Ruotsin puolustusvoimien komentaja on päättänyt sijoittaa pysyvästi joukkoja Golantiin. Kuva on Gotlannista vuodelta 2015.
RUOTSIN puolustusvoimien komentaja Micael Bydén on päättänyt, että Ruotsin armeija sijoittaa keskiviikosta alkaen pysyvän sotajoukon Gotlannin saarelle, kertoo Ruotsin televisio SVT.
Gotlannissa paraikaa harjoitteleva noin 150 sotilaan nopean toiminnan mekanisoitu jalkaväkikomppania sai aamulla käskyn jäädä saarelle pysyvästi.
”Ulkoinen tilanne on huonontunut ajan myötä, joten olen tehnyt päätöksen pysyvästä sijoituksesta”, sanoi Bydén SVT:lle.
Bydénin mukaan sotilaallinen läsnäolo mahdollistaa sen, että paikalla on nyt joukko, joka voi harjoitella ja ryhtyä koviin toimiin, jos sellainen päivä tulee eteen.
GOTLANNISSA ei ole ollut pysyviä sotajoukkoja yli kymmeneen vuoteen. Ruotsin puolustusvoimilla oli strategisesti tärkeällä paikalla sijaitsevalla saarella kylmän sodan vuosina erittäin vahvat joukot. Viimeinen Gotlannin panssarirykmentti lakkautettiin kuitenkin vuonna 2005.
Ruotsi alkoi rekrytoida uutta taisteluosastoa Gotlantiin vuosi sitten. Suunnitelmissa on perustaa kahden komppanian suuruinen taisteluryhmä, johon kuuluu taistelupanssarivaunuja ja rynnäkköpanssarivaunuja.
Gotlantilaisen taisteluryhmän kokoa on myös arvosteltu Ruotsissa. Monet pitävät 200–300 sotilaan osastoa aivan liian pienenä. Gotlantilainen taisteluryhmä onkin jo ehtinyt saada lempinimen ”kamikaze kompaniet” eli kamikazekomppania toisen maailmansodan aikaisten japanilaisten itsemurhalentäjien mukaan.
KENRAALI Bydénin mukaan turvallisuuspoliittinen tilanne on heikentynyt, mutta mitään välitöntä sotilaallista uhkaa ei Ruotsiin kohdistu. Ruotsin puolustusvoimat harkitsi kuitenkin sotilaallisen valmiuden nostamista vain noin kaksi viikkoa sitten.
Syynä olivat Venäjän sotaharjoitukset, jotka ulottuivat Baltiasta Krimille asti. Ruotsin puolustusvoimat huolestui siitä, että Venäjä keskitti harjoituksessa nopeasti suuria joukkoja Latvian rajan tuntumaan.
Gotlantiin halutaan nyt pysyviä joukkoja - rahoituksen riittäminen epäilyttää saarella
Ruotsin Gotlannissa ei ole ollut pysyvää sotilaallista läsnäoloa noin kymmeneen vuoteen. Nyt hallitus haluaa asiaan muutoksen. Saarella aikeita kiitellään. Sotilasinfrastruktuuri pitäisi silti rakentaa pitkälti uudelleen, sillä nykyisellään Gotlanti ei ole valmis ottamaan vastaan pysyviä joukkoja. HS:n videoreportaasi Gotlannista on julkaistu alun perin huhtikuussa 2015. toimittaja: Elina Kervinen, kuvaaja: Magnus Laupa, leikkaaja: Jari Siili
Alla olevassa artikkelissa todetaan: Lämärit ja TIHC rakentelivat viime kauden päätteeksi yhteistyötä, mutta se kariutui.
Olisi mielenkiintoista tietää, mihin yhteistyö käytännössä kariutui. Itsekin ehdin taannoin onnitella hyvästä ratkaisusta > yhteistyöstä...
Olen säännöllisin väliajoin kirjoittanut yhteistyön merkityksestä jääkiekossa Meri-Lapin alueella. Ottanut yhteyttä sähköpostin välityksellä kiekkoseurojen puheenjohtajiin - turhaan.
Olen todennut myös ties kuinka monta kertaa, että niin kauan täällä tahkotaan mutasarjoissa ennen kuin ymmärretään yhteistyön merkitys.
Jääkiekossa Meri-Lapissa ei uskalleta menestyä - valitettavasti.
