenäinen kunta olisi myyty näiden asioiden takia. Jäämme odottamaan isompaa kuntaliitoskokonaisuutta tällä seutukunnalla. Sen kortin Simo varmaan pyrkii katsomaan, Martimo sanoo.

Sen sijaan kuntarakenneuudistuksen kannalla kaiken aikaa ollut Kemi oli myös tänään yksimielinen. Päätöksestä ei ollut tarvetta edes äänestää.

- Asiasta käytiin pitkä keskustelu. Puheenvuorojen perusteella kaupunginvaltuuston iltakoulu oli myötämielinen kuntarakenneselvityksen jatkamiselle Kemin ja Simon osalta, Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Päkkilä kertoo.

Jos molemmat iltakoulut olisivat päätyneet kahden kunnan liitoksen kannalle, asia olisi viety vielä kuntien valtuustojen käsiteltäväksi.

Molemmissa kunnissa tehtiin viime kuussa myönteinen päätös kolmen kunnan liitoksesta. Tuolloin Keminmaa hylkäsi esityksen.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Se on korkattu tänään...

Että mikä on korkattu tänään maanantaina 25.05.2015 Urpon nimipäivänä? Tietysti Selkäsaarikäynnit!
Vein tänään vaimoni Tuulan ja kalakaverini Urpo Selkälän kanssa pulpettiveneemme vesille Hahtisaaren luiskalta/pois tullessamme Hahtisaaren erinomaiseen venesatamaan.

Selkäsaaren pohjoispäätyyn ajaessamme totesimme, että asettamiamme väylämerkkejä jäät olivat siirtäneet yli kymmenen metriä kaupungin suuntaan.

Veimme neljä AITAKI-KEN-tolppajalustaa saareen. Lähes 50 kg/kpl painavat, katkaistun pyramidin muotoiset jalustat siirtyivät hiekkarannalta perinteisillä vesikärryillä kevyesti ylös rinnettä mökkitontille.

Mahdollisesti niiden varaan rakennan tulistelu- ja laavupaikan kupeeseen jonkinlaisen katoksen - kukaties eräänlaisen kevytkodan...

Pois tullessamme siirsimme väylämerkit, valkoiset poiut jotakuinkin oikeille paikoilleen. Niiden sijaintia täytyy vielä tarkistaa.

Pois tullessamme jätimme kaksi katiskaa pyytämään kutuahventa ja -haukea Kojukallion kupeeseen.
Katiskat ovat nimeltään Weke ja Rambo. Nimenomaan tuo keskikokoinen Weke on vuosien saatossa osoittautunut todelliseksi superpyytäjäksi. Saapa nähdä jatkuuko tänä kesänä sama pyyntitahti.
Vähitellen täytyy alkaa orientoitua myös kesäpilkille ja jigiongintaan. Täytyy saaressa olevia onkia hiukan korjailla ja uusia...

Kesä- ja mökkikausi on siis alkanut. Arvelen, että tänä kesänä olemme entistä enemmän Selkäsaaressa...

Suomen hallitusneuvottelut ovat kalkkiviivoilla - ministereiden lukumäärä ratkaistava/ratkaiseva...

Aikanaan hallitusneuvotteluja vetävä Juha Sipilä on ilmoittanut, että tulevan hallituksen ministereiden määrä olisi kaksitoista. Monet ovat epäilleet em. ministerimäärän toteutumista.

Olen aikaisemminkin sanonut, että kaksitoista olisi hyvä, symbolinen luku...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Sipilän loppusuora alkaa – hallitus nimitetään tällä viikolla

POLITIIKKA 25.5.2015 7:38

Juha-Pekka Raeste

HELSINGIN SANOMAT

Hallitusneuvottelut jatkuvat valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa maanantaina kello 8.30.

Viimeisten sovittavien asioiden joukossa on uuden hallituksen alaisuudessa toimivien ministeriöiden määrä ja ministerisalkkujen jako puolueiden ja eri henkilöiden kesken.

