Kuukausien työ sai päätöksen: kilpailukykysopimus allekirjoitettiin Kesärannassa...

Perästä kuuluu, sanoi torventekijä, kilpailukykysopimus merkinnee Suomen taloudellisen tilanteen kohentumista tulevaisuudessa. Työttömyyden nujertaminen on yksi olennaisimmista osatekijöistä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kuukausien työ sai päätöksen: kilpailukykysopimus allekirjoitettiin Kesärannassa

Yli vuoden hierottu ratkaisu sai virallisen sinettinsä, vaikka ainakin kaksi toimialaa vielä neuvottelee mukaantulosta.

KOTIMAA 14.6.2016 17:35 Päivitetty: 14.6.2016 19:35

Jaana Savolainen

HELSINGIN SANOMAT

• 
  

TYÖMARKKINAOSAPUOLET allekirjoittivat historiallisen kilpailukykysopimuksen (kiky) Kesärannassa tiistaina illansuussa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kiitti osapuolia saavutuksesta.

Artikkeliin liittyvät

• Suomen yrittäjät: Hallituksen on toteutettava suuri työelämän uudistus 15:22
• Danske Bank: Kilpailukykysopimus kirittänee talouskasvua 1,2 prosenttiin 10:18
• Sadan miljoonan euron veroalen suurin este on Nordean parintuhannen työntekijän lisäeläkeriita13.6.2016

”Uskon, että tällä tulee olemaan iso merkitys työllisyystavoitteen saavuttamisessa”, Sipilä sanoi allekirjoituksen jälkeen.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi 110 000 uutta työpaikkaa kuluvan vaalikauden aikana.

VIIME vuoden toukokuussa aloitettu, alun perin yhteiskuntasopimuksen nimellä kulkenut sopimus sai virallisen sinettinsä, vaikka ainakin kaksi toimialaa vielä neuvottelee siihen osallistumisesta. Asiasta neuvotellaan vielä muun muassa rahoitus- ja apteekkialalla.

Sipilä antoi näille neuvottelijoille kaksi kuukautta aikaa tulla mukaan. Samassa määräajassa myös muut sopimuksen ulkopuolella vielä olevat toimialat voisivat liittyä siihen.

”Aikaa on hallituksen elokuun budjettiriiheen asti”, Sipilä sanoi.

Kiky-sopimuksen kattavuus on Sipilän mukaan nyt 86,52 prosenttia.

Jos rahoitus- ja apteekkialat tulevat mukaan, kilpailukykysopimukseen tulee mukaan ehkä 90 prosenttia palkansaajista. Siinä tapauksessa hallitus on luvannut alentaa ensi vuonna verotusta 515 miljoonalla eurolla.

Jos kattavuus jää 85 prosenttiin, verotusta alennetaan 415 miljoonalla eurolla.

KIKY-SOPIMUS on poikkeuksellinen, sillä koskaan aiemmin palkansaajien työehtoja ei ole heikennetty neuvottelemalla tässä mittakaavassa. Tiettävästi vastaavaa ei ole tehty muissa Länsi-Euroopan maissakaan.

Sopimus muun muassa siirtää joitain maksuja työnantajilta työntekijöille ja pidentää vuosittaista työaikaa 24 tunnilla. Työehtosopimusten voimassaoloaikaa pidennetään vuodella ilman palkankorotuksia. Tavoitteena on saada aikaan uusia työpaikkoja.

SAK:N tuore puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi allekirjoituksen jälkeen, että syytä hymyyn ei ole.

”Sopimus on työntekijöille todella raskas”, hän sanoi.

Elorannan mukaan SAK:n liitoilla ei ole suurta luottamusta hallitukseen eikä työnantajiin.

”Toivomme, että hallitus panostaa lisää työllisyyden hoitoon eikä tee enää uusia yllätyksiä.”

Eloranta sanoi odottavansa, että hallitus ei tee lisäleikkauksia työttömyysturvaan eikä puutu paikallisen sopimisen pelisääntöihin.