Mielestäni edustustasolla Lämärit, TIHC ja Et-Po on pistettävä yhteen Silloin edellytykset mm. Mestikseen avautuvat...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Lämärit ja TIHC kiekkokauteen uusin valmentajin
Nikolai Sikorski jatkaa Et-Po:n pääkäskijänä. RoKi Rebelsillä menossa kolmen vuoden projekti.
URHEILU14.9. 12.16TEEMU KVIST
Niko Miinalan (oik.) edustama Lämärit kaatoi sinipaitaisen RoKi Rebelsin 5-2 harjoitusottelussa kauden kynnyksellä. Perjantaina on jo tosi kyseessä kun TIHC tulee Lämäreiden vieraaksi. RoKi Rebels puolestaan kohtaa kotonaan Et-Po:n.
Tapani Juusola
Sekä Kemin Lämärit että Tornion IHC lähtee tulevaan kiekkokauteen uuden päävalmentajan johdolla. Kemissä Tuomas Isteri astui mestisvalmentajaksi lähteneen Petri Kauppilan saappaisiin, ja TIHC:n valmentajaksi Oulaisten Kiekko-Haukoista tuli Joni Hannuksela. Lämärit ja TIHC rakentelivat viime kauden päätteeksi yhteistyötä, mutta se kariutui. Nyt rakkaat viholliset kohtaavat heti jääkiekon II divisioonan avauskierroksella perjantaina.
– Siinä ottelussa voi käydä miten tahansa. Pelistä ei varmasti latinkia tule puuttumaan, Hannuksela uskoo.
Ottelu pelataan Kemissä. TIHC:n leirissä harmiteltiin sarjaohjelmaa, sillä joukkueella ei ole syyskuussa yhtään kotipeliä. Joukkue on kuitenkin vahvistunut viime kaudesta jolloin se sijoittui runkosarjassa vasta kahdeksanneksi.
– Nyt meidän mieli halajaa ylöspäin. Tavoite on nousta, jos ei tällä kaudella, niin ensi kaudella, aikanaan Haukiputaan Ahmat II divisioonasta Suomi-sarjaan nostanut Hannuksela painottaa.
Myös Lämäreiden tavoite on sarjanousu.
– Nousutavoite on seuran lanseeraama selvästi. Kokoonpanon suhteen on kuitenkin ollut erittäin paljon haasteita. Paljon on tekemistä, mutta niin on varmasti kaikilla joukkueilla tässä vaiheessa, viime kaudella Kauppilan kakkosvalmentajana Lämäreissä toiminut Isteri sanoo.
Viime kaudella välieriin saakka selvinnyt Lämärit on saanut takalinjoilleen kovan vahvistuksen sillä 133 liigaottelua ja Mestiksessä kaudella 2008-09 mestaruuden voittanut Juha Salmu pelaa tällä kaudella kemiläisten riveissä.
– Juha Salmu on ylivertainen pakki tähän sarjaan. Hänestä on iso apu meille, sijoittuminen ja rauhallisuus ovat huippuluokkaa, Isteri iloitsee.
Hyökkäyspäästä Lämäreiltä lähti tehoja kun Taneli Kallio siirtyi takaisin kotiin Tornioon. IHC sai uuden valmentajansa Hannukselan mukana myös pelaajia Kiekko-Haukoista, muun muassa K-Haukkojen viime kauden parhaan pistemiehen Kalle Hyvärisen. – Olemme kuitenkin tällä kaudella haastajia. YJK on vahvistunut ja totta kai KeKi on kova, Hannuksela muistuttaa.
Nikolai Sikorski jatkaa Ylitornion Et-Po:n päävalmentajana, ja vie joukkonsa perjantain avauskierroksella Rovaniemelle RoKi Rebelsin vieraaksi. Viime kaudella Et-Po tippui välierissä lopulta mestaruuden voittaneelle KeKi:lle.
– Viime kaudella olimme välierissä, joten tavoitetta ei voi ainakaan alemmaksi laskea. Mitään nousu- tai sijoitustavoitteita meillä ei kuitenkaan ole. Tärkeintä on löytää omannäköinen peli, viihdyttävä ja voittava tapa pelata, Sikorski sanoo.