Samalla hallituspuolueet viilaavat kukin tykönään läpi strategisen hallitusohjelman sanamuotoja ja tekevät erilaisia teknisiä tarkistuksia teksteihin.

Hallitusta muodostaneet keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen puheenjohtajat tulivat Smolnassa puoli yhdeksän aikaan sunnuntai-iltana kertomaan, että kaikki suuret asiat on saatu ratkaistua.

Jos kyse on poliittisista erimielisyyksistä, ne on määrä ratkaista hallitusneuvottelujen johtajan, keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän, perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ja kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin johdolla toimivassa johtoryhmässä.

"Kyllä tästä hallitus tulee", hallitusneuvotteluja vetänyt keskustan puheenjohtaja Sipilä sanoi.

Sipilä kertoi sunnuntaina puolueiden puheenjohtajien päättäneen myös siitä, että ministerit työskentelevät kesäkuun yhteisissä tiloissa avokonttorissa.

"Tehdään suunnitelmat valmiiksi ensin porukalla. Siitä sitten lähdetään vasta ministeriöihin itse kukin", Sipilä sanoi.

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen totesi sunnuntai-iltana koko hallitusneuvotelujen aikataulun olleen sen verran väljä, että kaikki asiat on saatu sovittua etuajassa.

Juha Sipilä kertoi sunnuntai-iltana MTV:n uutisten haastattelussa, että jäljellä olevat asiat ovat niin pieniä, ettei niitä ilkeä suorassa lähetyksessä mainita.

Yksi vielä auki oleva asia on, miten kolmen seuraavan vuoden ajan yhteensä 1,6 miljardin euron strategiset panostukset rahoitetaan.

Sipilän mukaan kehitteillä on luova ratkaisu, jossa valtio ei velkaannu lisää eikä valtion omaisuutta merkittävässä määrin myydä.

Sipilän mukaan hankkeet rahoitetaan omaisuustuloilla, mutta ei valtion omaisuutta myymällä.

"Pannaan taseet töihin", Sipilä vihjasi rahoituksen ideasta sunnuntai-iltana.

Kun ministerisalkut on saatu jaettua ja ministeriöiden määrä päätettyä ja loputkin yksityiskohdat sovittua, hallitusneuvottelijat järjestävät keskiviikkona tiedotustilaisuuden, jossa uuden hallituksen linjaukset ja leikkaukset kerrotaan.

Sipilän mukaan leikkaukset ovat "kipeitä kaikille".

Keskiviikkoiltana puolueet hyväksyvät hallitusneuvottelijoiden linjaukset ja omat ministerivalintansa.

Torstaina on eduskunnan täysistuntokäsittelyn vuoro ja perjantaina presidentti Sauli Niinistö nimittää uuden Juha Sipilän hallituksen toimeensa, jos kaikki menee hallitusneuvottelijapuolueiden suunnitelmien mukaan.

Sisäsatama on Kemin helmi...

Menin eilen illalla poikkeuksellisen aikaisin nukkumaan, vaikka ei erityisemmin edes vielä nukuttanutkaan. Siinä ei nyt ole erityisen suurta informaatioarvoa, mutta em. tapahtuma aiheutti sen, että unta ei riittänytkään klo 05.00 pitemmälle tänä aamuna...

Kirjoitan toukokuun viimeisen viikon alkajaisiksi poikkeuksellisen aikaisin ensimmäisen blogiviestini lähinnä siksi, että varhaisen aamun kahvia juodessani otin viime viikon Kemi-Tornio kaupunkilehden selailtavakseni.

Sivulla 4 on artikkeli otsikolla: Sisäsatama on Kemin helmi...

Artikkelissa on haastateltu Kemin kaupunginjohtajaa, ns. junantuomaa, Tero Nissistä. Hän toteaa: "Olen viihtynyt Kemissä todella hyvin. Eläminen täällä on helppoa, kun kaikki on lähellä ja heti keskustan tuntumassa avautuvat nähtäväksi komeat merimaisemat. Kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä... ."

