Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin jatkaa autonakun herättelyä. Se on ollut pesuhuoneen lämpimällä lattialla yön yli ja on siellä edelleenkin.
Hain autotallista laturin ja jännitemittarin. Aamulla jännite oli noin 8 V, hetki sitten käväisin mittaamassa, jännite noin 11 V, akku on lautauksessa, seuraan tilannetta, josko tuo vielä tuosta virkoaa täyteen iskuun...

Viimeinen mittaus 11,85 V - ei paha. Eloa taitaa sittenkin löytyvän jatkossa.

Elämä menee turhan värkätessä, sanoi edesmennyt kimppakyytikaverini...

Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin kevytlumitöihin ja ottamaan Mersun peiton alta aikomuksena jossakin vaiheessa katsastaa se.

Lumityöt ok mutta...

Lunta ja jäätä poistaessani kokeilin "nappiavaimella" avata auton ovet. Ei minkäänlaista eloa. Sain tavallisella avaimella kuskinpuolen etuoven auki.
Selvä akku tyhjä, konepelti auki ja ei muuta kuin akku lataukseen.
Perinteisesti se on onnistunut, mutta tällä kerralla akku ei suostunut ottamaan virtaa vastaan lainkaan. 
Selvä akku tyhjä ja kohmeessa/jäässä.

Soitin asintuntijalta neuvoja. Tommi itse tuli illansuussa paikan päälle Harrikkaa seppäämään varastorakennuksemme autotalliin.

Olin ottanut takapenkin irti, Tommi mittasi jännitteen akusta > puhdas 0 ja otti sen irti. 
Olisiko ollut pientä "pullistumaa", mene ja tiedä. 
Pohdiskelimme ns. huoltovapaiden akkujen todellisuutta. Ovatko ne loppujen lopuksi kertakäyttöakkuja.
Akku on nyt päärakennuksen pesuhuoneessa sulamassa/lämpenemässä. Huomenna tai viimeistään ylihuomenna yritän ladata sitä, katsotaan miten käy...

Pahimmassa tapauksessa joutuu akkukaupoille. Tämä akku ei ole kuin 4 vuotta vanha.

Niin - tänään kävi mielessä edesmenneen kimppakyytikaverini toteamus ajellessamme Veitsiluotoon hänen 1950-luvun alkupuolen Volkkarilla 1960-luvun alkupuolella: Elämä menee turhan värkätessä... 

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen, ulkolämpätilan todettuani kävi mielessä, että tänään ei taida kannattaa tehdä muuta kuin olla sisätiloissa lämpimässä.

Käväisin hetki sitten uteliaisuuttani vilkaisemassa Kauppalehden pörssiuutisia. Kovin olivat osakkeiden kurssit pääsääntöisesti punaisella.

Lakkoja käynnistynyt. Lakkoja, johin Suomella ei kertakaikkiaan olisi varaa, mutta näillä nyt sitten mennään ja isketään päätä seinään...

No tälle päivälle on pakko lisätä, että kaupungilla ollessamme päätimme spontaanisti mennä tutustumaan ja syömään Kemin sisäsatamaan Sataman Krouwiin.
Yritykseksi jäi, kotiin tultuamme ja nettiin mentyämme totesimme, että kyseinen ravintola on auki viikonloppuisin. Tosin 15.02. alkaen jo viikollakin...

Hiukan kuntavaalien ehdokasasettelusta...

Kirjoitin eilen iltapäivällä muun muassa seuraavaa: 

Valtiovarainministeri, Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on Kemissä tänään sunnuntaina 26.01.2020 klo 15.30-16.30 piiritoimistolla, Valtakatu 25.
Sinne vielä ehtii. Meri-Lappi-kierroksesta on varmaan infoa eri medialähteissä...

Kyllä - mediassa, varsinkin Facebook-foorumilla on esiintynyt aineistoa eri tapahtumista.

Suomen Keskusta r.p. on lähtenyt rivakasti liikkeelle seuraavien kuntavaalien suhteen. Aivan virallisestikin on patisteltu nykyisiä valtuutettuja, varavaltuutettuja ja edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaina olleita ilmaisemaan kantansa ehdokkaaksi asettumisesta - hyvä niin.