HALLITUSPUOLUE kokoomus on ollut pettynyt siihen, että paikallinen sopiminen jäi edelleen työehtosopimuksilla säädettäväksi. Puolueen tuore puheenjohtaja, sisäministeri Petteri Orpo sanoi, että asiassa ei pidä nyt hötkyillä.

”Nyt on saatu aikaiseksi laajasti kunnioitettu sopimus. Katsotaan myöhemmin miten polku tästä eteenpäin kulkee”, hän sanoi.

Hallituksen budjettiriiheen valmistellaan kuitenkin uusia avauksia työllisyyden parantamiseksi.

Pääministeri Sipilä korosti, että valtaosassa eri liittojen tekemistä kiky-sopimuksen mukaisista ratkaisuista esimerkiksi työajan pidentämisestä on päätetty sopia paikallisesti.

”Katsotaan miten paikallinen sopiminen etenee, kun uusia tes-kierroksia tulee”, Sipilä sanoi.

KIKY-SOPIMUKSEN allekirjoittivat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Valtion työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Juha Sarkio ja Kirkon työmarkkinalaitoksen kirkkoneuvos Vuokko Piekkala.

Kemin valtuuston puheenjohtaja: “Katupartiokeskustelu tarpeen”...

Oletettavasti asiaan palataan Kemin valtuuston osalta viimeistään syksyllä niin kiun alla olevassa artikkelissa tosetaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kemin valtuuston puheenjohtaja: “Katupartiokeskustelu tarpeen”

LAPIN UUTISET14.6.  19.48 Päivitetty  19.49PENTTI VUOSAARI

Valtuuston kokousta seuraamaan tulleista Odinin sotureista muutama jaksoi kuusituntisen istunnon loppuun saakka.

 

Teija Laurinolli

Lähes kuusituntiseksi venyneessä Kemin kaupunginvaltuuston kokouksessa ei maanantai-iltana otettu keskusteluun Soldiers of Odin -ryhmittymän toimintaa, vaikka kaupunginhallituksen väistyvä puheenjohtaja Sari Moisanen (vas.) arvioi julkisuudessa ennakkoon asian tulevan kokouksessa esille pykälien ulkopuolisena asiana.

Yle uutisoi äskettäin, että ryhmittymän johto suunnittelee väkivaltaa etenkin vasemmistolaisesti ja suvaitsevaisesti ajattelevia suomalaisia kohtaan. Poliisi selvittää parhaillaan mahdollisia rikosepäilyjä.

– Aiheesta olisi syytä ja tarpeen käydä keskustelua. Sitä on käyty valtuustossa vain vähän ja pitkän aikaa sitten, sanoo valtuuston puheenjohtaja Matti Päkkilä (sd.).

– Kaupunginhallituksen pitäisi olla asiassa aloitteellinen ja tuoda aihe valmistelun jälkeen valtuustoon.

Hallituksen seuraava kokous on 20. kesäkuuta. Valtuusto on koolla seuraavan kerran syyskuun 5. päivänä.

Valtuuston toinen varapuheenjohtaja ja keskustan valtuustoryhmän johtaja Ritva Sonntag pitää niin ikään asiallista keskustelua hyvänä.

– Väkivallalla uhkailu ja pelon kokeminen ovat aina vakavia asioita ja niihin pitäisi puuttua.

Kaupunginhallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valitun Jouko Pasojan (vas.) mukaan ainakaan toistaiseksi asiasta ei ole ollut hallituksessa puhetta.

Hallitusjäsenyydestä työnsä vuoksi luopuneen Moisasen tilalle valittiin maanantain valtuustossa Anneli Mikkanen (vas.). Kaupunginhallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi Pasojan tilalle nousi Tytti Kumpulainen (vas.).

Sightseeing-ajelu Kemin Ajoksessa...

Minulla on ollut tapana käydä ajelemassa - kerran pari vuodessa - autolla eri puolilla Kemiä, lähinnä uusilla asuinalueilla katselemassa, miten omakotitontteja on varattu ja alettu rakentaa. Saattaa olla, että tänä vuonna ajelen Kemissä eri alueilla useamminkin , koska ...