Johannes Pukema siirtyi Ouluun ja Juho Vilppola Kemijärvelle, mutta Et-Po sai kovia paluumuuttajia Torniosta kun Aki ja Tommi Pietsalo palasivat kotikonnuilleen. Pietsalon veljessarjaa täydentävät Sami ja Juha.
– Meillä on puhtaasti ylitorniolainen joukkue. Jos omilla pärjää, niin silloin seurassa on jotakin tehty oikein, Sikorski painottaa.
Runkosarjassa viime kaudella seitsemänneksi sijoittuneella RoKi Rebelsillä on kolmen vuoden projektista toinen vuosi menossa. Joka vuosi on tarkoitus mennä eteenpäin.
– Meillä on kaksi tavoitetta. Tuottaa pelaajia Mestikseen ja voittaa enemmän pelejä kuin viime kaudella. Silloin voitimme 38 prosenttia peleistä, nyt tavoitteena päästä lähemmäksi 50 prosenttia, RoKi Rebelsin päävalmentaja Eero Vierola kertoo.
II DIVISIOONA
Pohjoinen lohko
Joukkueet:
Etelä-Portimo -72, Ylitornio (Et-Po), Kemijärven Kiekko (KeKi), Kemin Lämärit, Kuusamon Pallo-Karhut (PaKa), Laser HT, Oulu, Oulaisten Kiekko-Haukat, Raahe-Kiekko, RoKi Rebels, Rovaniemi, Tornion Ice Hockey Club (TIHC), Ylivieskan Jääkarhut (YJK).
"Tämä ei ole mitään henkilökohtaista" usein sanotaan. Kun minulle sanotaan em. tavalla, pistän välittömästi hälytyskellot soimaan. Miksi? Siksi, että juuri silloin sanoja/sanojat tarkoittavat nimenomaan käsiteltävästä asiasta sinua kohtaan erittäin henkilökohtaisesti. Minua ei saa vakuuttuneeksi asiaan liittyvät lisäselitykset... En jaksa muistaa, kuinka monta kertaa olen kirjoittanut, että minun työkaluni on sähköposti. En mielellään puhu tärkeistä asioista puhelimen välityksellä. Oikeastaan en koskaan. Miksi? Siksi, että puhelusta ei jää täpliä, paitsi jos puhelu nauhoitetaan. Sen sijaan sähköpostin käytöstä jää dokumentti, josta käsiteltävät asiat on helppo tarkistaa.
Tarkoitus pyhittää keinot, on usein käytetty sanonta. Katsottuani pätkän viimeisintä MOT-ohjelmaa tulin vakuuttuneeksi, että kyllä taas on kuvaruutuun raahattu äkkivääriä niin sanottuja asiantuntijoita, jotka yrittävät lytätä kaiken järjellisen toiminnan Suomesta. Aina eri verukkeilla > tällä kerralla taisi tieteellinen tutkimut olla käsikassarana...
Niin kauan kuin minä muistan, on väitetty, että Suomessa puuta/puumateriaalia ei - muka - riitä.
Kyllä sitä riittää joka lähtöön.
On murheellista, että meitä yritetään aivopestä itse rahoittamamme median kautta aivan muusta, joka ei vastaa todellisuutta.
Vaikka alla olevassa artikkelissa puhutaan Suomen metsäteollisuuden investointihankkeita, olisi ollut korrektia edes sivulauseessa mainita myös muita mahdollisia investointisuunnitelmia Suomeen.
Alla olevasta artikkelista olisi mielestäni voinut mainita yhden Suomen tähän mennessä potentiaalisimmasta biotehdashankkeesta - kiinalaisten Kaidi-hankkeesta Kemin Ajokseen, josta odotetaan lopullista rakentamispäätöstä tämän vuoden aikana.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt em. hankkeessa on nimenomaan materiaalivirtoja tutkittu aktiivisesti ja haettu uusia ratkaisumalleja. Maailma - nimenomaan puuhun liittyvä maailma - ei ole vielä valmis, ei lähimainkaan...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Metsäteollisuus on jo usean vuoden ajan ollut Suomen ahkerimpia investoijia.
Metsä Group rakentaa Äänekoskelle on parhaillaan biotuotetehdasta. Kyseessä on paitsi Suomen, myös Euroopan suurin metsäteollisuusinvestointi. Hankkeen kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa. Tehdas valmistuu vuoden kuluttua syksyllä.
