tiistai 18. lokakuuta 2016

Tuomioja puolustusministeri Niinistön Ahvenanmaa-puheista: "Vaarallista pelottelua"

Elämme hektisessä, alati muuttuvassa maailmassa. Muistuupa tässä yhteydessä edesmenneen, nuoren kokoomuspoliitikon Juha Vikatmaan sanominen:"Kun lujaa ajetaan, niin paskat putoavat rattailta". 

Onneksi Erkki Tuomiojan tapaisia "neuvostopoliitikkoja" on enää vähän remmissä. He elävät menneisyyden maailmassa.

Erkki Tuomioja lienee lukumiehiä. Toivottavasti hän lukee Ilkka Remeksen romaanin HYYTÄVÄ HELVETTI. 

Mikäli oikein muistan siinä Ahvenanmaalla on aika keskeinen rooli. Nythän se on ns. lintukoto, mutta auta armias jos...

Presidentti Sauli Niinistö näytti ottaneen esiin tämän illan tv-uutisissa Ahvenanmaa-pohdinnoissaan "pienet vihreät miehet". Kyllä asia tuntuu hänenkin takaraivossaan takovan...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Tuomioja puolustusministeri Niinistön Ahvenanmaa-puheista: "Vaarallista pelottelua"

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoo, että mikäli hallitus valmistelee jotain Ahvenanmaata koskien, siitä kuullaan pian. Entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan mielestä asia olisi pitänyt ottaa esille jo ulko- ja turvallisuuspolittisen selonteon yhteydessä.
Politiikka

Ahvenanmaan lippu ja merta.
Markku Ojala / AOP

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on nostanut esille Ahvenanmaan aseman sotilaallisena tyhjiönä ja ennakoi Ruotsin kanssa tehtävää yhteistyötä Ahvenanmaan puolustamiseksi.
Kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ihmettelee puolustusministeri Jussi Niinistön puheita Ahvenanmaan sotilaallisesta asemasta.
– Minusta Niinistön puheet ovat vaarallista pelottelua. Ahvenanmaan demilitarisointiin puuttuminen antaisi ihan väärän signaalin ja lisäisi kansainvälistä jännitystä ja spekulaatiota.
Tuomioja ei odota asiasta syntyvän mitään "laajempaa", mutta ihmettelee Niinistön lausuntoja.
– Jussi Niinistöllä saattaa olla mitä tahansa omia ajatuksia asioista. Nämä ovat erittäin herkkiä ja keskeisiä kysymyksiä. Ihmettelen, että puolustusministeri lähtee näin soitellen sotaan.
Niinistö sanoo blogissaan(siirryt toiseen palveluun), ettei Suomi ole puuttumassa Ahvenanmaan asemaan, mutta Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on asia, joka voisi tulevaisuudessa parantaa kykyämme puolustaa Ahvenanmaata.
– Jos tämä on asia, jossa hallitus haluaa tehdä jotain, se olisi pitänyt ottaa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa esiin. Se koskee laajemmin ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa, eikä sitä voi pelkästään tuossa puolustuspoliittisessa selonteossa käsitellä, sanoo Tuomioja.
Puolustusministerin puheita seurataan eduskunnassa tarkkaan, koska hallitus valmistelee parhaillaan puolustuspoliittista selontekoa, jonka pitäisi tulla eduskunnan käsittelyyn loppusyksystä. Tuomioja kuuluu puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) ja kansanedustaja Seppo Kääriäisen (kesk.) kanssa selonteon seurantaryhmään. Kaikki tekstit, kun niitä syksyn mittaan valmistuu, kulkevat kolmikon kautta.

Työ on luottamuksellista, mutta Ahvenanmaan asemasta Tuomioja voi sanoa, ettei se ole ollut millään tavalla esillä.