Juuri hetki sitten käväisin mm. Ajoksessa.

Miksi?

Siksi, että kuulin Ajoksen satamaan menevän päätien varrelta hakatun = kaadetun puita aika lailla.

Näinhän asia olikin. Veitsiluotoon haarautuvan tien jälkeen ajosuunnassa vasemmalla alkoi näkyä hakkuun tuloksia. Voimalinjan ja risukkojen takaa näkyi meri ja Stora Enson Veitsiluodon tehtaat. Maisema oli kummasti avartunut.

Käännyin Ajoksen asuinalueelle ja jatkoin matkaani Korostennokantietä pitkin. Käännyin Korostenrannantielle. Rannan tuntumaan oli rakennettu massiivinen omakotitalo varastorakennuksineen. Pihatyön ja varmaan rakennuksen viimeistelyt olivat vielä kesken. Näytti siltä, että alueella oli tehty massiivisia ruoppaus-/maansiirtotöitä. Varmaan muutaman vuoden kuluttua alue on aivan toisen näköinen = valmis uuskasvustoineen...

Korostenrannantien rannan puolella on vanhoja kesämökkejä ja tien toisella puolella pari omakotitaloa varastorakennuksineen.

Palasin takaisin Korostennokantielle ja ajoin aivan sen päätepisteeseen eli kääntöpaikkaan. Menosuuntaan vasemmalla on vanhoja kesämökkejä ja pari-kolme hiukan uudempaa omakotitaloa. Oikealla puolella on isoja, metsäisiä tontteja. 
Minulla on mielikuva, että joku tonteista on myyty, mutta toistaiseksi en havainnut aloitetun rakentamisen jälkiä.

Takaisin ajellessani en malttanut olla käymättä Puidenpuuttuman rannassa parkkipaikalla. Ajoksen vanha uimaranta on aika lohduttoman näköinen. Matalaa risukkoa on vuosien saatossa kasvanut rantaan. Aika pienellä vaivalla ne olisivat poistettavissa, tosin koneitakin siinä tarvittaisiin.
Tie rantaan = em. parkkipaikalle on aika monttuinen. Kesäautossamme on suuri maavara, joten saatoin aika lailla huolettomasti ajella pahimpia monttuja väistellen, mutta "nykyhenkilöautoissa" saa muoviosia käynnin jälkeen uusia.
Mikäli oikein muistan, jossakin vaiheessa Kemin kaupunki on luvannut em. tienpätkää tasoittaa.

Kävin kotiin tultuani taas uteliaisuuttani katsomassa Kemin kaupungin Karttapalvelun sivuilta, kuinka paljon em. Ajoksen alueella on tällä hetkellä vapaita tontteja. Onhan niitä, Korostennokallakin muutama...

Nettilainaus Kemin kaupungin sivuilta: 

Vapaat tontit

Kaupungilla on monipuolinen tonttitarjonta omakotitalorakentamiseen ja yritystoimintaa varten.

Vapaat tontit on nähtävissä kaupungin Karttapalvelusta ja Maankäyttö- ja mittaustoimen ilmoitustaululta. Karttapalvelussa on kaupungin omistamien vapaiden tonttien lisäksi yksityisten maanomistajien myytäväksi ilmoitettuja tontteja. Yksityiset maanomistajat voivat ilmoittaa tonttinsa myytäväksi Karttapalvelussa veloituksetta. Maankäyttö- ja mittaustoimelta saat lisätietoa vapaista tonteista, tontin varaukseen liittyvistä asioista ja oman tontin myytäväksi ilmoittamisesta.

Karttapalvelun vapaisiin tontteihin pääset tästä.

Tontinvarauslomakkeet omakotitalotontille ja elinkeinotontille.