Mielestäni on erittäin tärkeää, että varsinkin hyvin kuntavaaleissa menestyneet henkilöt ilmoittautuisivat hyvissä ajoin ehdokkaiksi. 
Miksi? 
Siksi, että se merkitsisi eräänlaista "lumipalloefektiä" ja katu-uskottavuutta asiaan.

Varmaan kaikissa ryhmittymissä pohdiskellaan jo nyt ehdokasasetteluun liittyviä toimintamuotoja, vaikka kuntavaalit ovat vasta huhtikuussa 2021...

Mitä tänään tähän asti...

Kirjoitin eilen muun muassa: Ajelimme sisäsataman kautta. Jalokivigallerian lähettyviltä pääsee hyvin merenjäälle ja moottorikelkkauria pitkin Selkäsaareenkin niin halutessaan...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käväisemään Selkäsaaressa, vaikka lämpömittari näytti - 15 astetta Celsiusta. Otimme reppuun termospullollisen kumaa vettä ja vähän kahvileipää, jos intoudumme mökillä murukahvittelemaan.

Sisäsatamaan tultuamme totesimme pohjoisvinkan olevan ottava, no sen huomaa vasta takaisin tullessamme. 
Totesimme myös sankat savut nousevan Selkäsaaren pohjoispäädystä. Rajanaapuri oli todennäköisesti uutta mökinpaikkaa raivaamassa ja risuja polttelemassa..

Hyvä oli kävellä moottorikelkkauria pitkin. Nousimme omasta rannasta mökille. Kaikki kunnossa. 
Kavittelimme ja teimme lähtöä takaisin. Käväisimme naapuritontilla jututtamassa rajanaapuria. Hän oli työn touhussa kolmen risunpolttonuotion kanssa - hyvä niin.

Tulimme sisäsatammaan samoja jälkiä, sisäsataman kupeessa turistiryhmä oli tutustumassa pilkkijöihin, kukaties kokeilivat itsekin.

Ajelimme Valtakadun kautta. Ei ollut vielä tungosta Keskustan Peräpohjolan piirin toimiston tuntumassa.

Valtiovarainministeri, Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on Kemissä tänään sunnuntaina 26.01.2020 klo 15.30-16.30 piiritoimistolla, Valtakatu 25.

Sinne vielä ehtii. Meri-Lappi-kierroksesta on varmaan infoa eri medialähteissä...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen oli tunne, että tänään ei ole kyllä mitään tekemistä. 
No sen verran kuitenkin, että lähdimme käymään Kemin kulttuurikeskuksessa lähinnä kirjastossa. 
Vaimoni meni valitsemaan uutta luettavaa, minä menin lehtilukusalin puolelle lukemaan pitkästä aikaa Lapin Kansa - lehteä paperiversiona.
Aika lailla pintapuolisesti sen selailin. Joistakin artikkeleista tuli sellainen tunne, että Keskustaa ja Perussuomalaisia löydään kuin vierasta sikaa. Joku lukijoista voi todeta, että se aivan oikein niille - mene ja tiedä...

Toki oli lehdessä Kemiin liittyvä myönteinen artikkeli: Uimahalli on otettu remontin jälkeen käyttöön - hyvä niin.

Ajelimme sisäsataman kautta. Jalokivigallerian lähettyviltä pääsee hyvin merenjäälle ja moottorikelkkauria pitkin Selkäsaareenkin niin halutessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin pihalle kevyeen hyötyliikuntaan = vähien lumien kolaukseen. Muutaman senttimetrin pakkaslumen alla pääosin peilikirkas jää, jota olen vähin hiekottanut. Varovaista köpöttelyliikkumista.
Yön yli pihalla ollutta autoa puhdistellessani pääsin jututtamaan kahta tuttua liikkujaa. Samat tutut jutut olivat ilmassa ilmeisesti meillä kaikilla - minullakin. Kävi mielessä vanha sanonta: Ken härjillä ajaa, hän härjistä puhuu...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin pikapikaa tekemään kauppareissun keskustassa. Jostain syystä päädyin ajelemaan Junkohallin kautta. 
On se murheellisen näköinen tuo kuplahalli maassa, osittain lumen peitossa rötköttäessään. "Talousjalkapallo" on vaikea laji, sen olen todennut/kirjoittanut aikaisemminkin useaan kertaan...