Salolainen: Liittyy Itämeren tilanteen huononemiseen

Ilkka Kanervan mukaan puolustusministeri Niinistö otti puheissaan kiinni toisen Niinistön, presidentti Sauli Niinistön lauselmasta, että se mikä on huonosti kiinni, sen kasakka ottaa.
– Siitä ajattelusta on tässä kysymys. Jos alue on kansainvälisellä sopimuksella todettu demilitarisoiduksi alueeksi, voi syntyä houkutus ottaa siitä kiinni, sanoo Kanerva.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) ei usko, että mitään varsinaisia neuvotteluja on käynnissä.
– En ota kantaa puolustusministerin sotilasteknisiin arviointeihin. Ahvenanmaan asema on kansainvälisillä sopimuksilla määritelty, enkä tunne juriidiikkaa siitä, keiden kaikkien neuvottelut tarvitaan. Suomi ei yksin voi tälläistä tehdä, vaan ensi vaiheessa tarvitaan myös yhteisymmärrys Ruotsin kanssa. Mikäli hallituksella on vireillä jotain, aika pian saamme siitä kuulla, Vanhanen sanoo.
Hän lisää, että pitää ottaa huomioon sekin mahdollisuus, että kyseessä on puolustusministeri Niinistön ääneen ajattelu, jossa ei ole mitään taustalla.
– Mikäli asiassa on hallituksen tasolla valmistelua, silloin valtiojohto, ulkopoliittinen johto on tietoinen, koska asia edellyttää tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan käsittelyä.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok.) mielestä puolustusministerin puheet liittyvät Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanteen yleiseen huononemiseen.
– Itämeren sotilaallinen tilanne on jännittynyt. Silloin Ahvenanmaan kysymystä tarkastellaan samalla tavoin kuten on tarkasteltu Gotlantia tai Iskander aseistuksen vientiä Kaliningradiin.
Salolainen muistuttaa, ettei Ahvenanmaan sotilaallisesta asemasta keskustella ensi kertaa.
– Jos Ahvenanmaalle tapahtuisi jokin hyökkäys, Suomella olisi velvollisuus puolustaa aluetta. Kyllä tämä keskustelu liittyy läheisesti Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön ja keskusteluun siitä.

Nyt löytyi ihmeaine vesien puhdistamiseen: kahvinporot...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Italiassa niin kuin Suomessakin juodaan paljon kahvia. Tästä syystä näissä ja monissa muissakin maissa syntyy valtavasti kahvinporoja. Ne kaikki menevät roskiin.
____________________________________________________________

Niin meni meilläkin aikaisemmin, mutta ei mene enää. Keräämme kahvinporot talteen ja viemme ne kesällä kääntämälleni "uustuotantoperunamaalle" = sille perunamaalle, jonne ensi keväänä tuodaan uutta peltomultaa. Tavoitteemme on tuplata perunatuotantomme.

Miksi kahvinporot perunamaalle?

Siksi, että ystäväni, "perunaviljelyneuvos" kehotti niin tekemään. Hän sanoi kastematojen pitävän kahvinporoista ja kastemadot ovat taas hyväksi perunamaalle. Osan kastemadoista minä kesällä käytän taas kalastustarkoituksiin - näin se menee ja tätä kokeillaan...


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Nyt löytyi ihmeaine vesien puhdistamiseen: kahvinporot


Nyt löytyi ihmeaine vesien puhdistamiseen: kahvinporot
KUVA: COLOURBOX
Italialaiset tutkijat ovat keksineet, miten kahvinporot voidaan muuttaa aineeksi, joka poistaa raskasmetalleja vedestä.
Italiassa niin kuin Suomessakin juodaan paljon kahvia. Tästä syystä näissä ja monissa muissakin maissa syntyy valtavasti kahvinporoja. Ne kaikki menevät roskiin.
Nyt genovalaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa kahvinporot muutetaan huokoiseksi "kakuksi". Tällä aineella voidaan poistaa vedestä muun muassa elohopean kaltaisia myrkyllisiä raskasmetalleja.
”Annoimme jätteelle uuden elämän”, sanoo materiaalitutkija Despina Fragouli, jonka johtaman ryhmän tutkimus on julkaistu ACS Sustainable Chemistry and Engineering–lehdessä.
Tutkijatiimi kuivasi ja jauhoi porot, jotta niistä saatiin entistäkin pienempiä hiukkasia. Sitten niihin sekoitettiin piitä ja sokeria. Kun seos oli kovettunut, se kastettiin veteen, jolloin sokeri suli pois. Jäljelle jäi huokoinen materiaali.
Se muistutti tutkijoiden mukaan suklaakakkua.
Tämä ”kakku” upotettiin sitten veteen, joka oli saastunut raskasmetalleilla. 30 tunnissa kahvisieni imi itseensä lähes kaikki raskasmetallit. Se on mahdollista kahvin metalleja imevien ominaisuuksien vuoksi.
Sieni voidaan pestä ja käyttää uudelleen ilman, että se menettää toiminnallisuuttaan. Piin määrä sienessä on niin alhainen, että tuote voidaan laittaa biojätteisiin.