Maankäyttö ja mittaustoimi
Valtakatu 26, 4. krs
94100 Kemi

Yhteystiedot

Nimike	Nimi	Palveluala	Gsm
Maanmittausteknikko	Esa Salmijärvi	Maankäyttö- ja mittaustoimi	040 572 7068
Kaupungingeodeetti	Paulus Rantajärvi	Maankäyttö- ja mittaustoimi	050 594 8440

Katri Kulmuni: “Väyrysen pitäisi valita, missä puolueessa hän haluaa olla”

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan - niinpä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Katri Kulmuni: “Väyrysen pitäisi valita, missä puolueessa hän haluaa olla”

LAPIN UUTISET13.6.  17.53 Päivitetty  18.30PENTTI VUOSAARI

Keskustan tuore varapuheenjohtaja Katri Kulmuni ilahtui siitä, että viikonlopun puoluekokouksissa valittiin kaksi uutta naispuheenjohtajaa.

Sinikka Pylkkänen

Keskustan puoluekokous valitsi torniolaisen ensimmäisen kauden kansanedustajan Katri Kulmunin viikonloppuna puolueen varapuheenjohtajaksi. 28-vuotias Kulmunin poliittinen ura on ollut nopea ja nousujohteinen: hän oli viime vuoden eduskuntavaaleissa Lapin ääniharava, ja nousi nyt puolueensa johtoviisikkoon.

Millä mielin aloitat uudessa tehtävässä, Katri Kulmuni?

– Tosi innostuneena mutta vastuun edessä myös nöyränä.

Edustat keskustassa nuorta sukupolvea. Mitä uutta aiot tuoda puolueesi politiikkaan?

– Sukupolvinäkemys jo itsessään vaikuttaa siihen, että asioita miettii aina pitkällä kaarella. Haluan vaikuttaa puolueen sisäiseen työskentelyyn ja siihen, millaisia edistyksellisiä linjauksia puolueessa tehdään. Tottakai olen myös puolueen yhtenä kasvona, ja haluan innostaa etenkin nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Miten luonnehtisit poliittista linjaasi kolmella pointilla?

– Tulevaisuususko liittyy erityisesti kaikkiin niihin uusiin aloihin, joissa Suomella on mahdollisuuksia. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei jätetä ja kaikilla täytyy olla mahdollisuus, oli elämän lähtökohdat minkälaiset tahansa. Alueellinen tasa-arvoisuus tarkoittaa, että Suomen eri alueiden omat voimavarat otetaan käyttöön.

Olet profiloitunut vahvasti Kemi-Tornio-seudun etujen ajajana. Oletko Peräpohjolan vai koko Lapin kansanedustaja?

– Olen koko Lapin edustaja ja koko Suomen edustaja, ja toki minulla on myös kotiseutu. Eduskunnassa tehdään yhteistä lainsäädäntöä, mutta tottakai on tärkeää, että meillä on edustajia erilaisilla profiileilla ja eri alueilta.

Mitä aiot tehdä sen hyväksi, että Lapin sisäisestä eripuraisuudesta päästään eroon?

– Lapissakin täytyy ymmärtää se, että Lappi voi olla vauras vain silloin, jos kaikilla alueilla on mahdollisuus. Millään maakunnan osalla ei voi olla hegemonista ylivaltaa. Kemi-Tornion alueella ei herättänyt hirvittävästi iloa se tyyli, jolla Lapin ammattikorkeakoulun ostoa lähdettiin viemään.

Olet puolustanut synnytysten jatkumista Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Onko tämä näkemys linjassa hallituksen sote-linjauksen kanssa, jossa Lappiin tulee vain yksi sote-alue?

– Tottakai se on linjassa. Siinä ei ole järkeä, että rakennetaan toisaalle uusia laitoksia ja toisaalta puretaan vanhoja. Tässä on kysymys lähipalveluista ja myös turvallisuudesta. Kuinka järkevää on laittaa satoja naisia tien päälle ajamaan Ouluun synnyttämään? Rovaniemen sairaalan ja Kemin sairaalan kesken täytyy tehdä työnjakoa, mutta myös Kemissä säilyy yöaikainen päivystys.

Mitä ajattelet keskustakonkari Paavo Väyrysen puoluehankkeesta?