Kyllä näin asia on, lisäksi kiinnitin huomiota artikkelin kuvaan. Tero Nissinen seisoo Kemin kaupungintalon näköalatasanteella.
Kuvassa vasemmalla näkyy "meidän saaremme", Selkäsaari ja sen pohjoispään ranta, joka näyttää vielä olevan lumen peitossa.

Nyt meri ja ranta ovat vapaat jäästä ja lumesta. Selkäsaareen pitäisi lähteä heti alkuviikosta...

___________

Enpä malta olla mainitsematta, että poikkeuksellisen aikaista aamukahvia juodessani oli mukava keittiön ikkunasta seurata kolmihaaraisessa pihakoivussa olevan linnunpöntön läheistä liikehdintään. Kirjosieppopariskunnalla tuntui olevan vauhti päällä, se on niitä elämän pieniä ihmeitä sekin...

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Mitä minä sanoin/kirjoitin - juuri näin...

Kirjoitin muutama päivä sitten alla olevan artikkelin asiasta otsikolla: Rakenneuudistus: Ammattikoulututkinto 2-vuotiseksi(ko)...

Kirjoitin mm. seuraavaa:

Ammattikoulut olivat ennen 2-vuotisia muutamia erityiskoulutusaloja lukuunottamatta. Keskiasteen kolunuudistuksen myötä päädyttiin 3-vuotiseen ratkaisumalliin, jolla haettiin samalla kilpailukykyä lukioiden suuntaan ja toisaalta jatko-opiskelukelpoisuutta.

Olen itse ollut opettajana ammattikoulussa 2-vuotisen ammattikoulun aikaan, ollut kokeilemassa 2+1-mallia ja sittemin myös 3-vuotisen ammatillisen koulutuksen aikaan.

Kaikilla on puolensa.

Rehellisesti on todettava, että jatkuvien säästöpäätösten myötä ammatillinen koulutus ei ole enää pitkään aikaan ollut 3-vuotista koulutusta vaan jotain "kasks plus risat"-koulutusta.

Mielestäni ns. itsenäistä opiskelua - etäopiskelua - on tullut mukaan aivan liikaa...

Jos tavoitteena on palata takaisin 2-vuotiseen koulutukseen ja siihen liitetään hyvin toimiva jatkumo > hyvin toteutettu oppisopimuskoulutus niin mikä ettei mutta kyllä tuo oikeus jatko-opintoihin tulee säilyttää.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Hallitusneuvottelujen lähteet HS:lle: Ammatillisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuus turvataan

POLITIIKKA 24.5.2015 19:42

Martta Nieminen

HELSINGIN SANOMAT

RONI REKOMAA / STR

Hallitusneuvottelujen yksi vaikea asia on koulusäästöjen miettiminen. Kuvassa Juha Sipilä, Timo Soini ja Alexander Stubb valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa, jossa neuvotteluja käydään.

Ammatillisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuus säilyy, vakuutetaan HS:lle hallitusneuvottelulähteistä.

Ammatillisen koulutuksen rakenteeseen on kuitenkin valmisteilla muutoksia. Keskusta toi keväällä eduskunnassa esille vaihtoehdon, jossa kaksi ensimmäistä vuotta opiskeltaisiin koulussa ja kolmas vuosi työpaikoilla oppisopimuksella. Siinä mallissa jatkokoulutuskelpoisuus turvattaisiin.

Toisen asteen koulutuksen kohtalo on nyt hallitusneuvottelujen kärkiryhmän eli keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän, perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ja kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin käsissä. HS:lle sanotaan, että olisi ihme, jos heiltä tulisi esitys, jossa ammatillisen koulutuksen käyneiltä vietäisiin jatko-opintomahdollisuus.

Artikkeliin liittyvät

Yle kertoi torstaina, että hallitusneuvotteluissa suunniteltaisiin ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen. Nykyisin ammatillista peruskoulutusta tarjoavissa ammattikouluissa opiskellaan noin kolme vuotta. Ylen mukaan ehdotuksen taustalla on se, että työuria pyritään saamaan pidemmiksi ja opiskelijoita nopeammin työelämään.