Kahvisientä voitaisiin Fragoulin mukaan käyttää yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksissa tai teollisuuslaitoksissa. Se on tehokkain seisovissa vesissä, sillä juoksevissa vesissä sieni poistaa vain 60-70 prosenttia metalleista.
Nyt tutkijat selvittävät, miten tuote saataisiin toimimaan tehokkaammin virtaavassa vedessä.
”Heitämme pois 6-10 miljoonaa tonnia kahvinporoja vuodessa. Se on todella suuri määrä jätettä”, Fragouli sanoo.
Hänen johtamansa tutkijaryhmä on kehittänyt aikaisemmin muun muassa polymeerejä hedelmien ja tomaattien kuorista.

Sähköiset kokousvälineet ovat ongelma...


Kemin kaupungin siirtyessä aluksi kaupunginhallituksen osalta, sittemmin kaupunginvaltuuston osalta ja viimein pääsääntöisesti lautakuntienkin osalta "paperittomaan kokouskäytäntöön" oli odotettavissa ongelmia.

Kokouksissa on suuri houkutus räplätä tabletteja ja älypuhelimiakin - niistä ei ole sanktioita - toistaiseksi. Toivottavasti ei mennä "isoveli valvoo"-tyyppisen tilanteeseen, jossa seurataan kokoukseen osallistujan nettikäyttöä.

Ihminen - ei kukaan - voi keskittyä täysipainoisesti kahteen, puhumattakaan vielä useampaan asiaan yhtäaikaisesti. 
Joka muuta väittää, hän valehtelee. 
Siksi on vähintäänkin aiheellista käydä perinpohjainen keskustelu alla olevan artikkelin asiakokonaisuudesta. Avoimesti ja rehellisesti.



Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kommentti: Ei näin, arvon valtuutetut


annemari.kallio@pohjolansanomat.fi
Kemin kaupunginvaltuuston kokous ei maanantaina mennyt ihan putkeen. Valtuustosta kantautuneet tiedot eivät lisää luottamusta päättäjiin tai demokratian toteutumiseen kuntatasolla.
Emme ole saaneet tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni ottelua seurasi kesken istunnon. Sillä ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole väliä.
Väliä on sillä, että kaupunginvaltuutetut edustavat kokouksissa meitä kuntalaisia. Heidän pitäisi pystyä tekemään mahdollisimman viisaita ja kauaskatseisia päätöksiä kaupunkimme hyväksi.
Tämä tuskin on mahdollista, jos hallituksessa luetaan Aku Ankkaa ja valtuustossa seurataan Veikkausliigaa.
Kaupunginvaltuutetuilla on käytössään Kemin kaupungin heille maksamat työvälineet. Valtuutetut myös saavat korvauksen kokouksista, joissa istuvat.
Näin ollen me veronmaksajat rahoitimme osaltamme jalkapallofanien harrastusta.
Olen itsekin fani. PS Kemi on joukkueena tärkeä koko kaupungille, ja kaupunki on organisaationa hienosti tukenut Veikkausliigaan noussutta seuraa.
Niin tärkeä ottelu ei kuitenkaan ollut, että se menisi omassa arvojärjestyksessäni kaupungin talouden edelle. Mikäli kaupunginvaltuutetun arvojärjestys on toinen, hänen kannattaa varmaankin pyytää tilalleen varavaltuutettu.
Valtuustolähteiden mukaan pitkäaikainen jalkapallovaikuttaja Jukka Ikäläinen (sd.) ei seurannut peliä kesken kokouksen. Jos Jupe pystyi keskittymään politiikkaan, samaa odottaisi muiltakin valtuutetuilta.
Kirjoittaja on verkkotuottaja

HS-haastattelu: ”Venäjä uhkaa nyt koko Eurooppaa”, sanoo Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė...