– Minusta se on surullista. Ymmärrän kunniapuheenjohtajan kritiikin vaikkapa eurojärjestelmää kohtaan, mutta puoluehanke vetää minut hyvin hämilleni. Puoluelain mukaan ehdokkaana voi olla vain yhdessä puolueessa, ja Paavo Väyrysen pitäisi valita, missä puolueessa hän haluaa olla.

Olet parhaillaan Venäjän Ulan-Udessa Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa. Millaiset Suomen ja Venäjän suhteet tällä hetkellä ovat?

– Meillä on ihan hyvät ja asialliset suhteet, kuten aina, mutta tottakai Ukrainan kriisi näkyy EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa. Kauppapolitiikka on nyt vähäisempää sanktioiden takia, mutta olisi hirvittävän tärkeää, että ihmisten tasolla keskinäinen kanssakäyminen jatkuu. Suomen kannalta olisi edullista, että Venäjä kehittyisi ja kasvaisi demokratiana. Vihanlietsonnalla ei kansainvälisessä politiikassa saada aikaan hyviä tuloksia.

KUKA?

Katri Kulmuni

28-vuotias keskustan varapuheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja.

Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vuodesta 2013.

Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti Lapin yliopistosta. Opiskellut myös Pietarissa Venäjällä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustaja 2011.

Suomi-Venäjä-seuran ja Suomen YK-liiton puheenjohtaja.

Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.

Venäläiseltä jalkapallopomolta uskomattomia lausuntoja huliganismista: "Pojat pärjäsivät hyvin – jatkakaa samaan malliin"

Alla olevassa artikkelissa todetaan: 

Euroopan jalkapalloliitto Uefa on uhannut sekä Venäjää että Englantia kisoista sulkemisella, jos väkivaltaisuudet toistuvat.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Venäläiseltä jalkapallopomolta uskomattomia lausuntoja huliganismista: "Pojat pärjäsivät hyvin – jatkakaa samaan malliin"

Venäjän jalkapalloliiton johtoportaaseen kuuluva äärinationalistinen poliitikko Igor Lebedev laukoi uskomattomia kommentteja jalkapallokannattajien väkivaltaisuuksista. Hän epäili myös urheiluministeri Vitali Mutkon olleen mielellään mukana tappeluissa, mikäli tämä olisi ollut paikalla katsojan roolissa.

urheilu

13.6.2016 klo 16:29päivitetty 13.6.2016 klo 16:36

AOP

ARIMO LAAKKONENYle

5

Yle Urheilun jalkapallon EM-kisojen Kisaoppaasta löydät kaikki kisauutiset, turnausohjelman, lähetystiedot, suorat nettilähetykset ja kuumimmat videot.

Kannattajien huliganismi on varjostanut jalkapallon EM-turnauksen alkua. Pahimmat tilanteet nähtiin Marseillessa, jossa Venäjän ja Englannin kannattajat tappelivat ja riehuivat sekä ennen ottelua että sen aikana.

Tapahtumat on ehditty tuomita jo monesta suusta, mutta Venäjän jalkapalloliiton johtoportaaseen kuuluva Igor Lebedev laukoi puolestaan käsittämättömiä kommentteja maanantaina Twitter-tilillään.

- En näe mitään väärää fanien tappelemisessa. Oikeastaan päinvastoin, pojat pärjäsivät hyvin. Jatkakaa samaan malliin, twiittasi Lebedev uutistoimisto AFP:n mukaan.

Myös äärinationalistisena poliitikkona tunnettu Lebedev sanoi lisäksi, etteivät mellakat olleet fanien vika, vaan Ranskan poliisin, joka ei pystynyt pitämään hommaa kurissa.

Lebedev ei kuitenkaan lopettanut tähänkään, vaan jatkoi uskomattomalla linjalla venäläislehti Lifen erillisessä haastattelussa ottaen puheisiinsa mukaan urheiluministeri Vitali Mutkon.