Kävin City-Marketissa. Mennessäni kahvitarjousta realisoimaan jututin Telia-kännykkäasiantuntijaa.
Näytin hänelle takavuosien huippukännykkää: LUMIA 800 ja tiedustelin, mitä olisi tehtävissä. Kyseisen puhelimen käyttöjärjestelmää ei enää päivitetä, joten netin käyttö ei onnistu, ei ole onnistunut vähään aikaan. Nykyään akkuakin täytyy ladata melkein päivittäin.

Olen aikaisemminkin ilmoittanut/kirjoittanut, että minulle puhelin on puhelin. 

Netti on käytössä tietokoneissani. Voi olla, että sinnittelen tällä puhelimella vielä jonkin aikaa. 
Pohdiskelimme Telia-asiantuntijan kanssa vaihtoehtoja. Eiväthän nuo nykyaikaiset peruspuhelimet ole hinnankiroissa, mutta katsotaan...

Ajelin sisäsataman kautta. Yksi kävelijä oli merenjäällä.

Mitä tänään tähän asti...

Tänään oli iltapäivällä Kemin tarkastuslautakunnan kokous poikkeuksellisesti kaupungintalon kolmannen kerroksen kokoushuoneessa. Olimme saaneet pikahäädön toisen kerroksen kokoushuoneesta. 
Miksi? 
Siksi että liikenneministeri Timo Harakka oli kaupunginjohdon informoitavana talousalueemme hankkeista - hyvä niin.

Meillä oli poikkeuksellisen pitkä kokous. Tärkeitä, painavia asioita, jotka osittain näkyvät tarkastuskertomuksen sivuilla sitten aikanaan...

Hmmmmm - niinpä - ja testattu on. Kyllä - ihan hyvä tuote kohtuukäytettynä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ruoka

Suomen myydyin punaviini vaihtui vuosien jälkeen – Sen hyvä hinta-laatusuhde yllätti asiantuntijankin

Portugalilainen 2u Duas Uvas -viini on mainio yleisviini ruokapöytään arkisten ruokien kumppaniksi.

Chileläiset punaviiinit on vuosia hallinneet myydyimpien listaa. (KUVA: HANNES HEIKURA / HS)

Jouko Mykkänen

Julkaistu: 21.1. 11:25

PORTUGALILAINEN 2u Duas Uvas nousi Suomen myydyimmäksi punaviiniksi viime vuonna. Se ohitti vuosia kärkipaikkaa pitäneet chileläispunaviinit.

Vuonna 2017 2u Duas Uvas -viini oli myyntitilastossa sijalla 11 ja vuonna 2018 jo kolmanneksi myydyin. Viime vuonna se kaksinkertaisti myyntinsä 880 tuhanteen litraan ja kiilasi punaviinien ykköseksi.

Neljän edellisen vuoden ajan kärkipaikkaa pitäneiden chileläisten cabernet sauvignon -viinien Gato Negron ja Viña Maipon myynti sen sijaan väheni.

Duas Uvas myös nosti portugalilaisten viinien kokonaisosuutta Suomen markkinoilla reilusti. Osuus lähes kaksinkertaistui, 5,4 prosentista 9,2 prosenttiin. Portugalilaisia viinejä myydään nyt reippaasti enemmän kuin esimerkiksi ranskalaisia viinejä. Kaikki tämä lähes yksinomaan yhden viinin ansiosta: Duas Uvas -viinin myynti kattaa 44 prosenttia koko Portugalin osuudesta.

2u Duas Uvas -viiniä myydään sekä pullossa (hinta 7,98 e) että 3 litran hanapakkauksena (29,98 e).

Tältä Suomen suosituin punaviini tuoksuu ja maistuu:

Keskisyvän punaisessa viinissä on selkeä ja melko runsas tuoksu, jota hallitsee monipuolinen marjaisuus. Siinä pääosan valtaavat punainen kirsikka ja mustaherukka, mutta muitakin marjoja on aistittavissa. Tuoksusta erottuu myös vaniljaa sekä mustapippurimaista mausteisuutta.

Keskipitkän maun hallitseva aromi on hyvin puhdaspiirteinen ja maukas marjaisuus, jota tukee hyvä hapokkuus. Mausteisemmat aromit sekoittuvat viinin notkeisiin, mutta viinin luonteeseen nähden sopiviin tanniinien karvaisiin makuihin. Viini ei ole aivan kuiva. Sokeri maistuu hieman maun lopussa. Se on siedettävää, sillä se myös nostaa aromikkuutta ja taittaa hiukan karvautta. Nämä ovat tärkeitä maun soljuvuuden kannalta.