Erinomaisen suorasukainen artikkeli - hyvä niin...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


HS-haastattelu: ”Venäjä uhkaa nyt koko Eurooppaa”, sanoo Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė

Kaliningradiin tuodut Iskander-ohjukset ovat hyökkäysaseita, huomauttaa tänään tiistaina Suomeen vierailulle saapuva Grybauskaitė.

ULKOMAAT  
AKSELI VALMUNEN / HS
Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė antoi maanantaina Helsingin Sanomille haastattelun presidentinlinnassa Vilnan vanhassakaupungissa.
Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė antoi maanantaina Helsingin Sanomille haastattelun presidentinlinnassa Vilnan vanhassakaupungissa.

Kuka?

Suorapuheisena tunnettu karateka

 Dalia Grybauskaitė, 60, valittiin Liettuan presidentiksi vuonna 2009 ja toiselle kaudelle 2014.
 Toimi aiemmin muun muassa eurokomissaarina, finanssiministerinä, diplomaattina ja virkamiehenä Liettuan itsenäistyttyä uudelleen 1991.
 Opiskeli Leningradissa, väitteli Moskovassa.
 Musta vyö karatessa.
VILNA
KUN Venäjä ilmoitti näyttävästi siirtäneensä Iskander-ohjuksia Kaliningradiin, se osoitti olevansa uhka koko Euroopalle eikä vain Itämeren alueella.
Näin sanoo Suomeen tiistaina virallisesti vierailulle saapuva Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė, jota HS haastatteli maanantaina Vilnassa.
AKSELI VALMUNEN / HS
Venäjän aggressiivisuus lisääntyy, arvioi Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė.
Venäjän aggressiivisuus lisääntyy, arvioi Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė.
”Viimeaikaisissa sotaharjoituksissa Kaliningradissa on esitelty jopa taktisia aseita, kuten Iskandereja, joita ei ole tarkoitettu puolustukseen vaan hyökkäykseen”, Grybauskaitė sanoo.
ISKANDER-OHJUKSET ovat herättäneet huomiota ja huolta, koska niihin voidaan asentaa ydinkärki. Niiden kantama on virallisesti alle 500 kilometriä.
Niitä on ollut jo vuosia Lugassa Pietarin lähistöllä, mutta nyt niitä on ainakin Venäjän ilmoituksen mukaan paljon lähempänä Keski-Eurooppaa.
”Venäjä osoittaa niillä aggressiivista ja provokatiivista käytöstä”, Grybauskaitė sanoo.
”Se on vieläpä lisääntymään päin.”
KESÄSTÄ 2009 Liettuan presidenttinä ollut Grybauskaitė tunnetaan suorapuheisuudestaan myös, kun kyse on Venäjästä. Häntä on pidetty yhtenä tunnetuimmista presidentti Vladimir Putinin ja tämän politiikan arvostelijoista.
”Kyllä, olen suorapuheinen, mutta en arvostele”, presidentti itse sanoo.
Omasta mielestään hän vain toteaa ääneen Venäjän toimia. 
Advertisement
”Olen suorasanainen, koska yksi keskeisistä puolustuskeinoistamme on tiedottaa lännen ja koko maailman yleiselle mielipiteelle todellisesta tilanteesta rajoillamme”, hän sanoo.
Tosin tässä on presidentin mukaan nykyään aiempaa vähemmän tekemistä.
”Näemme julkisia osoituksia aggressiivisuudesta. Iskander-ohjusten äskettäinen julkinen kuljetus oli hyvä esimerkki. Ei meillä ole siihen enää mitään lisättävää.”
GRYBAUSKAITĖ antaa haastattelun presidentinlinnassaan Vilnan vanhassakaupungissa.
Vilnassa syksy ei ole yhtä pitkällä kuin Suomessa – lehdet ovat vielä osin vihreitä – mutta maanantaiaamuna katot olivat kuurassa. Vilnalaiset kävelevät siksi aamulla nopeasti. Hengityksen näkymiseen on taas tottumista.
Suomen vierailulla tarkoitus on puhua monista asioista, mutta turvallisuuspolitiikka vie nyt leijonanosan kaikesta.
Kun aloititte presidenttinä 2009, arvasitteko, että tilanne muuttuu näin kireäksi?
”En”, presidentti sanoo.
”Venäjällä oli presidenttinä Dmitri Medvedev. Kauppa sujui hyvin. Euroopassa ja lännessä yleisemminkin kaikkien mielessä oli illuusio Venäjän demokratisoitumisesta. Putinin palattua presidentiksi Venäjän käytös on muuttunut radikaalisti. Sitä on ollut järkyttävä seurata.”