Samaan aikaan useat muut metsäyhtiön laajentavat tuotantolaitoksiaan. Noin 100 miljoonan suuruisina investointihankkeita tehdään mm. UPM:n tehtailla Imatralla, Kotkamillsillä Kotkassa sekä Stora Enson tehtaalla Imatralla. Lisäksi Metsä Group suunnittelee 100 miljoonan euron investointia puoliksi Suomeen ja Viroon. Suunnitteilla useita miljardihankkeita
Päivän sana on biotalous. Biotuotteiksi kutsutaan tuotteita, jotka valmistetaan osittain tai kokonaan uusiutuvasta raaka-aineesta, kuten puusta.
Enää ei puhuta sellutehtaista, vaan biotuotetehtaista. Parhaillaan on tekeillä investointiselvityksiä kolmesta miljardiluokan biojalostamohankkeesta sekä yhdestä noin puolen miljardin euron suuruisesta hankkeesta. Biojalostamojen ydintuote on puukuitu eli sellu. Sen yhteyteen tehdään erilaisia tuotteita jalostamaan puuvirtaa mahdollisimman moniksi eri tuotteiksi.
KUST.ARVIO M/€
YRITYSKUST.ARVIO M/€Finnpulp Oy Kuopio 1400 havusellutehdas, biojalostamo KaiCell Fibres Oy Kainuu (useita sijaintivaihtoehtoja) 900 - 1000 sellutehdas, biojalostamo Boreal Bioref Oy Kemijärvi 800 havusellutehdas, biojalostamo Selvitysryhmä Haapajärvi 500 havusellutehdas, biojalostamo
Olimme aikeissa lähteä aamulla - mihinkäpä muualle kuin Selkäsaareen mutta... Menimme jo Hahtisaareen katselimme/ihailimme ulapan upeaa luoteistuulta ja vaahtopääaaltoja. Parhaimmillaan/pahimmillaan tuulen nopeus oli yli 15m/s, puuskissa kukaties lähempänä 20m/s. Katselimme kotirantamme suuntaan eli Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja totesimme, että turvallinen rantautuminen olisi erittäin vaikeaa, lähes mahdotonta. Päätimme, että odotellaan tuulen tyyntymistä. Ensimmäistä kertaa jätimme lähtemättä merelle ja hyvä niin. Saarimökin rakentamisen aikana vuosina 2011-2012 päätimme kirvesmiehen kanssa kaksi kertaa olla lähtemättä ja kerran palasimme keskeltä selkää - Laitakarin ja Pikkuleton puolestavälistä -takaisin. Silloin liikuimme tavallisella soutuveneellä, jossa oli 5 hv perämoottori.... Vaimoni kanssa takaisin kotiin tultuamme kaikki sääennusteet ennakoivat tuulen tyyntyvän iltapäivällä, viimeistään illansuussa. Lähdimme uudestaan Hahtisaareen klo 13 jälkeen. Totesimme tuuleen tyyntyneen, mutta aikamoista aaltoa oli edelleen ulapalla. Päätimme lähteä liikkeelle. Sen verran oli jo alkumatkasta aaltoa, että laidan yli pärskeet kastelivat meidät kauttaaltaan. Kojukallion ohi päästyämme aallot suurenivat ja nimenomaan jyrkkenivät. Yllättäen niin sanottuja vaahtopäitä ei ollut lainkaan mutta yllättävän "kuoppaiseksi" meni loput vajaa kaksisataa metriä. Tuntui välillä siltä, että vene oli kallellaan 45 astetta ja välillä keula aika lailla pystyssä. Onneksi perämoottorissa on tehoja riittävästi, joten puskeminen läpi aaltojen onnistui erinomaisesti ja kohta käännyttiin myötäaaltoon rantaan. Perämoottori trimmillä hiukan ylös ja oltiin rantahietikolla... Emme ole tällaistakaan kokeneet aikaisemmin. Köpöttelimme ylös mökille ja panimme kastuneita vaatteita tuuleen kuivumaan. Tuntui siltä, että tuuli taas yltyi, vaikka heikkoa tuulta sääennusteet olivat lupailleet. Suurimpien kuusien latvat tekivät aikamoista edestakaisin liikettä. Oli hieno katsella etäällä vaahtopääaaltoja ja kuunnella tuulen pauhua... Hellaan tulet ja