Mahdollinen lyhennys tyrmättiin tuoreeltaan Opetusalan ammattijärjestössä (OAJ) ja monissa muissakin järjestöissä.

Ammattikoulutuksen lyhentäminen kahteen vuoteen saattaisi tarkoittaa myös, että ammattikoululaisilla ei olisi mahdollisuutta hakea tutkinnollaan korkeakouluopintoihin. Ammattikoulututkinto ei enää olisi tasaveroinen lukiosta saadun tutkinnon kanssa. Nyt ammatillisen perustutkinnon suorittanut on oikeutettu hakemaan ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin.

Koulutuksen lyhentämisen pelätään myös vaikeuttavan työpaikan löytämistä valmistumisen jälkeen.

Yksi vaikea asia hallitusneuvotteluissa on ollut koulutussäästöjen miettiminen.

Nyt hallitusneuvotteluissa mukana olevat keskusta ja perussuomalaiset olivat keväällä mukana välikysymyksessä, jonka keskeinen aihe oli toisen asteen koulutuksen eli lukion ja ammattikoulujen rahoituksen ja saatavuuden turvaaminen koko maassa.

Oppositiopuolueet arvostelivat hallitusta historiallisen suurista koulutusmenojen leikkauksista. Erityisesti keskusta kritisoi toiselle asteelle aiottuja 260 miljoonan euron säästöjä. Leikkausten nähtiin johtavan väistämättä oppilaitosverkon karsintaan.

Oppositio kaatoikin jo sivistysvaliokunnassa lakipaketin toisen osan eli niin sanotun järjestämislain, joka olisi pannut kaikki koulutuksenjärjestäjät hakemaan uusia toimilupia opetusministeriöltä. Sen osuus säästöpaketista oli 70 miljoonaa euroa.

Lopulta eduskunnassa kaatui myös toinen osa eli rahoituslaki, jonka osuus oli 190 miljoonaa euroa. Sosiaalidemokraattien mukaan pelkkä rahoituslaki ilman järjestämislakia ei olisi tuonut rakenteellista uudistusta vaan se olisi johtanut hallitsemattomiin säästöihin ja aloituspaikkojen karsintoihin.

Koko lakipaketti kaatui eduskunnassa, kun hallituspuolueetkin riitaantuivat sen toteuttamisesta.

Kokoomuslaiset arvioivat jo silloin, että säästöpaketti tulee vielä eteen. Nyt se on ollut hallitusneuvottelijoiden harkinnassa, mutta lopputulosta ei vielä tiedetä. Isoja säästöjä koulutukseen on kuitenkin kaavailtu.

Virikkeellinen kirjoittamisympäristö työhuoneessani...

Väitän, että minulla on kohtalaisen virikkeellinen kirjoittamisympäristö työhuoneessani.

En tarkoita pelkästään sitä, mikä näkyy ikkunastani sälekaihtimen läpi katsellessani Haukkarin Kainuunkadun monipuolista liikennettä, vaan sitä, mitä työhuoneessani on eli monipuolista kuvataidetta.

Ikkunaseinällä jotakuinkin silmieni edessä on vaimoni maalaama ikoni nimeltään Ystävyyden ikoni.

Työpöydältäni katsoen oikeanpuoleisella seinällä ovat Severomorskista, Art Nord-galleriasta syyskuussa vuonna 1993 ostamani neljä rantamaisema-akvarellia: kaksi Anatoly Sergienkolta ja kaksi Ivan Voronilta. He perheineen ovat nykyisin meidän kuvataideystäviämme.

Samalla seinällä on lisäksi Anatoly Sergienkon akryylityö Euroopan valloitus II. Upea, värikylläinen ja mielenkiintoinen työ, jota aikanaan tarjosin Jutta Urpilaiselle netin välityksellä hänen ollessa SDP:n puheenjohtajana ja valtionvarainministerinä.
Täytynee muistuttaa häntä asiasta, kun oppositiopolitiikka käynnistyy kohtapuolin...