Nyt Venäjä on aktiivinen Syyriassa, näkyvimmin Aleppossa. Millaisia kytköksiä näette Syyrian, Ukrainan ja Itämeren välillä?
”Minusta yritys muuttaa kansainvälisiä voimasuhteita ja aggressiivinen välinpitämättömyys kansainvälisestä oikeudesta ovat käyttäytymisestä, jonka malli on ollut näkyvissä vuodesta 2014. Se näyttäytyy kaikkialla samalla tavoin”, Grybauskaitė sanoo.
Viime päivinä on puhuttu pakotteista Syyriaa ja Venäjää vastaan Aleppon vuoksi. Onko Liettualla asiaan jo kanta?
”Paljon riippuu siitä, mitä [uusilla pakotteilla] tarkoitetaan. Emme vielä tiedä niistä tarpeeksi yksityiskohtia.”
AKSELI VALMUNEN / HS
Vilnalaiset nauttivat auringosta, kun se alkoi maanantaina iltapäivällä lämmittää kaupunkia.
Vilnalaiset nauttivat auringosta, kun se alkoi maanantaina iltapäivällä lämmittää kaupunkia.
LIETTUASSA turvallisuuspolitiikka hermostuttaa siksikin, että Venäjään kuuluvan Kaliningradin lisäksi sen naapurina on myös Valko-Venäjä. Valko-Venäjä tekee tiivistä yhteistyötä Venäjän kanssa ja on siitä riippuvainen.
”Joskus sanon, että todellisuudessa meillä on kahdessa kohtaa raja Venäjän kanssa.”
Turvallisuuden tunnetta tosin lisäävät sotilasliitto Naton joukot, joita Nato päätti kesällä lähettää myös Liettuaan.
SUOMI ja Ruotsi eivät kuulu Natoon, mutta yhteistyö niiden kanssa on Liettualle silti tärkeää myös turvallisuuden, erityisesti energiaturvallisuuden, kannalta, presidentti sanoo.
Entisenä Neuvostoliiton maana Liettua oli pitkään täysin riippuvainen venäläisestä energiasta. Vuonna 2014 Liettua sai avattua nesteytetyn maakaasun eli lng:n terminaalin. Nyt se voi ostaa kaasunsa, mistä haluaa.
”Olemme nyt taloudellisesti ja poliittisesti vapaampia päätöksenteossamme.”
Siksi Liettua suhtautuu kriittisesti hankkeeseen uusista kaasuputkista Venäjältä Saksaan eli Nordstream 2:een.
”Meistä se ei ole taloudellinen vaan geopoliittinen projekti. Se jakaa [EU:ta] ja lisää riippuvuutta venäläisestä kaasusta”, presidentti sanoo.
Liettua on suomalaisille Baltian maista etäisin, eikä vain maantieteellisesti. Poliittinen yhteistyö on kuitenkin lisääntynyt muun muassa EU:ssa.
Suomesta on tullut myös merkittävä investoija Liettuaan. Tällä on presidentin mukaan muutakin merkitystä kuin raha.
”Pohjoismaisten investointien mukana tuleva bisnesmentaliteetti on minulle presidenttinä tärkeää. Meillä on omassamme vielä paljon muutettavaa, korruption vähentämisessä ja läpinäkyvyydessä.”
Toivotte siis suomalaisten yritysten tuovan hyviä tapoja?
”Ne tuovat jo!”
SUOMEN-VIERAILULLA on tarkoitus hakea muutakin oppia. Ohjelmaan kuuluu vierailu Aalto-yliopistolla, joka muodostui 2010 liittämällä Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhteen.
”Haluamme tutustua heidän kokemuksiinsa.”
Yhteistyötä on myös ympäristökysymyksissä, erityisesti Itämeren tilassa.
Suomessa Itämeren yhteydessä puhutaan pitkälti mereen valuvista ravinteista, jotka aiheuttavat leväkukintoja. Ravinteita valuu paljon puhdistamattomina jokia pitkin Itämereen yhä Valko-Venäjältä.
Liettua on huolissaan, että jossain vaiheessa voi valua muutakin. Valko-Venäjä nimittäin rakentaa ydinvoimalaa valuma-alueella. Liettua on ollut huolissaan, kun tietoa esimerkiksi rakennustöistä, turvatoimista ja ydinjätteen käsittelystä on ollut vaikea saada.
”Se nousee vieläpä 50 kilometrin päähän pääkaupungistamme. Sen näkee kuumailmapallosta Vilnasta.”
GRYBAUSKAITĖN isäntänä on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
”Tunnen hänet finanssimaailmasta”, Grybauskaitė kertoo.
Hän oli Liettuan finanssiministerinä silloin, kun Niinistö oli Euroopan investointipankin varapääjohtaja vuosina 2003–2007.
”Onkin mukava ylläpitää traditota. Minulla oli hyvö suhde entisin presidenttiinne Tarja Haloseen.”
Grybauskaitėn aloittaessa Halonen oli ollut jo pitkään presidenttinä.
”Olen hänelle yhä kiitollinen avusta alussa.”