kahvivesi kiehumaan. Kahvit juotuamme vaimoni lähti metsälenkille marjaämpäri mukanaan ja minä jäin puuhuoltoa toteuttamaan. Räystäiden alla olevat puulaatikot täytin kuivilla puilla talven varalle. Lisäksi intouduin halkomaan vihonviimeiset ja tosi hankalat kuusipölkyt. Kaksi kolmesta sain kohtuudella halki kahta kirvestä käyttäen. Toinen toimi kiilana. Mutta niinhän siinä kävi, että "kiilakirves" kiilautui niin tiukkaan, että siirsin irrottamisen seuraavaan saarikäyntiin eli huomiseen... Tuuli alkoi tyyntyä. Soitin vaimolleni metsään, että olen lähdössä ongelle ja valmistautumaan huomiseen kokoukseen. Vaimoni tuli auttamaan rannasta lähtöäni... Istuin hetken aikaan ongella - siitä ei mainittavaa. Myrskyn jälkeen vedet olivat sekaisin. Tuuli alkoi taas yltyä, ajelin Hahtisaareen. Huomenna kokouksen jälkeen haen vaimoni illalla pois saaresta. Arvelen, että tuomme samalla pari ämpärillistä puolukoita mantereelle...
Kuulin hauskan ja hiukan liikuttavankin tositarinan pikkutytöstä ja Tanskan kuninkaan rintapastilleista... Tarina oli seuraavanlainen: Varsinais-Suomen mummolasta oli tullut taas paketti niin kuin monesti aikaisemminkin. Paketissa oli perunoita, omenia, jne. ja yllätyksenä rasia Tanskan kuninkaan rintapastilleja. Pikkutyttö aikoi yllättää isänsä ja lähti isää tehtaalta vastaan rasia oikeassa kädessään -kengät puisella "lautajalkakäytävällä" kopisten. Isä näkyikin jo tulevan. Pikkutyttö kädet viuhtoen lähestyi isäänsä. "Katso, mitä mummolan paketissa oli, ota sinäkin!" pikkutyttö innoissaan sanoi ojentaen rasiaa isälleen. Isä katseli hiukan ihmeissään pikkutytön oikeassa kädessä olevaa - typötyhjää rasiaa. Vasta silloin pikkutyttö huomasi, että kaikki Tanskan kuninkaan rintapastillit olivat lennelleet tulomatkalla tien pientareelle. Luonnollisesti pettymys oli suuri, mutta siitäkin onneksi selvittiin.
Hyvästi televisiot ja kännykät – viisi visiota, mitä vahtaat tulevaisuudessa
Yle viettää 90-vuotispäivää. Mihin media on menossa? Kolme asiantuntijaa visioi merkittävimpiä muutoksen tuulia.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Kännykät ovat vasta ohittaneet tietokoneet. Mobiililaitteet ohittivat internetin käytön ajassa mitattuna pöytäkoneet vuoden 2014 lopulla.
Eikä ihme: kuka tahansa voi kännykällään lukea päivän lehdet mistä päin maailmaa tahansa, katsoa suorana tv-ohjelmia ja videoita tai käynnistää oman live-lähetyksen, jota kuka tahansa voi seurata suorana.
Tämä on vasta alkua. Kysyimme kolmelta uuden median asiantuntijalta, millaista on 2020-luvun lehtienluku, televisionkatselu ja viihteenkulutus. He listasivat viisi mielestään tärkeintä mediankäyttöön vaikuttavaa tulevaisuuden trendiä.
Teemu Arina: Kännykkä on kohta passé
Teemu Arina on teknologia-asiantuntija, sarjayrittäjä ja biohakkeri, joka työskentelee muun muassa digitaalisen liiketoiminnan kiihdyttämössä Dicolessa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle1. Kännykkä on passé
Mobiililaitteet ohittivat juuri työasemat internetin käytössä, mutta seuraavaksi alkavat kadota kännykät. Käyttöliittymät heijastetaan laseihin, auton tuulilasiin ja verkkokalvolle. Niskan ei tarvitse olla koko ajan etunojassa, kun sisältöä kulutetaan. Ilmoituksia vastaanotetaan älykelloon, ei älypuhelimeen.
2. Live-videot: Kellarikeikka voi saada satojatuhansia katsojia
Sosiaalisessa mediassa on alettu siirtyä teksteistä, linkeistä ja kuvista liikkuvaan kuvaan. Facebook on haastanut Periscopen mahdollistamalla live-videot kaikille käyttäjille. Anssi Kela veti viime marraskuussa livekeikan 180 000 katsojalle omasta kellaristaan. Myös päivittäisiä hetkiä on yhä helpompi jakaa sosiaalisessa mediassa videomuodossa. Videon merkitys myös mainonnassa korostuu.
3. Älylasit tietävät missä olet ja kertovat lisää
Älypuhelimet tietävät jo nyt paljon käyttäjästään: sijainnin ja mahdollisesti sen, kenen kanssa henkilö on ja missä paikoissa hän on käynyt. Tulevat teknologiat tuovat älylaseihin ja älypiilolinsseihin muun muassa Pokemon Go:sta tuttuja käyttöliittymiä, joissa todellisuuteen liitetään tietokonegrafiikkaa. Näin käyttäjä voi saada hyvin tarkkaa informaatiota juuri senhetkisestä ympäristöstä.
Käyttöliittymät heijastetaan laseihin, auton tuulilasiin ja verkkokalvolle.
4. Tietokone voittaa yhä useammin ihmisen
Tiettyyn asiaan erikoistuneet algoritmit voittavat jo nyt ihmisen tietyissä rajatuissa tehtävissä, kuten vaikka keinonäössä ja autojen ohjauksessa. Ei ole mitään syytä, miksi tekoäly ei voisi koostaa joitain ajankohtaisia asioita perinteisen toimituksen tapaan. Joissakin tapauksissa tekoäly voi tehdä jopa parempaa työtä kuin asiaan erikoistuneet ihmiset.
5. Tiedon suodattajien merkitys kasvaa
Aiemmin mediayhtiöt palkkasivat ammattilaisia suodattamaan ajankohtaisia ja kiinnostavia asioita suurta yleisöä varten. Nyt kuka tahansa voi tavoittaa yleisönsä itse: lääketieteen asiantuntija voi valikoida kiinnostavia sisältöjä ja jakaa ne suoraan yhteisöllisillä alustoilla. Mediayhtiöistä tulee yhä enemmän suodattajien suodattajia: ne voittavat, jotka keräävät useita asiantuntijoita.
Hanna Nikkanen: Journalismi säilyy, mutta laadusta pitää maksaa
Toimittaja ja tietokirjailija Hanna Nikkanen on yksi Long Play -verkkojulkaisun perustajista. Tällä hetkellä hän on journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa.Kuva: Arttu Muukkonen1. Kahvipöytien yleiset puheenaiheet vähenevät
Uudet mediajulkaisut menestyvät, jos ne onnistuvat rakentamaan yleisöstään yhteisön. Tällainen yhteisö sitoutuu julkaisuun intensiivisesti, ja rakentaa identiteettiään sen avulla. Tämä ei enää tuota koko kansan yhteisiä kahvipöytäpuheenaiheita.
2. Televisiot katoavat kodeista
Suora televisionkatselu menettää suosiotaan, koska uudet sukupolvet eivät omaksu sitä. Urheilutapahtumat voivat olla poikkeus, mutta niidenkin merkitys pienenee. Televisio fyysisenä esineenä menettää merkitystään. Monissa kodeissa on yhä suuri näyttö, mutta sitä käytetään moneen muuhunkin asiaan, etenkin pelaamiseen.
3. Laadusta pitää yhä useammin maksaa
Laadukkaista tv-sarjoista ja laatujournalismista tulee yhä vahvemmin maksullista. Tämä vahvistaa jakoa lukevan ja lukemattoman väen välillä, mutta toisaalta turvaa sen, että Suomea käsittelevä ja suomenkielinen journalismi selviytyy edes jotenkin. Sanomalehdet räätälöivät omia maksumallejaan.
4. Valtion rahoitusta tarvitaan yhä
Riitely Yleisradion rahoittamisesta jatkuu, ja etenkin uutistuotannon resurssit ovat uhattuina. Yle pyrkii perustelemaan rooliaan kehittämällä verkkoa ja muutamaa television lippulaivaohjelmaa. Valtio jatkaa ja kehittää median innovaatiotukea. Sen turvin esimerkiksi paikallisuuteen painottuvat uudet julkaisut kokeilevat siipiään alueilla, joilla vanhat lehdet kituvat.