Kun muistellaan Suomen suosituimpia punaviinejä kymmenen viime vuoden ajalta, Duas Uvas on siinä sarjassa yllättävän monipuolinen ja maukkaasti puhdaspiirteinen viini. Tämä oikeuttaa sille juuri ja juuri kolmen tähteä, kun arviointiskaala on 1–5 tähteä. Kolme tähteä on hintaan nähden oikein hyvä arvio.

Viinin mukava hapokkuus ja kohtuullinen karvaus tekevät siitä mainion yleisviinin ruokapöytään niille arkisille ruoille, joissa ei ole kovin voimakkaita makuja.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

• ViinitSeuraa 
• JuomatSeuraa 
• PortugaliSeuraa 
• RuokaSeuraa 

Hörönlörö-viestejä riittää...

Kuinkahan monta kertaa tämäkin hörönlörö-viesti on sähköpostiini tullut. Olen ollut säästöpankin asiakas noin 40 vuotta sitten...


Hei!

Hyvä asiakaamme,

Verkkopankin käyttäjiä koskeva PSD2-direktiivin astui voimaan 13.01.2020 tästä johtuen verkkopalveluiden käyttäjien
on tehtävä järjestelmäpäivitys ja päivittää yhteystiedot ajantasalle.

Päivitä tietosi ja tehkää järjestelmäpäivitys tästä.

Kaikkien asiakkaidemme tiedot ovat pankkisalaisuuden,vakuutussalaisuuden tai salassapitovelvoitteen alaisia tietoja riippumatta siitä,
onko kyse henkilö- vai yritysasiakkaasta.

Tietojen luovuttaminen on mahdollista vain asiakkaan antaman suostumuksen tai lain perusteella.

Yhteys on salattu SSL-salaustekniikalla ja tiedot latautuvat meidän palvelimelle ilman kolmansia osapuolia.

Ilman päivitystä pankkipalveluita voidaan joutua rajoittamaan.

Rajoitukset koskevat maksukortteja ja verkkopankkia tai muuta tilin käyttöä.

Terveisin
Asiakaspalvelu
Säästöpankki

Katselimme hetki sitten alla olevan dokumentin Ylen Areenalta, mielenkiintoinen.

Edellisessä elämässäni eli opetustyössä ammatillisella koulutussektorilla käytin paljon Davosin foorumin aineistoja Ammattitalouden, myöhemmin Taloustiedon oppitunneilla. Siihen maailman aikaan intouduin piirtelemään/kirjoittelemaan värikalvoja tärkeistä talousasioista, joita kukaties on jossakin vielä tallella...

Ulkolinja: Davosin foorumin kulisseissa 

• 1 h 31 min
• ti 21.1.2020
• 1 v 11 kk
• 691 katselua

Joka vuosi talouselämän ja politiikan eliitti kokoontuu Maailman talousfoorumiin. Foorumi on Klaus Schwabin luomus, jonka piti parantaa maailmaa dialogin avulla. Mikä houkuttelee maailman mahdit lumiseen Davosiin ja mitä foorumin kulisseissa todella tapahtuu?

LINKIT JA ARTIKKELIT

• Ulkolinja: Davosin foorumin kulisseissa – eettistä diplomatiaa vai talouseliitin tapahtuma?

Näytä lisätiedot

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen jäin hetkeksi pohdiskelemaan viimeisiä päiviä: Toissapäivänä pihalla kevyttä pakkaslunta, eilen kevyttä nuoskalunta ja tänään näyttää olevan hiekoitustarvetta. Kovin nuo ilmat "sahaavat" ja kuitenkin eletään tammikuun loppupuolta...
No tämä on nyt sitten tätä. Tälle ei löydy mistään valitusosoitetta - onneksi näin.

Tulin hetki sitten pihalta, hiekoitus hoidettu. Siitä huolimatta täytyy olla liikkeissään varovainen, oikeastaan ylivarovainen...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tein tutut mediahavainnot. Maailmalla ei näytä - ainakaan toistaiseksi - tapahtuneen tänään juuri mitään merkittävää. 
Vilkaistuani pöytäkalenteriani sekin on tämän viikon osalta lähes tyhjä, toistaiseksi yksi merkintä: Kemin tarkastuslautakunnan kokous keskiviikkona kaupungintalolla. 

Se on todennäköisesti mielenkiintoinen kokous niin kuin aina. Erityisen mielenkiintoiseksi sen tekee se, että kaupunginjohtaja Tero Nissinen on paikalla kertomassa viime- ja lähiaikojen tärkeimpiä tapahtumia...

Nyt on kaunis, talvinen ilma, taidan lähteä pihalle fiilistelemaan lumilapiolla...

Niin tein ja niinhän siinä kävi, että otin lumikolankin käyttöön ja intouduin vähän suurempaan lumihommaan.
Katselin naapurissa nuorenmiehen nelivetomönkijän + lumiauran touhuja. Hyvin sujui, mutta pari-kolme kertaa yhdistelmä oli lumihangessa kiinni, taisipa ahnehtia liian suuria siivuja. No perinteinen lapio avuksi ja homma jatkui.

Niin pihalla ollessani intouduin päärakennuksemme päädyssä peiton alla olevan Mersun ympäriltä lumet poistamaan. Josko se kuuluisa "Renkaapotkija" ilmaantuu paikalle ja joudun/pääsen auton lopullisesti kaivamaan hangesta esiin... 

Yhden "muka-totuuden Suomi" - on tämä kummaa aikaa...

Yhden "muka-totuuden Suomi" - on tämä kummaa aikaa. Suomessa on toitotettu jo muutaman vuoden globaali-ilmiöstä ilmastonmuutos ja vauhti kiihtyy.

Totta - ilmastonmuutos on vakava asia ja siihen on suhtauduttava sille kuuluvalla vakavuudella mutta vältettäköön ylireagoimista niin kuin meillä suomalaisilla on usein pahana tapana. Samoin pyrimme olemaan maailman mallioppilaina pilaten, vähintäänkin hidastaen normaalit teollisuuden tuotekehitys- ja tuotantomahdollisuudet.

Viime aikoina on puhuttu maamme puuraaka-ainevaroista. Tuskin missään maailmassa on hoidettu metsänomistajien toimesta kansallisomaisuuttamme niin hyvin kuin Suomessa. Kyllä puuraaka-ainetta riittää.
Toisaalta on voimakkaasti tuotu esiin, että tuotteemme ovat kehittymättömiä, liian alhaisen innovaatiotason omaavia. Väitetään jopa, että Suomessa ei ole viime aikoina hoidettu asiallisesti puusta peräisin olevien tuotteiden tuotekehitystä. Se ei pidä paikkaansa. Suomi on silläkin sektorilla maailman kärkimaita...

Suunnitteilla olevista biotuotetehtaista annetaan jatkuvasti erheellistä, aliarvioivaa mielikuvaa ikäänkuin ne ovat alhaisen innovaatiotason raaka-ainetuottajia. Usein puhutaan vain ja ainoastaan sellusta. Biotuotetehdas on aivan muuta.

Edellisessä elämässäni - työelämässäni koulutin prosessinhoitajia Imatralla, Lappeenrannassa ja pääosin Kemissä.

Olin lisäksi 1960-70-luvun vaihteessa A.Ahlströmin Kauttuan hienopaperitehtaalla opiskeluaikanani ja valmistuttuani paperi-insinööriksi tekemisissä erittäin pitkälle jalostettujen paperilajien valmistuksessa. 
Jo siihen maailman aikaan hämmästelin, ihailin ko. tehtaan innovatiivisuutta. Olen jälkikäteenkin mietiskellyt, miten on mahdollista, että niissä olosuhteissa syntyi huipputuotteita asiakkaiden arkikäyttöön - niin puusta, suomalaisesta puusta ja/tai sellusta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin lunta kolaamaan. Sitä olikin tullut ihan sopivasti. Etupihalla ollessani totesin usean naapurin ottaneen lumilingon käyttöön. Itse jätin väliin, sillä etenin rauhallisesti enkä rehkinyt kaikkia väyliä auki.
Vaimoni otti lapionleveyden takapihan kulkureiteistä auki. Lupasin olla kolaamatta leveämmäksi.

Mielenkiintoinen kauppareissukeskustelu...