Talvivaaran kohtalon vuotta jäljellä 11 viikkoa – löytyykö rahoitus ajoissa?

Kyllä löytyy! On pakko löytyä, sillä tilanne vuoden takaiseen on olennaisesti parempi niin kuin alla olevassa artikkelissa todetaan. Arvelen, että entisen pörssiyhtiö Talvivaaran osakkeenomistajilla on myös kiinnostusta asiaan, mikäli siihen annetaan mahdollisuus...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Talvivaaran kohtalon vuotta jäljellä 11 viikkoa – löytyykö rahoitus ajoissa?

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan hallitus päättänee lähiviikkoina, jatkuuko kaivostoiminta Sotkamossa vai ajetaanko kaivos hallitusti alas.
Talvivaara
Bioliuotuskasat
Talvivaaran kaivos Sotkamossa aloitti toimintansa vuonna 2008.Terrafame
Juha Sipilän (kesk.) hallitus antoi keväällä valtionyhtiö Terrafamelle loppuvuoteen asti aikaa löytää yksityistä rahoitusta veronmaksajien rahan rinnalle, jotta entisen Talvivaaran kaivoksen toiminta voisi jatkua. Muussa tapauksessa kaivos suljetaan.
Kuluvaa vuotta on jäljellä enää 11 viikkoa, eikä kaivoksen toiminnan kohtalosta ole kuulunut pihahdustakaan. Yle Uutisten saamien tietojen mukaan Sipilän johtama hallitus päättäisi marraskuun alussa, jatkuuko kaivostoiminta Sotkamossa vai ajetaanko kaivos hallitusti alas.
Terrafame Group Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen ei halua kommentoida keskeneräistä prosessia. Hietanen kuitenkin myöntää, että neuvotteluja ulkopuolisten rahoittajien kanssa on käyty ja käydään parhaillaan.
– Neuvotteluja on käyty muun muassa ulkomaalaisten rahoittajien kanssa. Suunnitellusti mennään eteenpäin, Hietanen kertoo.
Hietanen on tiukasta määräajasta huolimatta omien sanojensa mukaan varovaisen luottavainen, että kaivoksen toiminta jatkuu tulevaisuudessakin.
– Tilanne on aika lailla erilainen kuin esimerkiksi vuosi sitten.

Ympäristötilanne on parantunut dramaattisesti ja tuotannon ylösajo sujuu hyvin. Nyt mukaan tulevan kumppanin ei tarvitse olla teollinen ekspertti. Riittää, että ylösajon loppurahoitus pystytään hoitamaan. 