Uutisten tekemisestä tulee nopeampaa ja osin koneellista.
5. Uutiset koneilta, journalismi erikoisosaajilta
Uutisten tekemisestä tulee nopeampaa ja osin koneellista. Kutsumme tulevaisuudessa journalismiksi sellaista työtä, joka vaatii ihmispanoksen eli paneutumista, erikoistumista ja uutisten tulkintaa. Journalisteista tulee erikoisosaajia, joilla on tieteelliset ja kerronnalliset rahkeet käsitellä esimerkiksi monimutkaisia talouden ilmiöitä, konflikteja ja ilmastonmuutosta. Se voi määrittää politiikan suuntaa, mutta on kallista. Rahoitusongelmalle ei ole helppoja ratkaisuja.
Risto Kuulasmaa: Kuilu vanhojen ja nuorten välillä kasvaa
Risto Kuulasmaa on Tubecon-tapahtuman toimitusjohtaja, televisiotuottaja ja media-alan yrittäjä, joka toimi 2015-2016 Ylen julkaisupäällikkönä. Kuva: Eljas Niskanen / Yle1. Biljoonien taalojen bisnes paisuu
Viihde- ja media-ala kasvavat, kun nettiyhteydet kehittyvät. PricewaterhouseCoopersin mukaan ala kasvaa 1,7 biljoonasta dollarista 2,1 biljoonaan dollariin vuosina 2016–2020. Internet-mainonta, suoratoistopalvelut ja personoitu käyttö kasvavat nopeasti. Vain sanomalehtien laskutrendi jatkuu. Alueelliset kulttuurit ja paikallisten uutisten tarve pitävät yllä paikallista mediaa.
2. Jokaista seurataan yhä tarkemmin
Kaupallinen media kehittää yhä tarkempia digitaalisia tapoja, joilla kuluttajien käyttäytymistä seurataan ja mitataan. Jo nyt kun etsit verkosta tietoa jostain paikasta, sinulle mainostetaan seuraavaksi lentoja sinne. Kaupallisen television vanhentuneet mittaustavat ja liiketoimintamallit myyvät teoreettisia ryhmiä, kun internet myy valtavan tietomäärän kautta yksilöitä.
3. Ruudut ja internet tulevat joka kulmalle
Internet ja sosiaalinen media sulautuvat televisiomaiseen sisältöön. Ihmiset käyttävät henkilökohtaisia ruutupintoja, jotka kehittyvät yhä interaktiivisimmiksi. Tekniikka kehittyy eksponentiaalisesti, mikä vaikuttaa sisältöihin ja tarinankerronnan muotoihin. Tärkeimpiä muutosvoimia ovat internetin laajeneminen esineisiin, virtuaalitodellisuus ja tekoäly.
Vanhat vanhenevat television ja sanomalehtien kanssa, nuoret eivät koskaan edes tartu niihin.
4. Kuilu nuorten ja vanhojen välillä kasvaa
Vanhat vanhenevat television kanssa ja sanomalehtien kanssa. Nuoret taas eivät koskaan edes tartu niihin. Alle 35-vuotiaiden yhteisöllinen ja digitaalinen mediankäyttö näyttää tietä tulevaisuuteen YouTuben kaltaisten palvelujen johdolla. Mediankäytön erilaistumisella on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus. Yleisradioyhtiöiden suurin haaste on tavoittaa nuoret yleisöt. Ylen henkilöstön keski-ikä on 46 vuotta, suomalaisten 42 vuotta ja koko maailman kansalaisten 32. Ja mitä jos tubettajat perustavat puolueen? Se saisi järjettömät massat liikkeelle.
Kaikki isot teknologiatalot ovat julkaisemassa virtuaalitodellisuuteen pohjautuvan kuluttajatuotteen. Murros alkaa peliteollisuudesta ja läpäisee koko yhteiskunnan. Elokuvat ja videot ovat seuraavina. Osa autokouluista on jo muuttunut virtuaalitodellisuuden suuntaan. Sitten vuorossa voi olla työelämä, ajatellaan vaikka arkkitehdin työtä.