Juttelin taannoin kauppareissulla erään henkilön kanssa, jota en ollut tavannut pitkiin aikoihin. Hän tuntui tietävän minun olevan kuntapolitiikassa mukana.
Tovin keskusteltuamme niitä näitä ja kun kuntavaalit tulivat puheeksi, hän yhtäkkiä totesi:"Voisin äänestää sinua, mutta olet väärässä puolueessa. Ei Keskustalla ole tulevaisuutta Kemissä!"
Olin hiukan yllättynyt hänen sanomisestaan, mutta totesin:"Miten niin ei ole tulevaisuutta? Kuntavaalit ovat pitkälti kuitenkin henkilövaalit."

"Muuten sinä olisit erinomainen kuntavaaliehdokas. Minä kyllä voisin äänestää Sinua, vaikka en edes tiedä poliittista kantaasi, olet hyvä tyyppi. Voin toimittaa ehdokkaaksi ilmoittautumislomakkeen." sanoin hänelle.

"Minä en koske politiikkaan pitkällä kepilläkään." hän totesi. "No sittenhän sinä olet ajatuksinesi samanlainen kuin minä ennen vuotta 2000." sanoin hänelle ja kerroin oman lähtemiseni kuntapolitiikkaan lyhyen kaavan mukaan...

Niin - niitä hyviä tyyppejä varmaan Kemissäkin kohtapuolin eri ryhmittymät hakevat kuntavaaliehdokkaikseen listoja täydentäessään.

Otsikko Helsingin Sanomissa...

Luin hetki sitten otsikon Helsingin Sanomista...

Ulkomaat

Lähes jokaisella meistä on toden­näköisesti laite, jossa on kongolaista kobolttia – lapset kaivavat metallia onkaloissa, jotka voivat olla kymmeniä metriä syviä

Akkumetallien kysyntä räjähtää lähivuosina, eivätkä sitä ratkaise Pohjois-Suomeen suunnitellut kaivokset tai akkujen kierrätys.

Kyllä Terrafamen tehdas Sotkamossa vähintäänkin lievittää vallitsevaa ongelmaa - onneksi.

Netistä lainattua:

Maan suurin kobolttiesiintymä etsii työntekijöitä – rekrytoinnit Terrafamen akkukemikaalitehtaalle alkavat lähiaikoina

Tehtaalle tarvitaan 120–150 työntekijää. Valmistuessaan tehdas on yksi maailman suurimmista akkukemikaalien valmistajista.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin pitkästä aikaa harrastamaan hyötyliikuntaa eli kolaamaan vähiä lumia tontille. Tällä hetkellä lunta tulee lisää, joten viimeistään huomenna on tapahtuma toistettava.

Lunta kolatessani muistelin eilisiltaista Kemin taidemuseolla käyntiä. Eräs keskusteluistani oli entisen kemiläisen kuntapäättäjän kanssa. Yleensä aina keskustelemme Kemin asioista. Arvelen hänen edelleen tarkkaan seuraavan kuntapäätösprosessia.
Keskustelussa oli esillä Kemin Matkailun ja Kemin Sataman asiat. Sovimme, että emme keskustele ilmastonmuutosasioista.
Ymmärtääkseni yhteinen näkemyksemme oli, että em. tahoilla jäämurtaja Sammon myynnin myötä tilanne alkaa rauhoittua. Jääviysasioita ja omistajaohjaustakin sivuttiin. Poikkeukselisen hankalan talven myötä Lumilinnarakentaminenkin tuli puheeksi, kovin on vielä keskeneräisen näköinen. Onneksi on tuo ympärivuotinen Lumilinna jo täydessä käytössä... 

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pohdiskelin päivän kulkua. Eipä aikaakaan kun puhelimeni soi, tuttu katunaapuri, joka tiedusteli tarvitsenko varastoon polttopuuta, kuusta. Pyörätien tuntumasta oli kaksihaaraisesta kuusesta toinen haara noin kolmesta metristä räsähtänyt poikki. Hän oli soittanut kaupungin metsävastaavalle ja saanut luvan puun pilkkomiseen.

Kyllähän tuo oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä, joten lähdin Land Roverilla takapenkit kaadettuina paikan päälle työasussa. 
Kolme reissua tein ja puut ovat katoksessa noin metrin pätkinä. Aikanaan ne pistetään vielä kolmeen osaan.
Totesin, että kuusi oli noin viisikymmentä vuotta vanha. Ihastelimme moottorisahamiehen kanssa pihkan lähes taivaallista tuoksua...

Illalla lähden vaimoni kanssa Kemin taidemuseoon taidenäyttelyn avajaisiin - mielenkiintoista.