Itse olen varovaisen luottavainen sen suhteen, että asia saadaan tarkotuksenmukaisesti eteenpäin ja yksityinen rahoitus löydetään annetussa määräajassa.
Samaa toivoo myös varmasti elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.), joka valittiin Suomen Pankin johtokuntaan viime perjantaina. Rahoittajan löytyminen ja kaivostoiminnan jatkuminen antaisivat elinkeinoministerille mukavamman tavan siirtyä pois päivittäisestä politiikasta kuin murheenkryyniksi muodostuneen kaivoksen useita satoja miljoonia euroja maksavan alasajopäätöksen tekeminen.

Perä ja piensijoittajat halukkaita rahoittamaan kaivosta

Yksi halukas osallistuja Sotkamon kaivoksen jatkorahoitukseen on kaivoksen entinen omistaja Talvivaara Kaivososakeyhtiö, jonka saneeraus on päättymässä pian.
Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj ilmoitti syyskuun loppupuolella , että se on aloittanut valmistelut osakeannin järjestämiseksi, mikä on yksi ehto yhtiön saneerausmenettelylle.
Yhtiön valmistelussa on konversioanti, jossa saneerausohjelmaehdotuksen mukaisille etuoikeudettomille saneerausvelkojille tarjoittaisiin mahdollisuus muuttaa velkansa kokonaisuudessaan yhtiön osakkeisiin. Järjestely heikentäisi nykyisten omistajien omistusosuutta 70 prosentilla.
Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Perä kertoo Yle Uutisille, että osakeannin valmistelu sujuu aikataulussa ja sen tarkka päivämäärä on selvillä lähiviikkoina.
– Osakkeenomistajat ovat erittäin halukkaita rahoittamaan Sotkamon kaivosta, Perä sanoo.
Terrafame Groupin toimitusjohtaja Matti Hietanen ei halua ottaa kantaa yksittäiseen toimijaan, mutta sanoo, ettei pelkkä konversioannin onnistuminen takaa Talvivaara Kaivososakeyhtiön mahdollisuuksia rahoittajana.
– Kyllähän he tarvitsevat silloin jo ihan rahaakin. Konversioannissahan ei yhtiöön tule uutta rahaa ollenkaan, Hietanen huomauttaa.

Suomi houkuttelee USA:ta murtajakaupoille – Amerikassa murtaja mielletään sotalaivaksi...

Kyllä! Suomessa löytyy alla mainittua jäämurtajaosaamista.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomi houkuttelee USA:ta murtajakaupoille – Amerikassa murtaja mielletään sotalaivaksi

USA tulkitsee murtajat sotalaivoiksi, jotka pitää rakentaa kotimaassa. Suomi yrittää päästä kisaan miljardikaupoista.