- Jos Mutko olisi ollut faniemme joukossa katsomassa peliä, olisi hän varmasti mielellään rynnännyt englantilaisten kimppuun. Hehän tämän aloittivat, Lebedev syytteli.

Mutko itse on todennut tappelevien fanien olevan häpeäksi Venäjälle.

Euroopan jalkapalloliitto Uefa on uhannut sekä Venäjää että Englantia kisoista sulkemisella, jos väkivaltaisuudet toistuvat.

Iltalehti: Pääkirjoitus: Hallituksen ohjakset keskustan käsissä...

Mitäpä tuohon alla olevaan muuta sanomaan/kirjoittamaan > kyllä isäntä talossa täytyy olla.

Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:

Pääkirjoitus: Hallituksen ohjakset keskustan käsissä

Sunnuntai 12.6.2016 klo 18.17

Kokoomuksen ryhtikampanja tulee jälkijunassa. Hallituksen suuret linjat on jo vedetty. Maakuntien Suomi on raiteilla.

Keskustan puoluekokous Seinäjoella muodostui mahtavaksi tuen osoitukseksi pääministeri-puheenjohtaja Juha Sipilälle. (AOP)

Keskustan puoluekokous Seinäjoella muodostui mahtavaksi tuen osoitukseksi pääministeri-puheenjohtaja Juha Sipilälle. Keskusta vaikutti aidosti yhtenäiseltä ja monet rankankin arvostelun aiheet lakaistiin nyt maton alle suuremman yhteisen asian tieltä. Puoluekokoukselle esittäytynyt viestintä- ja liikenneministeri Anne Bernerkin sai kohteliaat taputukset, vaikka monet keskustalaiset pelkäävät hänen linjaustensa vaikutuksia syrjäseutujen liikennepalveluihin.

Kokouksen puheenvuoroissa kuultiin hajanaista kovaakin kritiikkiä muun muassa koulutussäästöjä vastaan ja rajuja syytöksiä maatilojen ahdingosta. Valtavirtaa nämä puheenvuorot eivät olleet. Puoluekokous kehui johtonsa ja ministeriryhmänsä hyvin tehdystä työstä. Maakuntien Suomi on nyt tulossa, maalaisliitto-keskustan satavuotinen unelma toteutuu.

Kokoomuksen uusi puheenjohtaja Petteri Orpo aikoo nostaa puolueensa särmää hallituksessa. Orpo linjasi kokoomuksen jatkavan hallituksessa, mutta ei mihin hintaan hyvänsä. Orpon mukaan hallituksessa on kolme tasaveroista puoluetta. Kokoomuksen uusi tulokulma hallituspolitiikkaan on ymmärrettävä. Juuri liiallisen myöntyväisyyden takia Alexander Stubb saikin lähteä puheenjohtaja paikalta.

Kokoomuksen ryhtiliike tulee kuitenkin myöhässä. Hallituksen suuret linjat on luotu ja isot päätökset tehty. Keskusta sai maakuntauudistuksensa. Sen vastapainoksi kokoomus sai valinnan vapauden periaatteen sote-uudistukseen. Orpon kova linja merkitsee nyt sitä, että kokoomus valvoo tiukasti saavansa oman osansa diilistä lävitse. Missään tapauksessa keskusta ei lähde peruuttelemaan omista saavutuksistaan hallituspolitiikassa.

Pääministeri Juha Sipilä totesi isännän äänellä Seinäjoella, että hallitusohjelmaan ei tule muutoksia. Sen sijaan jotkut hallitusohjelman tavoitteet saattavat kaivata lisätoimia toteutuakseen. Näin muun muassa tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta. Kokoomus voi uuden puheenjohtajansa Petteri Orpon johdolla nostaa profiiliaan, mutta se ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että hegemonia hallituksessa on keskustalla. Keskusta saattaa ottaa johtoaseman myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kun puolue valitsi jo nyt presidenttiehdokkaakseen ex-pääministeri Matti Vanhasen.