Lisäksi kyseisellä seinällä on kaksi Ivan Voronin abstraktista öljyvärityötä sekä Anssi Hanhelan upeanmielenkiintoiset silkkipainotyöt - kuuluisa Puolukka ja Lasi viintä.

Selkäni takana olevalla seinällä on puolestaan Ivan Voronin iso öljyvärityö Räjähdys II, hallussamme - tällä hetkellä varastossa - on myös hänen toinen samaan sarjaan kuuluva Räjähdys I. Molemmat värimaailmaltaan hienoja, avaran tilan töitä, jotka oikeassa valaistuksessa tulevat oikeuksiinsa.

Kyseisellä seinällä on myös Anatoly Sergienkon akryylityö Kosinta, kerta kaikkiaan moderni ja mielenkiintoinen työ. Se on puolestaan työ, jota tarjosin Kokoomuksen silloiselle puheenjohtajalle ja pääministerille Jyrki Kataisella. Nykyisin kyseinen henkilö on EU-tehtävissä. Ehkä häntäkin pitää asiasta muistuttaa jossakin vaiheessa...

Lisäksi seinällä on Ivan Voronin hellyttävä, pieni akvarelli Kolme hattupäistä tytönkasvoa.

Niin ja edessäni olevalla pitkällä seinällä on kirjahylly. Se ei ole erityisen inspiroiva ja vaatii edelleen pientä siivousta.
Inspiraatiolähteenä on toki hyllyn päällä oleva Seppo Mikkasen erinomainen pronssiveistos nimeltään Nätti-Jussin viimeiset pitkospuut. Siinä on ajatusta!

Mielellään luopuisin kaikista em. töistä - lukuun ottamatta ensimmäisiä rantamaisema-akvarelleja - sopivan suuruista maksusuoritusta vastaan. Työt eivät ole hiinnankiroissa...

Minun olisi pitänyt...

Varmaan monella suomalaisella on sanavalinnoissaan tuttu toteaminen: "Minun olisi pitänyt... ."

Tunnustan, että se on ollut minunkin sanavalinnoissa, mutta olen viime vuosikymmeninä yrittäyt "pois oppia" siitä. Mielestäni olen kohtuullisesti - omasta mielestäni - onnistunutkin, sillä en erityisemmin "haikaile" menneitä. Toki vanhoista, niin sanotuista hyvistä ajoista, mielellään kirjoitan edelleenkin.

Menneiden muisteleminen rassaa ja rasittaa aivan turhaa mieltä. On täysin turhaan kaivella menneitä, kun tapahtuneille ei voi yhtään mitään - mennyt mikä mennyt.
Niin kuin olen usein kirjoittanut, jokaisen ihmisen elämässä on paljon, todella paljon eräänlaisia "risteyspaikkoja", joista on pakko edetä yleensä vain yhteen suuntaan.

Olen mielihyvällä seurannut Suomen eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja. Nyt on oikea, selkeä suunta ja tavoitteena Suomen "pelastaminen", Toivon, että jatkossa ei sorruta menneiden vaalikausien/menneiden hallitusten muistelemiseen/mollaamiseen, vaan porskutetaan eteenpäin.

Ehkä minun olisi pitänyt kuitenkin jättää viimeinen kappale kirjoittamatta - mene ja tiedä...

Jari Tervo: Aina mun pitää...

Blogi 2.3.2015 klo 6:32 | päivitetty 2.3.2015 klo 21:57

Jari Tervo: Aina mun pitää

Pertti Kurikan Nimipäivät tekee Suomi-kuvalle hyvää. Suomi tulee vaikuttamaan satojen miljoonien katsojien edessä suvaitsevaiselta, inhimilliseltä, avosyliseltä, rennolta, iloiselta, nykyaikaiselta, vähemmistöjä kunnioittavalta ja omaperäiseltä, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan.