NINA SUSI
Suomi ja Ruotsi ovat tehneet yhteistyötä jäänmurrossa jo yli 50 vuotta. Ruotsin murtaja Frej avusti toissa keväänä laivoja suomalaissatamiin Perämerellä. Frej valmistui Wärtsilän telakalta Helsingissä 1975.
Henripekka Kallio
Suomen meriklusteri yrittää napsia onnistuneiden risteilijäkauppojen jatkeeksi tilauskirjoihin täytettä Yhdysvaltojen ja Kanadan jäänmurtajista.
– Yhdysvaltojen rannikkovartioston pitkän aikavälin pyrkimyksenä on hankkia kolme raskasta polaarimurtajaa ja kolme keskiraskasta jäänmurtajaa, kertoo lähtystöneuvos Stefan Lindström ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksiköstä.
Yhdysvaltain nykyisten murtajien käyttöikä alkaa Lindströmin mukaan olla vääjäämättä lopussa, ja Suomella on mitä tarjota.
– Kaikista maailmassa koskaan rakennetuista murtajista 60 prosenttia on suomalaisia. Meillä on ihan ylivoimainen teknologinen osaaminen, joka kattaa koko arvoketjun, Lindström sanoo.
Venäjä uusii jo murtajiaan, mikä on tuonut töitä Suomeen.
Kauppojen saaminen Yhdysvaltoihin on monimutkainen kysymys, sillä murtajat purjehtivat rannikkovartioston lipun alla. Ne tulkitaan siksi sotalaivoiksi, ja Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan maan sotalaivat pitää rakentaa kotimaassa.
– Mitä se käytännössä tarkoittaa? Pitääkö 50,1 prosenttia rakentaa Yhdysvalloissa, vai tarkoittaako se koko prosessia? Emme tiedä, sillä hankintaprosessi on vielä alkuvaiheessa, Lindström sanoo.
Suomalainen meriteollisuus, viranomaiset ja valtionyhtiö Arctia ovat Stefan Lindströmin mukaan paiskineet yhdessä hartiavoimin töitä, jotta suomalaiset pääsisivät mukaan tuleviin tarjouskilpailuihin.
– Uskaltaisin sanoa, että lähetystömme keskustelee Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa joka päivä asiasta, Lindström kuvailee.
Suomalaisyritykset voivat saada Yhdysvaltain murtajahankinnoista töitä, vaikka ne rakennettaisiinkin Pohjois-Amerikassa.
– Amerikkalaisilla telakoilla ei ole arktista osaamista, jota tarvitaan murtajien rakentamiseen, vaan heidän pitää ostaa tietotaitoa ja suunnittelua ulkopuolelta. Voi kestää jopa kymmenen vuotta ennen kuin he saavat ensimmäisen uuden murtajan valmiiksi, Lindström sanoo.
Jos Yhdysvallat päätyy rakentamaan uudet murtajansa itse, siihen voi kulua niin paljon aikaa, että nykyisten ikääntyvien alusten tilalle tarvitaan tilapäisratkaisuja. Suomen murtajille etsitään koko ajan lisätöitä ulkomailta.
– Jotain heidän on tehtävä, mutta aikataulu on auki. Tämä on monimutkainen yhtälö, joka riippuu muun muassa presidentinvaaleista, maan budjetista, rannikkovartioston ja laivaston tarpeista, sekä siitä, miten he tulkitsevat sääntöjään, Lindström kuvailee.
Yhdysvaltain kongressi myönsi jo rannikkovartiostolle 150 miljoonaa dollaria murtajahankintojen suunnitteluun.
Kongressi on esittänyt ensi vuoden budjettiin miljardia dollaria murtajien rakentamiseksi joko laivastolle tai rannikkovartiostolle.
Koska murtajien lopullinen operoija on auki, rannikkovartiosto ja laivasto ovat perustamassa yhteistä hankintatoimistoa murtajien uusimista varten.
Itämereltä tuttujen keskiraskaiden murtajien rakentaminen maksaa varustuksesta riippuen 100–200 miljoonaa euroa. Raskaiden murtajien hinta nousee neljännesmiljardiin.
Suomalaisyritykset voivat saada Yhdysvaltain murtajahankinnoista töitä, vaikka ne rakennettaisiinkin Pohjois-Amerikassa.

Halvimmaksi tulisi alusten yhteiskäyttö

Henripekka Kallio
Entäpä, jos eri valtiot muodostaisivat kalustoistaan yhteisesti käytettävän jäänmurtajalaivaston arktisille alueille?
Verkkolehti Independent Barents Observerin mukaan tällaisen näkymän esitti Yhdysvaltain arktinen erityisedustaja, amiraali Robert J. Papp Reykjavikin Arctic Circle -konferenssissa toissa viikolla. Ennen nykyistä tehtäväänsä Papp toimi kotimaansa rannikkovartioston komentajana.
Valtion
jäänmurtajia operoivan Arctian toimitusjohtaja Tero Vauraste esitti samansuuntaisia ajatuksia suositussa amerikkalaisessa verkkolehdessä Huffington Postissa elokuussa.
Vauraste muistutti, että Itämeren jäänmurtajat voivat olla kesäkaudella muidenkin maiden käytössä.
Vaurasteen mukaan yhteistyö muiden murtajavaltioiden kanssa tulisi Yhdysvalloille halvemmaksi kuin kokonaan uuden raskaan jäänmurtajan rakentaminen.