Matti Vanhanen saa keskustan virallisena presidenttiehdokkaana itsenäisen mandaatin ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Keskusta ja Vanhanen lähtevät siitä, ettei Nato-jäsenyyttä nyt tarvita, mutta Nato-optio on säilytettävä. Kokoomus puolestaan ajaa Nato-jäsenyyttä. Keskusta voi tarvittaessa tukeutua ulko- ja turvallisuuspoliittisissa linjauksissaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöön ja demareihin. Hallituskumppani perussuomalaisetkin lienee lähempänä keskustan linjaa. Ohjakset ovat edelleen vahvasti keskustalla.

JUHA KESKINEN
juha.keskinen@iltalehti.fi

Pulpettiveneen ohjausvaierin irtoaminen/katkeaminen...

Niin kuin aikaisemmin kirjoitin pulpettiveneemme Bella 470 R - ohjauskaapeli irtosi/katkesi rapiat viikko sitten katiskoita  kokiessamme Lehmikiven karikon kupeessa Selkäsaaren pohjoispään läheisyydessä. 

Kirjoitin myös:

Todennäköisesti otan myös pikapuolin sähköpostin välityksellä yhteyttä Prima-Raudan Risto Kamppiseen. Syksyllä he huolsivat moottorin ja kertoivat, että moottorin päästä ohjausvivut on kiinnitetty kunnolla. Ilmeisesti nyt on vaurio syntynyt toiseen päähän eli ohjausratin päähän. Se selvinnee pikapuolin.

Niin - Selkäsaareen emme tällä kerralla menneetkään - harmi! Tosin rantautuminen olisi pohjoistuulen ja matalan vedenpinnan vuoksi ollut turhan vaikeaa.

Jatkoa edelliseen tänään maanantaina 06.06.2016:

Käväisin jututtamassa aamupäivällä Ristoa, joka totesi, että vene on syytä tuoda liikkeeseen, jotta vian laatu saadaan tarkkaan selvitettyä ja mahdollisia varaosia tilata.

Näin teimme. Veimme - mino ja vaimoni - hetki sitten veneen trailerilla Prima-Rautaan Karjalahdelle.
Samalla saimme testata Mersua vetoautona. Kaikki toimi erinomaisesti...

Olen esittänyt sähköpostin välityksellä Ristolle toivomuksen, että vene otetaan työn alla niin pian kuin mahdollista. 

Jatkoa edelliseen tänään manantaina 13.06.2016:

Viime viikko meni ilmoja pidellessä.

Viime viikon loppupuolella Prima-Raudassa käydessäni kuulin, että vaijeri on tilattu ja sen vaihto menee tämän viikon alkupuolelle, sillä huollettavia/korjattavia veneitä on liikkeessä jonoksi asti.

Eiköhän se siitä...

Jatkoa edelliseen tänään torstaina 16.06.2016:

Sain aamulla sähköpostiviestin Ristolta Prima-Raudasta, että vene on kunnossa. Ilmoitin paluupostissa, että haemme sen VW Doppelilla kohtapuolin, viemme Hahtisaareen ja ajelemme Selkäsaareen. Tämä merkinnee normaaliin päiväjärjestykseen siirtymistä...

Mitä mieltä puu on halaajastaan?

Minulla on aina ollut tunne, että puu on jotain muuta kuin perinteisesti ajattelemme. Opetustyössä ollessani kävimme joka syksy läpi kohtalaisen tarkkaan puun kasvuprosessin. Mainitsin usein, että puut kommunikoivat, juttelevat keskenään. Muistan oppilaitteni hiukan säälivät katseet tyyliin: "Joo, joo, puhu sinä, minä pitelen hevosta!" 

No luonollisesti perustelin näkemystäni, miten puut ovat yhteydessä juuriston avulla toisiinsa ja lähiympäristöön - pitkällekin...

Niin kuin olen keväällä kirjoittanut, kaadomme tontiltamme kakkosliittymän viereltä kolme suurta, yli 50 vuotta vanhaa koivua. kolmen koivun ryppäästä kaatamamme keskimmäinen koivu vuodatti nestettä/mahlaa poikkeuksellisen runsaati. Mietiekelin itsekseni, mitähän tuosta seuraa...

Kahdesta jäljelle jääneestä toiseen tuli lehti ihan normaalisti, mutta toinen on hyvin kivuliaan = kuivan näköinen > tällä hetkellä suuri karahka. Seuraamme tilannetta ensi kevääseen, toipuuko koivu vai joudummeko senkin loppujen lopuksi kaatamaan.

Näyttää siltä, että keväällä em. kolmen koivun ryppäästä kaatamamme koivu oli voimakkaasti juurien avulla yhteydessä tällä hetkellä kivuliaaseen koivuun.

Ihmisistä todetaan usein, että hän kuoli suruun. Varsinkin vanhojen, vuosikymmeniä yhteistä elämää viettäneiden ihmisten yhteydessä toisen kuollessa, toinenkin kuolee usein lyhyen ajan kuluessa - valitettavasti.  

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Mitä mieltä puu on halaajastaan?

Puu näkee, tuntee, haistaa ja maistaa.

PÄÄKIRJOITUS 12.6.2016 2:00 Päivitetty: 12.6.2016 10:30

KOLUMNI

Pirkko Kotirinta HELSINGIN SANOMAT

Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.

• 
  

LUIN JUURI, että Suomessa on 78 miljardia puuta.

Se on pysäyttävä tieto. Voin vain kuvitella, miten monen silmät pyörivät euronkuvina päässä tuota lukemaa sulatellessa. Mikä määrä runkopuuta! Materiaalia sellukattilaan, biodieselin valmistukseen, viskoosiksi!

Mutta odottakaapa hetki.

Vielä pysäyttävämmäksi lukeman tekee se tieto, että jokainen puu on yksilö, kuten jokainen ihminenkin. Ja että jokainen puu kommunikoi lajitovereidensa ja muidenkin elollisten kanssa. Puilla on oma ”wood wide webinsä”.

78 miljardia verkostoitunutta puuta, 5,4 miljoonan asukkaan maassa . . .

LUIN tiedon puiden määrästä Seppo Vuokon juuri ilmestyneestä kirjasta Latva pilviä piirtää (Maahenki). Kirja avaa hienosti puiden olemusta.

Vuokko, palkittu kasvitieteilijä, muistuttaa tieteeseen nojaten, että puu näkee, vaikka sillä ei ole silmiä, tuntee, vaikka sillä ei ole hermoja, haistaa, vaikka sillä ei ole nenää ja kuulee, vaikka sillä ei ole korvia.

”Seuraava kysymys onkin sitten: ajatteleeko puu, vaikka sillä ei ole aivoja”, kirjoittaa Vuokko, eikä ole kysymyksineen yksin. Kasvien salattu elämä ei kiinnosta vain sateenkaaren väreihin pukeutuneita, universumin kosmisia värähtelyjä aistivia ”vaihtoehtoihmisiä”, vaan yhä enemmän myös asiallisia tiedehenkilöitä – ja suurta yleisöä.

HYVÄ esimerkki tulee tehokkaasta Saksasta. Metsänhoitaja Peter Wohllebenin teosta Das geheime Leben der Bäume (2015) on myyty liki 350 000 kappaletta, ja käännöksiä pukkaa. Elokuussa teos ilmestyy myös suomeksi nimellä Puiden salattu elämä.

Yksi Wohllebenin menestyksen salaisuuksista on kriitikoiden mukaan se, että hän elollistaa puut kirjoittamalla niistä termein, joita on totuttu käyttämään eläinkunnasta.

VANHOISSA kulttuureissa puut ovat olleet arvossaan myyttisessä mielessä ja henkisenä pääomana, niin myös suomalais-ugrilaisuudessa. Pihlaja on monelle edelleenkin pyhä puu, ja koivuun liittyy paljon muutakin kuin tuoksu ja vihdat.

On hienoa, että tiede tuntuu nyt antavan vahvaa sivustatukea vanhojen myyttien viisaudelle. Puita kannattaa kunnioittaa, muutenkin kuin rahalähteinä.