Aina mun pitää siivota. Aina mun pitää tiskata. Aina mun pitää käydä töissä. Aina mun pitää käydä lääkärissä. Ei saa mennä koneelle, en katsoa telkkarii. En saa edes nähdä mun kavereita. Aina mun pitää olla kotona. Aina mun pitää hoitaa tehtäviä. Aina mun pitää syödä kunnolla. Aina mun pitää juoda kunnolla. En saa syödä karkkia, juoda limua. En saa edes juoda alkoholia. Aina mun pitää levätä. Aina mun pitää nukkua. Aina mun pitää herätä. Aina mun pitää käydä suihkussa.

Nämä rivit tuntuvat kertovan minun elämästäni. Lakkaamatta jotain pitää. Oikeasti kyseessä on Pertti Kurikan Nimipäivien Suomen euroviisukarsinnat voittaneen kappaleen sanoitus, kokonaan.

Bändin laulajan Kari Aallon teksti on suora, arkisen runollinen ja totisen humoristinen. Tässä ei viisumaisesti vetistellä, ei kaihota eikä pullistella olemattomalla intohimolla. Aina mun pitää on suomalaisen euroviisuhistorian paras sanoitus. Se on kaikessa hyvässä punk.

Toivon, että Wienissä jätetään käyttämättä stylistin palvelut ja Pertti Kurikan nimipäivät esiintyy samoissa lakonisissa vetimissä kuin kotimaan finaalissa. Esitys tulee näyttämään sipsuttelun, paljettien ja kimaltelun seassa tyrmäävältä.

Euroviisuvoittoa näyttää taas pukkaavan Suomeen. Vai sorrunko toiveajatteluun? Voisin kuvitella kehitysvammaisten miesten punk-bändin herättävän pisteinä realisoituvaa ihastusta pohjoismaissa ja pohjoisessa Keski-Euroopassa.

Euroviisuissa ulkomusiikilliset ansiot ovat yhtä tärkeitä kuin musiikilliset.

Itä-Euroopassa ja ehkä myös Etelä-Euroopassa vajaa kaksiminuuttinen antiviisu saattaa olla liian vahvaa tavaraa. Bulgarialla on erityisen paha maine vammaisten kohtelussa. Jos Pertti Kurikan Nimipäivät saa pisteitä bulgarialaiselta juryltä, niin se on saavutus.

Somekansa on jo ehtinyt tuskailla, että tuskinpa Pertti Kurikan Nimipäiviä olisi lähetetty Suomen edustajaksi, jos Aina mun pitää -kappaleen olisivat esittäneet kehitysvammattomat miehet. Kehitysvamma on siis tässä mielenkiintoisessa ajattelussa arveluttava ulkomusiikillinen etu.

Entä ovatko euroviisujen kuusikymmentävuotisen historian aikana saaneet ulkomusiikillista etua ne sadat seksikkäät naiset ja miehet, jotka ovat niukoissa ja tiukoissa vaatteissa kiemurrellen lauluja laulaneet? Tietysti ovat. Aivan jokaisessa kisassa ja kaikki ovat pitäneet sitä itsestään selvänä. Euroviisuissa ulkomusiikilliset ansiot ovat yhtä tärkeitä kuin musiikilliset.

Euroviisukappaleet ovat kokonaisteoksia. Olisiko Lordi voittanut Hard Rock Hallelujallaanhirviömaskittomin kasvoin? Tuskin. Olisiko viimevuotinen Rise Like A Phoenix menestynyt, jos kappaleen olisi esittänyt parrakkaalta naiselta vaikuttavan drag-artistin sijaan yksi smokkiin pukeutunut salzburgilainen Horst. No ei olisi menestynyt.

Pertti Kurikan Nimipäivät tekee Suomi-kuvalle hyvää. Suomi tulee vaikuttamaan satojen miljoonien katsojien edessä suvaitsevaiselta, inhimilliseltä, avosyliseltä, rennolta, iloiselta, nykyaikaiselta, vähemmistöjä kunnioittavalta ja omaperäiseltä.

Me kaikki tiedämme, että Suomi ei ole tällainen, mutta tässähän olikin kyse Suomi-kuvasta.

Jari Tervo
Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija